Blogi 27.10.2017

Digitalisaatio kilpailuetuna: teknologiaa vai kulttuuritekoja?

Kiva kun löysit tämän artikkelin! Se sisältää varmasti hyvää tietoa, mutta pidäthän mielessä, että se on kirjoitettu 7 vuotta sitten.


 
Yritykset näkevät valoa tunnelin päässä pitkään kestäneen kululeikkausten ja tehostamisen kauden jälkeen. Toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut pysyvästi ja perinteiset strategiat eivät enää toimi. Nopeasti kehittyvä teknologia, megatrendit, muuttuva markkina ja ketterät toimijat muokkaavat toimialoja nopeammin kuin koskaan. Globaalit haastajat, uudet sukupolvet ja teknologiat muokkaavat pelikenttää, osittain tai täysin uudella tavalla. Kasvua tavoitellaan uudessa todellisuudessa, jossa digitaalisuus on kaikkien huulilla ja koodarit ja diginatiivit viedään käsistä paremman tulevaisuuden toivossa. Ennen kaikkea digitalisuuden uskotaan olevan kasvun moottori, joka mahdollistaa muutoksen ja uuden tavan tehdä kilpailukykyistä liiketoimintaa teknologiaa hyödyntäen. Onko näin? Mitä jos digitalisuus ja teknologia ovatkin tässä asiassa sivuroolissa?
Avaan vähän. Kyse on ilmiöstä, joka haastaa ja muuttaa perinteiset johtamismallit, käsityksen työyhteisöstä ja tavan tehdä töitä. Digitaalisuus haastaa yrityksen johdon muodostamaan näkemyksen siitä, mitä digitalisaatio tarkoittaa juuri meidän yritykselle ja miten se muuttaa toimintaamme työyhteisönä. On kyse työkulttuurista, kyvystä uudistua ja uudistaa.

Yrityksen kulttuuri luo viitekehyksen sille, miten teemme töitä

Kaikissa yrityksissä on oma työkulttuuri. Se muovautuu usein yrityksen historian ja johtajiensa näköiseksi. Yrityksen kulttuuri luo viitekehyksen sille mitä arvostamme, miten tartumme uusiin mahdollisuuksiin, teemme töitä, johdamme ja olemme johdettavana. Perinteisessä työkulttuurissa hyvä työntekijä mielletään auktoriteetteja arvostavaksi, ahkeraksi ja osaavaksi. Digiajan priimukset ovat kuitenkin luovia, itseohjautuvia, intohimoisia ja heillä on yrittäjämäinen suhtautuminen työhön. He loistavat työympäristössä, jonka kulttuuri on aidosti asiakasta kuunteleva, arvostaa yksilöä ja yksilöiden vastuunottoa sekä antaa tilaa innovaatioille ja ideoille.

Johtajan vastuulla on ilmapiirin virittäminen uudistumiselle ja muutokselle.

Organisaatio elää niin kuin opettaa ja on omalla toiminnallaan digitaalisuuden suunnannäyttäjä mahdollistaen jatkuvan uudistumisen. Johtajuudella on iso rooli uudessa todellisuudessa ja pakottaa koko organisaation altistumaan uusien asioiden äärelle. Johtajan vastuulla on ilmapiirin virittäminen uudistumiselle ja muutokselle. Johtaja sanoittaa organisaation päämäärän, miten meistä tuli me, miksi ja miten mennään eteenpäin. Johtajalla on hyppysissään asioiden, tunteiden ja merkityksen kertominen samalla kun hän edistää organisaation yhteenkuuluvuuden tunnetta olemalla aidosti läsnä, osana heimoa. Hän on rohkea tien- ja suunnannäyttäjä, joka osaa inspiroida, priorisoida ja sovittaa muutosvauhdin lauman kyvyille sopivaksi ja löytää sopivat lepohetket, jotta organisaation vireystila pysyy optimaalisena. Hyvässä kulttuurissa on luottamuksen ilmapiiri, ollaan sitoutuneita yhteisiin tavoitteisiin ja välitetään aidosti. Toimivassa digikulttuurissa sanoilla on merkitystä bittien lisäksi. Työkulttuuri on avainroolissa modernissa, kehittyvässä organisaatiossa; kun kulttuuri tukee muutosta, syntyy menestystä.

Yksilöä arvostava johtaminen ja yksilöiden vastuunotto ovat avain ilon ja menestyksen luomiseen.

Digitalisaation näkökulmasta teknologiaa ja osaamista voi ostaa, mutta uudistumiskyvykkyyttä ruokkiva kulttuuri on luotava itse. Tulevaisuuden työn tuottavuus syntyy työntekijöiden innostuksen ja hyvinvoinnin myötä. Yksilöä arvostava johtaminen ja yksilöiden vastuunotto ovat avain ilon ja menestyksen luomiseen. Hyvä uutinen on se, että työkulttuurin merkitys digitaalisuuden edistäjänä ja kokonaishyödyn indikaattorina on noteerattu. Menestyksekkään muutosmatkan mahdollistaa nykyisen kulttuurin rehellinen tunnistaminen. Ilman sitä on vaarana, että uusi todellisuus toteutuu lähinnä johdon puheenvuoroissa muun organisaation pohtiessa, mistä oikeastaan on kyse. Tällöin todellinen tekeminen ei muutu ja hyödyt jäävät keskinkertaisiksi.

Blogisarja: Uudistumiskyky ja HRx Tässä blogisarjassa Goforen asiantuntijat, akateemiset ajatusjohtajat ja asiakkaat kertovat, minkälaista uudistumiskykyä organisaatioilta vaaditaan digitaalisessa ajassa. Gofore valmistautuu 21.11. järjestettävään HRx-tapahtumaan, jonka teemana on teknologia ja ihmiset rintarinnan. Siellä pääset kuulemaan lisää uudistumiskyvyn valmennuksista ja palveluista.

Blogisarjassa julkaistu:

Tutustu HRx 2017 -tapahtumaan

Riikka Jakovuori

Takaisin ylös