Gofore on toteuttanut Työterveyslaitokselle kaksi uutta sähköistä palvelua, Laatuportaalin ja Nollatapaturmaa-portaalin. Palvelut saatiin käyttöön syyskuussa. Yhteisen hankkeen tuloksena Työterveyslaitoksella on nyt myös välineet uusien sähköisten palvelujen kehittämiseen.
Työterveyslaitos lähti kehittämishankkeeseen avoimin mielin rakentamaan ei vain uusia palveluja vaan myös uusia toimintatapoja lähivuosien digitalisointiurakkaan eli nykyisten palvelujen digitalisointiin ja uusien sähköisten palvelujen kehittämiseen.
Työtä on tehty Työterveyslaitoksen tiloissa, missä tuoteomistajat ja Goforen sovelluskehittäjät, järjestelmäasiantuntijat ja käyttökokemussuunnittelijat työskentelivät yhtenä tiiminä. Tavoitteena oli kehittää mahdollisimman tehokas toimintatapa käyttämällä konttiteknologian kaltaisia uusimpia tekniikoita ja karsimalla työstä kaikki, mikä ei ole lopputuloksen kannalta välttämätöntä. Tiimille kuului myös infrastruktuurin hallinta.
− Olemme rakentaneet kehittämiskäytännöt ja -menetelmät yhdessä Goforen kanssa, ja olemme tyytyväisiä kumppanimme asiantuntemukseen ja toimintaan. Käytössämme on nyt hyvin modernit toimintatavat, Työterveyslaitoksen Asiakasratkaisut-alueen digitaalisten palvelujen kehittämisestä vastaava kehittämispäällikkö Mikko Mäkipää linjaa.
Laatuportaali ja Nollatapaturmaa-portaali ovat ensiaskelia muutoksessa, jossa Työterveyslaitos digitalisoi nykyisiä ja luo uusia sähköisiä palveluja.

Vauhdikas toteutus, ohjattu kokonaisuus

− Haluamme pystyä itse ohjaamaan ohjelmistotyötä tavoitteidemme mukaan ja sen perusteella, mitä työn edetessä opimme. Sovellamme ketteriä lean startup -käytäntöjä ja niihin liittyvää asiakaspalautetta saadaksemme nopeasti selville, onko jonkin idean tai ehdotuksen toteuttaminen perusteltua. Näin yhdistämme ketteryyden liiketoimintaohjaukseen joustavasti. Ohjauksen merkitys korostuu erityisesti tällaisessa muutosvaiheessa, kun uutta luodaan ja kokeillaan jatkuvasti, Mäkipää sanoo.
Palautteen nimiin vannoo myös Laatuportaali-tiimissä työskentelevä käyttökokemussuunnittelija Jyrki Anttila Goforesta.
− Käytännössä nähdään usein, että suunnittelusta ja konseptoinnista suuri osa menee hukkaan, kun ne eivät vastaakaan todellisuutta, ja työ joudutaan tekemään kahteen kertaan.
− Kun sen sijaan aletaan heti tehdä palvelua pienissä osissa ja testataan sitä käyttäjillä, saadaan nopeammin valmista tai osataan tarvittaessa muuttaa suuntaa. Aika tulee käytetyksi tehokkaasti.

Palvelu puhuu kentän kieltä

Sekä Mäkipää että Laatuportaalin tuoteomistaja Merike Aminoff TTL:stä korostavat asiakaslähtöisyyttä sähköisten palvelujen kehittämisessä.
Silloin liikkeelle on uskallettava lähteä ilman tiukkoja vaatimusmäärittelyjä, mikä tuo omat haasteensa kumppanivalintaan.  Työterveyslaitos kilpailutti tiimejä ja arvioi niiden osaamistasoa ja hintaa sekä kykyä työskennellä TTL:n ohjauksessa, ja päätyi  Goforeen.
Laatuportaalikin syntyi ilman yksityiskohtaista vaatimusmäärittelyä.
− Kaikkia asioita ei koskaan voida määritellä kattavasti ennakolta. Tavoitteemme oli asiakaslähtöisyys, nopeus ja reagointivalmius matkan varrella tuleviin muutostarpeisiin.  Työskentelytapamme on toiminut hyvin ja keventänyt myös minun valmistelutyötäni. Kun tiimi toimii fyysisesti yhdessä tilassa, luottamus kasvaa ja yhteistyö kehittyy, Merike Aminoff kertoo.
Laatuportaalin avulla Työterveyslaitos kerää sähköisesti Työterveyshuolto Suomessa -tutkimusraportin tiedot kaikilta työterveystoimijoilta Suomessa. Selvitys tehdään STM:n toimeksiannosta, ja työterveysyksiköillä on velvollisuus osallistua siihen kuuluvaan kyselyyn.
− Asiakkaamme ovat olleet mukana kehittämisessä alusta asti.  He ovat voineet vaikuttaa toteutukseen niin, että kyselymme on ymmärrettävä ja vastaa kentän todellisuutta.  Tätä on arvostettu, olemme saaneet myönteistä palautetta ja jopa yhteydenottoja kyselyyn osallistumisesta jo ennen palvelun avautumista.
Syyskuussa julkaistu Laatuportaali on käyttäjille ilmainen. Tulossa on myös selvityksen tietoja hyödyntävä kaupallinen liittymä työterveysyksiköiden käyttöön sekä julkinen kansalaisportaali www.tyoterveydeksi.fi.
Gofore Oy, Juhana Huotarinen, puh. 040 518 2663, juhana.huotarinen@gofore.com

Avatar

Juhana Huotarinen

Juhana on kokenut ohjelmistoprojektien vetäjä, joka on erikoistunut Lean-ajattelun ja ketterien menetelmien käyttöönottoon suurissa julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeissa. Viime vuosina hänet on pitänyt kiireisenä mm. Trafi, Valtori (Valtiokonttori), Opetushallitus, Kela ja Liikennevirasto. Aiemmin työurallaan Juhana on toiminut myös projektipäällikkönä ja ohjelmistosuunnittelijana. Juhanan ajatuksia voi lukea lisää hänen asiantuntijablogeistaan sekä Twitteristä.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Julkisen sektorin ohjelmistohankkeet mielletään hitaiksi, kankeiksi ja tylsiksi. Palveluita rakennetaan vuosikausia, byrokratia on aina läsnä ja teknologioina ovat ennalta valitut valmistuotteet. Me teimme asiat eri tavalla.

On vuosi 2015

Aloitimme vuoden 2015 alussa sähköisten palveluiden kehittämishankkeen Työterveyslaitoksella. Tämän vuoden aikana julkaistaan useita palveluja, tärkeimpinä Laatuportaali ja Nollatapaturmaa -foorumi. Gofore Oy vastaa palveluiden kokonaistoimituksesta. Tiimi koostuu kehittäjistä, käyttökokemussuunnittelijoista, järjestelmäasiantuntijoista ja tuoteomistajista. Tämän lisäksi olemme käyttäneet muita asiantuntijoita niin tilaajan kuin toimittajan puolelta.

Kauas pilvet karkaavat

Emme käytä käyttöpalvelutoimittajan konesalipalveluita, vaan infrastuktuuri on rakennettu Amazonin pilvipalveluiden ympärille. Infrastruktuuri on virtualisoitu, automatisoitu ja mukautuva. Infrastuktuurin hallinnasta vastaa kehitystiimi.
Tämä DevOps-kulttuuri poistaa rajan kehitystiimin ja palvelinylläpidon väliltä. Palvelupyyntöjä ei lähetetä käyttöpalvelutoimittajalle, vaan muutokset infrastuktuuriin tapahtuvat osana päivittäistä työtä. Infrastuktuuri elää ja kehittyy rinnan muun palvelukehittämisen kanssa.
Automatisoinnin johdosta palveluiden julkaisutahti on niin nopea kuin haluamme. Julkaisun hallinta ei vaadi viikkojen suunnittelua, vaan yhdellä napin painalluksella asennamme uuden version palvelusta. Nopean julkaisutahdin avulla palvelua voidaan muuttaa nopeasti ja mahdolliset virheet korjata huomaamattomasti.
Pilvipalvelut tarjoavat myös monia muita etuja. Voimme esimerkiksi ohjelmoida palvelinkapasiteetin nousemaan ruuhka-aikoina ja laskemaan iltaisin ja viikonloppuisin. Pitkiä sopimuksia ei ole. Levytilan tai kapasiteetin loppumista ei tarvitse murehtia.

Aamu alkaa arkkitehtuurilla

Palvelun arkkitehtuuri on rakennettu alhaalta ylöspäin yrityksen ja erehdyksen kautta. Emme ole lukeneet vanhentuneita arkkitehtuuridokumentteja tai noudattaneet monimutkaisia viitekehyksiä. Arkkitehtuuriksi valitsimme nykyaikaisen mikropalveluarkkitehtuurin ja teknologioina ovat uudet avoimen lähdekoodin tuotteet. Käytämme konttiteknologiaa, joka entisestään helpottaa palveluiden asennuksia ja ylläpitoa.
Maailma muuttuu nopeasti ja it-ala vielä nopeammin. Moni valinta arkkitehtuurin ja teknologioiden suhteen on tehty vasta juuri ennen toteutusta. Todennäköisyys oikeille päätöksille on näin suurempi. Tiimin sitoutuminen on myös parempaa, koska he vastaavat päätöksistä.
Dokumentaatio on myös helpompi pitää ajan tasalla, koska suurin osa dokumentaatiosta kirjoitetaan jälkikäteen. Lopulta dokumentaation laatu muuttuu liiketoimintapäätöksiksi: käytetäänkö tällä viikolla budjetti palvelun A tarkkaan dokumentointiin vain palvelun B toteuttamiseen. 

Älä pelkää (UX-suunnittelijaa)

UX eli käyttökokemussuunnittelija on tärkeä osa tiimiämme. UX-suunnittelija varmistaa, että palvelu on helppokäyttöinen ja vastaa käyttäjän tarpeita. Leiskoja tai rautalankakuvia ei ole tehty kuukausia etukäteen, vaan palvelun suunnittelua tehdään pala kerrallaan. Nopeimmillaan aamupäivällä UX-suunnittelijan johdolla tehty suunnitelma on toteutuksessa iltapäivällä ja valmis julkaistavaksi seuraavana aamuna. Tehtävän suunnittelu on vapaamuotoista, pitäen sisällään esimerkiksi kuvan, fläppitaululle piirretyn hahmotelman tai muutaman ranskalaisen viivan. Tehtävien valmistumisen jälkeen suunnitelmat heitetään roskiin. Tärkeässä roolissa UX-työssä on käyttäjätestaus. Suunnittelija testauttaa käyttöliittymää, konsepteja ja prototyyppejä jatkuvasti sekä haastattelee loppukäyttäjiä koko ajan – ei vain projektin alussa tai lopussa. UX-suunnittelija myös koodaa käyttöliittymää, kerää sekä suunnittelee analytiikkaa, paperiprotoilee uusia konsepteja.

Back to black

Tuoteomistajat istuvat tiimin kanssa samassa tilassa. Lähes kaikki viestintä tapahtuu suullisesti. Sähköpostia ei tuoteomistajan tiimin välillä käytetä. Sähköistä tehtävienhallintajärjestelmää ei ole. Massapalavereja ei pidetä.
Julkisella sektorilla tehtäviä ohjelmistoprojekteja ei saa käyttää tekosyynä tehottomuuteen. Vaikka organisaatiorakenne, lainsäädäntö ja tietosuoja asettavat ehtoja, pohjimmiltaan kyse on uskalluksen puutteesta.  Mutta mitään yllä olevia asioita ei olisi tapahtunut ilman hyvää yhteistyötä tilaajan kanssa. Tässä vaiheessa haluan kiittää kaikkia sähköisten palveluiden kehittämishankkeessa toimivia Työterveyslaitoksen työntekijöitä. Te teitte tämän mahdolliseksi.

Viitteet / luettavaa:

Laatuportaali.fi
Nollis.fi
DevOps – Sovelluskehittäjän roolin evoluutio
5 Important Benefits of Infrastructure as a Service
The Lean UX Manifesto: Principle-Driven Design
What is Docker?

Avatar

Juhana Huotarinen

Juhana on kokenut ohjelmistoprojektien vetäjä, joka on erikoistunut Lean-ajattelun ja ketterien menetelmien käyttöönottoon suurissa julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeissa. Viime vuosina hänet on pitänyt kiireisenä mm. Trafi, Valtori (Valtiokonttori), Opetushallitus, Kela ja Liikennevirasto. Aiemmin työurallaan Juhana on toiminut myös projektipäällikkönä ja ohjelmistosuunnittelijana. Juhanan ajatuksia voi lukea lisää hänen asiantuntijablogeistaan sekä Twitteristä.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Make ES6, Not Coffee

Did you just switch from plain JavaScript to CoffeeScript? Me too.
Now don’t panic, but you should switch back and use ES6 instead.

Why Coffee Is Bad For You

CoffeeScript, that little language that compiles into JavaScript, has been for many of the past years a hugely helpful addition to our everyday web development tooling. At the time it arrived, support for ES5 in browsers was flaky and JavaScript as a language left you to desire for something better. With CoffeeScript you could not only apply many of the cool patterns, but it also gave you a very clean, low noise syntax. As a consequence, you could rewrite many of your JavaScript apps in fewer lines of code.
As usage for Coffee grew, so did the requirements and need for new features. Desire for better async support lead to development of IcedCoffeeScript. People in favor of more Haskell-like syntax came up with LiveScript. And the rush for innovating JavaScript didn’t stop there: as of today, dozens of Coffee-like languages have been created. While innovation itself isn’t bad, for developers using various Coffee-variants, it all may add up into complexity that doesn’t pay itself off: in the worst case, you may end up having to deal with a mix of various coffee variants, each of them with their own perks and drawbacks.
The good part is that standarization has caught up. The latest version of JavaScript standard, known as ES6 or officially ECMAScript 2015, was published in June 2015. Many of the lessons learned from CoffeeScript-family, have been applied into the design of ES6. However, with a language like CoffeeScript that was developed ”in the wild”, you could be very opinionated, innovative and risk taking as you only need to cater a very narrow audience. Standards on the other hand need to take into account a larger number, and maintain somewhat neutral stance in a future-proof way. As a consequence, some of the more opinionated features and design designs have not made their way into the standard.

How Can I Use ES6 Today?

Since native support for ES6 is still patchy, we need to use a transpiler; a compiler that transforms your ES6 code into ES5. For this task we will introduce you to Babel.
Start by installing Babel globally with:

npm install -g babel

Once installed, we can use Babel to transpile our ES6 application (app.js) into a compiled ES5 file, by invoking:

babel app.js --out-file app-compiled.js

For simple examples, this is sufficient, However, in practical setup, you probably want to make sure this all happens along with your build scripts. Instructions for integrating Babel into a variety of tools including Browserify, Gulp, Webpack as well as node are provided in Babel’s setup documentation.

How Can I Port CoffeeScript to ES6?

Once Babel as been added into your build workflow, ES6 features can be used in favour Coffee.

Let’s consider the following example written in Coffee:

# Outputs your greeting into console
say = (who, what = 'Hello world!') =>
  [firstName, _, lastName] = who
  output = "#{what} - #{lastName}, #{firstName}"
  console.log output
say ['John', 'Michael', 'Doe']

While somewhat trivial, the above example demonstrates use of CoffeeScript features like fat arrow functionsdefault argument valuesdestructuring and string interpolation.
Let’s make the same example in ES6:

// Outputs your greeting into console
var say = (who, what = 'Hello world!') => {
  var [firstName, _, lastName] = who;
  var output = `${what} - ${lastName}, ${firstName}`
  console.log(output);
};
say(['John', 'Michael', 'Doe']);

As you can see, many of these nice features from Coffee are available in ES6 as well! In comparison, you mostly will need to add some extra semicolons, parenthesis and braces. Whether this is fundamentally a good or a bad thing can be debated. Writing those extra characters can be tedious, and especially annoying if you have become accustomed to the noiseless Coffee syntax. However you gain for a fact is backwards compatibility; code snippets from legacy JS files can be mixed in as required. And yes, its okay to have opinions. If you like, you can still locally enforce your own conventions like disallowing semicolons
For simple tasks, rewriting your code into ES6 by hand is doable and mostly very quick. However, if you are in the process of converting larger chunks of code, you probably want to take look into some automated conversion tools, like decaffeinate.

ES6 Solves More Problems

While CoffeeScript is just simple syntactic sugar over plain JavaScript, ES6 aims to solve a much wider variety of problems. New keywords let and const along with Enhanced Object Literals provide more control over variable scoping and object definitions. Iterators and Generators provide a convenient ways for implementing lazy design patterns and pave way for more advanced asynchronous programming patterns. ES6 also finally introduces language-level support for Modules, something that never has been possible with CoffeeScript alone.
A comprehensive walkthrough of all these new features is something I encourage you to take a look if you have time. But before that and just to get started, consider the following example:

MAX_VALUE = 4
counter = (max = MAX_VALUE) =>
  i = 0
  for i in [1...max]
    console.log i
  console.log i
counter(3)
MAX_VALUE = 32

While somewhat artificial, the example demonstrates how constants and block scope variables are handled with Coffee.
When we want to define something as a constant, unchanging value, its a convention to write in capital letters. However, this convention doesn’t stop us from modifying the value later on. So either by accident, or intentionally, we can change these constant values. In our example code it means that we can change MAX_VALUE, something that was intended to be a unchangeable.
While CoffeeScript ensures variables are created in the local scope even when you omit var keyword, you still cannot escape the fact that the default variable scoping in JavaScript is function scope, not block scope. As a consequence, even if you introduce new variables inside blocks, those variable definitions get hoisted to the beginning of their current function definitions. In our example this leads into the situation where loop variable actually gets hoisted and in fact, refers to the same variable of the function scope level i. As a result, the execution prints as ”1, 2, 3, 3”, instead of the intended ”1, 2, 3, 0”.
By porting the code to ES6, both of these problems can be solved:

const MAX_VALUE = 4
const counter = (max = MAX_VALUE) => {
  let i = 0;
  for(let i = 1; i <= max; i++) {
    console.log(i);
  }
  console.log(i);
};
counter(3);
MAX_VALUE = 32;

By defining MAX_VALUE as a const, we ensure it will stay as a read-only reference and thus, cannot be changed at any point. Due to this restriction, the above code doesn’t in fact compile at all:

SyntaxError: counter.js: Line 14"MAX_VALUE" is read-only
  12 |
  13 | counter(3);
14 | MAX_VALUE = 32;
     | ^
  15 |

After removing this illegal state change, the code works and shows us that the variables we created with let are, in fact, block-scoped. As a result, execution results in the intended sequence of ”1, 2, 3, 0”.
While let and const may initially feel like a minor thing, they are in fact valuable and versatile tool for limiting unwanted variable exposure and application states. Just keep in mind that var is still perfectly good for a number of uses too.
And did I mention that this example just scratches the surface?

ES6 is The Future-Proof Choice

As mentioned, ES6 is now officially an ECMAScript standard: ES2015. Even while ES6 support in browsers and JavaScript runtimes is yet somewhat poor, you can and I think should use ES6 already today. Just like with Coffee, you can use a compiler to turn your code into existing generation JavaScript. Having the status of a standard is a huge advantage over Coffee. If – or hopefully when – JavaScript runtimes start supporting ES2015, you can slowly start dropping out polyfills and transpilations in favour of native support. And all of this is happening faster than you think: latest browsers and runtimes already provide up to 80% coverage of ES6 features.
Of course, with standards there is always the question of how much short-term productivity you want to trade for more portable, future-proof code. The same is true for ECMAScript: the chances are that writing ES6 is less productive than writing Coffee. You may dislike adding semicolons, extra braces and curly code blocks in favor of semantically meaningful indentations. But what you lose in short-term productivity, you gain in longer term productivity. And instead of catering the somewhat niche audience of CoffeeScript developers, you write code that can be understood and developed further by a much wider audience of JavaScript developers.
Note that you don’t need to stop on innovating on language features either. With a transpiler like Babel, you can easily add your own non-standard or upcoming language features on top of your ES6 code. As a result, instead of having a variety of different coffee variants, you end up with ES6 codebase with some optional, locally enforced conventions and language extensions that can be adjusted easily with configurations instead of customised or forked compilers.
I encourage you to try out ES6 today. While it isn’t as hot or probably as pure as some of the coffee flavours out there, you know its the responsible, healthy and right choice for you in the long run.

Further Reading

Moving to ES6 from CoffeeScript (Daniel G. Taylor)
Learn ES2015 (babeljs.io)
Understanding ES6 (Nicholas C. Zakas)
Exploring ES6 (Axel Rauschmayer)

Avatar

Jaakko Salonen

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Aloittaessani työt elokuussa 2013 Goforen Tampereen toimistolla tiesin, että suuri osa yrityksen asiakkaista on pääkaupunkiseudulta. Työpäivän aloitus ja lopetus Pendolinossa onkin tullut varsin tutuksi. Sitä ei kuitenkaan arvannut, että päätyisin pidemmäksi aikaa Helsinkiin työskentelemään – ja vielä omasta aloitteesta.
jaakko_kulttuurilähettiläs.3jpg
Kun vaimolleni tuli työjakso Jyväskylään, tuli mieleeni puolihullu idea: mitäpä jos lähtisinkin samaksi aikaa Helsinkiin töihin? Asiakas, jonka kanssa pääasiassa työskentelin oli joka tapauksessa Helsingissä, ja kun kotonakaan ei olisi ketään odottelemassa, niin säästyisi viikoittain tuntikaupalla aikaa matkustamisesta.
Heitin puolivakavissani idean ilmoille työpaikalla. Ensimmäisenä ajatuksen taisi kuulla toimitusjohtaja, jonka palaute oli lähinnä kannustava. Unohdin koko asian pariksi päiväksi, kunnes Helsingistä minuun otettiin spontaanisti yhteyttä ja ilmoitettiin, että ”ollaan sulle kateltu näitä kämppiä”. Kun asiakaskin oli koko ideasta lähinnä innostunut, tartuin tilaisuuteen: pakkasin laukkuni ja siirsin tukikohtani kuukaudeksi Kamppiin.
Toukokuu keväisessä Helsingissä osoittautui yhdeksi vuoden värikkäimmistä kuukausista. Mukaan mahtuikin monenlaisia kohtaamisia ja arjen yllätyksiä.
Majapaikaksi valikoitui Saton Huoneistohotelliasunto Lapinlahdenkadulta. Työmatkoja varten nappasin käyttööni Helsingin toimistolta Pelagon fillarin. Myös metro ja paikallisjunat tulivat sateisina päivinä tutuiksi. Sillä hetkellä kun saavuin ekalta työpäivältä firman maksamalle kämpälle, firman fillarilla, pistin päälle firman T-paidan ja hupparin ja avasin firman läppärin, tiesin olevani firman mies. Enää aluskerrastosta puuttui Goforen leimat (smile)
Työpäivät kuluivat pääasiassa asiakkaalla Pasilassa. Vaikka työ ei sisällöltään poikennut Tampereelta käsin tehtävästä, oli mukavaa vaihtelua jutella kollegoiden kanssa kiireettömästi, muutenkin kuin Skypen välityksellä. Kun hoppua paluujunaan ei ollut, venyivät työpäivät toisinaan pidemmälle iltaan, mikä osaltaan mukavalla tavalla rikkoi totuttua arkea. Myös paikallinen afterwork-kulttuuri tuli monena iltana tutuksi erinäisissä merkeissä. Aina en töistä lähtiessäni tiennyt tarkalleen mihin päädyn ja yllätinkin itseni milloin mistäkin: tennispalatsin iltaleffoista, JavaScript- ja agile-tapaamisista ja vierailusta kaverin työpaikalla. Tulinpa myös käyneeksi ensimmäistä kertaa taidenäyttelyn avajaisissa!
Poikkeuksellisen virkistävä lisä olivat ne muutamat työpäivät, jotka vietin Goforen Helsingin toimistolla. Oli hauska huomata, että vaikka välimatkaa toimistoilla on toistasataa kilometriä, on sama hyväntuulinen työkulttuuri läsnä molemmissa toimipisteissä. Työpäivissä näkyi välittäminen ja yhdessä tekeminen. Junantuoma tamperelainen väliaikaisvahvistus otettiin lämpimästi mukaan myös iltatapaamisiin ja saunailtoihin. Toisaalta myös paikkakuntien väliset erot korostuivat varsinkin tavassa suhtautua omaan toimistoon. Siinä missä Tampereella työpäivät vietetään pääasiassa omalla konttorilla, on Helsingissä tyypillisempää että tiimi toimii asiakkaan tiloissa. Tällöin omasta toimistosta muodostuu enemmänkin tukikohta, jossa tarpeen mukaan pistäydytään ja suunnitellaan tulevaa.
Kesäkuussa koitti paluu takaisin kotipaikkakunnalle. Jo reilu kuukausi ennätti kuitenkin jättämään lähtemättömän vaikutuksen. En edelleenkään tiedä oliko koko projektissa yrityksen kannalta mitään järkeä, ja suorien hyötyjen osoittaminen onkin hankalaa. Varmaa on, että ainakin itse olen useita kokemuksia rikkaampi ja ehkä ripauksen myös avarakatseisempi. Hienointa kuitenkin oli, että sekä työnantajani että työkaverit ja asiakas lähtivät mukaan tähän spontaaniin kokeiluun ennakkoluulottomasti. On mahtavaa olla työpaikassa, jossa löytyy joustavuutta tämänkaltaisille hulluillekin irrotteluille!

Avatar

Jaakko Salonen

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Työhaastatteluissa käyttämässämme Goforen yritysesittelyssä on osio, jossa kuvataan goforelaista yhdessä tekemisen kulttuuria. Olen sanonut sen olevan samaan aikaan mainos ja varoitus. Meille ei kannata tulla, jos etsii paikallaan pysyvää työpaikkaa, jossa on ylhäältä johdetut, säntillisesti noudatettavat prosessit, hierarkkinen päätöksentekoketju ja tarkkaan määritellyt budjetit eri asioille. Toisaalta he, jotka uskovat parhaiden tulosten syntyvän ihmisiin luottamalla ja yhdessä tekemällä ja haluavat osallistua tämän kulttuurin vahvistamiseen, löytävät Goforesta itselleen parhaan mahdollisen työpaikan.
Kulttuurin vaalimisen ja vahvistamisen tiellä me todellakin olemme. Tässä ei sinänsä ole mitään ainutlaatuista tai poikkeuksellista. Erityisesti it-alalla on muitakin kaltaisiamme yrityksiä, jotka ovat ymmärtäneet ihmislähtöisen yrityskulttuurin ja taloudellisen menestyksen kulkevan käsi kädessä. Samaan aikaan työelämään liittyvä uutisointi ja julkinen keskustelu muistuttavat siitä, että valtaosassa suomalaisia työpaikkoja kehitys ei valitettavasti ole yhtä pitkällä.
Valtakunnallista kypsyystasoa kuvaa muun muassa se laaja näkyvyys ja kummastelu, jota joidenkin yritysten päätökset luopua esimiehistä tai kehityskeskusteluista ovat saaneet osakseen. Kannatan lämpimästi kaikenlaista työelämän perinteisten rakenteiden kyseenalaistamista ja siihen liittyvää avointa julkista keskustelua. Edellä mainittujen ilmiöiden uutisoinnissa huomio on kuitenkin liikaa keskittynyt epäolennaisuuksiin. Uutinen ei ole itse rakenteista luopuminen vaan laajempi murros, josta nämä muutokset kertovat ja mitä ne konkreettisesti tarkoittavat.
Esimiehistä luopuminen ei itsessään tarkoita vielä oikeastaan mitään. Tärkeämpää on ymmärtää, miten esimiehen tehtävät esimiehettömässä organisaatiossa hoidetaan. Esimiestyö ei häviä esimiesten poistamisella – tuo työ tulee jatkossakin organisaatiossa hoitaa tavalla tai toisella. Toisaalta esimiesten olemassaolo ei sekään takaa mitään. Olennaista on tehtävien tunnistaminen ja niiden roolitus. On sivuseikka, onko organisaatiossa esimiestyöhön erikoistuneita henkilöitä.
Vastaavasti kehityskeskusteluista on joissakin työpaikoissa tullut itse tarkoitus. Kehityskeskustelut ovat ainoastaan yksi väline tavoiteltaessa päämäärää, jonka tulisi olla työnantajan ja työntekijän yhteinen: yksilön ja sitä kautta organisaation kehittyminen. Olennaista on, millä kaikilla keinoilla tähän päämäärään päästään, eikä se, onko keinovalikoimassa mukana kehityskeskusteluksi kutsuttu keskustelu vai ei.
Me Goforella mietimme näitä asioita jatkuvasti. Olemme tämän vuoden ajan vahvasti uudistaneet sisäistä organisoitumistamme ja kyseenalaistaneet tapaamme lähestyä perinteisiä henkilöstöhallinnon toimintoja. Vielä vuoden alussa puhuimme liiketoimintayksiköiden rinnalla toimivasta kulttuuriyksiköstä, johon valtaosa goforelaisista organisatorisesti kuuluu. Jossakin vaiheessa kevättä ymmärsimme, että eri yksiköistä puhuminen synnyttää turhia psykologisia siiloja. Me olemme kaikki yksi ja yhtenäinen goforelaisten joukko, Gofore Crew. Kutsummekin nykyisin henkilöstöhallintoamme nimellä Gofore Crew Services kuvataksemme pyrkimystämme toteuttaa perinteiset henkilöstöhallinnon toiminnot palveluina Gofore Crew’lle – eli ihan jokaiselle goforelaiselle.
Olemme päässeet jo pitkälle, mutta matkaamme silti kiivaasti kohti entistä parempaa Goforea, arvoihimme ja yhdessä tekemisen kulttuuriimme nojautuen. Tulemme kuluvan syksyn aikana julkaisemaan kertomuksen tältä matkalta blogisarjan muodossa. Sarjan seuraavissa osissa kerromme tarkemmin, mitä palveluita Gofore Crew Services kattaa, miten olemme nämä palvelut toteuttaneet ja miten aiomme niitä kehittää. Tervetuloa mukaan!
 

Avatar

Erkki Salminen

Goforen kulttuurista ja osaamisista vastaavana johtajana Erkin vastuulla on Gofore Crew Services, jonka tehtäviin kuuluvat mm. rekrytointi, osaamisen kehittäminen ja työviihtyvyys. Erkki haluaa huolehtia, että Goforella on Suomen osaavimmat ja parhaiten työssään viihtyvät työntekijät.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Gofore Oy on valittu KL-Kuntahankintojen puitejärjestelytoimittajaksi neljällä palvelualueella (A, B, C, E) vuosille 2015–2017. Optiona on sopimuksen jatkaminen vuoden 2019 loppuun asti.
Yhteishankintayhtiö KL-Kuntahankinnat Oy kilpailuttaa avoimella menettelyllä ja neuvottelee asiakkaittensa puolesta puitejärjestelyjä ja hankintasopimuksia sekä vastaa sopimushallinnasta. Yhtiö tuo volyymietua, laatua, hinta- ja prosessisäästöjä sekä monipuolista hankintaosaamista kaikkien asiakkaiden ulottuville riskittömästi. Kuntahankintojen asiakkaita ovat mm. suomalaiset kunnat ja kuntayhtymät, kunnalliset liikelaitokset sekä kuntien omistamat konserniyhtiöt.
Gofore on mukana puitejärjestelyn neljällä ICT-asiantuntijapalvelualueella:

  • A Tietohallinnon ja toimintaprosessien kehittäminen
  • B Suunnittelu- ja määrittelypalvelut
  • C Ohjelmointi-, integrointi- ja testauspalvelut
  • E Tietovarastointi ja tiedolla johtamisen asiantuntijapalvelut.

Sopimuskauden aikana monet kunnat ja muut puitesopimuksen käyttäjät tulevat käymään läpi merkittäviä rakenteellisia muutoksia ja pyrkivät tehostamaan toimintojaan digitalisaation keinoin. Tähän työhön Gofore tarjoaa avuksi asiantuntijoidensa monipuolisen osaamisen, jota täydennämme kattavalla alihankkijaverkostolla.
 ”Tiedämme, että tietojärjestelmäprojekteissa voi onnistua. Ja me tiedämme onnistumisen reseptit. Odotamme innolla päästä palvelemaan KL-Kuntahankinnat piiriin kuuluuvia asiakkaita seuraavan neljän vuoden aikana. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää”, sanoo Goforen liiketoimintajohtaja Mikael Nylund.
Lisätietoja
Mikael Nylund
Gofore Oy
Liiketoimintajohtaja, sähköisten palveluiden arkkitehtuuritoimisto
040 540 2280, mikael.nylund@gofore.com

Mikael Nylund

Mikael Nylund

Mikael on Goforen toimitusjohtaja. Hän on työskennellyt Goforessa vuodesta 2010 lähtien ja auttanut sinä aikana lukuisia organisaatioita polulla kohti digitaalista liiketoimintaa. Mikael ajattelee, että parempi tulevaisuus tehdään teknologian avulla ihmisten ehdoilla.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Digitalisaatio voi kuulostaa pelottavalta ja herättää vastustusta, sillä se yhdistyy puheissa usein työpaikkojen katoamiseen ja lisääntyvään maksulliseen itsepalveluun. Pelätään, että esimerkiksi iäkkäät kansalaiset jäävät palvelujen ulkopuolelle tietoteknisten taitojen puuttuessa. Pelko on perusteltu, jos sähköisiä palveluita kehittäessä ei todella ymmärretä kaikenlaisia käyttäjiä. Mutta digitalisaatio mahdollistaa myös ennenkuulumattomia parannuksia käyttäjien elämään, jos heidät huomioidaan oikein. Voisiko palvelumuotoilu tuoda jotain uutta kehitystyöhön?
Palvelumuotoilu on metodi ja nippu menetelmiä, joilla voidaan parantaa asiakaskokemusta ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Julkisten palveluiden kohdalla palvelumuotoilun avulla voitaisiin parantaa kansalaiskokemusta, mikä parhaimmillaan tarkoittaa parempaa kokemusta koko yhteiskunnasta, siis parempaa yhteiskuntaa. Lupaavia esimerkkejä on jo olemassa: Verohallinto panosti sähköisiin palveluihin ja onnistui lisäämään kansalaisten veromyönteisyyttä. Veroja saadaan nyt kerättyä enemmän, kun verojen ilmoittamisesta on tehty helpompaa.
Palvelumuotoilussa tutkitaan paljon asiakkaita ja pyritään hankkimaan syvä ymmärrys heidän tarpeistaan. Hyvä asiakasymmärrys parantaa osumatarkkuutta ihmisten todellisiin tarpeisiin. Asiakastarpeiden selvittämisestä Sari blogasikin jo aiemmin. Palvelun kehittäminen perustuu totuudenmukaiseen ja rikkaaseen tietoon palvelun käyttäjistä, jolloin lopputuloksena on käyttäjilleen aidosti soveltuva ja mieluinen palvelu. Käyttäjien profilointi on oleellista onnistuneen käyttäjäkokemuksen luomisessa. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri käyttää Suuntima-työkalua tunnistaakseen potilaan tuen tarvitsemisen tason. Näin löydetään potilaat, jotka ovat valmiita ja halukkaita omatoimisuuteen, ja samalla vapautetaan hoitohenkilökunnan resursseja enemmän tukea tarvitsevien potilaiden palvelemiseen. Kaikille ei siis tarjota yhtä ja samaa, vaan massasta tunnistetaan erilaiset ryhmät, ja kutakin ryhmää pyritään palvelemaan sen erityistarpeet huomioiden.
Moni sanoo, että palvelumuotoilu on vain uusi nimi käyttäjäkeskeiselle suunnittelulle. Niillä onkin paljon yhteistä. Palvelumuotoilu mm. hyödyntää tuttuja tutkimusmenetelmiä. Palvelumuotoilu kuitenkin eroaa käyttäjäkeskeisestä suunnittelussa ehkä eniten siinä, että se pyrkii tutkimaan ja ymmärtämään asiakasta inhimillisenä kokonaisuutena, eli huomioimaan myös ihmisten tunteet, arvostukset ja sisäiset motivaattorit. Näiden selvittämiseksi tarvitaan niin kutsuttuja eksploratiivisia menetelmiä, joissa myös tutkija tai suunnittelija on enemmän mukana ja osallisena. Tämä saattaa tuntua objektiivisen tarkkailijan roolin vahvasti omaksuneesta käytettävyystutkijasta epäilyttävältä. Mutta koska palvelua tai tuotetta käyttää aina kokonainen ihminen – tunteineen ja ennakkoasenteineen, niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä – vaikuttavat nämä palvelun kokemiseen enemmän kuin vaikkapa looginen päättelykyky tai ulkoiset ominaisuudet. Tunteista, arvostuksista ja asenteista saatu tieto on siis olennaista suunnittelutyön onnistumiselle.
Palvelumuotoilu on myös kokonaisvaltaista. Yksittäisen kohdan, palvelupisteen parantamisen sijaan pyritään hahmottamaan henkilön kokema kokonainen palvelupolku, ja löytämään ongelmakohdat kokonaisuudessa. Ongelmakohtia ovat esimerkiksi merkittävät notkahdukset kokemuksen laadussa verrattuna polun muihin kohtiin tai pisteet, joissa asiakas kuormittaa kalliimpia palveluväyliä vaikkapa soittamalla asiakaspalveluun, koska nettisivuilla ei ollut riittävästi tietoa saatavilla. Kun kehitystoimet osataan kohdistaa pisteisiin, joilla on kokonaisuuteen merkittävin vaikutus, saadaan myös kehityksen rahalliselle panokselle parempi tuotto ja vaikuttavuus.
On siis mahdollista tuottaa parempia palveluita, sellaisia, joita myös todella halutaan käyttää. Syntyy parempi tuotto ja vaikuttavuus, paremmin käytettyjä kehitysresursseja digitalisaatiossa. Jos kansalaista palvellaan arvostavasti silloin, kun hän yhteiskunnan palveluita tarvitsee, hänen elämänlaatunsa paranee ehkä ratkaisevalla tavalla. Ja ehkä samalla koko yhteiskunta tuntuu paremmalta paikalta elää. Digitalisaatiossa on todella Suomen pelastamisen mahdollisuus.
 

Avatar

Virve Kuorelahti

Virve työskentelee Senior Designerina Goforella. Tehtyään vuosikymmeniä digitaalisten palveluiden suunnittelua (interaktio- ja käyttöliittymäsuunnittelua, määrittelyä ja konsepteja) hän löysi viimein kodin palvelumuotoilusta.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.