Avoimuus megatrendinä vaikuttaa jo laajalti ohjelmistokehityksessä. Avoindata aiheena kiinnostaakin uteliaita opiskelijoita, joista lahjakkaimmat saapuivat kuulemaan avoimesta datasta ja kehittämään omia dataa hyödyntäviä sovelluksiaan Goforen avoindata.fi-iltaan.
Tiensä Goforen Tampereen toimistolle keskiviikkoiltana löysi melkein kaksikymmentä opiskelijaa. Edustettuina olivat Tampereen molemmat yliopistot sekä ammattikorkeakoulu. Ohjelmassa Goforen ensimmäinen työntekijä Kristiina Härkönen esiteli Goforen historiaa, liiketoimintaa ja tulevaisuuden näkymiä. Osa opiskelijoista oli yllättyneitä, kuinka vahvaa Goforen menestys on ollut – ilmeisesti onnistuneilla tietojärjestelmäprojekteilla ei saa hirveästi julkisuutta.
Seuraavana puhui Salum Abdul-Rahman avoimuuden roolista ohjelmistokehityksessä. Esityksessä avattiin avoimen datan, avoimen lähdekoodin ja avointen rajapintojen roolia tulevaisuuden ohjelmistokehityksessä. Avoimuuden tuomiin haasteisiin taas haettiin ratkaisuja paremmalla viestinnällä, systeemiajattelulla ja kontrollikulttuurin muuttamisesta mahdollistamisen ja motivaation kulttuuriksi.
Tiukkaa teknistä asiaa tarjosi Jari-Pekka Voutilaisen avoindata.fi-palvelun tekninen esittely. Kiinnostusta herätti CKANin plugin-arkkitehtuuri sekä avoimen lähdekoodin komponenttien hyödyntäminen eri datakatalogien välillä. Myös eri katalogien rooleja paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen tason välillä ja niiden vaikutuksia esim. tiedonsyöttöön ja tietoarkkitehtuurin käsiteltiin.
Jarin esityksen jälkeen jakaannuttiin ryhmiin. Meksikolaishenkisen illallisen sekä Goforen oman Arvojohtaja-oluen jälkeen opiskelijat alkoivat kehittämään omia avoimen datan palvelukonsepteja. Goforen asiantuntijoiden lisäksi myös avoimeen dataan erikoistunet Tampereen kaupungin tietohallintoasiantuntija Joonas Dukpa ja Tredean kehityspäällikkö Matti Saastamoinen osallistuivat opiskelijoiden ohjaamiseen sovellusten ja palveluiden kehittämisessä. Alun kipuilun ja luomisen tuskasta selvittyä, alkoivat ryhmät työstää varsin rautaisia sovellusideoita. Ryhmien saatua esityksensä valmiiksi Joonas esitteli avoimen datan sovelluskilpailuja ja niissä menestyneitä sovelluksia.
Ensimmäinen opiskelijaryhmä esitteli Jobless-sovelluksen, joka yhdisti avointa yritystietoa ja paikkatietoa. Niiden avulla työnhakija voi etsiä lähialueeltaan oman alansa kasvavia yrityksiä, joissa saattaa olla rekrytointitarpeita, joita julkisuudessa ei näy.
Avoindata.fi, Jobless
Toinen opiskelijaryhmä oli ideoinut TREpark sovelluksen, jonka avulla voi löytää sopivimman (halvimman) vapaan parkkipaikan matkakohteensa tai nykyisen sijaintinsa läheltä.
Avoindata.fi, perusidea
Syvällisin sovellusidea, Kuolintutka, yhdistää käyttäjänsä iän, sijainnin sekä kuolintilastoja. Sovellus ilmoittaa käyttäjälleen, milloin hänen sijaintinsa muuttuminen on vaikuttanut merkittävästi hänen todennäköisyyteensä kuolla seuraavan vuoden aikana.
Avoindata.fi, Kuolintutka
Viimeinen ryhmä kuvaili sovellustaan Hauseria asunnon etsijän Tinderiksi, joka muutaman syötteen perusteella etsii optimaalisimman asuinalueen pariskunnalle. Hauser ottaa huomioon molempien työpaikkojen sijainnit ja tarjoaa vaihtoehtoja vapaana olevista asunnoista.
Avoindata.fi, tietolähteet
Asiantuntijoiden ja yleisön suosikiksi nousi Hauser, joka voitti Kuolintutka-sovelluksen vain yhdellä äänellä. Onnittelut voittajaryhmän jäsenille: Ilona Salonen (TAMK), Anni Moilanen (TAY), Juuso Tapaninen (TTY), Samuli Hirvonen (TTY) ja Raimo Muurinen (TAY).
Gofore kiittää #apps4pirkanmaa-kilpailun edustajia, kaikkia aktiivisesti keskusteluun osallistuneita sekä kaikkia muita mukana olleita.
 

Salum Abdul-Rahman

Salum Abdul-Rahman

Salum työskentelee Goforella teknisenä projektipäälllikkönä. Hänen yleisimmät roolinsa ovat scrum master ja coach joissa hän keskittyy avoimuuden ja oppimisen edistämiseen. Hänen on kiinnostunut kaikesta ketterään kehittämiseen liittyvästä, avoimesta lähdekooista sekä tietojohtamisesta,

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Moni ohjelmoija lienee sitä mieltä, että ohjelmointi on parhaimmillaan taidetta. Nerokasta ohjelmakoodia voi ihailla kuin upeaa maalausta tai sinfoniaa. Monesti tällaista taiteellista ja luovaa koodia syntyy yhden henkilön sydänveriprojekteissa. Mitä tapahtuu, kun vaatimukset, käytettävät teknologiat ja rajoitteet määritellään ylhäältä käsin kuten yleensä ohjelmistoprojektissa? Kuoleeko ohjelmoijan luovuus?
Ensin on tarpeellista pohtia sitä, miksi luovuus on ylipäätään tärkeää ja tavoittelun arvoista. Luovuus on yksi ihmisen luontaisista tarpeista. Kun luodaan uutta ja saadaan aikaan jotain itselle ja muille merkittävää, se tuottaa mielihyvää. Luova ihminen on onnellinen ihminen. Mitä enemmän tekijä kokee, että hän saa käyttää omaa luovuuttaan, sitä paremmin hän viihtyy työssään ja tulokset ovat laadukkaampia. Sivutuotteena saattaa joskus syntyä myös mullistavia innovaatioita.
Luovuus vaatii prosessina neljä peruspilaria. Näiden neljän pilarin avulla voimme tunnistaa keinoja vaalia luovuutta myös isommissa ohjelmistoprojekteissa. Keskityn tässä ohjelmoijan näkökulmaan.

1. Tavoite

Luova prosessi lähtee tavoitteesta. Alkuperäinen idea määritellään ratkaistavaksi ongelmaksi, jonka lopputuote ratkaisee. Ohjelmistoprojektissa lopputuotteen vaatimukset pilkotaan käyttäjätarinoiksi ja edelleen pienemmiksi tehtäviksi.
Rajoitteet sekä auttavat että haittaavat luovuutta. Jos poistamme täysin kaikki rajoitteet ja reunaehdot, olemme täysin tyhjän päällä ja vaihtoehtoja on liikaa mietittäväksi. Jos taas määrittelemme jokaisen tehtävän niin tarkasti kuin voimme – käytännössä sanelemalla miten ratkaisu pitäisi tehdä – tapamme vapauden, jota luovuus tarvitsee. Käyttäjätarinat ja niitä seuraava tiketöinti pitää tehdä oikealla tasolla: riittävän yksiselitteisesti, mutta samalla jättäen ratkaisuvaihtoehdoille tilaa. Oikea taso riippuu ohjelmointitiimistä: kokeneempi tiimi tarvitsee vähemmän kädestä pitämistä.
Jotta tiedetään, milloin ongelma on ratkaistu, tulisi tavoitteiden olla konkreettisesti määriteltyjä. Käyttäjätarinoista tulee selvitä kuka haluaa tehdä mitä ja miksi. Miksi-osuus on tärkeä, koska sen avulla voidaan joskus kyseenalaistaa tikettien tarpeellisuus tai löytää parempi ratkaisuvaihtoehto. Ohjelmoinnissa voi hyödyntää testivetoista kehitystä (TDD/BDD) ja saada automaattitestien avulla nopea palaute siitä, onko ongelma ratkaistu.

2. Motivaatio

Kun tavoite on selvillä, tarvitaan motivaatiota päästä tavoitteeseen. Käyttäjätarinan miksi-osuus liittyy myös motivaatioon. On mukavampi tehdä työtä, jolla on järkevä tarkoitus.
Motivaatio voi ilmetä sisäisesti, kuten halu parantaa omia taitoja, tai ulkoisesti, kuten esimiehen kehut tai työstä saatu palkka. Sisäinen motivaatio on voimakkaampaa, ja ideaalitapauksessa itse ongelma on niin kiehtova, että ohjelmoija haluaa ratkaista sen pelkästä saavutuksen ilosta. Mitä enemmän ohjelmoija saa pelivaraa ja mahdollisuuksia käyttää omia vahvuuksiaan ongelmanratkaisuun, sitä mielekkäämpää tekeminen on.

3. Lahjakkuus

Luovuus vaatii tarvittavan lahjakkuuden alaan ja riittävän määrän tietoa ja taitoa. Ohjelmoijan tulisi tietää käytettävän ohjelmointikielen mahdollisuudet, ja jonkinlainen käsitys yleisesti käytetyistä ratkaisumalleista lienee hyödyksi.
Kokeneilla tekijöillä voi joskus esiintyä ”kyllä minä tiedän”-tautia. Samaa asiaa toistamalla siitä tulee tapa, ja tapaa – kuten ajatusmalliakin – voi olla vaikea huomata ja muuttaa. Ohjelmistoala on nopeasti kehittyvä, ja omaa tietämystä on syytä päivittää tasaisin väliajoin. Avoimuus, ennakkoluulottomuus ja rohkea kyseenalaistaminen ovatkin luovan ihmisen tärkeitä ominaisuuksia, joita tiimitasollakin kannattaa edistää.
Sekoittamalla kokemattomia ja kokeneita ohjelmoijia saadaan herkullista dynamiikkaa, jossa oppimista tapahtuu kumpaankin suuntaan. Kokemattomilla ei ole menneisyyden painolastia, ja he voivat haastaa vanhoja käsityksiä nykypäivän näkökulmasta. Kokeneet voivat toimia mentoreina ja jakaa eteenpäin omat oppinsa.
Tiedon ja taidon leviämistä tiimissä voidaan auttaa esimerkiksi pariohjelmoinnilla, koodikatselmoinneilla, koulutuksilla ja tietoiskuilla.

4. Aikaa ja työtä

Itse ongelmanratkaisu vaatii kovaa työtä ja aikaa. Ongelmaa pyöritellään päässä, paperilla tai koodieditorissa. Haastavat ongelmat saattavat vaatia taukojen ja kovan työn vuorottelua.
Deadlinella on pelottava ja ahdistava kaiku, mutta se on luovuuden ja tuottavuuden yksi tärkeimmistä työkaluista. Voisi luulla, että täysin vapaa työskentely ilman aikarajoja nostaisi luovuutta. Näin ei kuitenkaan ole. Sopivan tiukka deadline voi parhaimmillaan tuoda esiin ratkaisun, jossa on keskitytty vain oleelliseen. Jos tavoitellaan taitojen kehittymistä, tekemisellä pitäisi aina olla deadline. Kuten tavoitteetkin, deadlinen tiukkuus riippuu yksilöistä. Sen pitäisi olla juuri sillä rajalla, jossa tekijä joutuu hieman puskemaan epämukavuusalueeltaan ulos.
Ohjelmointityö kärsii liiasta katkonaisuudesta. Ylimääräiset häiriöt ja turhat toiminnot kannattaa minimoida. Epäoleelliset palaverit tulisi karsia ja kutsua niihin vain oikeat henkilöt. Oma työpiste ja työvälineet kannattaa virittää itselle sopiviksi ja mahdollisimman vähän ylläpitoa vaativiksi. Silmille hyppivät ilmoitukset (esim. sähköposti) kannattaa kytkeä pois jos mahdollista.
Joku pääsee flow-tilaan helpommin musiikkia kuunnellessa, toinen hiljaisuudessa. Luovuus ja parhaat työskentelytavat ovat yksilöllisiä, joten kaikkia ei pitäisi pakottaa samaan muottiin. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus muovata itselleen optimaalinen työtila, oikeat työvälineet ja toimiva aikataulu.
Luovuus vaatii myös luppoaikaa. Netin selailu, kikkerimatsi keskellä päivää tai rupattelu kahvikupin äärellä ei ole hukkaan heitettyä aikaa. Kun teet välillä jotain aivan muuta, annat aivoillesi mahdollisuuden löytää luovan ratkaisun ongelmaan itsestään.
Nämä neljä pilaria muodostavat luovuudelle välttämättömän pohjan, jonka päälle yksilön ja tiimin luovuutta voi alkaa hioa huippuunsa. Ohjelmistoprojekti voi näyttäytyä ohjelmoijalle jäykkänä rakennelmana tiukkoine vaatimuksineen, sääntöineen ja rajoituksineen, mutta sen sydämessä ovat silti luovat yksilöt. Luovuudelle on aina tilaa. Pienillä huomioilla ja avustusliikkeillä ohjelmistotyöstä saadaan itseilmaisun väline, jonka tuotokset ovat kaikille merkittäviä – sekä tekijöille, asiakkaille että yhteiskunnalle.

Avatar

Antti Pekka Vilkko

Antti Pekka on yksinkertaisuutta, esteettisyyttä ja käyttäjäystävällisyyttä arvostava kokenut ohjelmistosuunnittelija. Hän tutkii myös luovuuden ja tuottavuuden olemusta omassa Luovax-blogissaan ja tuoreessa kirjassaan.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Tammer Nova Rotariklubi on vuodesta 2006 kannustanut nuoria naisia esimies- ja johtamistehtäviin. Tämän kannustustyön tuloksena on syntynyt myös Tampereen seudun lukioiden kurssitarjottimelle hyväksytty Nuoret naiset johtamisurille -projekti, jonka osanottajat pääsivät tutustumaan paremmin IT-alaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin Goforen tiloissa.
Kurssilla käsitellään johtajuutta erityisesti naisen näkökulmasta. Muita tärkeitä teemoja ovat verkostoituminen, työ- ja perhe-elämän yhdistäminen sekä miesvaltaisilla aloilla työskentely, joista kurssilaisille osasi kertoa Goforen Kristiina Härkönen. Hän painotti yliopistoaikoina solmittujen ihmissuhteiden isoa roolia verkostoitumisessa, joiden ansiosta hän itsekin aikoinaan pääsi työskentelemään Goforelle. Korkeakouluista valmistuneistahan yli puolet ovat nykyisin naisia, ja kenties näitä verkostoja olisi hyvä käyttää enemmänkin hyväkseen johtotehtäviin pyrkiessä. Väite siitä, että naiset eivät kuulu vallan verkostoihin, on helposti kumottavissa, kunhan naiset oppivat hyödyntämään luomiaan suhteita paremmin.
Kristiina työskenteli pitkään Goforen ainoana naistyöntekijänä. Miesvaltaisilla aloilla, kuten IT-alalla työskentely, saattaa olla naisille haastavaa, mutta Kristiina on kokenut sen luontevaksi. Hän kannusti myös meitä lukioikäisiä vierailijoita harkitsemaan uraa IT-alalla, joka tällä hetkellä houkutteleekin juuri naisia työntekijöikseen. IT-alaa leimaa myös johtajuuskurssilaisille mielenkiintoinen aihe, nimittäin jaettu johtajuus. Goforellakaan ei tunneta työntekijöiden välistä hierarkiaa ja toimitusjohtaja on työntekijä siinä missä muutkin.
Vierailu Goforella avasi kurssille osallistuneiden nuorten naisten ajatuksia monilta osin. Harvan mieleen on varmasti juolahtanut työpaikka IT-alalla, mutta nyt se alkoikin kuulostamaan mielenkiintoiselta vaihtoehdolta. Kiitokset tästä kuuluvat vierailun mahdollistaneille Goforen työntekijöille ja erityisesti Kristiina Härköselle ja Riikka Peltoselle, jotka olivat paikan päällä kertomassa työnkuvastaan.

Avatar

Essi Peltoniemi

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Haluatko kuulla, mikä avoimen datan rooli tulee olemaan tulevaisuuden ohjelmistokehityksessä?

Avoin data on osa avoimuuden megatrendiä, joka vaikuttaa jo nyt yhteiskunnan ja tietotekniikka-alan kehitykseen. Se tulee muuttamaan tietojärjestelmäkehitystä. Avoin data ja avoimet rajapinnat luovat mahdollisuudet tiedon yhdistämiseen ja päällekkäisten tietojärjestelmien tunnistamiseen. Avoimet lähteet mahdollistavat kokonaan uudet kolmansien osapuolten toteuttamat sovellukset ja uudet liiketoimintamallit.

Goforen asiantuntijat kertovat, miten dataa avataan ja miten Suomen avoimen datan katalogi tehtiin. Avoindata.fi on moderni, täysin avoimella lähdekoodilla toteutettu verkkopalvelu. Sen kehityksessä ja tuotannossa hyödynnetään jatkuvaa tuotantoonvientiä ja pilvipalveluita.

Lisäksi tutustutaan avoimen datan hyödyntämiseen asiantuntijoiden tukemana, joten ota oma läppäri tai tabletti mukaan.

Tapahtumaan voivat ilmoittautua opiskelijat kaikista Tampereen seudun korkeakouluista. Gofore tarjoaa illan ruuat ja juomat.

Aika: keskiviikko 26.11.2014, klo 17:00 – 22:00
Paikka: Gofore Oy, Hämeenkatu 16, Tampere

Ilmoittautuminen päättynyt 23.11.

 
 

Avatar

Riikka Nurminen

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Gofore Oy on kumppanina mukana Tampereella järjestettävässä Mindtrek-tapahtumassa 4.–6.11.
Mindtrek on kansainvälinen tapahtuma, jossa yritykset, tutkimusyhteisöt ja opiskelijat kohtaavat luotaamaan tulevaisuuden suuntauksia teknologian, tiedon ja median teemoissa.
Kolmipäiväisessä tapahtumassa on tarjolla puheenvuoroja mielenkiintoisista aihepiireistä kuten esim. Quantified Self, My Data ja Web of Things. Kansainvälistä näkyvyyttä aihepiireihin tuovat esityksillään Lance Weiler, Heleen Riper, Dave Raggett ja Jonathan MacDonald.
Seuraamme Goforella mielenkiinnolla monia tapahtumaan liittyviä aiheita. Katso video, jossa Goforen ohjelmistosuunnittelija, Jaakko Salonen, keskustelee Mindtrekin hallituksen jäsenen, Jukka Huhtamäen, kanssa Mindtrekin ohjelmasta.

Avatar

Jaakko Salonen

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.