Uutta hallitusohjelmaa on nyt pyöritelty mediassa muutaman päivän. Ensi lukemalta olin melko pettynyt. Digitalisaatiota käsiteltiin sen potentiaaliseen vaikuttavuuteen nähden hyvin suppeasti.
Kun sitten tavailin tekstiä tarkemmin, ymmärsin, että nyt on asiat vain kirjoitettu kovin tiiviisti, mutta viesti on selvä. Ja se viesti on rohkaiseva.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana on tarkoitus ottaa merkittävä tuottavuusloikka digitalisaation keinoin. Tarkoitus on uudistua ketterästi, vuorovaikuttaa avoimesti ja edetä kokeilemalla asioita. Erinomaista, vaikkakin hieman abstraktia.
Seuraavalle hallituskaudelle on nimettynä kaksi tähän liittyvää kärkihanketta:
  • Digitalisoidaan julkiset palvelut.
  • Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. 
Kun näihin asioihin pureutuu tarkemmin, tahtotila käy ilmeiseksi. Todennäköisesti ensimmäistä kertaa ikinä hallitusohjelmassa puhutaan käyttäjälähtöisyydestä palveluiden kehittämisen yhteydessä. Ja aivan varmasti ikinä aiemmin ei ole luvattu palveluiden olevan ensisijaisesti digitaalisia. Digitalisaation luvataan lisäksi olevan hallituksen strategiaa läpileikkaava teema.
Aivan erityistä huomiota kiinnitin lupaukseen yhden luukun palveluun sekä siihen, että julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaiselta ja yritykseltä vain kerran. Koskapa julkinen hallinto Suomessa on perustuslain turvaamana siiloutunut sekä hallinnonaloittain että kunnittain, pidän näitä tavoitteita kovin rohkeina.
Nämä kaikki liittyvät tuohon ensimmäiseen kärkihankkeeseen eli julkisten palveluiden digitalisoimiseen. En voi kuvitella että mitään tuon kunnianhimoisempaa olisi voitu linjata. Tavoitteet ovat mielestäni oikeaan osuvia siinä mielessä, että ne osoittavat selkeästi sen suunnan mitä kohden halutaan mennä. Hienoa!
Ihan yhtä varauksetta en kehu toista kärkihanketta, ”Rakennetaan digitaaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö”. Jos edellisellä kärkihankkeella tavoitellaan palveluiden laadun paranemista alhaisemmilla kustannuksilla ja työvoimalla, tällä taas tavoitellaan uusien innovaatioiden ja menestystarinoiden synnyttämistä markkinoille suomalaisessa kasvuympäristössä. Tavoite on jalo, mutta keinot jäivät hallitusohjelmassa melko köyhiksi. Toki tärkeitä avainsanoja löytyy jälleen kuten avoin data ja merkittävimmät kohdealueet on tunnistettu oikein. Toisaalta taas hieman ihmetyttää päätös perustaa Esineiden internet -ohjelma. Hieman haiskahtaa siltä, että jotain täytyi tehdä. Ja tällainen sitten keksittiin.
Mutta summa summarum, minä olen tyytyväinen. Jatkamme Goforessa innolla hallitusohjelman toteuttamista kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamistalkoissa. Tiimimme aloittelee juurikin kansallisen palveluväylän kehittämistöitä Virosta saadun X-Road -koodin pohjalta. Vastaavasti kehitämme sitä hallitusohjelman lupaamaa yhden luukun palvelua yhdessä Cybercomin kanssa kovalla tohinalla – molempia Väestörekisterikeskuksen ohjauksessa. Näistä kinkereistä voit lukea lisää:
 
Avatar

Timur Kärki

Timur on Gofore Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajaosakkaista. Hänellä on yli viidentoista vuoden kokemus haasteellisista tietojärjestelmien kehittämishankkeista. Erityisen kiinnostunut Timur on Suomen pelastamisesta onnistuneilla ja innovatiivisilla sähköisillä palveluilla yhdessä Goforen asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Timur itse konsultoi asiakkaita liittyen kokonaisarkkitehtuurityöhön, vaatimusmäärittelyihin sekä kilpailutusprosesseihin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

If you are using some of the currently common frontend toolchains, chances are you are using Bower. In short, Bower is a package manager for JavaScript libraries and other frontend dependencies. It’s something that usually sneaks in with other build tools. It’s lightweight and does its job, so you’ll probably just set it up and forget it. Turns out you don’t need Bower and, in fact, it may actually be causing some of your problems. Let’s take a closer look.

What is wrong with Bower

As a Bower user, you probably are more than familiar with this sight:
bower-unable-to-find-suitable
You may be accustomed to giving little hints to Bower so it can figure out which package versions are compliant. When you skim through the listed requirements, you cannot escape the feeling that something feels inherently wrong when your package manager needs your help for doing its core job.
The reason, as it turns out, is that Bower doesn’t support nested dependencies. If the packages you use contain subdependencies, Bower resolves them into a flat dependency list, which must satisfy all subdependency requirements. If Bower cannot find a version of the dependency that meets all the conditions, then you get a conflict and must resolve it by hand. Bower can persist this choice into a resolutions list and it’s often not a big deal when you are only dealing with one or two of these resolutions. But the more dependencies you add, the more difficult it becomes to find versions that satisfy all of your dependencies.
If your packages are large and few in number, flat dependency management may even be a plus. After all, it means that Bower is checking you don’t mix non-compliant modules. But that’s also the problem: in an attempt to avoid conflicts, flat dependency management encourages you to use fewer dependencies that do more things at once. A good example of this is jQuery and its plugins. jQuery contains many commonly required features like AJAX and data manipulation methods. Libraries that require these features, often register themself as jQuery plugins. This allows these plugins to share some common functionality. But this approach doesn’t scale very well: If you need to share code between several plugins, you will find yourself reinventing dependency management on top of jQuery.
Bower is also redundant. Given the recent popular trends in adopting node and npm in frontend build tooling, you probably already have a package management system. Practices in asset modularization have also evolved, leaving Bower with a lot of boilerplate you can get rid of. This includes not only your own code, but the repositories you reference. Bower blindly pulls out all of their files, including internal tooling and build scripts you don’t actually need or want. While later on ignore support has been added, it is an opt-in configuration not all modules obey.
The problems don’t end here. Bower is also unreliable. It is actually not a real package repository, but rather just a way to handle metadata. So when Github gets DDOSed, your build breaks. In Bower’s defense, things have been improving on this front. Bower does local caching and is also beginning to support private registries. But things on this front are still far from perfect. Bower’s package cache is global by default so CI configuration is easy to get wrong, which may lead to parallel builds breaking randomly. Also, in the absense of SaaS-provided private registries, hosting a private Bower yourself is still an endeavour not to be undertaken lightly.
Just don’t get me wrong: back in 2012 Bower was a good tool and probably the only good one to manage frontend assets. But things have moved forward. And so should we.

Step 1 – Move dependencies from bower.json to package.json

You are probably already using npm as part of your frontend build tooling. Most of your frontend packages are probably already available on npm too, so there’s little reason to pull them from Bower instead of npm.
Let’s consider the following bower.json as an example:

{
  "name": "my-bower-project",
  "version": "0.1.0",
  "dependencies": {
    "angularjs": "~1.3.15",
    "jquery": "~2.1.3",
    "lodash": "~3.6.0"
  }
}

The equivalent file in npm is package.json. If you don’t have it already, generate it with:

npm init

Now, proceed to move your current bower dependencies from bower.json to your package.json.
For example, when can add jQuery as npm dependency by invoking:

npm install --save jquery

Npm loads jquery into your local node_modules folder, and stores relevant metadata to package.json.
Repeat this for all of the dependencies that are available on npm and you end up with something like:

{
  ...
  "dependencies": {
    "angular": "^1.3.15",
    "jquery": "^2.1.3",
    "lodash": "^3.6.0"
  }
}

You can now load the dependencies straight from node_modules folder just like you loaded your Bower components from bower_components. Just with this small change, you already gain benefits. Unlike Bower, npm provides you with a real package repository. Also, since you don’t need to load packages from third party repositories, your builds are less likely to break.

Step 2 – Use require instead of wiredep

Dependencies in Bower are commonly wired together with wiredep. Wiredep is a tool that determines the right order of loading for your Bower packages and injects them into your source file inside placeholder comments.
Npm doesn’t work like that. With npm, you just write your application as a collection of CommonJS modules. Any module can import its dependencies and export a public API for consumption by its clients.
Say you got app.js that depends on several modules: jQuery, Lodash and Angular.js. With require you simply add these as dependencies:

var $ = require('jquery'),
    _ = require('lodash'),
    angular = require('angular');

Note that require doesn’t work in browsers out-of-the-box. Now, instead of wiredep, you now need another additional tool for resolving and bundling together these modules.
One of the popular options for bundling is Browserify.
First, start by installing Browserify globally as a command-line tool:

npm install -g browserify

We can now pass our app script to browserify:

browserify app.js -o bundle.js

And out comes a full, browser-friendly bundle which can be included with a single script tag:

<script src="bundle.js"></script>

Stay productive by installing and using watchify to efficiently recompile your bundle on each change:

watchify app.js -o bundle.js

Step 3 – Addressing any further concerns

Often that’s all you need to do. Just remove Bower from your dependencies and start building on your new stack.
However, you may still have some lingering concerns that we’ll attempt to address next.

But but but… I use private repositories!

No worries! You can generally still use them with npm:

{
  ...
  "dependencies": {
     "lib1": "git+https://jsalonen@github.com/jsalonen/lib1.git",
     "lib2": "git+https://[TOKEN]:x-oauth-basic@bitbucket.org/jsalonen/lib2.git"
  }
}

When it comes to popular repository hosting services, Github is the easiest to use as it has support for basic authentication. Bitbucket doesn’t support that, but you can still pull repositories off it by supplementing your dependency with an OAuth access token. Similar methods apply to other Git repository hosting services.
Note that npm also supports private registries. When you find yourself getting accustomed to npm, you may find yourself splitting your code into a number of smaller, private modules. With a private npm registry like npm Enterprise or Sonatype Nexus, you can publish and depend upon these modules with minimal hassle. Additionally, you can use private registries to mirror public npm modules to speed up module downloads and make your infrastructure more resilient to problems in the public part of the registry.

But but but… I can’t get rid of all Bower dependencies!

If you want to start using browserify but don’t want to port all your packages over to npm, you can still pull some of the packages from Bower with debowerify.
Let’s say you want to add a dependency to typeahead.js. Here’s how to install it with Bower:

bower install --save typeahead.js

The npm way would be to load it using require:

var typeahead = require('typeahead.js');

To enable this way of loading, install and add debowerify as a dependency:

npm install --save-dev debowerify

Then just use it as a browserify transformation:

browserify -t debowerify app.js -o bundle.js

Note that you still need to specify any such dependencies in bower.json and install them with Bower.
Debowerify only works if the ”main” entry is defined in the component’s bower.json.

But but but… I need modules outside Bower and npm!

Vendor scripts relying on browser DOM can be adapted to Browserify with browserify-shim.
If you need to use scripts relying on Asynchronous module definition (AMD), check out deAMDify.

But but but… my frontend and backend dependencies get mixed!

If you want to keep your server-side and browser-side applications decoupled, you can just create two separate npm modules and manage dependencies separately.
Sometimes decoupling server and client is not desirable. This could be the case if you are writing an isomorphic application (e.g. a single-page app that uses server-side prerendering).
If this is the case, specify dependencies in package.json as usual. Proceed to use the browser field in package.json to override file resolution for browser-specific versions of files.
Say that you want to use lodash on the client and server, but want to use a modern build on the server and compat build in the browser.
Begin by adding both lodash versions as npm dependencies:

npm install --save lodash
npm install --save lodash-compat

Proceed to add a browser field entry for lodash to hint that you want the compat build whenever lodash is required in the browser:

{
  ...
  "browser": {
    "lodash": "lodash-compat"
  }
}

Different versions of lodash are now used on the server and in the browser, allowing you to adapt your code to both environments!

Final words

I have to be honest with you: Bower isn’t really completely evil and I actually think it really works for a variety of tasks. Bower is also being actively developed, and some of the issues I pointed out in the beginning will probably be addressed in the future.
The bigger thing is that the JavaScript ecosystem has changed. Tools like npm and browserify allow us to modularize our applications without coupling our modules to the DOM and relying on global state. With the upcoming ES6 module standard even more is yet to come. So why don’t you jump on the module bandwagon today and even more great things will soon come your way!

Further Reading

npm and front-end packaging (The npm Blog)

Browserify VS Webpack – JS Drama (Namal Goel)

The jQuery Module Fallacy (Ben Drucker)

Why MongoDB Didn’t Conquer the World: Part 1 (Juhana Huotarinen)

 
We are always on the lookout for skilled developers to join our award-winning team. We have exciting projects running throughout 2018 in Finland, Germany, Spain and the UK – get in touch to find out more

Avatar

Jaakko Salonen

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Olemme kasvaneet viidessä vuodessa miljoonan euron liikevaihdosta yhdeksän miljoonan euron liikevaihtoon. Tänä vuonna tavoittelemme yli 13 miljoonan euron liikevaihtoa.
Tänä aikana emme ole ottaneet töihin yhtään johtajaa tai myyjää. Itse asiassa koko yhtiön 14-vuotisessa historiassa Goforeen ei ole rekrytoitu yhtään johtajaa ja ainoastaan yksi myyjä kahdeksan vuotta sitten. Nyt kun asiaa vielä mietin, yhtään esimiestehtäviin välittömästi sijoitettua henkilöä ei liioin ole milloinkaan rekrytoitu.
Tämä ei ole ollut tarkoituksellista, enkä tällaista politiikkaa ole julistamassa nytkään. Toimimme aina kussakin tilanteessa yhtiön ja henkilökunnan parhaan edun mukaisesti. Mutta jotakin goforemaisesta ajattelutavasta se kertoo – me kasvamme haasteiden mukana. Kehitymme ja kehitämme, yhtiötä ja samalla itseämme. Toisiammekin.
Asiantuntijuus on meillä arvossaan. Koodarit ja konsultit kirjoittavat tekstejä, esiintyvät, myyvät ja johtavat. Ne jotka haluavat, ottavat vastuuta kaikilla tasoilla. Toki primääriroolit muuttuvat ajan saatossa, ei tässä nyt ihan sekasotkussa eletä kuitenkaan. Urapolku on saattanut viedä konsultoinnista myyntiin tai koodauksesta liiketoiminta-alueesta vastaavaksi. Tässä kasvuvauhdissa mielenkiintoisia tehtäviä on riittänyt jokaiselle. Mikä tärkeintä, kaikkea tehdään yhdessä ja laajalla rintamalla.
Yrityskulttuuristamme on muodostunut tämän käytännön siivittämänä varsin vahva. Tästä osoituksena sijoituimme kolmanneksi, ensimmäisellä yrittämällä, Great Place to Work -tutkimuksen yleisessä sarjassa.
Ei, en silti kiellä johtajia, päälliköitä ja myyjiä hakemasta meille. Käsittelemme jokaisen saapuneen hakemuksen huolella. Jos tulet valituksi, olet takuulla täydellinen erikoistapaus ja potentiaalinen kultakimpale. Onnea työnhakuun.

Avatar

Timur Kärki

Timur on Gofore Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajaosakkaista. Hänellä on yli viidentoista vuoden kokemus haasteellisista tietojärjestelmien kehittämishankkeista. Erityisen kiinnostunut Timur on Suomen pelastamisesta onnistuneilla ja innovatiivisilla sähköisillä palveluilla yhdessä Goforen asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Timur itse konsultoi asiakkaita liittyen kokonaisarkkitehtuurityöhön, vaatimusmäärittelyihin sekä kilpailutusprosesseihin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Kiitoksia Kuntaliitolle, esiintyjille ja kaikille osallistujille mielenkiintoisista Atk-päivistä! Kirjoittelin ennen tapahtumaa näkemyksiäni terveydenhuollon kehittämisestä, ja samoja teemoja oli havaittavaissa Tampere-talossa. Paikalla oli paljon kävijöitä ja tämä näkyi myös Goforen ständillä. Vaikka osasyy ruuhkalle mahdollisesti oli arvontamme hyvine palkintoineen, niin oli mukava huomata, että asiantuntijapalvelumme herättivät runsaasti mielenkiintoa. Muut näytteilleasettajat koostuivat suurelta osin tuotteiden tarjoajista, joten olimme ilmeisesti virkistävä vaihtoehto.
Edellisen kerran Atk-päivät järjestettiin Tampereella 2010, jolloin ne päättyivät kansanedustaja Jyrki J.J. Kasvin tulevaisuuden visiointiin terveydestä ubiikissa pilvessä. Vaikka ubiikki teknologia ei ole vielä oikein lyönyt itseään läpi, on terveydenhuollon palveluiden paikasta ja ajasta riippumattomuus hiljalleen arkipäiväistymässä Suomessa. Terveyspalveluiden digitalisaatio ja asiakaskeskeisyys korostuivatkin tämän vuoden Atk-päivillä niin toiminnan kehittämisessä kuin uusissa tietojärjestelmähankkeissa. Asiakkaan saumaton palvelupolku ja näkemyksemme käyttäjäkokemuksen tärkeydestä sen eri vaiheissa herättivät paljon keskustelua. Myös pilvipalvelut kiinnostivat, mutta tietosuoja- ja tietoturvakysymykset tuntuivat hidastavan käyttöönottoa. Näkemykseni on, että pilvipalveluiden hyödyntämistä jännitetään ehkä liiankin kanssa ja mahdolliset uhat ja haasteet voidaan ratkaista riittävällä suunnittelulla sekä vastuiden ja velvollisuuksien määrittelyllä.
Toinen hyvin näkyvä teema Atk-päivillä oli tiedolla johtaminen. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tiedon määrä kasvaa radikaalisti, mutta tiedon hyödyntämisen pelisäännöt ovat vielä osittain määrittelemättä. Tiedolla johtamisen kulttuuri on kuitenkin syntymässä myös sote-organisaatioihin ja yleinen tietoisuuden kasvu asiasta oli aistittavissa. Terveydenhuollon palvelutuotannon toiminnanohjauksessa ja eri rakenteellisten muutosten läpiviennissä oikea tieto ja toimivat mittarit ovat keskeisessä asemassa. Tiedolla johtamista tarvitaan kaikilla johtamisen tasoilla. Tällä hetkellä ongelmana usein on, että tietovarannot voivat olla päällekkäisiä, hajallaan ja siiloutuneet eri järjestelmiin ja yksiköihin. Perinteisesti sote-sektorilla dokumentointi on perustunut potilaan hoidon tarpeisiin liittyen tai lainsäädännön edellyttämänä. Tietojen hyödynnettävyyttä ei juuri ole suunniteltu. Saatavilla oleva tieto ei siis mahdollista toiminnan laadun tai vaikuttavuuden kattavaa seurantaa saatikka resurssitarpeiden ennustamista. Onnistunut tiedolla johtaminen edellyttää aluksi organisaatioilta kokonaisvaltaista tiedolla johtamisen strategiaa ja tietojen hyödyntämisen suunnittelua. Näiden päälle voidaan lähteä sitten toteuttamaan konkreettisia ratkaisuja.
Pitkään terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyvissä keskusteluissa korostuivat avoimet rajapinnat ja tietojärjestelmien tekninen yhteentoimivuus.  Avoimuus ja yhteentoimivuus näkyivät myös tämän vuoden Atk-päivillä, tosin hieman eri tasolla kuin aiemmin. Nyt kuuma trendi tuntui olevan eri toimijoiden ja organisaatioiden yhteistyö ja alueelliset palvelupolut. Tämä näkyi niin tietojärjestelmähankkeissa kuin sote-palveluiden kehittämisessä. Yhteistyön kasvu kuvaa mielestäni hyvin, kuinka avoimuus ei saisi jäädä vain rajapintatasolle, vaan avoimuuden tulisi levitä koskemaan niin organisaatioita, toimintaa, järjestelmiä kuin tietoja. Yhteistyöllä ja kokemuksia jakamalla voidaan rakentaa parempia palvelukokonaisuuksia asiakkaat ja heidän tarpeensa ja käyttäjäkokemuksensa huomioiden. Lisäksi yhteistyö mahdollistaa varautumisen mahdollisen sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin, jolloin palvelutuotantoon ja tietojärjestelmiin voi kohdistua suuriakin mullistuksia.
Vaikka yhteistyö ja isot hankkeet näkyivätkin Atk-päivillä voimakkaasti, niin hieman oli aistittavissa, että sote-uudistus ja sen kariutuminen on johtanut aavistuksen pysähtyneeseen tilaan ja monet kehittämishankkeet odottavatkin miten palvelutuotanto tulee jatkossa organisoitumaan. Nyt ei kuitenkaan tulisi jarrutella, vaan IT tulisi nähdä mahdollistajana ja jatkaa aktiivisesti digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä sote-sektorilla. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua ja toimintamalleja sekä ennen kaikkea uskallusta kokeilla ja viedä muutokset läpi määrätietoisesti. Me Goforella pyrimme jatkossakin tukemaan asiakkaitamme tässä kehityksessä asiantuntijapalveluidemme avulla.
 

Avatar

Antto Seppälä

Antolla on lähes kymmenen vuoden kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisista ja kansainvälisistä tutkimus- kehitys- ja arviointiprojekteissa. Hän on perehtynyt erityisesti sote-sektorin tietojärjestelmiin ja toimintamalleihin, lainsäädäntöön sekä tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksiin henkilökohtaisen terveyden ja hyvinvoinnin hallinnassa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Valtio Expo -tapahtuma kokoaa valtionhallinnon päättäjiä ja asiantuntijoita saman katon alle jälleen tiistaina 19.5. Helsingissä Marina Congress Centerissä. Nyt seitsemättä kertaa järjestettävän tilaisuuden teemana on digitaalisuus, ja myös Gofore on näytteilleasettajana mukana. Olemme jo vuosien ajan kasvattaneet osaamistamme monilla julkisen sektorin toimialoilla ja toimineet useissa julkisen sektorin arkkitehtuuri- ja tietojärjestelmähankkeissa merkittävänä toimittajana.
Keväästä 2015 lähtien Gofore on ollut vahvasti mukana kehittämässä kansallista palveluarkkitehtuuria (KaPA) osallistuen sen keskeisiin kehityshankkeisiin. Olemme mukana toteuttamassa kansallisia palvelunäkymiä, tunnistuspalvelua, rooli- ja valtuuspalvelua sekä palveluväylän suomalaista kehitystyötä. Osallistumme myös kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuurin tekoon sekä KaPA-ohjelman johtamisen tukeen.
Valtio Expo esittelee valtionhallinnon ajankohtaiset aiheet tarjoten useita mielenkiintoisia puheenvuoroja ja tietoiskuja. Pidän kollegani Mikko Kolehmaisen kanssa tietoiskun kansallisen palveluarkkitehtuurin ekosysteemistä ja sen avaamista mahdollisuuksista julkisen sektorin toimijalle (Pressroom klo 14.20). Esityksessä käsittelemme KaPA:a erityisesti organisaation kannalta ja pyrimme nostamaan esiin asioita, joita ekosysteemiin liittyjän kannattaa huomioida. KaPA-ekosysteemin keskeiset osat kehitetään Väestörekisterikeskuksen vetämissä hankkeissa. Kokonaisuuden kannalta suurimmat hyödyt saadaan aikaiseksi, kun mukaan liittyy riittävän suuri määrä toimijoita eri rooleissa, ja toteutetaan loppukäyttäjää palvelevat asiointipalvelut.
KaPA:aan liittyvän organisaation kannattaa nähdä liittymisprosessi osana oman organisaation toiminnan kehittämistä. Keskeisiä teemoja tässä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin merkitys omalle organisaatiolle sekä toiminnan että tietojärjestelmien kannalta. Toiminnan kehittämisen kannalta keskeistä on, miten yritys suhtautuu muuttuviin tarpeisiin mm. tietojen avoimuuden suhteen sekä siihen minkälaisia mahdollisuuksia tämä avaa toiminnan kehittämiseen. Tietojärjestelmien osalta tämä tarkoittaa mm. sitä, miten organisaatio positioi kansallisen palveluarkkitehtuurin osana omaa kokonaisarkkitehtuuriaan. Miten kehitetään organisaation palveluarkkitehtuuria siten, että kansallinen palveluarkkitehtuuri saadaan toimivaksi ja luontevaksi osaksi omaa integraatioarkkitehtuuria.
Tietoiskumme on ajallisesti tiivis, eikä siinä voida käsitellä kaikkia eri skenarioita, joten käy ihmeessä jututtamassa meitä Goforen ständilla numero 14. Olemme paikalla koko päivän ja kerromme lisää, miten kansallista palveluarkkitehtuuria voisi Sinun organisaatiossasi lähestyä. Tule myös kuuntelemaan Juhan ajatuksia Goforen missiosta, Suomen pelastamisesta, Goforen lavahaastattelussa klo 9.40.
Tapahtumassa Goforesta mukana ovat MikaelJuhaMikko ja Ari. Nähdään Valtio Expossa!

Avatar

Ari Kivioja

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Hansel kilpailutti vuosille 2015–2019 Teknisen IT-konsultoinnin puitejärjestelyt. Uudet puitesopimukset astuvat voimaan todennäköisesti 1.6.2015, eli aivan kohta.
Ilokseni huomaan, että osa-alueille A (Projektinhallinta- ja integraattoripalvelut) sekä B (Määrittely- ja arkkitehtuuripalvelut) valittujen toimittajien joukko vaikuttaa varsin tasokkaalta. Goforen lisäksi puitesopimuksiin valittiin useita muita eturivin toimijoita, ja hyvä näin – syntyy oikeaa kilpailua ja tilaajat saavat tarjouspyyntöihinsä useita laadukkaita tarjouksia.
Nyt kun uutta tietoyhteiskuntaa ja digitalisaation edellytyksiä rakennetaan hartiavoimin, osa-alueiden A ja B mukaisille palveluille on yhä enemmän käyttöä. Moderni kehittäminen käyttäjäkeskeisesti, ketterästi ja pala palalta tarvitsee tuekseen ohjausta ja hallintaa.
Erityisen hymyn kareen minulle aiheutti havainto, että Goforen laatupisteet olivat määrittely- ja arkkitehtuuripalveluissa koko tarjoajajoukon korkeimmat. Olemme useita vuosia, hieman salaa, pyrkineet tarjoamaan Suomen parasta tukea arkkitehtuuriohjattuun, ketterään kehittämiseen ja myös siihen liittyvään projektinhallintaan. Saamamme palautteen ja liiketoiminnan kasvun perusteella voin todeta, että todellakin olemme oikealla tiellä.
Pääsimme myös osa-alueelle D (Ratkaisukehitys ja ylläpito). Pyydänkin nyt kaikkia nykyisiä asiakkaitamme huomioimaan, että tältä osa-alueelta Goforen maineikasta ohjelmistojen kehittämispalvelua voi hankkia jatkossakin. Tämä on uusi puitesopimus meille ja ilmeisesti myös tilaajille, tai ainakin puitesopimuksen kuvaus on nykyisellään sallivampi monenlaiselle kehittämiselle.
Osa-alue C (Sovellus-/ohjelmistopalvelut ja ylläpito), omasta puolueellisesta näkökulmastani, ei vaikuta kovin potentiaaliselta hankintakanavalta. Me, sekä moni muu ketterän ja avoimen kehittämisen parhaista toimittajista, jäimme puitesopimuksen ulkopuolelle. Toki halpaa kaukoulkoistettua kehittämistä siitä puitesopimuksesta varmasti on ostettavissa, mikäli se sopii tilaajan pirtaan paremmin. 😉
Kokonaisuutena olemme tyytyväisiä tulokseen ja odotamme innoissamme mahdollisuutta päästä palvelemaan valtionhallinnon organisaatioita myös seuraavan neljän vuoden aikana. Tänä aikana tullaan muodostamaan perusta sille täysin uudelle suomalaiselle tietoyhteiskunnalle, jossa tieto liikkuu ja palvelut pelaavat, paremmin kuin milloinkaan ennen tai missään muualla, kansainvälisestikin tarkastellen. Näin se Suomi pelastuu, pala palalta, ketterästi kehittäen.
Lisätietoja:
IT-konsultoinnin hankintapäätökset ovat nyt lainvoimaisia
Hankintapäätökset IT-konsultoinnista
 
 

Avatar

Timur Kärki

Timur on Gofore Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajaosakkaista. Hänellä on yli viidentoista vuoden kokemus haasteellisista tietojärjestelmien kehittämishankkeista. Erityisen kiinnostunut Timur on Suomen pelastamisesta onnistuneilla ja innovatiivisilla sähköisillä palveluilla yhdessä Goforen asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Timur itse konsultoi asiakkaita liittyen kokonaisarkkitehtuurityöhön, vaatimusmäärittelyihin sekä kilpailutusprosesseihin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Ensi viikolla Tampereella tapahtuu, kun Terveydenhuollon Atk-päivät saapuvat Tampere-taloon. Myös Gofore on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana pääyhteistyökumppanina tukemassa tapahtumaa. Olemme viime vuosina määrätietoisesti kehittäneet sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan osaamistamme ja tavoitteenamme Atk-päivillä on käydä mahdollisimman paljon kiinnostavia keskusteluja terveydenhuollon it:n tulevaisuudesta. Goforen yli sadan asiantuntijan tiimi on menestyksellä auttanut asiakkaita digitalisaation toteuttamisessa julkishallinnon muilla alueilla. Haluamme nyt tuoda näitä kokemuksia myös terveydenhuollon käyttöön.
Olemme valinneet kolme keskusteluteemaa:

  1. sähköiset kansalaispalvelut
  2. moderni tietojärjestelmäkehitys
  3. tiedolla johtaminen.

Kaikki tiedämme, että digitaaliset terveyspalvelut ja terveysteknologia tulevat muuttamaan terveydenhuoltoa radikaalisti lähivuosina. Sähköisten palveluiden kehittäminen vaatii yhteistyötä useiden eri toimijoiden välillä, ennakkoluulotonta kokeiluasennetta ja lopulta kykyä viedä määrätietoisesti suuriakin muutoksia maaliin. Tämä kaikki täytyy tehdä asiakaslähtöisesti, asiakkaita kuunnellen ja osallistaen.
Seuraavan sukupolven asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto edellyttää myös uudenlaista, modernia otetta kehittämisen johtamiseen. Asiantuntijamme Terhi ja Carita kertovat tähän liittyviä kokemuksiaan tiistain puheenvuorossaan: Arkkitehtuuriohjaus tietojärjestelmäuudistuksessa.
Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä tiedon määrä kasvaa. Tarvitsemme ratkaisuja sen hyödyntämiseksi. Tarvitsemme tiedolla johtamista kaikilla johtamisen tasoilla. Kulttuuri tiedolla johtamiseen on hyvää vauhtia syntymässä tietoisuuden kasvaessa, ja pelisääntöjä tietojen hyödyntämiseen viriää jatkuvasti. Suurten rakenteellisten muutosten läpivienti vaatii tietoa ja toimivia mittareita. Toteutettavien ratkaisujen tulee taipua monenlaisiin käyttötarkoituksiin.
Goforen missiona on pelastaa Suomi. Nämä teemat ovat avainasemassa, kun yhdessä kuljemme kohti parempaa Suomea. Lisää ajatuksistamme näihin teemoihin liittyen löydät seuraavista asiantuntijoidemme kirjoituksista:

Mukana Atk-päivillä ovat TerhiCarita, Antto, PetriRiitta ja Arto. Löydät meidät ständiltä 72, nähdään ensi viikolla!

Avatar

Mikael Nylund

Mikael on Goforen johdon konsultoinnin palveluista ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja sekä toimitusjohtajan sijainen. Hän on työskennellyt Goforessa vuodesta 2010 lähtien ja auttanut sinä aikana lukuisia organisaatioita polulla kohti digitaalista liiketoimintaa. Mikael ajattelee, että parempi tulevaisuus tehdään teknologian avulla ihmisten ehdoilla.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Olen ihminen. Olen kokonainen. Silloinkin kun sairastun. 
Elän elämääni. Olen oman elämäni herra. Silloinkin kun sairastun.
Toki tarvitsen sairastuessani apua.
Näistä lähtökohdista Gofore on rakentamassa sähköisten sote-palveluiden arkkitehtuuria yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin kanssa. Työtä tehdään pilotoiden, jotta kaikkien osapuolten – sairastuneen, hänen lähipiirinsä ja hoitohenkilökunnan – näkökulmat tulevat huomioiduksi.

Tuska

Kansallisen terveydenhuollon strategian kantavina teemoina ovat kansalaiskeskeisyys ja kokonaisvaltaisuus. Se, että apua tarvitessaankin kansalainen on kokonainen. Ei riitä, että omaishoitajan tai yksinhuoltajan sairaus hoidetaan. On huolehdittava myös siitä, että heidän lähipiirinsä ei jää tyhjän päälle. Eikä sekään riitä, että lääkäri hoitaa sairauden. Yhtä tärkeää on mahdollistaa ja suorastaan vaatia meistä jokaista edistämään omaa tervehtymistään ja huolehtimaan terveydestään jatkossakin. Mielellään jo ennakkoon. Terveydenhuolto on yhteistyötä kansalaisen, hänen lähipiirinsä ja asiantuntijoiden kesken. Siinäpä sitä onkin ajattelu- ja toimintatavan muuttamista kerrakseen.
Julkisia palveluita on jouduttu tuottamaan jo pitkään niukkuutta jakaen. Resursseja on pitänyt vähentää. Jonot ovat pitkiä eikä palvelua välttämättä saa silloin kun sitä eniten tarvitsisi. Odotellessa asiat mutkistuvat ja usein myös ongelmat lisääntyvät. Resurssien optimoinnista tulisi siirtyä virtaustehokkuuden optimointiin. Mitä nopeammin henkilö palaa takaisin työelämään ja saavuttaa arjen hallinnan, sen vähemmän sairaudesta syntyy muita ongelmia ja kustannuksia.
Samassa kiireessä usein unohtuu, että yksittäinen toimenpide ei vielä tuota asiakkaalle haluttua lopputulosta. Sen lisäksi tarvitaan sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen ja uusia työkaluja oman elämän hallintaan. Palveluketjun suunnittelussa olisi asetettava kansalainen keskiöön: ei tarjota kaikille samoja palveluita, vaan kohdistetaan palvelutarjonta siten, että se auttaa asiakasta pärjäämään arjessa ja oman elämän hallinnassa.
Omaa terveyttä koskevien asioiden hoitamisesta ja hallinnoinnista tulisi tehdä yhtä helppoa kuin raha-asioiden hoitamisesta. Viime vuosina tällaisia ratkaisuja on kehitetty paljon. Käyttöön niitä on saatu hyvin hitaasti ja monien erilaisten palveluiden kirjona. Vaikka tarkoitus on ollut hyvä ja panostukset mittavia, tulee usein sellainen olo, että sekava sähköisten palveluiden kirjo vain lisää koko terveydenhuollon palvelupolkujen sekavuutta kansalaisen kannalta.

Tulevaisuus

Futuristi John Schaar sanoi, että polkuja tulevaisuuteen ei löydetä, vaan ne tehdään. Määritellään siis muutama tienviitta tälle unelmalle:
– luodaan kokonaisvaltainen sote-palveluiden tarjonta, joka huomioi asiakkaan sosioekonomisen tilanteen sekä asiointikyvykkyyden
– pyritään kaikin keinoin saamaan kansalainen omillaan pärjääväksi mahdollisimmin nopeasti
– optimoidaan virtaustehokkuutta resurssien sijaan, jotta palvelut voidaan tarjota oikea-aikaisesti
– tuodaan palvelut tasapuolisesti saavutettaviksi ja helposti löydettäviksi.
Kaikkia näitä asioita on jo tutkittu ja koeponnistettu.
Kouvolan Ratamo-hankkeessa palveluita suunnitellaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä näitä tukevien sosiaalipalveluiden kokonaisuutena huomioiden myös sairastuneen lähipiirin tarpeet. Koivuniemi ja Simonen ovat luoneet käsitteen kansalaiskeskeisyydestä terveydenhuollossa. Niiden ajatusten pohjalta on Kurkiaura-hankkeessa luotu Suuntima-työkalu asiakasta parhaiten palvelevan hoitopolun määrittelyyn. Omasairaalan toiminnassa on kaksi mittaria: asiakastyytyväisyys ja hoitoketjun pituus vahingosta työhönpaluuseen. Lean-oppien mukaisesti on optimoitu virtaustehokkuutta. Laajennetaan tätä ajattelua koko sote-palveluverkkoon. Näiden hankkeiden kokemusten pohjalta voidaan luoda kokonaisvaltainen ja kutakin kansalaista parhaiten hyödyttävä palvelukokonaisuus.
sote_atk-päivät
Tietotekniikan keinoin voidaan auttaa palvelukokonaisuuden luomisessa. Palveluverkon suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan toiminnanohjausjärjestelmiä, tietoa ja tiedolla johtamista. Sähköisten palvelujen avulla voidaan tarjota kansalaisille uusia mahdollisuuksia osallistua ja sitoutua oman terveytensä hoitoon kullekin sopivalla tavalla. Sähköiset palvelut ovat laajemmin saavutettavissa kuin fyysiseen palveluverkkoon perustuvat palvelut. Niiden tulisi olla helposti löydettävissä. Kansallisia sote-palveluita on jo rakennettu (KanTaSaDe sote). Samaan aikaa on syntynyt erilaisia erillisiä omahoito-ratkaisuja terveystietojen hallintaan sekä mobiililaitteisiin ladattavia terveystietoja kerääviä sovelluksia. Tietoa saadaan kerättyä paljon, mutta tiedonvaihtoa eri ratkaisujen välillä ei juurikaan ole. Hyvä arkkitehtuurityö mahdollistaa kokonaisuuden hallinnan ja yhteentoimivuuden. Kansallisen palveluarkkitehtuurin määrittely ja sen toteutus on käynnissä (KaPA). Sen tavoitteena on luoda yhteentoimiva digitaalisten palvelujen infrastruktuuri helpottamaan tiedonsiirtoa.
Tietoa, taitoa ja ymmärrystä on olemassa. Tekeminenkin on jo hyvää vauhtia käynnissä. Tehdään siis tulevaisuus yhdessä.

Avatar

Carita Savin

Carita on kokenut tietomallinnuksen ja prosessikehityksen ammattilainen. Carita on toiminut tuotekehityksen eri rooleissa ja hänellä on pitkä työkokemus tuotekehityksen toiminnan tehokkuuden ja laadun parantamisesta asiantuntijana. Monipuolisen kokemuksensa ansiosta Caritalla on kyky yhdistää prosessit, tietomallit, arkkitehtuurit ja IT-teknologia siten, että liiketoimintalähtöisesti asetetut tavoitteet jalkautuvat organisaation käytäntöinä. Caritan erityisosaamista ovat ydintiedonhallinta, tiedon mallintaminen, prosessien kehittäminen sekä laajojen kokonaisuuksien hallinta.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Myytit on tehty murrettaviksi

Suomi on maailman kärkimaita terveysteknologian kehittämisessä. FIHTA ry:n julkaiseman raportin mukaan se vastaa 47 % Suomen huipputeknologian kokonaisviennistä. Kertooko tämä jotakin meistä terveydenhuollon teknologian käyttäjinä? Mielestäni ei.
Sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja muissa terveydenhuollon organisaatioissa on käytössä paljon teknologiaa, jonka tarkoituksena on helpottaa päivittäistä työtä. Tällä hetkellä suurimmissa organisaatioissa on käytössä kymmeniä, jopa yli sata eri järjestelmää. Niitä on kehitetty toisistaan irrallaan, joten ne eivät keskustele keskenään ja niissä tehdään osittain päällekkäistä tietojen käsittelyä. Lisäksi ne soveltuvat usein huonosti käyttötarkoitukseensa, valmistuvat myöhässä ja tulevat kalliiksi. Tietojen siirtäminen järjestelmien välillä on usein mahdotonta. Esimerkiksi vanhusten kotihoidossa käytetty teknologia ei ole juurikaan kehittynyt viimeisten 30 vuoden aikana, vaikka muu maailma on tänä aikana lähes mullistunut. Turvapuhelin on edelleen ainoa tekninen apuväline, jonka avulla vanhusten selviytymistä kotona on voitu merkittävästi parantaa.
Terveydenhuollon teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon lähivuosina vaikuttavia trendejä tulevat olemaan erityisesti kansalaiskeskeisyys ja kustannustehokkuus.
Kelan ylläpitämän kansallisen potilastiedon arkiston käyttöönotto sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa tulee olemaan tietojärjestelmäkehityksen kannalta yksi merkittävä askel kohti kansalaiskeskeistä potilastietojen hallintaa. Sairauskertomustiedon standardoitu rakenne ja mahdollisuus siirtää tietoja järjestelmien välillä tulee oleellisesti parantamaan kokonaisvaltaista terveydenhoitoa. Jotakin on kuitenkin pielessä kun jo 80-luvulla aloitettu standardointityö alkaa vasta nyt konkretisoitua ja lakiin kirjatut määräajat tullaan reilusti ylittämään järjestelmäuudistusten kestäessä paljon suunniteltua pidempään. Kehitettävää on kuitenkin vielä paljon. Esimerkiksi omaehtoinen, ennakoiva terveydenhoito pitäisi saada integroitua osaksi sähköistä sairauskertomusta.
Huoltosuhteen heikkeneminen on aiheuttanut paineita julkisen sektorin kustannusten karsimiseen jo pitkään. Sote-uudistuksella ja kustannusten (palvelujen) leikkauksella on pyritty aikaansaamaan tarvittavia säästöjä. Poliittiset kädenväännöt ovat kuitenkin tehneet näiden uudistusten läpiviennin erittäin vaikeaksi. On kuitenkin tärkeää huomata, että terveys- ja sosiaalihuollossa voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä myös palvelutuotannon tehokkuutta parantamalla. Kehittämällä palveluita kansalaislähtöisesti voidaan lisäksi parantaa niiden laatua.
Digitalisaatio tarjoaa valtavia mahdollisuuksia myös terveydenhuoltoon. Toisistaan irrallisten, palveluntuottajan näkökulmasta yksittäiseen ongelmaan tai tarpeeseen suunniteltujen sähköisten palvelujen sijaan pitäisi lähteä liikkeelle asiakkaan tarpeista. Asiakaskeskeinen palvelujen kehittäminen vaatii myös palveluntuottajan omien toimintatapojen muuttamista. Tietojärjestelmien kehittäminen on osa tätä muutosta.
Terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksessä on viimein aika siirtyä tälle vuosituhannelle. Se merkitsee palvelukeskeistä järjestelmäarkkitehtuuria, avoimia rajapintoja, asiakaskeskeistä suunnittelua, iteratiivista kehittämistä ja jatkuvaa palautteen keruuta ja parantamista. Myytit hierarkisista organisaatioista, jäykistä rakenteista, järjettömän kokoisista ja kalliista järjestelmistä, toimittajalukoista, asiakkaan pomputtamisesta, palvelujen huonosta laadusta ja kallista hinnoista on aika murtaa. Tässä pelissä kaikki voittavat.
 

Terhi Vesanen

Terhi Vesanen

Terhi Vesanen työskentelee tällä hetkellä Goforella kasvujohtajana. Tässä roolissa hän vastaa toimintojen ja tietojärjestelmien kehittämisestä, tukien yrityksen kasvua ja samalla toteuttaen Goforen missiota tuottaa erinomaisia työntekijä- ja asiakaskokemuksia itseohjautuvassa organisaatiossa. Terhin tausta on tuotekehityksessä ja projektijohtamisessa, ja hänellä on intohimo jatkuvaan työskentelytapojen parantamiseen.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.