Julkisen tiedon hyödyntäminen kuuluu hallitusohjelman kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamisen kärkihankkeisiin. Toukokuussa käynnistetty avoimen tiedon ohjelma vauhdittaa julkisen hallinnon tiedon avaamista ja sen käytön lisäämistä sekä julkisten että kaupallisten sähköisten palvelujen kehittämisessä.
Valtion IT-Palvelukeskus (VIP) on valinnut Goforen asiantuntijat kumppanikseen toteuttamaan avoimen datan portaalin osana avoimen tiedon ohjelmaa. Lisäksi yhteistyöhön sisältyvät kansallisen palvelutietovarannon rakentaminen sekä kansallisen yhteentoimivuus.fi-portaalin uuden version kehittäminen.
Kehityksessä sovelletaan ketteriä kehitysmenetelmiä. Sopimus mahdollistaa myös myös prototyyppien ja demojen kehittämisen osana uusien palvelujen konseptointia sekä täysin uusien palvelujen kehittämisen.
Lisäksi sähköisen asioinnin ketterän kehityksen suunnittelutiimiin on kilpailutettu käytettävyysasiantuntija. Kilpailutuksen voitti Adage Oy.
Gofore valikoitui toimittajaksi Hanselin teknistä IT-konsultointia koskevan puitejärjestelyn sisäisessä kilpailutuksessa. Kyseessä on aidosti ketterä ohjelmistokehitysprojekti. Kehitystyötä tehdään Valtiokonttorin tiloissa yhteisessä tiimissä Goforen scrum masterin johdolla.

Avoimet tietovarannot paremmin hyötykäyttöön

Kehitystyön läpinäkyvyyden varmistamiseksi kaikista palveluista julkaistaan beta-versioita. Kehitystyön aikana loppukäyttäjiltä kerätään aktiivisesti palautetta, ja riittävän kypsyystason valmistuttua palvelut otetaan tuotantokäyttöön.
Kansallisen avoimen datan portaalin tavoitteena on tarjota kaikille julkisen hallinnon organisaatioille yhteinen palvelu, jonne organisaatiot voivat tuottaa yhdenmukaiset kuvailu- ja saatavuustiedot tarjolla olevista avoimista tietovarannoista.
Palvelutietovarannosta tulee kuntien ja valtion tuottamien palvelujen perustietovaranto hallinnon eri palvelujen ja kansalaisten käyttöön.
Avaamalla julkisia tietovarantoja jatkokäyttöön parannetaan julkishallinnon tuottavuutta ja kansalaisyhteiskunnan toimivuutta sekä edistetään kaupallistettavien palveluinnovaatioiden syntyä.
Lisätietoja: 
Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskus
Palvelupäällikkö Kimmo Mäkinen, p. 050 396 0050
Asiantuntija Toini Salmenkivi, p. 050 365 1160
etunimi.sukunimi(at)valtiokonttori.fi
Gofore Oy
Juha Virtanen
Liiketoimintajohtaja, Sähköisten palveluiden rakennustoimisto
p. 050 413 3136
juha.virtanen@gofore.com
 

Avatar

Juha Virtanen

Juhan vastuulla on Goforen myynnin ja asiakkuuksien johtaminen. Erityisesti Juhan sydäntä lähellä on maailman muuttaminen paremmaksi uusien digitaalisten innovaatioiden ja toimintatapojen kautta. Tällä hetkellä Juhan tärkeimpänä tehtävänä on kehittää Goforesta Suomen parasta asiakasarvoa tuottava digitalisoinnin kumppani.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Työn tekemistä on hallinnoitu ja organisoitu projektien muodossa tavalla tai toisella vähintäänkin kymmenien vuosien ajan. Jo tuhansia vuosia sitten pyramidin rakennuskin oli varmaankin projekti. Projektinhallintaan yleisesti ja IT-projektien hallintaan erityisesti on myös saatavilla runsaasti kirjallisuutta, koulutusta ja jopa kansainvälisesti tunnustettuja sertifiointeja. Silti hämmästyttävän usein perusasiat tuntuvat jäävän ilman riittävää huomiota.
Projektinhallintaa voidaan tarkastella sisäisestä tai ulkoisesta näkökulmasta. Projektin sisällä pitää hallita muun muassa projektin lopputulokseen konkreettisesti tähtäävän päivittäisen työn tekemistä, projektitiimissä työskentelevien henkilöiden ajankäyttöä sekä mahdollisia alihankkijoita ja muita riippuvuuksia. Projektia pitää myös hallita suhteessa projektiorganisaation ulkopuoliseen maailmaan. On huomioitava esim. muiden projektien lopputulokset ja aikataulut, resurssien jakaminen eri projektien välillä ja ylemmällä tasolla koko organisaation tavoitteet.
Projekti perustetaan toivottavasti aina jotakin tavoitetta varten. Tämä projektin olemassaolon tarkoitus ja oikeutus on syytä määritellä ja myös tehdä selväksi projektin johdon lisäksi jokaiselle projektiin osallistuvalle. Näin kaikilla on selvillä, mitä ylipäätään ollaan tekemässä ja miksi. Tätä kautta myös jokaisen oma rooli ja tehtävät projektissa on helpompi nähdä osana isompaa kokonaisuutta. Projektin tavoitetta edistämättömiä tehtäviä voidaan karsia, ja toisaalta ihmisten on mielekästä nähdä tarpeelliset yksittäiset tehtävät osana suurempaa yhteistä tavoitetta.
Yksittäisen projektin lisäksi projektikokonaisuutta on tarpeen hallita ja johtaa. Näin varmistetaan, että projekteissa ei tehdä päällekkäistä tai projektien kesken ristiriidassa olevaa työtä ja että eri projektit on resursoitu ja aikataulutettu järkevästi toisiinsa nähden. Hyväksi havaittu tapa on koota projektit hankkeiksi (engl. program). Hankkeen alle saman johdon alaisuuteen kootaan samaan alueeseen tai aiheeseen liittyvät projektit ja tätä kokonaisuutta hallitaan keskitetysti. Samaan tapaan laajassa organisaatiossa eri hankkeet voidaan koota hankesalkuiksi, jolloin projekteille ja hankkeille muodostuu luontevasti hierarkkinen johtamis- ja hallinnointimalli.
Projektien ja hankkeiden hallinnassa tulee välttää kaksoisohjausta. Tällä tarkoitan tilannetta, jossa projekteja koskevia päätöksiä tekee kaksi toisistaan riippumatonta tahoa. Pahimmillaan tällaisia tahoja voi toki olla useampiakin. Joka tapauksessa tällöin päätöksenteko ei ole selkeää: päättäjästä voi olla epäselvyyttä, erilaisille päätöksille saatetaan joutua pyytämään ratkaisua usealta taholta, ja toisaalta päätöksiä ei välttämättä saada edes tehtyä, jos eri hallintaelimet ovat erimielisiä. Projektin ohjaus hämärtyy ja hidastuu. Kaksoisohjauksen sijaan jokaisella projektilla tulisi olla yksi selkeästi määritelty ohjausryhmä, jolla on tarvittava valta ja vastuu tehdä projektia koskevia päätöksiä. Ohjausryhmän on hyvä kokoontua säännöllisesti esim. kuukauden tai parin välein ja kokoontumisten välissäkin projektipäällikön on voitava nostaa kiireellisiä asioita ohjausryhmän tietoon ja ratkaistavaksi.
Olen usein miettinyt, miksi projektin tavoitteet ja hallintamalli jäävät niin helposti määrittelemättä ja kommunikoimatta selkeästi. Enkä toki itsekään projektipäällikön roolissa toimiessani aina näitä ole muistanut huomioida. Yhtenä syynä varmaankin on se, että näiden mielletään olevan niin itsestäänselviä asioita projektissa ja sen sidosryhmissä toimiville. Toinen syy voi olla se, että on kova kiire ja into lähteä tekemään toteutustyötä, jolloin näihin ei yksinkertaisesti ehditä kiinnittämään huomiota. Oli syy mikä tahansa, olen huomannut, että hyvin usein ihmisillä on näistä puutteellisia ja osin ristiriitaisiakin käsityksiä. Uskon, että hyvinkin pienellä lisäpanostuksella tavoitteiden ja hallintamallin kirkastamiseen ja kommunikointiin, saavutetaan projektin päivittäisessä työssä näkyviä etuja. Kun kaikilla on selvä käsitys tavoitteista ja päätöksenteosta, tekeminenkin tehostuu ja selkeytyy.

Avatar

Rami Huovinen

Rami on monessa liemessä keitetty IT-alan ammattilainen, jolla on laaja-alaista kansainvälistä kokemusta ohjelmistotuotannosta, konsultoinnista ja erilaisista IT-palveluista. Käytännön työkokemuksen ohella hän on myös suorittanut sertifioinnit projektinhallinnasta (PRINCE2 Foundation & PMP), ketterästä ohjelmistokehityksestä (Certified Scrum Master) sekä IT-palveluiden hallinnasta ja johtamisesta (ITIL v3 Foundation). Nykyisin hän työskentelee projektinvetotehtävien lisäksi hanke- ja projektinhallinnan kehittämisen parissa.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Harvasta asiasta nyky-Suomessa vallitsee niin laaja yksimielisyys kuin nykyisen hankintalain (30.3.2007/348) raskaudesta. Sinänsä kannatettavien periaatteiden (avoimuus, tasapuolisuus ja syrjimättömyys) hankintalain mukainen noudattaminen koetaan siinä määrin hankalaksi, että osa tietoteknisten palvelujen toimittajista kategorisesti jättäytyy ulos hankintalain puitteissa tapahtuvista kilpailutuksista.
Ongelmat ovat olleet tiedossa myös lainsäätäjän puolella. Euroopan unionin parlamentti äänestää marraskuussa 2013 uutta hankintadirektiiviä koskevasta pakettiehdotuksesta.  Vaikka ehdotus todennäköisesti parlamentissa tuolloin hyväksytäänkin (Parlamentin Sisämarkkinat ja Kuluttajasuoja -valiokunta on osana valmistelua ehdotuksen aiemmin tänä vuonna jo hyväksynyt), ei muutoksia ole välittömästi odotettavissa. Direktiivin hyväksymisestä voidaan olettaa tarvittavan aikaa noin kaksi vuotta ennen kuin muutokset ovat siirtyneet osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Nykyisen hankintalain puitteissa joudutaan toimimaan joka tapauksessa siis vielä useita vuosia. Huolellisesti toimiville hankintayksiköille tehtävä ei ole kuitenkaan mahdoton. Nämä hankintayksiköt ovat yleensä tunnistaneet myös hankintalain mahdollisuudet, kuten puitesopimusten käytön. Puitesopimusjärjestelyn sisällä voidaan kilpailutus suorittaa ei-julkisena aiemmin valittujen puitesopimustoimittajien välisenä. Hankintayksikkö voi toteuttaa puitejärjestelyn myös niin, että sopimustoimittajia on vain yksi.
Nykyisissä tehtävissäni minulla on ollut mahdollisuus toimia kilpailutuksissa niin tarjoajana kuin hankintayksikköä tukevassakin roolissa. Omat kokemukseni hankintalain puitteissa läpiviedyistä kilpailutuksista ovat osin ristiriitaiset. Vaikka ICT-palvelujen kilpailutuksissa yritetään lähes poikkeuksetta painottaa laatukriteerien merkitystä, useissa tapauksissa ei laadullisia eroja tarjoajien välille saada ja valinta kohdistuu lopulta hinnaltaan halvimpaan tarjoukseen. Avoimen kilpailutuksen seurauksena ovat etenkin tarjotut henkilötyön päivähinnat laskeneet selvästi. Mikäli tämä on ollut lainsäätäjän tavoitteena, on tavoite saavutettu ja paikoin jopa ylitettykin.
Toinen julkisten hankintojen kilpailutuksen erityispiirre liittyy aiemmin mainittuun huolellisuuteen. Hankintayksikkö joutuu kiinnittämään pelin säännöt jo tarjouspyyntövaiheessa. Tarjouspyyntöön jääneet virheet tai siitä unohdetun asian jälkikäteen korjaaminen vaatii helpoimmillaankin aikaa ja venyttää jo muutenkin pitkää hankintaprosessia. Panostamista tarjouspyyntöön voidaankin pitää onnistuneen kilpailutuksen kulmakivenä. Hyvä tarjouspyyntö ei vielä yksin takaa onnistunutta hankintaa, mutta huono tarjouspyyntö lähes varmasti estää sen.
Kirjoittaja on laskentaekonomi, joka on tehnyt suurimmat tappiot elämässään myymällä, ei ostamalla.

Avatar

Niko Sipilä

Niko on kokenut projektipäällikkö ja tietojärjestelmiin liittyvän esitutkimuksen, kokonaisarkkitehtuurityön, vaatimusmäärittelyn, määrittelyn, hankintojen ja käyttöönoton asiantuntija. Erityisosaamista Nikolla on talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmistä ja vakuutus- sekä pankkiliiketoiminnasta. Tietojärjestelmiin liittyvien tehtävien lisäksi Nikon toiminut mm. suuren Service Deskin toiminnasta ja palvelutasosta vastaavana esimiehenä sekä osallistunut useiden yritysten ja yhteisöjen hallitustyöskentelyyn.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.