”Kokonaisarkkitehtuuri tuntuu ylimääräiseltä ja raskaalta työltä, jota tehdään, koska on pakko.” ”Kokonaisarkkitehtuuri vie vain resursseja, eikä siitä ole juuri nähtävissä hyötyjä.” Kuulostaako tutulta? Julkisen sektorin organisaatiot ovat tietohallintolain velvoittamana tehneet kokonaisarkkitehtuurityötä muutaman vuoden ajan. Monesti sen tekeminen jää kuitenkin ennemminkin paperiharjoitteeksi kuin aidoksi toiminnan kehittämiseksi.
Goforelle tekemässäni diplomityössä kartoitetaan, mitä haasteita terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen organisaatiot ovat kohdanneet kokonaisarkkitehtuurityön saattamisessa aidosti osaksi toiminnan johtamista ja kehittämistä, ja miten löydetyt haasteet voidaan ratkaista. Tutkimuksessa toteutettiin kirjallisuuskatsaus haasteista ja niiden ratkaisuista käyttäen lähdemateriaalina tuoreita artikkeleita ja kirjoja kokonaisarkkitehtuurista. Kirjallisuuden lisäksi tutkimuksen lähdemateriaalina käytettiin terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen virastoissa ja laitoksissa toteutetun haastattelututkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa haastateltiin 10 työntekijää syys- ja lokakuun 2014 aikana. Työ on jatkoa Goforen palveluarkkitehti Janne Pehkosen vuonna 2013 julkaisemalle tutkimukselle Suomen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön aloitusvaiheen haasteista ja ratkaisuista. Diplomityön tarkoitus on siis poistaa pakko pullasta ja laittaa rusinat tasaisesti jakoon.

Lainsäädäntöprosessit ja organisaatiorakenne kokonaisarkkitehtuurityön hidasteina

Haastatteluissa nousi esiin useita asioita, joita terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin parissa työskentelevät kokivat haasteellisina. Yksi näistä oli se, että lainsäädäntöprosesseissa ei nykyisellään oteta riittävästi huomioon kokonaisarkkitehtuuria. Monissa asioissa lainsäädäntö tehdään ennen, kuin asiaan liittyvää arkkitehtuuria tarkastellaan, vaikka laeilla on usein vaikutuksia ICT-kokonaisuuksiin. Lakien voimaantulon tiukat aikataulut pakottavat soveltamaan kokonaisarkkitehtuuria jättimäisiin hankkeisiin liian tiukalla aikataululla. Tällöin arkkitehtuurisuunnittelua usein karsitaan. Tiukkojen aikataulujen seurauksena lakien voimaantulo saattaa viivästyä tai lakeja ei välttämättä ole mahdollista toteuttaa niiden astuessa voimaan.
Lainsäädäntöprosessien lisäksi, julkisen sektorin ohjaus- ja organisaatiorakenne on hyvin haasteellinen kokonaisarkkitehtuurille. Kohdealueilla on useita erilaisia virastoja ja laitoksia sekä organisaatiorajat ylittäviä osa-alueita, jotka jokainen muodostavat omat organisaationsa. Organisaatiot ovat toisistaan hyvin poikkeavia, eikä yhteisen kokonaisarkkitehtuurin soveltaminen jokaiseen niistä ole yksinkertaista. Haasteellisuutta lisää myös se, että JHS-kokonaisarkkitehtuurimenetelmän ei koeta soveltuvan hyvin monesta organisaatiosta koostuvan kokonaisuuden johtamisen ja kehittämisen välineeksi. Menetelmää sovelletaankin monella eri tavalla, jolloin taas kokonaisarkkitehtuuri ei ole yhtenäistä eri organisaatioiden ja kohdealueiden kesken.

Resurssit, yhteistyö, ymmärrys ja hyväksyntä kokonaisarkkitehtuurin suurimpina haasteina

Resurssien puute vaivaa julkisen sektorin organisaatioita. Kokonaisarkkitehtuuria vahvasti osaavia ei ole julkisella sektorilla riittävästi, eikä kokonaisarkkitehtuurin tekemiselle ole helppoa saada muitakaan resursseja. Kokonaisarkkitehtuuria ei nähdä tärkeänä, vaan se koetaan ennemminkin ylimääräisenä vaivana. Tästä syystä resurssien käydessä vähiin kokonaisarkkitehtuurista on yleensä helpoin karsia. Resurssipulan ja kielteisen asenteen takia kokonaisarkkitehtuuria tehdään liian vähän tai ei ollenkaan.
Osaajien puutteen lisäksi myös osaamisessa on puutteita. Kokonaisarkkitehtuuria ei ymmärretä eikä sitä välttämättä osata käyttää hyväksi oikein. Koulutus on usein puutteellista, eikä siihenkään riitä aikaa tai henkilöitä. Moni haasteista johtuukin siitä, että ymmärrystä kokonaisarkkitehtuurista ei ole riittävästi. Tällöin kokonaisarkkitehtuuri koetaan ylimääräisenä vaivana eikä johto ymmärrä sen tärkeyttä organisaatioiden johtamisessa ja kehittämisessä.
Monet edellä olevat haasteet ovat seurausta kommunikaation puutteista ja sen haasteista. Usein kokonaisarkkitehtuuria ja sen sanastoa pidetään liian teknisenä, eikä sen ymmärretä olevan pohjimmiltaan vain normaalia toiminnan kehittämistä. Kokonaisarkkitehtuurin myynnissä ylimmälle johdolle on epäonnistuttu, eikä kokonaisarkkitehtuurin hyötyjen kommunikointi ja aidon yhteistyön varmistaminen ole onnistunut.

Käyttöönotosta osaksi jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja johtamista

Goforen palveluarkkitehti Janne Pehkosen tutkimuksessa kokonaisarkkitehtuurityön aloitusvaiheen keskeisimmiksi haasteiksi Suomen julkisella sektorilla nousivat sanasto, kokonaiskuva, arkkitehtuurityön kohdentaminen ja käsitteet. Suosituksia hän antoi lukuisia mm. terminologiaan selkeyttämiseen, monimutkaisuuden välttämiseen, arkkitehtuurityön myymiseen ja kokonaiskuvan hahmottamiseen liittyen.
Haasteet aloitusvaiheen jälkeen ovat osittain samoja. Edelleen on haasteita kokonaisarkkitehtuurin terminologiassa (jopa kokonaisarkkitehtuuri terminä koetaan luotaantyöntävänä), käytetyissä menetelmissä sekä KA:n myymisessä tehokkaasti organisaatioille. Myös resurssien, ymmärryksen, yhteistyön ja hyväksynnän haasteet ovat edelleen erittäin keskeisessä osassa julkisen sektorin kokonaisarkkitehtuurityötä. Täysin uusina haasteina esiin ovat nousseet lainsäädäntöön sekä julkisen sektorin rakenteeseen liittyvät haasteet. Näiden lisäksi uusia haasteita olivat muun muassa osaamisen keskittyminen muutamalle henkilölle ja kokonaisarkkitehtuurin kokeminen keinona johtaa ja ohjata organisaatioita ohi sen varsinaisen johdon.

Voitosta voittoon

Kuinka sitten varmistaa, että jokaisella riittää rusinoita? Tutkimustulosten perusteella annettiin suosituksia terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin käytön vakiinnuttamiseen. Edellä esiteltyjen haasteiden välttämiseksi ja ratkaisemiseksi tulisi tehdä seuraavia asioita.

Kokonaisarkkitehtuurin kommunikaation ja yhteistyön kehittämiseksi tulisi:

  • Kehittää julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmää paremmin julkishallinnon rakenteeseen ja tarpeisiin soveltuvaksi.
  • Kehittää kokonaisarkkitehtuurin sanastoa vähemmän tekniseksi, jotta substanssityöntekijät eivät vieroksuisi sitä.
  • Saada kokonaisarkkitehtuuri osaksi projekteja jo niiden alkuvaiheissa tai jo ennen projekteja; kehittää projektienhallintaa.
  • Saada kokonaisarkkitehtuurin kannalta tarkastelu osaksi lainsäädäntöprosesseja.
  • Tehostaa IT:n ja liiketoiminnan välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä ottamalla molemmat osapuolet konkreettisesti mukaan yhteisiin toimenpiteisiin.

Ymmärryksen lisäämiseksi tulisi:

  • Tehdä organisaatiorajat ylittävää kokonaisarkkitehtuuritukea: organisaatioiden välistä projektitukiapua tulisi tarjota esimerkiksi käyttämällä osaajia mentoreina kokonaisarkkitehtuuriprojekteissa yli organisaatiorajojen.
  • Käyttää ulkoista osaamista etenkin kokonaisarkkitehtuurin ohjauksessa ja mentorointitehtävissä sekä teknisissä kuvauksissa.
  • Kouluttaa konkreettisten esimerkkien kautta ja tuoda konkreettisia esimerkkejä enemmän esille, jotta kokonaisarkkitehtuuri avautuisi myös käytännön tasolla.
  • Tehdä osaamisen ja osaajien kouluttamista jatkuvasti esimerkiksi ottamalla kokonaisarkkitehtuurista kiinnostuneita henkilöitä mukaan kokonaisarkkitehtuuriprojekteihin.

Hyväksymisen varmistamiseksi tulisi:

  • Käyttää kokonaisarkkitehtuuria ensisijaisesti hankkeisiin, joissa se on mukana konkreettisessa tekemisessä. Tätä kautta tulee hakea onnistumisia ja osoittaa johdolle ja sidosryhmille kokonaisarkkitehtuurin hyödyt.
  • Kokonaisarkkitehtuuria käyttää aluksi riittävän isoihin, koko organisaation kattaviin projekteihin, jotta se saadaan tehokkaasti mukaan koko organisaation toimintaan ja sitä kautta juurrutettua myös muihin projekteihin.
  • Esitellä kokonaisarkkitehtuurin hyötyjä käytännön työn tekijöille, jotta päästään eroon ajatuksesta, että kokonaisarkkitehtuuri on vain ylimääräistä työtä.
  • Kokonaisarkkitehtuuria ohjaavien tahojen toimia esimerkkeinä kokonaisarkkitehtuurin käytössä ja tuoda toimiaan vahvasti esiin.
  • Myydä kokonaisarkkitehtuuria entistä tehokkaammin johdolle ja johdon kokemia esteitä kokonaisarkkitehtuurille poistaa (KA:n tekninen kieli, KA keino johtaa ohi johdon, KA ylimääräistä työtä). Lisäksi pitäisi saada tietohallinto ymmärtämään, että on kyse normaalista toiminnan kehittämisestä.

Resurssien varmistamiseksi tulisi:

  • Kohdentaa lisäresursseja kokonaisarkkitehtuuriin tai nykyisiä resursseja tulisi kohdistaa keskeisten kokonaisarkkitehtuuriprojektien tekemiseen.

Haasteita on lukuisia, mutta oikein sovellettuna kokonaisarkkitehtuuri tuo valtavat hyödyt organisaatioille, kuten tekemästäni tutkimuksesta voidaan havaita. Resurssien, hyväksynnän ja ymmärryksen varmistaminen ovat keskeisessä osassa kokonaisarkkitehtuurin saattamista kiinteäksi osaksi toiminnan kehittämistä ja johtamista. Pelkkä resurssien lisääminen ja osaajien kouluttaminen ei kuitenkaan riitä, vaan rusinoiden tasainen jako vaatii ennen kaikkea aitoa yhteistyötä läpi koko kohdealueen.
 

Avatar

Juuso Tuomola

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Super-Ada 7.2.2015

Aika: la 7.2.2015
Paikka: Almatalo, Helsinki
Gofore on mukana järjestämässä IT-alasta kiinnostuneille nuorille naisille suunnattua Super-Ada -tapahtumaa. Päivän pääteemana ovat erilaisista IT-alan työtehtävistä koostuvat rastitehtävät, joihin osallistutaan 2–3 henkilön tiimeissä. Gofore emännöi Valehtelijoiden klubi -rastia (tuotesuunnittelu), jossa kilpailijoiden tulee tunnistaa eriskummalliset esineet, keksiä niille käyttötarkoitus ja slogan.
Päivän aikana on myös mahdollisuus tutustua IT-alan koulutus- ja työtarjontaan näytteilleasettajien ständeillä sekä kuunnella IT-alan naisvaikuttajien mielenkiintoisia näkemyksiä paneelikeskustelussa.
Rastitehtävistä hyvin suoriutuneista joukkueista valitaan yksi tiimi työharjoitteluun Roviolle. Harjoittelu järjestetään kesällä 2015.
Super-Ada
 

Avatar

Riikka Nurminen

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Aika: 5.–6.5.2015
Paikka: Vanajanlinna, Hämeenlinna
Gofore osallistuu yhteistyökumppanin roolissa Management Eventsin järjestämään VaikuttajaForum Media&Telecom -tapahtumaan.
Kahden päivän aikana kuulet mielenkiintoisia puheenvuoroja ja tapaat alan tärkeimmät palveluntarjoajat. Tapahtumassa on mahdollista vaihtaa ajatuksia muiden päättäjien kanssa sekä vahvistaa bisnesverkostoja.
Pääteemat:

  • Katse tulevaisuuteen – Mistä löydämme uusia liiketoimintaideoita?
  • Analytiikka ja palvelumuotoilu – Kuinka rakennamme uusia palvelukanavia?
  • Kansainvälinen kilpailu – Miten voimme vastata siihen?
  • Hyvä asiakaskokemus – Tulevaisuuden kilpailuetu?
  • Johtamisen haasteet – Minkälaista johtajuutta innovaatiot edellyttävät?

>> Lisätietoja tapahtumasta
Tervetuloa tapaamaan meitä!

Avatar

Riikka Nurminen

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Node.js + Gulp has quickly become one of our favourite combinations for frontend development tooling. Although this combination is very simple and powerful, it is sometimes hard to figure out exactly how you should be cooking up your gulpfile. If you are out of ideas or want to improve your gulp usage, check out these tips!
For a full project example, see https://github.com/tristola/gulpexample

Creating a simple web server with multiple proxies

It is a common practice to separate services and the UI to different layers. Different services are often running in different addresses or sometimes the user interface needs multiple services to combine data for a view. In production environment this is not a problem, but when you start to develop a single service or even just the user interface you might need to set up several services before you get started developing the application.
For example, if you have a web user interface project built by somebody who loves Apache Maven, your project structure will be  project/src/main/webapp/.
What you can do here is create a separate directory for development where you add your gulpfile.js and symbolic links to the src/main/webapp folder.
https://gist.github.com/tristola/a8fa9001159ee8b30a32#file-gulpfile-js

Simple web project with jade templates and a minimal web server

In case you just need a simple web project with templates and live reload, here is an example Gulp file:
https://gist.github.com/tristola/07a8e8d72cd633f79867#file-gulpfile-js
The default task has two subtasks: jade and browser-sync. The former is using templates from template directory and data from data directory to create the HTML files in the public folder. The latter serves the static files from public folder to the browsers. I made a modification to the jade task to notify browser-sync of any files changed at runtime.
There is also a watch task for noticing changes to the files in the default task. You can do the same thing with Sass/Less or CoffeeScript.
Gulp-data is used to inject the JSON data from file into the stream.
Search for a seed project or create project from scratch – it’s easy with Gulp!
 
 

Avatar

Toni Ristola

Toni on kokenut ohjelmistosuunnittelija, joka on osallistunut useisiin yksityisten sektorin ja joihinkin julkisen sektorin projekteihin. Hänellä on suunnittelu- ja toteutuskokemusta monista palvelinalustoista. Tonin ystävät pitävät häntä teknologiahippinä. Tämä saattaa johtua hänen kiinnostuksestaan uusiin välineisiin, kuten esimerkiksi Docker ja NodeJS.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Paras työpaikkani

Olen aina haaveillut hyvästä työpaikasta, sellaisesta johon voisin pitkäaikaisesti sitoutua ja jossa tuntisin olevani osa porukkaa. Olen ehtinyt muutamia työpaikkoja jo nähdäkin: pieniä ja suuria yrityksiä, julkista ja yksityistä puolta. Pätkäsopimukset, vuokratyö ja YT-neuvottelut ovat tulleet tutuiksi. Valitettavasti määräaikaisissa työsuhteissa en ole kovin helposti omaa paikkaani organisaatiossa löytänyt. Vuosien mittaan olen kuitenkin oppinut tunnistamaan kolme asiaa, jotka merkitsevät minulle työssäni eniten: hyvä työilmapiiri, luottamus ja arvostus.
Joulukuussa minua lykästi ja pääsin osaksi Goforen tiimiä. Gofore on selvästi ylitse muiden. Miksi sanon niin? Goforella on yksinkertaisesti asiat hoidettu paremmin kuin aiemmissa työpaikoissani. Minulle oli työhaastattelussa kerrottu työntekijöiden olevan todella tyytyväisiä, mutta taustaani pohjaten en osannut odottaa mitään ihmeellistä. En muista montaa asiaa tutustumiskierrokselta toimistolla, mutta mieleeni painui elävästi se ilmapiiri, joka Goforella on. Tekemistä riittää, mutta kaikki tekevät hommiaan hymyillen. Se on jotain, mitä en ole tottunut työyhteisössä näkemään.
Koin jo ensimmäisen työpäivänäni aikana olevani arvostettu työyhteisön jäsen. Toimenkuvani on erilainen kuin muilla goforelaisilla, mutta silti minua ei ole hetkeäkään väheksytty. Olen ollut heti osa tiimiä ja porukkaa. Ensimmäisinä päivinä vierustoverit pitivät huolen siitä, että minulla oli kaikki työvälineet kunnossa ja että tunsin olevani tervetullut. Kiitos on meillä jokapäiväinen sana. Kun joku tekee hyvää tulosta tai onnistuu jossakin, se huomataan ja se myös sanotaan ääneen.
Goforella luottamus työnantajan ja työntekijöiden välillä on aivan omaa luokkaansa. Kyttäämisen meininki puuttuu, muttei se näytä olevan tarpeenkaan. Ihmiset tuntevat olevansa oikeasti tärkeä osa yritystä, joten he myös kantavat oman vastuunsa yrityksen menestymisestä. Puurtamisen ohessa ehtii joskus pelata erän Kimbleä ja taukohuoneessa usein nauru raikaa. Pieni irtiotto kesken työpäivän antaa goforelaisille uutta virtaa ja se jos mikä on myös työnantajan etu. Loppuunkulutetuilla työntekijöillä on yleensä vain vähän annettavaa organisaatiolle.
Minulle on tärkeää saada olla kehittämisessä mukana. Yleensä kehittäminen on harvojen ja valittujen tehtävä, mutta Goforella kaikki saavat kertoa ajatuksiaan ja vaikuttaa tekemiseen. Asiat eivät jää pyörimään byrokratian rattaisiin. Turhaa hierarkiaa ja sääntökokoelmia ei ole. Vihdoin minulla on mielenkiintoinen tehtävä, jossa pääsen kehittämään asioita oikein urakalla ja tekemiseeni luotetaan. Meillä tehdään eikä vain meinata.
Työntekijät eivät voi tuottaa asiakkaalle hyvää palvelua, jos he eivät itse voi työssään hyvin. Goforella tämä on tiedostettu. Täällä panostetaan sekä laadukkaaseen palveluun asiakkaan suuntaan että työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen. Työsuhde-etujen määrä jopa hämmensi minua. Olin tottunut korkeintaan lounasseteleihin, eikä edes niiden saaminen ollut yleensä itsestään selvää. Gofore sen sijaan pitää huolta työntekijöistään niin monella tapaa, että kahden käden sormetkaan eivät riitä etuja luettelemaan.
Joku saattaisi kysyä hehkutanko Goforea turhaan. Läheiseni ja ystäväni voivat vahvistaa, että vielä koskaan en ole ollut näin innoissani työstäni. Voin aamulla lähteä töihin hymyssä suin eikä hymyni laannu päivän aikanakaan. Ehkä juuri siksi niin moni on kysynyt minulta “miten minustakin voisi tulla goforelainen”. Yksi asia on varma, minä en ainakaan lähde täältä kulumallakaan.
Ei siis mikään ihme, että kasvumme on ollut kovaa, kuten ”kulttuurijohtajamme” blogissaan kertoi. Meitä tyytyväisiä goforelaisia riittää, sillä Suomen parhaat työpaikat 2015 -tutkimuksen Trust Index -kyselyn mukaan 100 % goforelaisista pitää Goforea paikkana, jossa on hauska työskennellä ja jonne on mieluisa tulla töihin. Tulet kuulemaan meistä vielä lisää. Pysy siis kuulolla!
 
 
 

Jenna Salo

Jenna Salo

Jenna toimii Continous Services Leadina ja palvelupäällikkönä. Jennan jokapäiväisen työn lähtökohtana on tarjota asiakkailleen mielenrauha. Työkulttuuri on myös lähellä hänen sydäntään. Vapaa-ajallaan Jenna on kahden chihuahuan nöyrä palvelija, ja jenkkiautot ja kellohameet saavat hänet takuulla innostumaan.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Ohjelmistoalalla heitellään tiettyjä termejä paljon ilmaan; on matalia organisaatioita, ketterää kehitystä sekä lean-ajattelua. Termit kuulostavat hienoilta ja myyviltä, mutta kuinka selkeitä ja ymmärrettäviä ne ovat? Ymmärtääkö asiakas termejä? Tarvitseeko asiakkaan edes ymmärtää? Entä jos asiakkaan organisaatio on kaikkea muuta kuin ketterä tai matala? Voiko silloin yhteistyötä saada onnistuneesti toimimaan toimittajan ja asiakkaan välillä? Väitän että voi, jos organisaatioiden sisäinen toiminta maltetaan pitää ulkona projektista ja kehitystiimien vastuuta kasvatetaan.
Ohjelmistokehitys on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana valtavasti. Perinteiset vesiputousmallit ja tiukat määrittelyprojektit ovat katoamassa. Projektit halutaan viedä läpi ilman hidasteita mahdollisimman kevyesti ja yksinkertaisesti – englanninkielistä sanontaa käyttäen lean, mean and clean. Tällainen toimintamalli on tehokas kevyissä organisaatioissa, mutta asettaa haasteita hierarkkisiin organisaatioihin. Uudet toimintatavat voivat vain vaikeuttaa asiakkaan toimintaa, jos ne eivät sovellu haluttuun ympäristöön. Tästä kärsii niin asiakas kuin toimittaja.
Projektin aikana tulee pitää erillään ne osa-alueet, joissa modernit toimintatavat ovat parhaimmillaan. Asiakkaan omalle organisaatiolle jätetään tehtävät, joissa hierarkkisuudesta ei ole haittaa. Ketterissä menetelmissä tuotteenomistajalta vaaditaan nopeita ja selkeitä päätöksiä. Projektia aloittaessa pitää määritellä tarkasti tuotteenomistajan vastuut ja velvollisuudet. Yksi ratkaisu on päätöksenteon vastuutus tuotteenomistajalle. Tuotteenomistaja kertoo tarkalleen, mitä haluaisi tehtävän, jonka perusteella tiimi toteuttaa tuotteen. Tämä asettaa tuotteenomistajalle haasteen toimialan ja teknologioiden tuntemisesta, sitoutuneisuudesta sekä omasta aktiivisuudesta.
Usein toimivampi ratkaisu on keventää tuotteenomistajan työtä ja siirtää vastuuta kehitystiimille. Tällöin tuotteenomistajan päätettäväksi jää korkean tason vaatimukset ja julkaisusuunnitelmat. Asiakas näyttäytyy suurten linjojen päätöksissä organisaatiolleen tutulla tavalla ja toimittaja toimii ketterästi. Asiakkaalle tarjotaan mustan laatikon mallia; jos järjestelmä toimii asiakkaan haluamalla tavalla, se riittää. Palvelun yksityiskohdilla asiakasta ei vaivata. Malli vaatii tiimiltä itsenäistä otetta ja tuntemusta toteutettavasta järjestelmästä.
Tuotteen onnistuminen on aina sekä tuotteenomistajan että kehitystiimin vastuulla. Tärkeintä on sopia yhteiset pelisäännöt projektin alussa, jotta vastuut ja velvollisuudet ovat selvät. Organisaatioiden sisäiset erot eivät ole este modernien toimintatapojen käytölle. Jotta voimme olla lean and clean, pitää joskus olla sopivasti mean.

Avatar

Henri Kulmala

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Tänään 5.1.2015 Goforen henkilökunnan määrä ylittää ensimmäistä kertaa sadan. Kuinka hienoa onkaan palkata jatkuvasti uusia työntekijöitä – tänään meillä aloitti viisi uutta henkilöä. Vuonna 2014 pystyimme palkkaamaan 38 uutta työntekijää, ja tänä vuonna pyrimme palkkaamaan vielä selvästi enemmän.
He tulevat meille muodostamaan tulevan hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita, eli pelastamaan Suomea tietotekniikan keinoin. Digitalisaatio etenee kaikilla elämänaloilla, ja me Goforessa haluamme olla asiakkaidemme tukena tässä murroksessa.
Jokainen uusi henkilö tuo palasen uutta osaamista ja näkemystä yhteisöömme. Uudet työntekijämme ovat tyypillisesti tehneet jo uraa muissa yhtiöissä – monet heistä niissä meitä selvästi isommissa yhtiöissä, jotka muuntautumiskykynsä menettäneenä supistavat toimintojansa. Osa henkilöistä tietysti tulee kilpailijoiltamme, ja muutamat suoraan koulun penkiltä. Kun nämä älykkäät ja eteenpäin katsovat ihmiset, työmarkkinoiden helmet, pääsevät meidän avoimeen ja välittömään työyhteisöömme, syntyy taikuutta, joka omalta osaltaan muuttaa yhteiskuntaamme. Paremmaksi, väittäisin.
Olemme jatkaneet voimakkaan kasvun uralla nyt viimeiset kymmenen vuotta. Joka vuosi olemme kasvaneet ja joka vuosi olemme myös tehneet tulosta. Emme mitenkään vallattomasti, mutta kasvua mahdollistavalla tavalla kuitenkin. Tämä kehitys on muodostanut pohjan hyvälle työviihtyvyydellemme, kuten Erkki Salminen hienosti blogissaan tuo ilmi.
Alla olevassa kaaviossa kuvataan tärkeimpien tunnuslukujen osalta Gofore Oy:n viimeiset kymmenen vuotta, lisättynä vuoden 2015 tavoitteilla. Miten tarina jatkuu tästä, sen aika näyttää. Nyt vuonna 2015 tavoittelemme kuitenkin yli 13 miljoonan euron liikevaihtoa ja siten noin 50 % kasvua.

Gofore Oy:n kasvu
Gofore Oy:n kasvu

Avatar

Timur Kärki

Timur on Gofore Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajaosakkaista. Hänellä on yli viidentoista vuoden kokemus haasteellisista tietojärjestelmien kehittämishankkeista. Erityisen kiinnostunut Timur on Suomen pelastamisesta onnistuneilla ja innovatiivisilla sähköisillä palveluilla yhdessä Goforen asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Timur itse konsultoi asiakkaita liittyen kokonaisarkkitehtuurityöhön, vaatimusmäärittelyihin sekä kilpailutusprosesseihin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Suomen paras työpaikkani

Tullessani Goforelle loppuvuodesta 2007 otin tietoisen hypyn tuntemattomaan. Gofore oli tuolloin 13 työntekijän yritys, jolla oli pieni toimisto Tampereella ja vielä pienempi toimisto Helsingissä. En tiennyt yrityksestä ennalta juuri muuta kuin nimen, mutta Goforelle siirtyneen entisen kollegan suositukset ja työhaastattelusta välittynyt avoin ilmapiiri tekivät vaikutuksen. Heti alussa yllätyin positiivisesti: pienestä joukostamme löytyi niin paljon osaamista, innostusta ja yhdessä tekemisen meininkiä, että pystyimme haastamaan kokoamme suuremmat kilpailijat.
Odotin aloittavani uuden työsuhteeni mukavassa ja osaavassa pikkufirmassa, jossa pääsee näkemään yrityksen liiketoimintaa läheltä ja vaikuttamaan asioihin. En vielä tuolloin osannut arvata, että odotukseni tulisivat toteutumaan ja ylittymään moninkertaisesti.
Vuosien saatossa on tapahtunut paljon. Vuodesta 2007 Goforen henkilöstömäärä on seitsenkertaistunut; 100 työntekijän rajapyykki menee rikki tänään 5.1.2015. Samassa ajassa liikevaihtomme on yli kymmenkertaistunut alle miljoonasta vuoden 2014 noin yhdeksään miljoonaan. Kasvumme on ollut nopeaa, kannattavaa ja täysin orgaanista. Osaamisemme, palvelutarjontamme ja asiakastoimeksiantomme ovat kasvaneet ja monipuolistuneet merkittävästi. Olemme muutamassa vuodessa kehittyneet pienestä ohjelmistoyrityksestä keskisuureksi kokonaisvaltaisen palvelun asiantuntijayritykseksi.
Onnistumiset asiakastyössä ja liiketoiminnan menestys tuntuvat hyvältä ja sykähdyttävät joka kerta. Silti koen henkilökohtaisesti kaikkein eniten mielihyvää ja nöyryyden sekaista ylpeyttä siitä, että olemme onnistuneet kasvaessamme säilyttämään ne samat asiat, jotka tekivät minuun vaikutuksen työsuhteeni alussa. Gofore on erinomainen työpaikka, minulla on mahtavia työkavereita ja viihdyn työssäni. Ja mikä parasta, tiedän myös kollegoideni ajattelevan samoin.
Teimme viime keväänä päätöksen lähteä mukaan Suomen parhaat työpaikat 2015 -tutkimukseen (Great Place to Work). Sen tuloksissa ja avoimissa vastauksissa nousee vahvasti esiin meillä vallitseva avoimuus, ilmapiiri, innostus, ammattitaito, yhdessä tekemisen ja auttamisen meininki. Tutkimuksen Trust Index -kyselyn mukaan 100 % goforelaisista pitää Goforea kokonaisuudessaan todella hyvänä työpaikkana. Haluamme säilyttää tämän tason jatkossakin – ja silti jatkaa aiempien vuosien vahvaa kasvua.
Tulevan kasvun mahdollistamiseksi Goforeen perustettiin nyt alkaneen vuoden alusta uusi yksikkö, jonka vastuulla on rekrytointi, työviihtyvyydestä ja yrityskulttuurista huolehtiminen sekä osaamisen kehittäminen. Jatkossa valtaosa goforelaisista kuuluu tähän yksikköön, mutta asiakkaiden suuntaan toimimme edelleen liiketoimintayksiköidemme kautta. Olemme vuonna 2015 edelleen se sama sähköisten palveluiden arkkitehtuuri- ja rakennustoimisto, joskin taas toivottavasti piirun verran parempi.
Olen erittäin innoissani, että minulla on kunnia toimia tämän uuden “kulttuuriyksikön” johtajana. Vuosi 2015 tulee olemaan monella tavalla mielenkiintoinen. Aiomme vuoden aikana palkata useita kymmeniä osaavia ja oppimishaluisia, kulttuuriamme ja arvojamme vahvistavia uusia työntekijöitä toimipisteisiimme Tampereelle ja Helsinkiin. Samaan aikaan haluamme huolehtia koko henkilöstön osaamisen kehittymisestä ja työviihtyvyydestä.
Olemme viime vuosina parantaneet tunnettuuttamme merkittävästi, mutta kilpailussa alan parhaista osaajista olemme edelleen verrattain tuntematon työpaikka. Gofore on nyt vuoden 2015 alussa yhä liian monelle sama hyppy tuntemattomaan kuin se oli minulle vuonna 2007. Meillä ei ole mitään syytä vaalia tätä salaisuutta. Tiedämme olevamme poikkeuksellisen hyvä työpaikka ja haluamme tänä vuonna kertoa sen kaikille muillekin.

Avatar

Erkki Salminen

Goforen kulttuurista ja osaamisista vastaavana johtajana Erkin vastuulla on Gofore Crew Services, jonka tehtäviin kuuluvat mm. rekrytointi, osaamisen kehittäminen ja työviihtyvyys. Erkki haluaa huolehtia, että Goforella on Suomen osaavimmat ja parhaiten työssään viihtyvät työntekijät.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.