Ketterässä ohjelmistoprojektissa määrittelyt elävät ja kokonaisuus tarkentuu vähitellen. Lisäksi palveluille on yhä luonteenomaisenpaa jatkuva palvelukehitys, joka tuo toistuvia muutoksia palveluihin. Nämä ketteryyden tuomat haasteet voidaan huomioida tekemällä projektin alusta lähtien mukautuvia käyttöliittymäratkaisuja. Mukautuva käyttöliittymä pysyy yhtenäisenä ja johdonmukaisena sekä käytettävyydeltä hyvänä, kun palvelun toiminnot tai sisältö muuttuvat. Tämän kirjoituksen näkökulmasta mukautuvuus tarkoittaa käyttöliittymän sopeutumista ominaisuuksien ja sisältöjen muutoksiin. Näkökulma siis poikkeaa responsiivisuuden käsitteestä, jolla yleisesti tarkoitetaan käyttöliittymän sopeutumista eri päätelaitteisiin.
Hyödyistä huolimatta olen törmännyt lukemattomiin palveluihin ja hankkeisiin, joissa käyttöliittymän mukautuvuuden suunnittelu on jäänyt tekemättä. Yksi yhteinen tekijä on, että kyseisissä projekteissa ei ole ollut ammattitaitoista käyttöliittymäsuunnittelijaa mukana tai hänen työpanoksensa on rajautunut vain pieneen osaan palvelun kokonaisuutta ja elinkaarta.
Käyttöliittymäsuunnittelijan puuttuminen johtaa mm. seuraaviin ongelmiin:

  • Alussa keskitytään yksittäiseen tunnistettavaan toimintoon / sisältöön, joka voidaan toteuttaa helposti vain kyseiseen tarpeeseen sopivilla joustamattomilla käyttöliittymäratkaisuilla. Tällöin jää miettimättä käyttöliittymän mukautuvuus ja yhtenäisyys kokonaisuuden kannalta.
  • Suunnittelua tehdään vain teknisestä näkökulmasta, jolloin tekniset ratkaisut ja rajoitteet (esimerkiksi tietomallit ja rajapinnat) heijastuvat sellaisenaan käyttöliittymään aiheuttaen esteitä käyttöliittymän mukautuvuudelle.
  • Jatkuvan palvelukehityksen aikana palvelussa saattaa olla aikaisempi huonosti mukautuva käyttöliittymä, jonka muuttaminen joustavammaksi koetaan liian hankalaksi. Tällöin toteutusta tehdään entisten suunnitteluratkaisujen rajoitteissa, mikä yleensä johtaa entistä huonompaan käyttäjäkokemukseen.

Käyttöliittymän mukautuvuus voidaan suunnitella toistamalla seuraavia kolmea vaihetta koko projektin ajan:

  1. linjataan käyttöliittymän ominaisuuksia ja suunnitellaan käyttöliittymälle yleinen toimintojen sijoittelua kuvaava malli
  2. suunnitellaan käyttöliittymän osien rakenne joustavaksi
  3. valitaan muuttuvaan sisältöön mukautuvia käyttöliittymäelementtejä.

1. Käyttöliittymälinjaukset ja yleinen toimintojen sijoittelua kuvaava malli

Projektissa on kriittistä pystyä tekemään palvelun ominaisuuksiin liittyviä rajauksia ja linjauksia, koska kaikkea ei ole tarkoituksenmukaista suunnitella samalla kertaa. Linjauksilla rajataan ensimmäiseksi suunniteltavan ominaisuuden rajat ja tehtävät. Vaikka on tiedossa, että myöhemmin tulee toinen tähän ensimmäiseen ominaisuuteen liittyvä toinen ominaisuus, ei tarvitse vielä tietää, mitä se tekee ja miten, koska on selkeästi linjattu, mitkä asiat ovat olennaisimpia ensimmäisessä ominaisuudessa.
Linjauksien avulla voidaan kuvata käyttöliittymän osat alla olevan esimerkkikuvan tyyppisellä mallilla, jossa määritellään erilaisille toiminnoille omat yhdenmukaiset alueet menemättä yksityiskohtiin. Mallin avulla toimintoja ja käyttöliittymän osia voidaan jättää tarvittaessa pois ja löytää uusille toiminnoille oikea paikka sotkematta jo toteutettua käyttöliittymää. Myös käyttöliittymän osien uudelleenjärjestely on helpompaa kun toiminnot ja sisällöt on mietitty toisistaan erillisiksi kokonaisuuksiksi.
Visuaalisen mallin lisäksi voidaan dokumentoida palvelun käyttöliittymäkäytäntöjä, jotka helpottavat mallin käyttöä palvelukehityksen aikana esimerkiksi projektihenkilöstön vaihtuessa.
Esimerkkinä käyttöliittymään saatetaan toteuttaa projektin alkuvaiheessa hakutoiminto, mutta ei hakutulosten suodatustoimintoja, koska ei pystytä vielä määrittelemään suodatuskriteereitä. Tällöin käyttöliittymään tarvittavien muutosten ja toteutuksen työmäärän minimoimiseksi on tärkeää käyttöliittymän kokonaismallissa huomioida hakutoiminnon laajentaminen, jotta uusi suodatustoiminto on helposti lisättävissä käyttäjäkokemuksen kannalta parhaalla tavalla. Ilman mukautuvuuden huomiointia hakutoiminto saatettaisiin aluksi sijoittaa sivupalkin sijaan suoraviivaisesti vaikkapa hakutulosten yläpuolelle, mutta tällöin laajennettavissa olevan suodatustoiminnon lisääminen olisi ongelmallisempaa ja vaatisi käyttöliittymän uudelleensuunnittelua myöhemmässä vaiheessa.
Toisena esimerkkinä virheviesteille ja muille ilmoituksille voidaan varata tietty paikka käyttöliittymän kokonaisrakenteessa, vaikka ei olisi vielä tiedossa minkä tyyppisiä palautteita käyttäjälle on tarpeen antaa palvelun eri osissa. Mukautuvuuden huomioiva suunnitelma mahdollistaa erilaisten viestityyppien lisäämisen siten, ettei jouduta muuttamaan käyttäjäkokemusta, koska viestit voidaan esittää johdonmukaisesti palvelun kaikissa osissa.
blogi-ui-kehysmalli

2. Käyttöliittymän osien rakenne

Käyttöliittymän osien rakenteen suunnittelu on kriittisen tärkeää, kun varaudutaan kunkin osan mukautumiseen tunnistetuista tarpeista poikkeavaksi.
Alla oleva esimerkkikuva havainnollistaa usein palveluissa esiintyvää ongelmaa, jossa sisältö on jaettu tiettyyn määrään navigoitavia kategorioita. Nämä kategoriat voisi olla aluksi luontevaa esittää käyttöliittymässä vaakasuuntaisena rakenteena, joka on usein myös visuaalisesti miellyttävä tapa. Tällöin kuitenkin uusien sisältökategorioiden lisääminen johtaa nopeasti tälle toiminnolle varatun tilan loppumiseen. Uuden kategorian lisääminen johtaa pahimmillaan koko palvelun käyttöliittymärakenteen ja käyttäjäkokemuksen muuttamiseen – mahdollisesti tilanteessa jossa palvelu on tuotannossa ja käyttäjät ovat jo tottuneet palvelun tietynlaiseen toimintaan. Alla olevassa esimerkissä tämän tyyppisen tiedon esittämiseen on valittu paremmin muutoksiin mukautuva pystysuuntainen listarakenne. Parhaat mukautuvat ratkaisut ovat usein yksinkertaisia!
blogi-ui-rakenne

3. Muuttuvaan sisältöön mukautuvat käyttöliittymäelementit

Käyttöliittymän mukautuvan rakenteen suunnittelun lisäksi rakenteen sisältämien käyttöliittymäelementtien oikea valinta on oleellista, jotta voidaan varmistaa käyttöliittymän mukautuminen myös muihin kuin määrällisiin sisällön muutoksiin.
Esimerkiksi ongelmia aiheutuu, jos suunnitellaan ja toteutetaan vain tietyille käyttöliittymäteksteille tai tietyn kokoisille kuvakkeille sopivia käyttöliittymäelementtejä, jotka eivät mukaudu kun tekstien pituus tai muoto muuttuu. Niinkin yleiset asiat kuin osoitteet ja tekstien erimittaiset kielikäännökset tuottavat hämmästyttävän usein yllätyksiä käyttöliittymissä, joita ei ole suunniteltu mukautuviksi. Käyttöliittymäelementtien mukautuvuus on erityisen tärkeää suunnitella huolellisesti palvelussa, jossa käyttäjä lisää jonkin hallintakäyttöliittymän avulla määrittelemätöntä sisältöä palvelussa näytettäväksi – esimerkiksi erikokoisia kuvia ja erilaisia tekstejä. Tämä saattaa aiheuttaa paitsi käyttöliittymäelementtien visuaalisen “rikkoutumisen” myös toiminnallisia ongelmia, jolloin kriittisessä tilanteessa palvelun käyttö voi jopa estyä.
Alla olevassa esimerkkikuvassa listan elementeissä on huomioitu sisältömuutokset, kuten tekstikäännösten pituuden muutokset, jolloin listan yksittäisen elementin korkeus laajenee sisällön mukaan. Tämän käyttöliittymäteknisen ratkaisun lisäksi ammattitaitoinen suunnittelija kykenee arvioimaan, millä sisällöllä elementit ovat vielä käytettäviä. Esimerkiksi arvioitua rajaa pidemmät tekstit on syytä katkaista ja tarvittaessa tarjota erillinen toiminto koko tekstin näkemiseksi. Oikeanlaista mukautumista ei ole tekstin katkaisu sattumanvaraisesti kiinteän kokoisen käyttöliittymäelementin mukaan, vaikka sillä vältetäänkin elementin visuaalinen rikkoutuminen. Tällöin kuitenkin tärkeää informaatiota saattaa jäädä näkymättä jos esim. uutisotsikosta jää näkyviin vain ensimmäinen sana.
blogi-ui-elementti

Mukautuvan käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus on siis elintärkeää palvelun toimivuuden ja käyttäjäkokemuksen säilymisen kannalta. Mukautuvuuden suunnittelu ei ole triviaalia tai itsestään selvää, vaan kriittisenä vaatimuksena ovat ammattitaitoiset suunnittelijat ja kehittäjät, jotka osaavat huomioida toimintojen ja sisältöjen muokkaamisen, lisäämisen ja poistamisen. Ketterissä projekteissa käyttöliittymien mukautuvuus on suunniteltava huolellisesti alusta alkaen, jotta käyttöliittymää voidaan joustavasti muuttaa ja tarkentaa projektin kuluessa sekä myöhemmin jatkuvana palvelukehityksenä. Mukautuva käyttöliittymä helpottaa palvelun kehittämistä vähentämällä tarvetta muuttaa jo toteutettuja asioita toistuvasti. Täten mukautuvaksi suunniteltu käyttöliittymä auttaa osaltaan pitämään palvelun käyttäjäkokemuksen hyvänä muutoksista huolimatta sekä vähentää muutosten suunnittelun ja toteutuksen kustannuksia.

Avatar

Jarmo Korhonen

Jarmo is Senior User Experience Designer at Gofore. Being Master of Economics in Information System Sciences and Business Strategies. He knows how to combine user needs with today’s cutting edge technology, mobility and business models. During his 15+ years in the software business, Jarmo has also been invited to speak at international conferences such as JavaOne (US) and SVG Open (DE). But that’s not all – He is also an experienced visual and interaction designer, creating designs that make awesome digital services. Jarmo loves to work fast and lean, and focus on creating real value to the users at every step on the way.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Käyttäjän jäljillä

Twitterissä on alkusyksyn aikana pyörinyt kiinnostava kuva kahdesta puiston kulkuväylästä, joista toinen on kaupungin näkemys ja toinen, no, käyttäjien näkemys. Ilmiön nimi on ”desire path”, vapaasti suomennettuna tarvepolku, joka kuvastaa sitä, kuinka ihmiset luovat omat kulkuväylänsä sinne minne haluavat. Tällaisia polkuja löytyy ihan joka paikasta ja ilmiön tekee erityisen kiinnostavaksi se, että mikään oikopolku ei ole liian lyhyt, jos se vain lyhentää käveltävää matkaa. Kuvapalvelu Flickrissä on jopa hieno, asialle omistautunut ryhmä, joka valottaa upeasti ihmisten tapaa luoda omat polkunsa silloin, kun virallinen vaihtoehto ei mene juuri siitä mistä pitäisi.
Käyttäjäkokemus
Mutta mitä tekemistä tällä on käyttäjäkokemuksen kanssa? Kulkuväylien suunnittelusta voidaan toki johtaa suoraviivainen analogia esimerkiksi verkkopalvelun tai tietojärjestelmän navigoinnin suunnitteluun. Hyvä navigointisuunnittelu pohjautuu informaatioarkkitehtuuriin, joka ottaa huomioon käyttäjien tarpeen jäsentää informaatiota. Tarvepolku-analogiassa on kuitenkin kyse laajemmasta asiasta kuin puhtaasta navigoinnin suunnittelusta: käyttäjätarpeiden huolellisesta kartoittamisesta jo projektin määrittelyvaiheessa sekä käyttäjäpalautteeseen pohjautuvasta jatkuvasta palvelukehityksestä.
Design vs. user experience -asetelma Twitter-kuvassa vihjaa, että suunniteltu ei koskaan vastaa todellista käyttäjäkokemusta. Tavallaan tämä on totta ja UX-tutkimuskirjallisuudessa päädytään usein toteamaan, että käyttäjäkokemusta ei voi suunnitella johtuen sen monimutkaisesta luonteesta. Käyttäjän persoona, ulkoiset olosuhteet, päätelaitteiden tekniset ongelmat ja lukemattomat muut muuttujat tekevät todellisen käyttäjäkokemuksen ennustamisesta jokseenkin haastavaa. Onneksi tilanne ei ole niin lohduton kuin edellä mainitusta voisi päätellä. Hyvä käyttäjäkokemussuunnittelu on mahdollista, jopa suotavaa, kunhan projektin vaatimusmäärittely on tehty huolellisesti ja suunnittelijalla on käytössään oikeat työkalut, joilla käyttäjän tallaamaa polku on mahdollista selvittää ja suunnitella palvelu sitä vastaavaksi.
Tarvepolun Wikipedia-artikkeli kertoo erääseen lähteeseen viitaten, että Suomessa puistojen kulkureittejä suunnitellaan niin, että suunnittelijat ensilumen aikaan havainnoivat ihmisten kulkureittien perusteella lumen syntyneitä polkuja ja käyttävät tätä tietoa hyväkseen reittisuunnittelussa. Pitää tämä paikkansa tai ei, ajatus on joka tapauksessa hieno ja ilmentää käyttäjälähtöisen suunnittelun perusperiaatteita erinomaisesti. Käyttäjiä kannattaa havainnoida siinä ympäristössä, jossa he toimivat ja selvittää heidän tekemiensä päätösten taustat mahdollisimman huolellisesti. Tarvepoluissa on kyse pohjimmiltaan samasta asiasta jonka Steve Krug tiivistää klassisessa suunnittelufilosofiassaan ”älä pakota minua ajattelemaan”. Toisin sanoen kulkureitin (tai käyttöliittymän) tulee olla sellainen, että käyttäjän ei tarvitse miettiä minkä reitin valitsee. Reitin tulisi olla ”luonnollinen”: sellainen, jonka käyttäjä valitsisi vaikka valmista polkua ei olisikaan.
Tarvepolku, eli käyttäjän itse määrittelemä tapa käyttää käyttöliittymää, ei välttämättä tarkoita huonoa käyttäjäkokemusta. Esimerkkikuvamme ”user experience” on luultavasti vähintäänkin siedettävä: polkua pitkin pääsee sinne minne pitääkin ihan mukavasti sen jälkeen, kun sitä on tarpeeksi pitkään tallattu. Ongelmaksi se muodostuu siksi, että alkuperäinen design ei vastaa käyttäjien tarvetta, jolloin ensinnäkin on tuhlattu aikaa ja rahaa huonoon suunnitteluun, ja toiseksi, pakotettu käyttäjät muodostamaan oma ratkaisunsa saavuttaakseen haluamansa tavoitteen. Isoissa tietojärjestelmissä – varsinkin kriittisissä asiantuntijajärjestelmissä kuten terveydenhuollon sovelluksissa – tämä voi sekä tarkoittaa hukattua työaikaa (eli rahaa) että johtaa isoihin ongelmiin työn tehokkuudessa ja turvallisuudessa.
Miten sitten välttää se, että käyttäjät joutuisivat raivaamaan tiensä omatoimisesti huonosti suunnitellun tietojärjestelmän läpi? Laadukkaan käyttöliittymäsuunnittelun lisäksi keskeisiä vastauksia on kaksi: onnistunut käyttäjälähtöinen vaatimusmäärittely sekä analytiikkaan että käyttäjäpalautteeseen pohjautuva jatkuva palvelukehitys.
Käyttäjälähtöisen määrittelyn eräs keskeisimmistä tavoitteista on vastata kysymykseen ”miksi?”. Onnistunut määrittelytyö tarjoaa pohjan, joka mahdollistaa vastaavasti onnistuneen käyttöliittymäsuunnittelun. Yksinkertaistettuihin maksiimeihin rajautuva määrittely ei riitä. ”Käyttöliittymän on oltava helppokäyttöinen”, ”virhetilanteisiin joutumista on vältettävä” tai ”käyttäjän muistikuorma on minimoitava” ovat kaikki valideja vaatimuksia, mutta järjestelmän kehitystyössä käytännössä hyödyttömiä. Vaatimusten on pohjauduttava huolellisesti toteutettuun käyttäjätutkimukseen sekä tämän pohjalta tuotettuihin käyttötapauskuvauksiin, jotka konkreettisesti ohjaavat käyttöliittymäsuunnittelun oikeaan suuntaan. Lisäksi vaatimusmäärittelyn on oltava joustava, jotta projektin aikana tarkentuvat käyttäjätarpeet pystytään dokumentoimaan ja jalkauttamaan osaksi suunnittelutyötä.
Toinen avainkysymys on jatkuva palvelukehitys. Onnistunut vaatimusmäärittely yhdistettynä huolelliseen käyttöliittymäsuunnittelutyöhön ei vielä takaa, että todellisessa käytössä esiintyvät käyttäjätarpeet olisi ratkaistu. Varsinkin suurissa järjestelmähankkeissa käyttöliittymän jatkokehityksen tulisi aina kuulua projektin elinkaareen. Jatkuvan kehityksen pohjana voi olla esimerkiksi käyttäjäpalaute tai systemaattisempi analytiikka, parhaassa tapauksessa molemmat. Verkkopalveluiden mittaamiseen on olemassa lukuisia työkaluja, joilla palveluiden ominaisuuksien käyttöä voidaan seurata esimerkiksi hiiren liikkeisiin perustuvien lämpökarttojen avulla. Tämän tyyppinen data yhdistettynä käyttäjäpalautteeseen esimerkiksi pilottihankkeiden tai haastattelujen puitteissa tuottaa varmasti uusia näkemyksiä järjestelmän käytöstä, joita alkuperäisissä käyttäjätutkimuksissa ei vielä havaittu. Näitä tietoja voidaan käyttää varsin suoraviivaisesti hyväksi palvelun jatkokehityksessä ja käyttäjäkokemuksen hiomisessa huippuunsa.
Käytä siis hyväksesi ensilunta, katso minne käyttäjät menevät ja selvitä miksi. Huolellinen käyttäjätutkimustyö ei mene koskaan hukkaan. Myös Goforen UX-tiimi odottaa innolla jo
ensilumia.

Avatar

Matti Linna

Matti on käyttöliittymäsuunnittelija ja käytettävyysasiantuntija, jolla on monipuolista projektikokemusta raskaasta konepajateollisuudesta erilaisiin web-palveluihin. Matti on tehnyt paljon käyttäjätutkimuksia ja konseptisuunnittelutyötä haastavissa olosuhteissa sekä Suomessa että kansainvälisesti, ja Matin erityisosaamista on käyttöliittymäprototypointi mm. HTML5-, jQuery- ja Bootstrap-tekniikoilla. Matti työskentelee Goforella UX-suunnittelijana erilaisissa ohjelmistohankkeissa keskeisinä vastuualueinaan käyttöliittymäsuunnittelu, käyttäjälähtöinen määrittelytyö sekä käyttäjätutkimukset.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Pääyhteistyökumppanina olemme mahdollistamassa korkeakoulujen valtakunnallisia IT-päiviä Helsingissä 4.–5.11.2014. Tapahtuman tavoite on edistää korkeakoulujen yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, keskustella ja väitelläkin ajankohtaisista aiheista sekä verkostoitua niin korkeakoulujen kuin toimittajienkin suuntaan.

Mielenkiintoisia puheenvuoroja viidellä eri trackilla

Puheenvuorossamme, Maailma murroksessa – tietohallinnot siinä mukana?, Mikko Kolehmainen luo katsauksen muutoksesta, jonka tulemme kohtaamaan seuraavan 20 vuoden kuluessa. Tietojärjestelmille kohdistuu aivan uudella tavalla tarve joustavuuteen ja mukautumiskykyyn teknisen sekä toiminnallisen ympäristön muuttuessa. Samaan aikaan taloudelliset realiteetit asettavat omia reunaehtojaan. Esittelemme lyhyesti digitaalisen maailman megatrendit sekä linkitämme ne opetusalaan vaikuttaviin ilmiöihin. Näistä tarina jatkuu kansallisten hankkeiden esittelyn kautta yksittäisen oppilaitoksen tietohallinnolle suunnattuihin toimintaohjeisiin.
Pääyhteistyökumppanin puheenvuoron lisäksi Arto Puikkonen puhuu käyttäjälähtöisestä suunnittelusta ja Mikael Nylund avoimesta tiedosta.
Tervetuloa tapaamaan meitä osastollemme sekä kuulemaan asiantuntijoidemme esitykset. Olemme mukana myös iltajuhlassa.
Tutustu IT-päivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!
Valtakunnalliset korkeakoulujen IT-päivät 2014
Gofore on uuden opetusalan ekosysteemin integraattori ja arkkitehti. Työskentelemme keskeisten opetusalan uudistusten kuten Opetushallituksen Oppija -verkkopalvelun sekä Helsingin yliopiston verkkopalveluhankkeiden parissa.
 

Avatar

Riikka Nurminen

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Osallistumme yhteistyökumppanin roolissa Management Eventsin järjestämään VaikuttajaForum Valtionhallinto -tapahtumaan Vanajanlinnassa 25.–26.11.
Kahden päivän aikana kuulet mielenkiintoisia puheenvuoroja ja tapaat alan tärkeimmät palveluntarjoajat. Tapahtumassa on mahdollista vaihtaa ajatuksia muiden päättäjien kanssa sekä vahvistaa bisnesverkostoja.
Pääteemat:

  • Muutoksen hallinta digitalisoituvassa valtionhallinnossa – visiosta toimeenpanoon
  • Keskushallinnon uudistuksen vaikutukset – toimiva johtaminen työkulttuurin muuttuessa
  • Uudistuvan julkICT-strategian tuomat mahdollisuudet
  • Kyberturvallisuus – tietoturvallisen työympäristön luominen valtionhallinnossa
  • Valtion talouden vaikutukset

Tervetuloa tapaamaan meitä!  >> Lisätietoja tapahtuman sivuiltaVaikuttajaForum

Avatar

Riikka Nurminen

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Gofore goes DevOpsDays

Gofore tukee DevOpsDays 2014 -tapahtumaa ja on menossa mukana omalla osastolla Helsingissä 10.–11.11.
Ensimmäisen päivän ohjelmassa kuullaan suomalaisten yritysten DevOps-menestystarinoita. Toisen päivän ohjelma keskittyy DevOps-teknologioihin ja -trendeihin.
Tule kuulemaan Goforen DevOps-kokemuksista ja tapaamaan meitä osastollemme.

  • Tapahtuman paikka: Apollo Live Club, Mannerheimintie 16, Helsinki
  • DevOpsDays Facebookissa

Nähdään!

Gofore menossa mukana, tule sinäkin!
Gofore menossa mukana, tule sinäkin!

Avatar

Riikka Nurminen

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Gofore toimittaa yhdessä alihankkijansa Druid Oy:n kanssa Helsingin yliopistolle (HY) uutta julkista verkkosivustoa. Kokonaisuudessaan erittäin laaja hanke on kestänyt asiakkaan puolella jo noin puolitoista vuotta. Gofore tuli mukaan viime vuoden lopulla voitettuaan Helsingin yliopiston ketterien ohjelmistokehityspalveluiden puitesopimuksen. Helsingin yliopisto oli jo ennen toteutustyön toimittajan valintaa tehnyt ansiokasta työtä hankkeen käynnistämisessä. Konsepti on ollut työn alla jo pitkään, henkilöstö on käynyt läpi ketterän kehityksen koulutusta ja mahdollisista teknologioista on tehty Proof-of-Concepteja, jotta tiedetään millä ratkaisuilla kannattaa edetä.
Hankkeen tavoitteina on kasvattaa Helsingin yliopiston digitaalista jalanjälkeä kansainvälisesti, lisätä sisältöjen kiinnostavuutta, tuoda avoimuus ja verkottuminen paremmin näkyville sekä vahvistaa opiskelija- ja henkilöstörekrytointia. Lisäksi sivuston sisäinen ja ulkoinen käytettävyys on otettu jo tavoitteenasetannasta asti vahvasti huomioon: verkkojulkaisemisen helppous, sivuston yhtenäinen käyttäjäkokemus ja korkeatasoinen käytettävyys kuuluvat myös projektin tavoitteisiin.
Julkisen verkkosivuston uudistuksen ensimmäinen toteutusvaihe kestää vuoden 2014 loppuun. Koko hankkeelle ominaista on lean-ajattelun mukainen lähestymistapa, jossa parannetaan jatkuvasti sekä uskalletaan kokeilla ja epäonnistuakin. Itse toteutustyötä tehdään Scrum-kehyksellä: sprintit, retrot ja planningit ovat tiimin arkipäivää. Ensimmäinen pilotti, Yliopisto-lehden sivut, julkaistiin maaliskuun loppupuolella ja toinen pilotti, ajankohtaista-osio, syyskuussa. Uusi verkkosivusto toteutetaan Drupal-julkaisujärjestelmällä. Verkkosivusto on suunniteltu ja rakennettu niin, että mm. sivuston perustukseen liittyvät tehtävät ja tyylitykset ovat uudelleenkäytettäviä. Näin ollen esimerkiksi uusien tutkimusryhmäsivujen perustaminen tulee olemaan paljon helpompaa ja nopeampaa kuin aiemmalla välineistöllä. Uusien sivujen luontiin ei myöskään tarvita korkeaa tietoteknistä osaamista.
Gofore on tuonut hankkeeseen asiantuntemuksensa myös hanke- ja projektinhallinnan, projektityökalujen, kokonaisarkkitehtuurin ja avoimen datan osalta. Olemme alusta asti yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelleet ja rakentaneet verkkosivustokokonaisuutta niin, että Helsingin yliopiston kokonaisarkkitehtuuri toteutuu tässäkin projektissa.
Tällä hetkellä maailmassa on noin 15 000 yliopistoa. Helsingin yliopisto on Times Higher Education World University Rankings (THE)  -yliopistovertailussa tällä hetkellä sijalla 103. Uuden verkkosivuston julkaisu auttaa HY:n visiossa 2020: Tavoitteena on olla viidenkymmenen parhaan joukossa. Helsingin Yliopiston verkkosivuilla on tällä hetkellä noin 1,2 miljoonaa kävijää kuukaudessa. Verkkosivut ovat olleet olemassa 25 vuotta ja sisällöntuottajia on yli 1000.

Avatar

Ville Nordberg

Ville vastaa Goforen liikenne- ja opetussektorin asiakkaista. Hän on kiinnostunut asiakkaan kokemasta arvosta sekä digitalisaation tuomista mahdollisuuksista liiketoiminnan kehittämisessä.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.