Tiedolla vai mielikuvilla?

”Eikö kaikki johtaminen ole tiedolla johtamista?” Näin kysyi eräs suunnittelutyöpajaan osallistunut asiakkaani. Näinhän asia periaatteessa on: rationaalinen länsimainen ihminen ajattelee, että johtajat ja asiantuntijat keräävät tarvittavat tiedot yhteen ja niiden perusteella arvioivat, mikä on paras ratkaisu kuhunkin ongelmaan. Ja mitä tapahtuu tämän jälkeen? Jokainen auton ostaja tai edellisen hallituksen muodostamista seurannut tietää, että päätöksentekoon ja toimeenpanoon vaikuttavat myös tunteet ja arvot.
Uskoamme rationaalisuuteen koettelee muun muassa tuore keskustelu rokotuksen tarpeellisuudesta tai haitoista. Rokotusten mahdollisten komplikaatioiden tai allergiaoireiden pelossa osa vanhemmista jättää lapsensa rokottamatta. Sen myötä länsimaissakin on alkanut uudelleen esiintyä tauteja, joiden jo kuviteltiin hävinneen, kuten hinkuyskä tai tuhkarokko. Tämän suuntauksen vetäjinä eivät ole terveydenhuollon ammattilaiset vaan tavalliset ihmiset tai julkisuuden henkilöt – siis mielipidejohtajat. Tai pelolla johtajat, sillä tokihan vanhemmista tuntuisi pahalta, jos oma lapsi saa narkolepsian rokotuksen jälkeen.
Rokotuskeskustelu näyttää, mitä tapahtuu, kun keskusteluista katoaa historiallinen perspektiivi. Vaikka rokottamisen periaatteet keksittiin jo pari sataa vuotta sitten, oli sata vuotta sitten Suomessakin tavallista, että lapsi kuoli lavantautiin, tuberkuloosiin tai tuhkarokon jälkitauteihin. Tilastot kertovat sen, mitä emme omassa arjessamme enää ymmärrä – kansakunnan tasolla rokotukset pelastavat ihmishenkiä. Jos isovanhempamme olisivat voineet valita, saako lapsi rokotuksen vai tuberkuloosin, valinta olisi ollut helppo. Vaihtoehtojen välinen ero oli jyrkempi ja kuoleman todellisuus niin paljon lähempänä. Me näemme tilastot, mutta ymmärrämmekö?
Potilasvahinkoja käsittelevässä seminaarissa eräs osallistuja parahti: ”Onhan tuolla tietotekniikalla ja luvuilla kiva leikkiä, mutta kun meillä on arjessa akuutimpiakin asioita. Kunhan nyt ensin saataisiin ihmiset edes pesemään käsiään.” Aivan, kiireen keskellä yritetään vain selviytyä, eikä aina ehditä pohtia asioiden taustoja. Mutta, mistä tiedämme, että käsien pesu on tärkeää? Siksi, että muuan lääkäri kysyi tärkeän miksi-kysymyksen: Miksi juuri synnyttäneiden äitien ja vastasyntyneiden lasten kuolleisuus oli wieniläisen sairaalan yhdellä osastolla paljon korkeampi kuin toisella?
Lääkari Ignaz Semmelweis näki kuolleisuusluvuista, että jotain eroa näiden osastojen välillä on oltava. Lopulta hän havaitsi yhteyden lääkäriopiskelijoiden tekemien ruumiinavausten ja äitien kuolleisuuden välillä. Toiselle osastolle opiskelijat tulivat suoraan avaussalista tutkimaan synnyttäneitä äitejä, kun taas toisella osastolla äidit olivat kätilöiden hoidossa eivätkä opiskelijat käyneet siellä ollenkaan. Vertailujen pohjalta Semmelweis totesi, että taudinaiheuttajat kulkeutuivat käsien mukana lääkäristä potilaisiin. Kun kädet desinfioitiin, kuolleisuus aleni.
Datan keruu, vertailu, tulosten analyysi, toimenpidesuositukset – nämä kaikki ovat edelleenkin analytiikan ytimessä, vaikka työkalut ovatkin Semmelweisin ajoista kehittyneet. Pystymme käsittelemään yhä suurempia datamassoja ja sen myötä löytämään historiadatasta pitkän aikavälin trendejä, jotka muuten olisivat jääneet huomaamatta. Pystymme louhimaan rakenteettomista aineistoista, kuten teksteistä, esiin havaintoja ja niiden välisiä kytkentöjä, joiden löytäminen manuaalisesti kestäisi pitkään ja vaatisi paljon työvoimaa. Pystymme visuaalisilla työkaluilla näkemään ja näyttämään ilmiöitä, jotka taulukoissa jäisivät muilta kuin tilastotieteilijöiltä huomaamatta.
Meillä on käytössämme tietoa, tai ainakin dataa, enemmän kuin koskaan, mutta osaammeko hyödyntää sitä? Semmelweisinkin tapauksessa kesti pitkään ennen kuin hyväksyttiin, että hoitohenkilökunta (tai paremminkin henkilökunnan huono hygienia) voi aiheuttaa potilaille sairauksia, vaikka näyttöä tästä olikin. Tiedon hyödyntäminen edellyttää ymmärrystä tulkita tuloksia ja tehdä oikeat johtopäätökset. Meillä on yhä paremmat työkalut löytää vastauksia miksi-kysymyksiimme. Tiedon lisäksi tarvitsemme johtamista ja toimeen tarttumista. Johtaminen on tahtomista.
 

Avatar

Riitta Alkula

Riitta on yhteiskuntatieteiden tohtori ja vanhempi palveluarkkitehti Goforella. Häntä kiinnostavat tiedon ja tietoarkkitehtuurin eri ulottuvuudet, kuten tiedolla johtaminen, mallintaminen, kieliteknologia ja tiedonhaku.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Terveydenhuollon nykytilaa voisi kuvailla sanalla disruptio. Väestörakenne Suomessa on muuttumassa hyvin epäedulliseksi ikääntymisen myötä, ja hoidon tarve on kasvussa. Lääketieteen, hoitotietämyksen ja teknologian kehittyminen ovat johtaneet siihen, että esimerkiksi vakavan ja/tai kroonisen sairauden kanssa elävän ihmisen elinajanodotus on parantunut merkittävästi. Samaan aikaan erilaiset elintasosairaudet lisääntyvät, joiden taustalta usein löytyy huonoista elintavoista tai terveyskäyttäytymisestä johtuvia riskitekijöitä kuten tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, ylipaino, huono ravinto ja vähäinen liikunta. Toisaalta erilaisten terveysteknologioiden ja hyvinvointi-appsien tarjonta ja käyttö ovat kasvussa, ja osa kansalaisista on yhä tietoisempia terveydestä ja hyvinvoinnista. Samalla viranomaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä on alettu kyseenalaistamaan aiempaa enemmän kansalaisten toimesta. Lisäksi sosiaaliset, ekonomiset ja maantieteelliset erot tuovat myös oman haasteensa.
Terveydenhuoltoa tulisi siis kehittää ja sopeuttaa tähän suureen murrokseen, ja siihen ei yksi sote-uudistus riitä. Haasteet ja mahdollisuudet ovat hyvin monimuotoisia ja tarvitaan todella suuri remontti niin palvelutuotannossa, ammattilaisten asenteissa ja toimintatavoissa, tietojärjestelmissä kuin kansalaisten asemassa. Yhtenä ratkaisuna tähän ongelmakenttään on ehdotettu kansalaiskeskeistä terveydenhuoltoa. Kansalaiskeskeisyys on mielestäni parempi termi kuin välillä käytetty asiakaskeskeisyys kuvaamaan tarvittavaa muutosta, koska termi asiakas asettaa ihmisen tiettyyn rooliin kuten esimerkiksi termi potilas.
Perusajatuksena on siirtyä organisaatiokeskeisestä palvelutuotannosta kansalaiskeskeiseen palvelumalliin, jossa kansalainen ja hänen tarpeensa ovat keskipisteessä. Tavoitteena on kannustaa ja tukea kansalaisen roolin muutosta passiivisesta potilaasta aktiiviseksi toimijaksi. Pyrkimyksenä on ihmiskeskeinen lähestymistapa, jossa yksilöt kykyjensä mukaan hallitsevat omaa terveyttään ja hyvinvointiaan jopa ilman terveydenhuollon toimijoita. Tämä muutos ei tosin toteudu pelkästään kansalaisia kannustamalla vaan myös terveydenhuollon ammattilaisten tulisi nähdä ihminen muunakin kuin vain hoidon kohteena.

Kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia – tiedot käyttöön

Terveydenhuolto on perinteisesti ollut hyvin tietointensiivinen toimialue. Suuri haaste on terveys- ja hyvinvointitietojen hyödynnettävyyteen liittyvät moninaiset ongelmat. Potilastiedot ovat yhden organisaation tarpeisiin luotuja ja jaksottaisia keskittyen tietyn sairauden hoitoon. Kansalaisen potilastiedot ovat hajaantuneet useisiin eri organisaatioihin, tietojärjestelmiin ja laitteisiin. Kokonaisuuden hallinta on tietojen pirstaloitumisen vuoksi hankalaa. Nykyisistä tietojärjestelmistä johtuen tietojen saatavuudessa ja hyödynnettävyydessä on jopa tietojen omistajaorganisaatioilla vaikeuksia. Tärkeää olisi saada terveys- ja hyvinvointitiedot kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön nykyistä paremmin. Lukuisissa järjestelmissä ja laitteissa olevia tietoja on pystyttävä hyödyntämään kokonaisuutena nykyistä paremmin. Tämä vaatii ainakin teknologia- ja organisaatiomuurien murtamista.
Eräs keskeisistä elementeistä tarvittavassa muutoksessa on siirtymä yksittäisten sairauksien hoidosta kohti kokonaisvaltaista terveyden ja hyvinvoinnin hallintaa, joka pitää pystyä sulauttamaan osaksi jokapäiväistä elämää. Digitalisaation myötä hyvinvointitieto on muutakin kuin potilastietojärjestelmistä löytyvää kuten mittausarvoja, seurantadataa, käyttäytymiseen liittyviä tietoja, sosioekonomisia tietoja ja perimätietoja. Jo nyt ihmisen elämää voidaan käytännössä seurata kehdosta hautaan keräten kaikenlaista tietoa kuten terveysmittauksia, elintoimintoja, sosiaalisia toimia, elämäntapoja jne. Informaatio on koko eliniän kattavaa sekä useista eri tietolähteistä rakentuvaa. Uudenlaiset terveyspalvelut tarvitsevat tietoa myös henkilön normaaleista tuloksista ja toiminnoista ennaltaehkäisyä ja aikaisia diagnooseja varten. Osa hyvinvoinnin hallintaan liittyvästä tiedosta on yhteistä kaikille, mutta suurin osa informaatiosta ja sen laajuudesta riippuu henkilökohtaisista tarpeista ja terveydentilasta. Kansalaisille tarjottavan informaation tulisi olla ymmärrettävää, oikeaa, tarkkaa, luotettavaa ja kokonaista.
Terveydenhuollon tehokkuuden ja kansanterveyden kannalta olisi hyvä panostaa preventiivisiin ja proaktiivisiin palveluihin, yleiseen terveyskasvatukseen ja terveyden edistämiseen sekä ihmisten toimintakyvyn parantamiseen. Kansalaisille tuleekin tarjota tietoa, keinoja, työkaluja ja mahdollisuuksia hallinnoida omaa hyvinvointiaan, elämäntapojaan ja terveys- ja hyvinvointitietojaan. Rajanveto virallisen terveydenhuollon ja muiden hyvinvointipalveluiden välillä hämärtyy. Tulisikin mahdollistaa monitahoisten elinikäisten terveyskertomusten muodostuminen.

Verkostoituneita palveluita

Kansalaiskeskeinen terveydenhuolto ei ole mahdollista ilman muutoksia palvelutuotannossa ja terveydenhuollon organisaatioissa. Kansalaisten aktiivinen osallistuminen sekä lainsäädännön mahdollistama valinnanvapaus pakottavat terveydenhuollon toimijoita parantamaan keskinäistä kommunikointia sekä yhteistyötä. Terveys- ja hyvinvointitieto on keskeisessä osassa myös palvelutuotannon kehittämisessä. Yhteentoimivat tietojärjestelmät ja kokonaisvaltainen kuva kansalaisen hyvinvoinnin tilasta mahdollistavat hajautetut eri toimintayksiköiden väliset hoitoketjut ja palveluista ja tiedoista muodostuvat verkostot. Tämä mahdollistaa kansalaisen palvelun siellä, missä se on vaikuttavinta ja tehokkainta yksilön tarpeiden tai kokonaisuuden kannalta. Nykyiset tietojärjestelmäratkaisut toistavat turhan paljon paperimaailman prosesseja sellaisenaan, eivätkä tue riittävästi uudenlaisten kansalaiskeskeisten toimintatapojen kehittämistä.
Suomessakin on alettu heräämään muutoksen tarpeellisuuteen, vaikkakin Sitran vanhempi asiantuntija Madis Tiik aika kovin sanoin viime elokuussa kritisoikin asiakaskeskeisyyden puutetta Suomen terveydenhuollossa. Jo muutaman viime vuoden aikana kuumia aiheita ovat olleet kansalaiskeskeisyys, kansalaisten voimaannuttaminen, omahoito, sähköiset palvelut, terveys- ja hyvinvointiekosysteemi ja terveystaltio. Nämä trendisanat ovat näkyneet niin mediassa, päättäjien puheissa, tutkimuksissa kuin kansallisissa ja alueellisissa hankkeissa.
Muutos ei ole jäänyt vain puheiden tasolle, vaan Suomessa on alettu monella saralla etenemään kohti kansalaiskeskeistä terveydenhuoltoa ja kokonaisvaltaista hyvinvoinnin hallintaa. Paljon on kuitenkin vielä ratkaistavia ongelmia. Kansallisesti on kehitettävä sähköistä asiointia, omahoitoratkaisuja, päätöksenteon tukipalveluita ja muita kansalaisen itsehoidon ja hyvinvoinnin hallinnan järjestelmiä. Oleellista olisi linjata, minkä tyyppiset terveydenhuollon sähköiset palvelut kuuluvat yhteiskunnan sääntelemän virallisen terveydenhuollon piiriin. Tai millä ehdoilla erilaisista terveydenhuoltoon liittyvistä palveluista voidaan tietoja tuoda niin sanottuun viralliseen käyttöön. Varmaa nimittäin on, että markkinavetoinen hyvinvointiekosysteemi tulee kehittämään moninaisia palveluita.
Tämä oli lyhyt kuvaus terveydenhuollon haasteista, mahdollisuuksista ja muutostarpeista. Terveydenhuollon ATK-päivät järjestetään 12.–13.5. Tampereella. Tervetuloa tapaamaan meitä goforelaisia messuosaston paikalle 72 ja kuulemaan tarkemmin, miten suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto voidaan pelastaa tietotekniikan ja kansalaiskeskeisten palveluiden avulla.

Lue myös Anton jälkitunnelmia Terveydenhuollon Atk-päivistä.


Avatar

Antto Seppälä

Antolla on lähes kymmenen vuoden kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisista ja kansainvälisistä tutkimus- kehitys- ja arviointiprojekteissa. Hän on perehtynyt erityisesti sote-sektorin tietojärjestelmiin ja toimintamalleihin, lainsäädäntöön sekä tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksiin henkilökohtaisen terveyden ja hyvinvoinnin hallinnassa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Gofore vakuutti Verohallinnon

Verohallinto on valinnut Gofore Oy:n sopimustoimittajakseen projektinhallinnan asiantuntijapalveluihin.
Gofore valikoitui Verohallinnon toimittajaksi valtion yhteishankintayhtiön Hansel Oy:n puitejärjestelyn mukaisessa sisäisessä kilpailutuksessa, jossa Verohallinto haki yhteistyökumppania tulevien mittavien tietojärjestelmäprojektiensa hallintaan. Verohallinto on Goforelle merkittävä uusi asiakkuus.
Sopimustoimittajana Gofore tarjoaa Verohallinnolle kokeneita projektipäälliköitä vastaamaan projektien onnistuneesta läpiviennistä.

”Vaativien hankkeiden hallinta Goforen vahvuuksia”

Liiketoimintajohtaja Mikael Nylund Goforesta sanoo, että Verohallinnon osaamisvaatimukset projektipäälliköilleolivat poikkeuksellisen kovat.

Verohallinto edellytti asiantuntijoilta laajaa ja syvää osaamista. Henkilökohtaisessa pisteytyksessämaksimipisteisiin vaadittiin yli 15 vuoden työkokemusta ICT-projektipäällikkönä ja vähintään kolmen vuoden kokemusta sekä sovellusalustojen, sovellusten, sähköisten asiointipalveluiden että liiketoimintaprosessien kehittämisestä, kustakin osa-alueesta erikseen. Näitä projektinhallinnan eksperttejä tuli tarjota kaikkiaan kymmenen.
”Harvalla yrityksellä on tarjota tällaista osaamisarsenaalia. Vaativien ja monitahoisten projektin hallinta on yksiGoforen vahvuuksista ”, Nylund toteaa.
Varsinkin palvelulähtöisissä ja kokonaisarkkitehtuurin ohjaamissa julkisen hallinnon kehityshankkeissa projektipäälliköksi halutaan entistä useammin kokenut hankehallinnan ammattilainen pitämään langat käsissään javastaamaan projektin onnistumisesta.
Goforella on runsaasti kokemusta julkisen hallinnon sähköisten palvelujen kehittämisestä jauudistamisesta. Verohallinto puolestaan kuuluu julkisen hallinnon organisaatioiden kärkijoukkoon sähköisten palvelujen kehittäjänä. Verohallinnon Tietohallinto vastaa suomalaisen yhteiskunnan rahoituksen kannalta keskeisestä tietoteknisestä infrastruktuurista ja sovelluksista.
Mikael Nylund

Mikael Nylund

Mikael on Goforen toimitusjohtaja. Hän on työskennellyt Goforessa vuodesta 2010 lähtien ja auttanut sinä aikana lukuisia organisaatioita polulla kohti digitaalista liiketoimintaa. Mikael ajattelee, että parempi tulevaisuus tehdään teknologian avulla ihmisten ehdoilla.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

It-alan miesvaltaisuus on tiedostettu ongelma, jota korjataan ennakkoluuloja muuttamalla jo varhaisessa vaiheessa. Lähivuosien ilmiöksi voisi kutsua tapahtumia, joiden tarkoitus on houkutella naisia alalle. Osallistuimme helmikuussa 2015 naisverkosto Nice Tuesdayn järjestämään Super-Ada -tapahtumaan.
Tapahtumassa oli leikkimielisiä rastitehtäviä, joiden avulla nuoret 16–22-vuotiaat naiset pääsivät tutustumaan it-alaan. Rasteja pitivät it-alan yritykset, joten tapahtumalla oli selkeä konkreettinen kosketuspinta alaan. Rastien välissä tapahtumassa järjestettiin myös ”Vaikuttajanaiset lavalla” -paneeli. Tehtävät eivät vaatineet it-alaan liittyvää pohjatietoutta. Kolme parasta joukkuetta palkittiin.

Vaikuttajanaisten keskustelupaneelissa käsiteltiin naisten työuria alalla sekä pohdittiin onko it-alan töissä sukupuolella väliä. Kuva: Juho Kolehmainen.
Vaikuttajanaisten keskustelupaneelissa käsiteltiin naisten työuria alalla sekä pohdittiin onko it-alan töissä sukupuolella väliä. Kuva: Juho Kolehmainen.

Vuoden 2015 Super-Ada -tapahtumassa pääpalkintona oli kesätyöpaikka Roviolla, joka varmasti houkutteli tapahtumaan paljon kävijöitä. Tapahtumaan osallistui 130 nuorta naista ja yli 80 jäi jonottamaan varasijoille.
Gofore emännöi Valehtelijoiden klubi -rastia. Rastilla oli useita erikoisia esineitä, joille piti keksiä käyttötarkoitus ja iskulause. Veimme rastille esineiksi esimerkiksi ennen vanhaan laskemiseen käytetyn laskutikun sekä metalliset kiinnikkeet, joilla käärittiin ja suojattiin housunlahkeet pyöräillessä. Rastin tarkoituksena oli harjoitella luovuutta ja ideointia, eikä keksiä esineen alkuperäistä käyttötarkoitusta. Tehtävä pisteytettiin ideoiden perusteella.
Valehtelijoiden klubi -rastilla tiimit valitsivat yhden esineen, jolle keksivät käyttötarkoituksen, nimen ja iskulauseen. Kuvassa rastin esineitä. Kuva: Anniina Salo.
Valehtelijoiden klubi -rastilla tiimit valitsivat yhden esineen, jolle keksivät käyttötarkoituksen, nimen ja iskulauseen. Kuvassa rastin esineitä. Kuva: Anniina Salo.

Lähes kaikki rastilla käyneet tytöt olivat erittäin innostuneita ja heittäytyivät tehtävään täysillä mukaan. Arvioimme kymmeniä videointia vaille valmiita mainospuheita, joissa myytiin mitä erikoisimpia uusia innovaatioita. Yksi raatimme suosikki oli kukkaruukkuun asetettava laite, joka tunnistaa mullan kosteuden ja ravintopitoisuuden sekä suihkuttaa ylimääräisen kosteuden takaisin ilmaan. Myös juomavettä ilmasta kondensoiva putkiston osa sekä japanilais-suomalaisittain nimetty ’Kinokko’ eli syömäpuikkojen pidike herätti arvosteluraadin mielenkiinnon.
Goforen Anniina Salo ja Riikka Peltonen arvioivat Valehtelijoiden klubi -rastilla tiimin suoritusta. Kuva: Juho Kolehmainen.
Goforen Anniina Salo ja Riikka Peltonen arvioivat Valehtelijoiden klubi -rastilla tiimin suoritusta. Kuva: Juho Kolehmainen.

Miksi naisia on alalla vähemmän?  
Super-Adan kaltaisille tapahtumille on selkeä tarve. Esimerkiksi Rails Girlsin syyskuussa 2014 järjestämään koodaustyöpajaan Tampereella haki yli 400 ihmistä, joista vain 36 valittiin mukaan. Koska tapahtumia on järjestetty vasta muutaman vuoden ajan, niiden mahdollinen vaikutus naisten työllistymiseen it-alalle tulee näkymään aikaisintaan joidenkin vuosien päästä.
Naisten aliedustukseen it-alalla on varmasti useita syitä. Yksi syy on se, että naiset eivät välttämättä luota omaan kykyynsä pärjätä. Ala vaatii tekijöiltään uskallusta ottaa riskejä ja kokeilla uutta sekä taitoa myydä omaa osaamistaan.
Lisäksi ympäristö tuottaa harhakäsityksiä ja ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat naisten itsetuntoon ja joiden vuoksi toinen ala voi tuntua houkuttelevammalta. Tietokoneet mielletään herkemmin poikien kuin tyttöjen jutuksi. Monella on it-alasta vääristynyt kuva: työn ajatellaan olevan yksipuolista ja yksinäistä puurtamista. Usein luonnontieteistä kiinnostuneet naiset suuntautuvatkin lopulta toiselle alalle, esimerkiksi lääkäreiksi.
Koulussa opettajat ja opinto-ohjaajat ovat avainroolissa siinä, että naisten kiinnostus it-alaa kohtaan heräisi. Peruskoulun tehtävä onkin yleissivistää sekä opettaa kehittyville lapsille ja nuorille yhteiskunnassa välttämättömiä tietoja ja taitoja. Yhteiskunnan yhä enemmän digitalisoituessa, tietotekniikasta tulee entistä tärkeämpi osa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Koodi2016-hankkeessa on lähdetty vaikuttamaan tähän asiaan ja ohjelmointi tuleekin osaksi peruskoulujen opetusohjelmaa syksyllä 2016. Yksi hankkeen tavoitteista on moninkertaistaa osaavien naisohjelmoijien määrä. Erittäin nopeasti muuttuvan it-alan sovittaminen hitaasti uusiutuvaan koulujärjestelmään on haasteellista.
Vaarana on, että pelkästään ohjelmoinnin opettaminen antaa liian kapean kuvan it-alan työmahdollisuuksista, eikä tee alasta houkuttelevaa – erityisesti naisille. Monet naiset suuntautuvat muihin tehtäviin kuin ohjelmointiin, sillämalalta löytyy myös paljon muuta kiinnostavaa kuten käyttäjäkokemussuunnittelua, sovelluskonsultointia ja asiakastukitehtäviä.
Onko miesvaltaisuus ongelma?   
It-alan miesvaltaisuuden voi nähdä laajempana yhteiskunnallisena ja tasa-arvo-ongelmana, mikäli naiset eivät hakeudu alan pariin ennakkoluulojen ja ympäristön antamien viestien vuoksi. Jos naiset valitsevat ennemmin muita aloja siksi, että tietotekniikka ei yksinkertaisesti kiinnosta, ei tällaista ongelmaa tietenkään ole. Joka tapauksessa ala varmasti hyötyisi naisnäkökulmasta ja keskustelua aiheesta kannattaa käydä.
Ohjelmistoja suunnitellaan sekä miesten että naisten käyttöön. Naisnäkökulmaa tarvittaisiin suunnittelu- että toteutuspuolelle enemmän, jotta käyttökokemuksesta saataisiin naisille entistä miellyttävämpi.
Naisten ja miesten vahvuudet ovat tunnetusti erilaiset. Näitä vahvuuksia yhdistämällä työyhteisön toimivuus kasvaa. Tiimityöskentely on tutkitusti hedelmällisempää, kun tiimissä on mukana sekä miehiä että naisia.
Naisverkostoja:
Nice Tuesday
ICT-Ladies
ICT-Ladies Pirkanmaa
The Code Pub
Kirjoittajat: Anniina Salo, Jenna Fröjd

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Valtiovarainministeriö (VM) on ottanut vahvan roolin uuden suomalaisen tietoyhteiskunnan rakentamisessa. Olen seurannut ilolla uusien JIT-ehtojen (Julkisen hallinnon IT-hankintojen sopimusehdot) valmistelua. Tämä valmistelu on muutenkin aiheuttanut paljon keskustelua ja parran pärinää, osin asiasta ja osin asian sivusta. Kirjoitin asiasta kannanoton helmikuussa, vastineeksi Ohjelmistoyrittäjien ja Teknologiateollisuuden Helsingin Sanomissa julkaistuun mielipidekirjoitukseen.
Uudet JIT-ehdot oli valmistelevissa toimikunnissa saatu jo miltei valmiiksi viime vuoden puolella, mutta VM puuttui asiaan viime hetkillä, vahvistamista odotettaessa. Tästä ei ollut julkisesti tietoa saatavilla, ja niinpä asian kommentointi LinkedIn-ryhmissä ja muualla ajautui osin sivu-urille. Tahtotilan selkeämpi tiedotus VM:ltä ja käänteistä tiedottaminen olisi auttanut mielipiteiden keräämistä sidosryhmiltä viraalisti julkisen keskustelun kautta.
Suunta on kuitenkin oikea, jopa ratkiriemukkaan oikea. VM ehdottaa ehtoihin lisäyksiä, jotka vahvasti suosittavat räätälöidyn sovelluskehityksen hankkimisessa hyödynnettävän avoimen lähdekoodin periaatteita. Tämä tarkoittaa käytännössä että räätälöitynä tuotetun sovelluskehityksen ohjelmakoodi lähtökohtaisesti julkaistaan avoimena lähdekoodina. Vastaavasti VM suosittaa, että ehtoihin lisätään vaatimuksia datalukottomuudesta (kyllä, tällä hetkellä osa kansallisesta tiedosta on isosti lukossa old-school-toimijoiden tietovarastoissa) sekä avoimista rajapinnoista.
Nämä ovat sellaisia toimenpiteitä, jotka muodostavat perustaa uudelle tietoyhteiskunnalle, jossa innovatiiviset yritykset, yhdessä viranomaisten kanssa, muodostavat hyvinvointia turvaavia ja edistäviä uusia palveluita. Olemme Goforessa vahvasti mukana Kansallisen palveluarkkitehtuurin (KaPA) hankkeissa (toteuttamassa palvelunäkymiä, tunnistamista sekä rooleja ja valtuutuksia). Pidän näitä hyvänä esimerkkinä sellaisista räätälöidysti hankituista kokonaisuuksista, joiden ilman muuta pitää olla jatkossa avointa lähdekoodia. Koodin pitää olla altista arvostelulle, parannusehdotuksille ja yhteiselle kehittämiselle. Ovatko avoin koodi ja sen ympärille muodostunut ekosysteemi uutta kansallista pääomaamme?
Lisätietoja: VM:n muistio JIT-ehtojen muutostarpeesta JUHTA-kokoukselle 14.4.2015.

Avatar

Timur Kärki

Timur on Gofore Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajaosakkaista. Hänellä on yli viidentoista vuoden kokemus haasteellisista tietojärjestelmien kehittämishankkeista. Erityisen kiinnostunut Timur on Suomen pelastamisesta onnistuneilla ja innovatiivisilla sähköisillä palveluilla yhdessä Goforen asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Timur itse konsultoi asiakkaita liittyen kokonaisarkkitehtuurityöhön, vaatimusmäärittelyihin sekä kilpailutusprosesseihin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Digitaalisten tapahtumien kirjo kasvaa monimuotoisemmaksi samalla, kun niiden määrä kasvaa uusien vuorovaikutusohjelmistojen, sensorien ja datalähteiden lisääntymisen myötä. Maailmassa arvioidaan nykyisin olevan 8 zettatavun (1 ZB = 10^21 tavua) verran digitaalista tietoa. Se on lähes tuhat tavua maapallon jokaisen ihmisen elämän jokaiselle sekunnille. Eikä tiedon määrän kasvulle ole näkyvissä loppua. Sen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuosittain. (lähde: IDC/EMC 2014).
Kun tiedon määrä kasvaa, niin tiedon hyödyntämisen menetelmät muuttuvat. Olen parin vuosikymmenen aikana nähnyt useita kertoja, kun asiansa osaava johtaja on menettänyt otteen yksittäisten tehtävien toiminnan johtamisesta tiedon ”ylinumeroitumisen” myötä.  Ja tarkastelutavan muuttaminen ei ole onnistunut kvantitatiivisten tai muiden systeemisten datanhallintamenetelmien kautta. Tämän seurauksena on ajauduttu mutu-johtamiseen ja organisaation tuloksellisuus on kärsinyt. Miten voimme kääntää datamäärän kasvun haasteet eduksemme ja löytää muutoksesta enemmän hyötyjä kuin haittoja? Miten johtavassa roolissa olevan tulisi päivittää tiedolla johtamisen osaamista? Voimmeko synnyttää tiedon hallinnalla uutta liiketoimintaa?
Me Goforella autamme asiakkaitamme kehittämään omaa tiedolla johtamisen kyvykkyyttä organisaationsa kehitysvaiheen tarpeiden mukaisesti. Kuvaan tässä lyhyesti tiedolla johtamisen kulmakiviä, joista voimme jatkossa keskustella toiminnan kehittämisen ja vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Tiedon hyödyntäjältä edellytetään neljän erityyppisen osaamisen hallintaa: tiedon käyttötilanteiden ymmärtämistä, tietoaineiston käsittelyn menetelmäosaamista sekä tiedon hankinnan ja hallinnan ymmärtämistä.

1) Tiedon käyttötilanteet voidaan jakaa karkeasti tiedon käyttäjien organisatooristen roolien mukaisiin näkökulmiin.

Tiedon käyttäjiä on kolmenlaisia: johtajia, toiminnan kehityksen ohjaajia sekä tuotantoprosessien ohjaajia. Jokaisella roolilla on erilaisia vaatimuksia datan tarkkuuteen, runsauteen sekä datan saamisen vasteaikaan. Johdon strategisia päätöksiä voidaan tehdä suuntaa antavien vaihtoehtoisten skenaarioiden pohjalta hitaammalla aikataululla. Taktinen taso hyödyntää tarkempia ja rikkaampia analyysejä arkkitehtuurien ja portfolioiden ohjaamisessa, mutta operatiivisen toiminnan vastuuhenkilö tarvitsee tietonsa nopeasti ja täsmällisesti. Organisaation kulttuuri ja johtamisjärjestelmän tunteminen helpottavat roolien lisäksi käyttötilanteiden määrittämistä.

2) Tietoaineiston laatu ja käsittelyn menetelmäosaaminen vaikuttavat, kuinka ”automatisoidusti” organisaatio voi hyödyntää dataa. Mitä tarkempaa ja määrämuotoisempaa data on, sen enemmän sitä voidaan käyttää liiketoiminnan sisältönä eikä vain johtamisen apuna.

Tiedon johtamisen kehittyneisyyttä voi kuvata kolmella erilaisella toiminnan hallinnan asteella: tilannekuvan luominen, tilanteen kehittymisen ennustaminen sekä tiedolla ohjaaminen. Tilannekuvassa pyritään luomaan kohdealueen kannalta relevantti jaettu kokonaiskuva esimerkiksi tuloskorttien, projektiraporttien tai analyysien avulla. Tiedon käyttäjät hyödyntävät tilannekuvaa toimimalla sen pohjalta joko itsenäisesti tai noudattamalla sovittua päätöksentekoprosessia. Moderneilla teknologioilla tilannekuva voidaan myös luoda ilman etukäteen suunniteltua raportointiprosessia, joskin usein operatiivisen tason käyttäjäjoukon on helpompi hahmottaa samanlaisen toistuvan tilannekuvan päivittyminen kuin oppia joka kerta erilaiset satunnaiset tilannekuvaukset. Ennustemallilla voidaan kuvata vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia nykyisen dynamiikan pohjalta. Ennustemallien vahvuutena on kyky konkretisoida mahdollisten todennäköisten tulevaisuuskuvien kautta tarvittavien muutosten luonne ja laajuus. Ennustemallit edellyttävät rikkaampaa ymmärrystä tilanteesta, mallintamisesta ja toiminnan dynamiikasta kuin perustilannekuvat. Datalla ohjaaminen (prosessien automatisointi) edellyttää organisaatiolta kykyä ohjata toimintoja datan avulla.

3) Tiedon lähteitä on neljänlaisia riippuen siitä kuinka suljetusta datasta ja prosessista on kyse.

Organisaatiot hyödyntävät tiedolla johtamista neljässä erilaisessa toimintaympäristössä. Omien operaatioiden hallinnassa sekä data että prosessi ovat organisaation (tai liiketoimintamallin verkoston) sisäisiä. Asiakasvuorovaikutuksessa data on organisaation sisäistä, mutta prosessit ovat osaltaan organisaation ulkopuolella. Voimavarojen hankinnassa ja hallinnassa data on osaltaan organisaation ulkopuolella, mutta prosessit ovat organisaation hallinnassa. Ympäröivän ekosysteemin tarkastelussa sekä tiedon lähteet että toiminnan prosessit ovat organisaation kontrollin ulkopuolella, jolloin tietoa hyvin käsittelevät organisaatiot voivat luoda siitä joko kilpailuedun tai uutta liiketoimintaa. Toimintaympäristöt ovat osaltaan päällekkäisiä, mutta niissä jokaisessa datan keruu ja hallinta ovat keskenään hieman erilaisia. Organisaatiolla on vähiten kontrollia ekosysteemiin liittyvien datalähteiden tiedon rakenteisiin ja tiedon laatuun, eniten omien operaatioidensa sisäiseen tietoon.

4) Datan hallintakyvykkyyden avulla organisaatiot pystyvät käyttämään tietoa monipuolisiin tarpeisiin. Kaiken datan ei tarvitse olla kurinalaisesti hallittua, mutta toiminnan kannalta krtiittisen ydintiedon tulee olla kattavaa, laadukasta, ajanmukaista ja oikein hallinnoitua. Nykyisin tietoa halutaan muokata ja yhdistellä uusia käyttötarkoituksia varten yhä enemmän.

Kasvavan informaatiomäärän aikana kaiken tiedon ei tarvitse olla big dataa. Joskus viisas pääsee vähemmälläkin: perinteiset relaatiokannat sopivat joihinkin käyttötarkoituksiin tehokkaasti, joskus tehokas signalointimalli on paras. Tiedon lähde sekä organisaation mahdollisuus vaikuttaa datan keräämiseen mahdollistavat organisaatioille taloudellisen tiedon keruun. Organisaation tulee hallita erilaisia datalähteitä eri käyttötarkoituksiinsa erilaisissa toimintaympäristöissä. Datatyyppien muokkaaminen ja yhdistely avaa usein mahdollisuuksia ennennäkemättömille analysointimahdollisuuksille. Silloin tarvitaan hyvää tiedon varastoinnin ja rikastamisen osaamista. Datan perustyyppejä ovat signaalidata, perinteisten tietojärjestelmien rakenteellinen data, avoin data, sosiaalisen median data, vuorovaikutustieto, tapahtumatiedot, sensoritiedot sekä muu jäsentymätön informaatio eri formaateissa.
Olen huomannut, että edellä mainituilla periaatteilla organisaatiolla on edellytykset toteuttaa digitalisoinnin strategiaansa ja kehittää tiedolla johtamisen kyvykkyyksiä sekä valita järkevät ja tulokselliset tiedolla johtamisen tavat. – Jos olet kiinnostunut keskustelemaan lisää tiedolla johtamisen mahdollisuuksista organisaatiossasi, tule tapaamaan meitä Prosessipäiville 22.–23.4. Jutellaan yhdessä, millainen ratkaisu auttaisi sinua parhaiten!

Petri Takala

Petri Takala

Petri toimii Goforella johtavana konsulttina. Hänellä on laaja-alainen kokemus organisaatiosysteemien mallintamisesta ja tiedolla johtamisesta. Petrin erityisosaamista on kompleksisten systeemien johtamisjärjestelmien rakentaminen ja organisaatioiden ohjattavuutta tukevien kvantitatiivisten menetelmien kehittäminen. Petrin asiantuntemusta on hyödynnetty laajasti suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä, muun muassa tekoälyohjelma Aurorassa. Ennen Goforea Petri on tehnyt pitkän uran kehitysjohtajana Nokialla ja Efectessä.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Even the best developers make simple mistakes from time to time and I welcome any tool that minimizes the risk of introducing new bugs to a system. I recently browsed through Google research papers [1] and noticed a couple of articles referencing a tool called Error Prone [2]. Interested to find out more, I took the tool to a test round, and found it rather useful.

What is Error Prone

All Java developers should be familiar with the Java programming language compiler a.k.a javac. It reads class and interface definitions and produces bytecode class files. If syntax or static type checking has issues, a compilation error is raised. Error Prone does all this, but in addition to this it checks for common mistakes that could be present in the source code and forces them to be fixed at compile time. It does this without interfering a developer’s basic development cycle and without any significant performance impact (9.0% time overhead [3]).

How Does it Work?

Since the release of JSR 199 (Java Compiler API) it has been possible to compile Java inside a Java program. The different compilation phases are exposed in JavaCompiler class and Error Prone actually extends this class in order to insert hooks into the compilation pipeline. To be more specific, it adds custom error checking after the flow phase of the default compiler. It uses AST (Abstract Syntax Tree) related APIs such as TreeScanner to visit the AST nodes and with each node, it runs proper validation code depending on the node type.
Below is an example of a bug checker that ensures that the codebase does not contain a division by integer literal zero:
 

 What Kind of Errors Are Actually Caught?

Instead of writing a sample code snippet myself, I think it is more interesting to see what Error Prone finds in real software projects. I picked Elasticsearch [4] as it is an active open source project with a large contributor pool. A cloned the project and replaced the compiler configuration to the following in the pom.xml in order to active Error Prone:
After that I ran ”mvn clean compile” and the following output was generated:
https://gist.github.com/sebastianmonte/2e41126958fe1a76687d#file-output
From the output we can see that 8 warnings and 13 errors exist and that the code did not compile successfully (it compiles fine without Error Prone). Warnings are not as severe as errors and they do not result in compilattion failure.
Let’s look at the first error in detail:
https://gist.github.com/sebastianmonte/707b4afd4d00245e8c02#file-checkreturnvalue
The error states that we are not checking the return value of a method that has been annotated with a @CheckReturnValue annotation (in this case the method ’removalListener’). As stated in JSR 305, ignoring the return value of such a method is likely incorrect.
The javadoc from CacheBuilder.removalListener states clearly that the method should not be used as it has been used in Elasticsearch:
Warning: after invoking this method, do not continue to use this cache builder reference; instead use the reference this method returns. At runtime, these point to the same instance, but only the returned reference has the correct generic type information so as to ensure type safety. For best results, use the standard method-chaining idiom illustrated in the class documentation above, configuring a builder and building your cache in a single statement. Failure to heed this advice can result in a ClassCastException being thrown by a cache operation at some undefined point in the future.” [5]
Error Prone suggests a fix for the error which we should apply to the code so the code takes the following form:
We could even shorten this fix to a one liner:
Once that is out of the way, let’s take a look at another error:
https://gist.github.com/sebastianmonte/6b2c9a723052b434ec17#file-staticaccessedfrominstanc
The above error is a common one in my opinion and I have seen it in many code bases. It does not break anything, but it makes the code unclear about what is actually a static class method or constant. Again, a fix is suggested and easily fixed with the following code:
 
It is not useful for me to go over all the errors found. A full list of the errors detectable by Error Prone can be found at ”Bug patterns detected” page [6]. I’m always happy to give something back to the community, so I created a pull request to Elasticsearch that fixes all the reported errors [7].
In addition to using existing bug patterns, the process of adding new ones is quite straightforward. Error Prone is available in Github [8] so if you feel that there is a bug pattern missing, contributions seem to be welcome! There seems to be only upsides in using Error Prone, so I see no reason why this shouldn’t be the de facto standard of compiling Java code.
[1] http://research.google.com/pubs/papers.html
[2] http://errorprone.info/
[3] http://static.googleusercontent.com/media/research.google.com/en//pubs/archive/38275.pdf
[4] https://github.com/elasticsearch/elasticsearch
[5] http://docs.guava-libraries.googlecode.com/git-history/release/javadoc/com/google/common/cache/CacheBuilder.html#removalListener(com.google.common.cache.RemovalListener)
[6] http://errorprone.info/bugpatterns
[7] https://github.com/elastic/elasticsearch/pull/9817
[8] https://github.com/google/error-prone

Avatar

Sebastian Monte

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Gofore Oy laajensi yhtiön hallitusta uudella jäsenellä. Erikoista hallituksen laajentamisessa on jäsenen valitseminen työntekijöiden joukosta avoimella verkkovaalilla.
Avoimessa verkkovaalissa halukkaat työntekijät saivat ilmoittautua ehdokkaaksi. Sen jälkeen työntekijät valitsivat uuden hallituksen jäsenen verkkoäänestyksessä. Myöhemmin yhtiön omistajat antoivat valinnalle vielä siunauksensa hyväksymällä työntekijöiden valitseman henkilön yhtiökokouksessa. Valittu henkilö on kauppatieteiden maisteri Niko Sipilä (42).
“Niko on hallituksen täysverinen jäsen, eikä edusta yhtiön työntekijöitä, vaikka onkin työntekijöiden valitsema”, tähdentää Goforen toimitusjohtaja Timur Kärki.
Goforen omistajat halusivat laajentaa hallitusta yhdellä henkilöllä ja miettivät sopivan henkilön valintaa. Päätös valita oma työntekijä avoimella vaalilla oli lopulta yhtiön avoimille sisäisille käytännöille uskollinen tapa edetä.
“Mietimme, että meillähän on firma täynnä lahjakkaita ja taitavia henkilöitä. Miksi hallituksen jäsenen pitäisi tulla ulkopuolelta”, perustelee Kärki.
Yhtiön tavoitteena on, että työntekijän valitseminen hallitukseen olisi jokavuotinen käytäntö.

Verkkovaalista tuli tasainen

Äänestys oli tiukka, sillä useampi työntekijä sai lähes saman äänimäärän. Työntekijöiden valinta kohdistui Niko Sipilään, joka on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja työskentelee yrityksessä palveluarkkitehtina. Hänellä on 20 vuoden kokemus hallitustyöskentelystä eri osakeyhtiöissä. Sipilä on erityisen perehtynyt kannustinjärjestelyihin ja yritysrahoitukseen.
Sipilän mukaan Gofore on nyt jännittävässä kasvuvaiheessa, ja hän odottaa mielenkiinnolla hallitustyössä avautuvia näkymiä. Yhtiö on kasvanut viime vuosina eksponentiaalisesti. Samanlainen kasvu on odotettavissa myös tälle vuodelle.
“Taustalla on vahva kasvu ja 100 työntekijän rajapyykki on saavutettu. Mahdollisuuksia, mutta toisaalta myös uhkia on paljon tarjolla”, kertoo Sipilä.
Mahdollisuutena Sipilä näkee Goforen paremman tunnettavuuden, joka helpottaa markkinointia, myyntiä ja rekrytointia. Uhkana on kasvun tyrehtyminen, erityisesti jos yleinen taloustilanne ei käänny parempaan päin.
“Tärkeimpiä hallituksen päätöksiä ovat ne, joita ei voi nähdä etukäteen. Nämä voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Hallituksen tärkein tehtävä on pitää kasvumoottori käynnissä”, tiivistää Sipilä.
Vaalissa oli ehdokkaana yhteensä seitsemän goforelaista. Niko sai yhteensä 25 prosenttia äänistä. Äänestysprosentti oli 72. Gofore Oy:n hallituksessa jatkavat edelleen Sami Somero, Ali Saadetdin, Petteri Venola ja Timur Kärki.

Goforelaiset äänestivät keskuudestaan Niko Sipilän uudeksi hallituksen jäseneksi.
Goforelaiset äänestivät keskuudestaan Niko Sipilän uudeksi hallituksen jäseneksi.

Avatar

Timur Kärki

Timur on Gofore Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajaosakkaista. Hänellä on yli viidentoista vuoden kokemus haasteellisista tietojärjestelmien kehittämishankkeista. Erityisen kiinnostunut Timur on Suomen pelastamisesta onnistuneilla ja innovatiivisilla sähköisillä palveluilla yhdessä Goforen asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Timur itse konsultoi asiakkaita liittyen kokonaisarkkitehtuurityöhön, vaatimusmäärittelyihin sekä kilpailutusprosesseihin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Suomalainen sähköisten palveluiden arkkitehtuuri- ja rakennustoimisto Gofore Oy jatkaa eksponentiaalista kasvukäyräänsä ja avaa uuden toimipisteen Siperiaan. Uudet tilat ovat käytössä 1.4.2015 lähtien.
“Olemme jo nyt edelläkävijöitä uusien teknologioiden hyödyntäjänä, innostavassa työkulttuurissa ja pöytäjalkapallossa. Seuraavaksi olemme edelläkävijöitä myös maantieteellisesti. Näin pidämme hyvät välit myös kumppaneihimme”, perustelee Gofore Oy:n päävisionääri ja toimitusjohtaja Timur Kärki.
Ohjelmistoteollisuudessa virta vie tyypillisesti Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja ennen kaikkea San Fransiscon Piilaaksoon. Ajopuun lailla ajelehtiminen muiden mukana ei kuitenkaan sovi Goforen ajatusmalliin.
“Siperia on uusi Piilaakso. Uusia ajatuksia ja toimintatapoja syntyy kyseenalaistamalla vanhat. Meille perässähiihtäjän rooli ei ole ikinä sopinut”, selventää Kärki ja sovittelee karvalakkia päähänsä.

Paljon vapaaehtoisia avaruuteen

Uudessa toimipisteessä on panostettu hyviin verkkoyhteyksiin, etätyöskentelymahdollisuuksiin ja työviihtyvyyteen. Siperiassa saa keskittyä omaan tekemiseensä häiriöittä ja tilaa on kaikille riittävästi.
“Kaikki Siperiaan lähtijät ovat vapaaehtoisia, eikä ketään viedä väkisellä”, myhäilee Kärki ja hymyilee aurinkoisesti.
Pääosa siirtyvistä työntekijöistä on palveluarkkitehtejä.
“Halusimme tilaa hengittää. Saimme itse valita uuden toimiston sijainnin ja sisustuksen”, kertoo palveluarkkitehti Nelli Nieminen.

Palveluarkkitehti Nelli Nieminen muuttaa Siperiaan, toimitusjohtaja Timur Kärki ei.
Palveluarkkitehti Nelli Nieminen muuttaa Siperiaan, toimitusjohtaja Timur Kärki ei.

 
 
 

Avatar

Timur Kärki

Timur on Gofore Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajaosakkaista. Hänellä on yli viidentoista vuoden kokemus haasteellisista tietojärjestelmien kehittämishankkeista. Erityisen kiinnostunut Timur on Suomen pelastamisesta onnistuneilla ja innovatiivisilla sähköisillä palveluilla yhdessä Goforen asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Timur itse konsultoi asiakkaita liittyen kokonaisarkkitehtuurityöhön, vaatimusmäärittelyihin sekä kilpailutusprosesseihin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.