Paine muutokseen on valtava. Jos ongelmia ei aleta ratkoa, loppuu peliaika todella nopeasti. Mutta kenellä muutoksen tekemisessä on suurin vastuu?
Recoding-podcastin vieraaksi tullut tutkimusjohtaja Sonja Lahtinen on tutkinut väitöskirjassaan yritysten yhteiskunnallista tehtävää. Pelkällä voitontavoittelulla ei enää luoda kestävää tulevaisuutta, mutta ajattelutavan muutoksella voidaan tehdä ihmeitä. Jakson löydät Spotifysta ja SoundCloudista.
“Muihin toimijoihin verrattuna yrityksillä on maailmanluokan resurssit ja valmiudet viedä kestävämpiä toimintatapoja eteenpäin”, Lahtinen sanoo.
Ajankohta yritysten yhteiskunnallisen tehtävän pohtimiselle on osuva. Yritysten yhteiskunnallista tehtävää tutkinut ja Co-founders-konsulttitoimiston tutkimusjohtaja Sonja Lahtinen sanoo, että juuri tänä syksynä on kulunut 50 vuotta siitä, kun taloustieteilijä Milton Friedman lausui kuuluisan doktriininsa: yritysten ainoa ja tärkein tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen.
“Nyt meidän on todella tärkeää ymmärtää, miten vaikutusvaltainen tämä lausuma on ollut. Se on ollut ohjenuorana kokonaiselle sukupolvelle yritysjohtajia ja valtioiden päämiehiä”, Lahtinen sanoo.
Recoding-podcastin neljännen tuotantokauden toisessa jaksossa teemana on juurikin yritysten yhteiskunnallinen tehtävä. Lahtinen herättelee miettimään, mitä seurauksia ajattelutavalla on ollut. Voiton maksimoiminen on tuonut maailmaan paljon vaurautta, mutta kuka siitä on ollut osallisena ja kuka ei? Mistä vauraus on peräisin ja millä seurauksilla se on luotu?
Voiton maksimoiminen on tuonut maailmaan paljon vaurautta, mutta kuka siitä on ollut osallisena ja kuka ei? Mistä vauraus on peräisin ja millä seurauksilla se on luotu?
Lahtisen mukaan yritykset ovat saaneet tämän yksisuuntaisen tavoitteen myötä pysytellä myös omassa kuplassaan.
“Yritysjohtajien on totta kai ollut huomattavasti helpompi tehdä päätöksiä, kun ei ole tarvinnut kysellä kaikkien sidosryhmien mielipiteitä. Ne kun saattavat olla välillä hyvinkin ristiriidassa keskenään. Friedmanin johtamassa koulukunnassa on vallinnut myös naiivi ajatus siitä, että se mikä on hyväksi osakkeenomistajille on automaattisesti hyväksi myös yhteiskunnalle”, Lahtinen sanoo.
Tänä päivänä voidaan todeta, että näin asia ei todellakaan ole. Lahtisen mukaan Friedmanin opit ovat tuoneet meidät aikaan, jossa vallitsee kammottava epätasa-arvo niin taloudellinen kuin etninenkin. Lisäksi haasteina ovat monet viheliäiset ongelmat, kuten ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden romahtaminen.
Yrityksillä on parhaat valmiudet rakentaa kestävää tulevaisuutta
Paine muutokseen on valtava. Jos ongelmia ei aleta ratkoa, loppuu peliaika todella nopeasti. Mutta kenellä muutoksen tekemisessä on suurin vastuu? Yhteiskunnallisten haasteiden ratkomista on pidetty tähän asti ennen kaikkea valtioiden ja päättäjien tehtävänä.
Sonja Lahtinen sanoo, että kestävän tulevaisuuden palapelissä on monta palaa, eikä ongelmia ratkota ilman kaikkien yhteistyötä. Tutuilla vastuunkantajilla on kuitenkin tänä päivänä omat haasteensa.
“Viime aikoina on tullut selväksi, että politiikan polku saattaa olla liian hidas, järjestöjen resurssit liian rajallisia, eikä kansalaisten kuluttajavaikutuksellekaan voida asettaa liikaa panoksia. Niinpä yritysten rooli nousee keskeiseksi, koska yhä useammin ratkaisut löytyvät markkinoilta”, Lahtinen toteaa.
“Viime aikoina on tullut selväksi, että politiikan polku saattaa olla liian hidas, järjestöjen resurssit liian rajallisia, eikä kansalaisten kuluttajavaikutuksellekaan voida asettaa liikaa panoksia. Niinpä yritysten rooli nousee keskeiseksi, koska yhä useammin ratkaisut löytyvät markkinoilta”
Yritykset innovoivat, suunnittelevat ja toteuttavat. Lahtisen mukaan yrityksillä on muihin toimijoihin verrattuna maailmanluokan resurssit viedä kestävämpiä toimintatapoja eteenpäin. Lisäksi niillä on laaja läsnäolo tavallisten kuluttajien elämässä.
“Kuluttaja ei voi ajatella haluavansa ostaa farkkuja palveluna, jos mikään yritys ei ole tuonut tällaista palvelua markkinoille”, Lahtinen sanoo.
Yritysten vetäminä muutokset voivat olla myös todella nopeita. Lahtinen kertoo esimerkin päivittäistavarakaupasta. Kun päivittäistavarakauppa on laittanut kasvikset ja hedelmät tarjoukseen eurolla, on suomalaisten kulutus voinut tarjouksen aikana tuplaantua.
“Vaikka THL tekisi minkälaisia ohjeistuksia ja suosituksia, se ei koskaan pysty samanlaiseen välittömään vaikutukseen kuluttajakäyttäytymisessä”, Lahtinen pohtii.
Rima korkealle ja digitaalisuus käyttöön
Yrityksillä on valtaa ja mahdollisuuksia tehdä merkittäviä ja nopeita muutoksia, mutta se edellyttää myös heiltä itseltään muutosta. Mistä elementeistä se koostuu?
Sonja Lahtinen tunnisti väitöstutkimuksessaan kolme organisaation osa-aluetta, joissa muutoksen pitää tapahtua, jotta yritysten rooli muuttuu yhteiskunnallisemmaksi ja kestävämmäksi: liiketoimintastrategiassa ja johtamisen sekä yhteisluomisen käytänteissä. “Nämä muodostuvat joko uudistumisen lähteeksi tai uudistumisen esteeksi.”
Kestävän kehityksen asiat kuuluvat liiketoiminnan ytimeen ja yrityksen strategiaan, muuten niille ei ole budjettia eikä riittävän osaavia henkilöitä edistämään asioita. Olennaista on myös johtamisen muutos. Viheliäisiä ongelmia ei ratkota vanhakantaisella käskemisellä ja hierarkkiseen toimintaan nojaten. “Tarvitaan kokeilukulttuuria, virheiden sallimista, empatiaa, luovuutta ja välittämistä. Kestäviä ratkaisuja voidaan tuottaa vain, kun asioita luodaan yhdessä.”
“Tarvitaan kokeilukulttuuria, virheiden sallimista, empatiaa, luovuutta ja välittämistä. Kestäviä ratkaisuja voidaan tuottaa vain, kun asioita luodaan yhdessä.”
Kaikkein tärkein yksittäinen asia, jonka on muututtava, on Lahtisen mukaan ajattelutapa. Hän haastaa Milton Friedmanin esittämällä vaihtoehtoisen tavan hahmottaa yrityksen tehtävä. Tämä tapa huomioi niin viheliäiset ongelmat kuin muutoksen tarpeen. “Yrityksen tehtävä on tuottaa ratkaisuja ihmisten ja planeetan kohtaamiin haasteisiin, mutta kaupallisella ja skaalautuvalla tavalla.”
Lahtisen mukaan on itsestään selvää, että myös digitalisaatio on muutoksen tekemisen keskiössä. Muutos lähtee liikkeelle siitä, että tietoisuutta haasteista lisätään. “Digitalisaatio on ainoa tapa levittää tietoisuutta kestävyyden tavoitteista ja toimista seitsemälle miljardille ihmiselle.”
“Digitalisaatio on ainoa tapa levittää tietoisuutta kestävyyden tavoitteista ja toimista seitsemälle miljardille ihmiselle.”
Digitalisaatio on myös ytimessä muuttamassa kuluttajakäyttäymistä sekä tekemässä toimitusketjuja läpinäkyviksi. Se on vauhdittava tekijä kestävyyden transitioille.
Keinot siis on, mutta enää tarvitaan tahtoa ja kunnianhimoa. Ratkaisut eivät aina löydy helposti, mutta ei niiden pidäkään.
Lahtinen lainaa lempilausettaan Interstellar-scifi-elokuvasta, joka kuvaa hänestä loistavasti tasoa, jolla yritysten pitäisi nyt toimia. “Se ei ole mahdotonta, se on välttämätöntä.”
Kiinnostuitko? Kuuntele Recoding-podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa ja Applen podcasteissa.
