Kansallinen palveluarkkitehtuuri tuo murroksen siihen tapaan, jolla julkishallinnon toimijat tarjoavat sähköisiä asiointipalveluita asiakkailleen. KaPA ja siihen liittyvät tukipalvelut eivät ole sinällään teknisesti maailmaa mullistavia. Oleellista on se, mitä ne mahdollistavat: KaPA tukipalveluineen on yksi keskeinen tekijä julkishallinnon digitalisaatiopolulla.
Ennen kuin KaPA:a tukipalveluineen hyödynnetään sähköisissä asiointipalveluissa, on syytä pysähtyä hetkeksi miettimään, miksi KaPA-palveluita kannattaa ylipäänsä käyttää; olemassa olevia palveluita ei ole syytä toteuttaa uusiksi uudella teknologialla vain tekemisen riemusta. On oltava myös suurempia syitä KaPA:n soveltamiseen kuin uuden lähestymistavan soveltaminen. Seuraavaan on koottu muutamia pohteita siitä, miksi Kansallisen palveluarkkitehtuurin tukipalveluita kannattaa hyödyntää ja mitä ne mahdollistavat.

Suomi.fi-tunnistaminen

  • Suomi.fi-tunnistaminen mahdollistaa palveluasiakkaan tunnistamisen yksikäsitteisen luotettavasti. Tunnistamislähteen tarjoama tunnistustieto vahvennetaan Väestötietojärjestelmän avulla, joten tunnistustapahtuma on käytännössä niin luotettava kuin se vain voi olla.
  • Tunnistustapahtuma on sähköistä asiointipalvelua tarjoavalle julkishallinnon organisaatiolle kustannukseton.
  • Suomi.fi-tunnistaminen mahdollistaa eri palveluiden yhdistelmille kertakirjautumisen, mikä on sujuvan käyttökokemuksen perusedellytys.
  • Suomi.fi-tunnistaminen on itsenäinen palvelu, eikä sen käyttö ole sidottu muihin KaPA-tukipalveluihin.

Asiointivaltuudet

  • Tähän mennessä Suomessa ei ole ollut mielekästä tapaa valtuuttaa henkilöä asioimaan toisen henkilön puolesta. Nyt tilanne muuttuu; KaPA:n asiointivaltuudet-palvelu mahdollistaa tämän.
  • Asiointivaltuudet-palvelu tarjoaa tehokkaan kutsurajapinnan, jolloin sähköinen asiointipalvelu voi toteuttaa oman käyttöliittymäohjeistuksensa mukaisen valtuutustenhallinnan sovelluksen.

Palvelunäkymät

  • Julkishallinnon sähköiset palvelut ovat nykyisellään hajanaisuuden takia hankalasti löydettävissä. Kansalaisen, yrityksen ja viranomaisen palvelunäkymät kokoavat kohderyhmäpalvelut samaan paikkaan, jolloin kaikki palvelut ovat löydettävissä saman osoitteen kautta.
  • Tarjottavat palvelut on ryhmitelty siten, että käyttäjän tarvitsemat palvelut voidaan löytää nopeasti ja johdonmukaisesti.
  • Palveluiden kuvailutietojen avulla on helppo löytää oikea palvelu asiakkaan ongelmaan, mikä vähentää neuvonnan ja tuen resurssitarvetta.
  • Pidemmällä aikavälillä Palvelunäkymiä voidaan myös käyttää suoraviivaisten palvelujen käyttöliittymäpohjana.

Kansallinen palveluväylä

  • Palveluntarjoajien ja palvelun hyödyntäjien integrointimalli on yleiskäyttöinen, mikä mahdollistaa integroinnin kustannustehokkuuden ja nopean toteutuksen.
  • Turvallinen tiedonsiirtomekanismi eri organisaatioiden välillä.
  • Asiointipalvelu voi hyödyntää samaa integrointimallia käyttäen useaa eri palveluväylään liitettyä tietovarantoa.
  • Palveluväylän avulla tapahtuvassa kommunikoinnissa eri osapuolet voivat luottaa siihen, että palvelun toinen osapuoli on aina juuri se toimija, joka se väittää olevansa.
  • Palveluväylän kyvykkyys käsitellä ST III -materiaalia on vielä tätä kirjoitettaessa selvitettävänä.

Palvelutietovaranto

  • Kaikki palveluihin liittyvät kuvailutiedot ovat saatavilla samasta osoitteesta.
  • Palveluiden kanavatiedot ja saatavuustiedot ovat helposti löydettävissä.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin tukipalvelut ovat julkishallinnon organisaatioille kustannuksettomia. Heinäkuun 2016 alussa voimaan astuva ns. KaPA-laki määrittää, että KaPA-ohjelman tukipalveluiden käyttö on julkishallinnon organisaatioille velvoittavaa, ellei julkisorganisaatiolla ole painavaa syytä olla kyseisiä palveluita käyttämättä.
Lisätietoja: www.gofore.com/kapa

Avatar

Mikko Kolehmainen

Mikko Kolehmainen is a Leading Consultant with extensive experience in software engineering, architectural work, project management, strategy development and organization management. With exceptionally wide-ranging experience, he is able to effectively analyze business strategy objectives and describe them as business-oriented and business-driven requirements for an organization.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Olet päättänyt, että organisaatiosi on kehitettävä toimintaansa ja tarjottava uutta sähköistä asiointipalvelua, joka on oltava nykyiseen verrattuna käyttäjäystävällisempi, kattavampi ja ennen kaikkea sen tulisi mahdollistaa organisaation toiminnan tehostaminen niin viranomaisen kuin asiakkaankin näkökulmasta.
Hienoa, digitalisaation eteneminen vaatii juuri sitä: selkeää tahtotilaa ja päätöksiä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Mutta mitä seuraavaksi? Miten tässä työssä pääsisi tehokkaimmin liikkeelle? Kokemustemme perusteella sähköisen asiointipalvelun tarjoajan muistilistalla on asioita, joista jokainen vaatii huolellista suunnittelua ja määrätietoista otetta:

  1. Asiakas on aina keskiössä: Sähköisen asiointipalvelun keskeinen tavoite on tarjota palvelu siten, että se on ymmärrettävä, omaksuttava ja helposti käytettävä. Ilman näitä ominaisuuksia asiakkaiden siirtymä käyntipalvelukanavista sähköiseen palvelukanavaan ei tule onnistumaan ja investointi tulee olemaan epäonnistunut.
  2. Arkkitehtuuri ei synny itsestään: Sähköisen asiointipalvelun arkkitehtuuri on suunniteltava kattamaan keskeiset vaatimukset. Arkkitehtuurityön tulee lähteä asiointipalvelun käyttötarpeesta, ei markkinoilla olevien ratkaisujen ominaisuuksista. Ilman kattavaa ja viestittävissä olevaa arkkitehtuurivisiota toteutustyö tulee olemaan tuskien taival.
  3. Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja sen tarjoamat tukipalvelut: Julkishallinnon toimijoille KaPA tarjoaa hyvät työkalut sähköisten asiointipalveluiden kannalta liki välttämättömien toiminnallisuuksien toteuttamiseen: asiakkaan tunnistaminen, asiointivaltuuksien hoitaminen, muihin julkishallinnon tietovarantoihin integroituminen ja palvelujen löydettävyys. KaPA:n tehokas hyödyntäminen vaatii kuitenkin näiden mahdollisuuksien huomioimista sähköisen asiointipalvelun arkkitehtuurityössä.
  4. Elinkaarikustannus: saavutettavien hyötyjen ja kustannusten välinen suhde on kriittinen onnistumisen mittari. Joissain tapauksissa valmisohjelmisto on riittävä ratkaisu. Kokemustemme mukaan räätälöity ratkaisu on usein kuitenkin kustannustehokkain tapa tarjota sähköisiä asiointipalveluja siten, että toiminnalliset tavoitteet saavutetaan täysipainoisesti.
  5. Ketterä eteneminen: Ketterä kehittäminen on jo valtavirtaa. Ja hyvä niin. Vain harvoissa tapauksissa pystytään määrittämään asiointipalvelun kaikki vaatimukset riittävän kattavasti hankkeen alussa. Siksi on tarpeen, että kehitystyön aikana tehokkaasti arvioidaan työn alla olevan sähköisen asiointipalvelun ominaisuuksia ja niiden suhdetta asiakkaan tarpeisiin sekä organisaation muun sovellusympäristön palveluihin.

Sähköisillä asiointipalveluilla on aina vahva sidos organisaation muihin palveluihin. Näistä asianhallinta tietojärjestelmineen lienee keskeisin. Olennaista on, että integraatio näitä palveluja toteuttavien järjestelmien kesken tehdään elinkaarikustannukset huomioiden ja kaikki integraatiotarpeet tarkasti analysoiden.
Kansallinen palveluarkkitehtuuri tukipalveluineen on käyttökelpoinen palvelukokonaisuus sähköisten palvelujen toteuttamiseen. Se ei yksinään ole ratkaisu asiointipalvelujen toteuttamiseen, mutta sitä hyödyntämällä palvelujen toteuttaminen on nopeampaa, kustannustehokkaampaa ja hallittavampaa.
Lisätietoja: www.gofore.com/kapa

Avatar

Mikko Kolehmainen

Mikko Kolehmainen is a Leading Consultant with extensive experience in software engineering, architectural work, project management, strategy development and organization management. With exceptionally wide-ranging experience, he is able to effectively analyze business strategy objectives and describe them as business-oriented and business-driven requirements for an organization.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Sinä ansaitset palautetta

Haluatko olla työssäsi todella hyvä? Mikäli vastaus on kyllä, et pääse kysymyksessä piilevään tavoitteeseen ilman palautetta. Palaute on kehittymisen polttoaine ja suunnannäyttäjä, jatkuvan parantamisen alkuaine ja loistavan suoriutumisen edellytys.

Miksi sitten saat palautetta liian vähän?

Tunne liian vähäisestä palautteesta on universaali ilmiö. En tunne ketään, joka kokisi saavansa riittävästi palautetta ja olevansa tyytyväinen sen laatuun ja määrään. Erikoista palautteen kanssa tuskailussa on se, että aitoa ja oikea-aikaista palautetta voi antaa kuka tahansa. Teoriassa se on siis hyvinkin yksinkertaista. Silti monessa organisaatiossa tuskaillaan palautteen antamisen kanssa. Millä tavalla palautetta tulisi antaa, jotta se olisi ”oikein” annettu?

Käännetään ajattelu toisin.

Mitä jos itse ottaisit viikkotasolla tavoitteeksi kysyä esimerkiksi kolmelta työkaveriltasi palautetta omaan tekemiseesi? Kysy reippaasti: Missä onnistuin? Mitä olisin voinut tehdä paremmin? Ensimmäisellä viikolla saatat saada vastauksia vain toiseen kysymykseen, mutta muutaman viikon päästä työkaverisi jo odottavat kysymyksiäsi ja ovat niihin valmistautuneita. Saattavat jopa tulla kertomaan vastaukset ennen kuin ehdit edes kysymään, nuo mokomat.
Aktiivisella palautteen pyytämisellä paitsi muovaat tiimisi ja organisaatiosi palautekulttuuria, myös rakennat itsellesi uutta tapaa. Sellaista tapaa, jonka monet alasi gurutkin ovat opetelleet.

Avatar

Heini Ala-Vannesluoma

Heini on Goforen in-house osaamisvalmentaja ja ikuinen oppija. Heini kirjoittaa jatkossa Goforen blogiin Osaamisen kasvattajat -teemalla Goforen kuulumisia osaamiseen, kehittymiseen ja oivaltamisen saloihin liittyen.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Muuttuiko Facebookin käyttöliittymä juuri eri näköiseksi? Ja minne ovat kadonneet ”under construction” -viestit verkkosivuilta? Kaiken takana on jatkuva julkaisu, jota sinunkin sähköisen palvelusi tulisi hyödyntää.

Pelkkää julkaisua

Yksi ohjelmistokehityksen megatrendeistä viime vuosina on ollut toisteisten töiden automatisointi. Automatisoinnilla haetaan säästöjä ja parempaa palvelun laatua. Esimerkiksi tiedon jalostaminen, ohjelmistojen testaus ja palvelinympäristöjen hallinta perustuvat vahvasti automaatioon. Palvelun päivittäminen uuteen versioon on perinteisesti ollut pitkä lista manuaalisia tehtäviä.

Sähköisiltä palveluilta lisäksi vaaditaan paljon. Käyttäjät odottavat palvelun vauhdikasta kehittymistä ja virheiden nopeaa korjausta. Palvelun päivittämisen uuteen versioon on tapahduttava huomaamattomasti. Työläs versiopäivitys kuormittaa henkilöresursseja ja vie huomion tärkeämmiltä tehtäviltä.

Jatkuvan julkaisun avulla muutokset palveluun tapahtuvat katkottomasti ja nopeasti.

Jatkuva julkaisu (eng. continuous deployment tai continuous delivery) tarkoittaa, että verkkopalvelu voidaan päivittää uuteen versioon koska tahansa. Jatkuvan julkaisun avulla muutokset palveluun tapahtuvat katkottomasti ja nopeasti. Tyypillisesti tämä tarkoittaa jatkuvaa, esimerkiksi päivittäistä, palvelun päivittämistä.

Continuous deployment -mallissa jokainen asennusvaihe on automaattinen, jolloin palveluun tehdyt muutokset julkaistaan välittömästi käyttäjille. Continuous deployment -mallissa jokainen uusi muutos on myös uusi julkaisu. Malli vaatii äärimmäistä kurinalaisuutta, koska myös uudet virheet siirtyvät automaattisesti seuraavaan versioon.

Niin ikään Continuous delivery -mallissa asennusvaiheet ovat automaattisia, mutta päätöksen tuotantoon viennistä tekee ihminen. Continuous delivery -mallissa jokainen uusi muutos on mahdollinen uusi julkaisu. Continuous delivery -malli on helpommin hallittavissa, koska virheet voidaan korjata ennen julkaisua. Molempien mallien mukainen rakentaminen on teknisesti hyvin samanlaista.

Julkaisuputkesta kulttuuriin

Alla olevassa kuvassa on kuvattu jatkuvan julkaisun vaatimukset. Jokainen uusi asennus tehdään automatisoidun julkaisuputken (eng. deployment pipeline tai build pipeline) kautta. Muutokset liikkuvat julkaisuputkessa käyden lävitse joukon laadunvarmistusvaiheita ja testausympäristöjä ja päätyen lopulta tuotantoon. Huolellisesti rakennettu julkaisuputki on vaatimus toimivalle jatkuvalle julkaisulle.

Jatkuvan integraation avulla palveluun tehdyt muutokset integroidaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Mallin tarkoitus on varmistaa palvelun eheys aikaisessa vaiheessa. Jatkuvan integraation sydän on jatkuva integraatio -palvelin, joka tarkkailee muutoksia ja ohjaa ne automatisoidun julkaisuputken lävitse.

Jatkuva julkaisu vaatii ympärilleen testausautomaatiota. Testausautomaatiolla tarkoitetaan joukkoa etukäteen ohjelmoituja testejä, jotka voidaan ajaa automaattisesti. Testausautomaatioon kuuluvat usein mm. yksikkö-, integraatio-, regressio- ja suorituskykytestit. Korkeat testikattavuusrajat ovat yksi keino varmistaa julkaisujen vähäinen virheiden määrä.

Organisaation kulttuurin on lisäksi taivuttava jatkuvan julkaisun vaatimuksiin. Kehitystiimin on tehtävä töitä ketterästi ja pystyttävä rakentamaan jatkuva julkaisu osana muuta työtä. DevOps-toimintatapa on kriittistä, koska suuri osa jatkuvan palvelun rakentamistyöstä on muutoksia palvelimiin ja versiohallintaan. Tästä johtuen en suosittele erillisen käyttöpalvelutoimittajan käyttöä. Tuoteomistajan pitää olla läsnä ja hänellä tulee olla valtuudet päättää uusien versioiden asennuksista. Pilvipalvelun käyttö helpottaa jatkuvan julkaisun rakentamista, mutta ei ole pakollinen vaatimus.

jatkuvajulkaisu

Kannattava investointi

Monille yritykselle jatkuva julkaisu on ollut pitkään jo tärkeä osa heidän teknologiastrategiaansa. Amazon julkaisi uuden version palvelustaan joka 12 sekunti jo vuonna 2011. AirBnb-palvelussa uuden version asennus kestää kahdeksan minuuttia. Netflix on julkaissut oman jatkuvan julkaisun alustansa yleiseen käyttöön. Suomessa kehitetyt Fonectan palvelut ovat hyödyntäneet jatkuvaa julkaisua vuosikausia. Yritykset ovat ymmärtäneet jatkuvan julkaisun olevan investointi, joka kannattaa aina.

Ota jatkuva julkaisu käyttöön ja poista termi ”käyttökatko” sanavarastostasi.

Jatkuva julkaisu arkipäiväistyy nopeasti, kuten on käynyt lukemattomille ohjelmistokehityksen työtavoille. Teknologioiden kypsyminen ja tietoisuuden kasvaminen tekevät jatkuvan julkaisun rakentamisesta entistä helpompaa. Ensimmäinen versio jatkuvasta julkaisusta voidaan nykyään rakentaa muutamassa kuukaudessa. Ota sinäkin jatkuva julkaisu käyttöön ja poista termi ”käyttökatko” sanavarastostasi.

Blogisarjan seuraavassa osassa kuvaan, miten jatkuva julkaisu toteutettiin Työterveyslaitoksen ohjelmistokehityshankkeessa.

Lue lisää

Continuous Delivery Vs. Continuous Deployment: What’s the Diff?

Are you ready for Continuous Delivery?
Jatkuvan julkaisun mahdollistaminen ohjelmistokehityksessä
Global Continuous Delivery with Spinnaker
Engineering Culture at Airbnb
The Case for Continuous Delivery

Avatar

Juhana Huotarinen

Juhana on kokenut ohjelmistoprojektien vetäjä, joka on erikoistunut Lean-ajattelun ja ketterien menetelmien käyttöönottoon suurissa julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeissa. Viime vuosina hänet on pitänyt kiireisenä mm. Trafi, Valtori (Valtiokonttori), Opetushallitus, Kela ja Liikennevirasto. Aiemmin työurallaan Juhana on toiminut myös projektipäällikkönä ja ohjelmistosuunnittelijana. Juhanan ajatuksia voi lukea lisää hänen asiantuntijablogeistaan sekä Twitteristä.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Digitaalisuuden suurin muutos on asiakastiedon reaaliaikainen hyödyntäminen asiakaspalvelutilanteissa. Se kääntää organisaation prosessit tuotantolähtöisestä ajattelusta asiakaslähtöisiksi ja keskenään paremmin yhteen toimiviksi. Asiakasdataa hallitaan jatkossa erillään tuotantodatasta. Tämä muutos on niin suuri, että se synnyttää digitaalista muutosta tekeviin organisaatioihin  transformaation ajaksi kaksi erilaisella logiikalla toimivaa operatiivista mallia. Muutos myös yhdistää markkinoita uudella tavalla ja muuttaa vanhojen markkinoiden tasapainotilaa.

Digimuutos alkaa asiakkaan datan tunnistamisesta

Perinteinen toimintalähtöinen prosessiorganisaatio keskittyy tuotannon ja kapasiteetin tehokkuuteen. Se pyrkii minimoimaan variaatioita ja maksimoimaan kapasiteetin käyttöastetta. Tuotannossa oleva tieto on tuotteen tai palvelun raaka-ainetta, joka ohjaa tehtävien suorittamista. Tuotantolähtöisessä maailmassa standardit ja ekosysteemit rakentuvat tuotteen tai palvelun ympärille.  Kumppanit kytketään tuotantokoneistoon alihankkijoina.

Digitaalisen ajan asiakaslähtöiset prosessit palvelevat asiakasta kussakin tilanteessa asiakkaasta saatavissa olevien tietojen perusteella.

Jotkut organisaatiot yrittävät hyödyntää digitaalisuutta nykyisen tuotantolähtöisen toimintatapansa lähtökohdista. Tällöin kyseessä on kuitenkin vain tuotantoprosessin sähköistäminen tai digitointi. Jos organisaatioiden jokainen funktio tai liiketoimintayksikkö toimii edelleen samalla rakenteella toiminnan lähtökohdista, todelliset hyödyt jäävät saavuttamatta. Toiminnan harmonisointi menee vain vaikeaksi eikä toivottuja tuottavuusparannuksia saada aikaiseksi.

Digitaalisen ajan asiakaslähtöiset prosessit palvelevat asiakasta kussakin tilanteessa asiakkaasta saatavissa olevien tietojen perusteella. Palvelu on rakennettu asiakasrajapinnasta lähtien tukemaan asiakkaan tilaa tai tarvittavia toimenpiteitä. Asiakaspalvelu ei aina edellytä toimittajalta toimenpiteitä, vaan asiakkaan mahdollisuus nähdä oma tilanteensa tai palveluidensa tilanne on parasta asiakaspalvelua.

Eri yritykset, organisaatiot ja prosessit jakavat jatkossa saman asiakasdatan

Asiakaslähtöisyydessä toimijat yhdistetään toisiinsa usein uudella tavalla tukemaan loppukäyttäjän asiakaspalvelurajapintaa ja siinä olevaa ”yhtä luukkua”.

Uudessa toimintamallissa tuotantokoneiston tietoa ja asiakkaan tietoa hallitaan eri paikoissa. Asiakasdata ei ole enää tuotantokoneiston omistamaa tietoa, vaan jatkossa asiakastieto on yhä enemmän asiakkaan omaa dataa.  Asiakas on kuin olio, joka kuljettaa tietonsa mukanaan palveluja varten. Palveluntarjoajien on kyettävä tarjoamaan käyttäjälle henkilökohtaisiin tietoihin perustuvaa personoitua palvelua.

Tämä muutos on usein niin suuri, että sitä ei voi eikä kannata todennäköisesti toteuttaa nykyisellä organisaatiolla ja sen järjestelmillä.

Kehitä perinteistä tuotantokeskeistä toimintaa elinkaarensa päähän
ja aloita erilainen toimintamalli ketterän kehittämisen toimintavoilla.

Suosittelen etenemään kahdella rintamalla: kehittämään perinteisen tuotantokeskeisen toimintaa elinkaarensa päähän nykyisillä reunaehdoilla sekä aloittamaan täysin erilaisen toimintamallin ketterän kehittämisen uusilla toimintatavoilla.

Kahdella rinnakkaisella toimintatavalla turvataan nykyisen toiminnan kriittisen tuotannon jatkuvuus ja rinnalla voidaan harjoitella erillisen asiakasdatan käyttöä palvelutuotannossa, testata palveluita ja tuotteita uusilla toimintatavoilla, kehittää tarvittavia uusia kyvykkyyksiä sekä hakea uudenlaisia liiketoimintamalleja ja operatiivista toimintamallia.

Palvelukseen halutaan: yhteiset asiakastiedon standardit

Asiakasdatan ja tuotantokoneiston eriyttämisen murros muuttaa yhteiskuntaamme perustavaa laatua olevalla tavalla. Uudet palveluekosysteemit alkavat rakentua loppuasiakkaiden ympärille, tarkemmin sanottuna loppukäyttäjien asiakasdatan ympärille. Toimialat kytkeytyvät toisiinsa uudella tavalla asiakastietolajeittain palvelemaan loppukäyttäjän tarvekokonaisuuksia uusin tavoin.

Esimerkiksi terveydenhoidon alueella olemme perinteisesti johtaneet sairauksia ja sairaustapahtumia. Nyt voimme liittää loppukäyttäjään myös terveydentietoa. Pääsemme vihdoin johtamaan terveyttä sekä sen poikkeamia, sairauksia. Terveysdatan avulla voimme tarjota uudenlaisia ennakointipalveluita ja muita innovatiivisia palveluita.

Kumppanuuksilla etsitään parempaa asiakkaan tarvekokonaisuuden kattamista, laajempaa markkinakattavuutta. Tietoja on pystyttävä tällöin jakamaan organisaatioiden välillä uusin tavoin.

Tarvitaan uusia jaettuja asiakastiedon standardeja.

Nämä asiakaslähtöiset ekosysteemit edellyttävät uudenlaista tapaa toimia asiakkaan kanssa. Tarvitaan uusia jaettuja asiakastiedon standardeja, jotta eri lähteistä tuleva tieto yhdistyy loppuasiakkaan kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi ja jotta monet toimijat voivat toimia yhdessä tai kilpailla keskenään asiakkaan palvelemisesta.

Asiakastiedon ympärille muodostuvat uudet palvelumarkkinat mullistavat lopulta perinteiset tuotantolähtöiset toimialat.

Petri Takala

Petri Takala

Petri toimii Goforella johtavana konsulttina. Hänellä on laaja-alainen kokemus organisaatiosysteemien mallintamisesta ja tiedolla johtamisesta. Petrin erityisosaamista on kompleksisten systeemien johtamisjärjestelmien rakentaminen ja organisaatioiden ohjattavuutta tukevien kvantitatiivisten menetelmien kehittäminen. Petrin asiantuntemusta on hyödynnetty laajasti suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä, muun muassa tekoälyohjelma Aurorassa. Ennen Goforea Petri on tehnyt pitkän uran kehitysjohtajana Nokialla ja Efectessä.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Gofore vahvistaa otettaan Suomen osaavimpana pilvipalveluiden konsultointi- ja toteutuskumppanina. Gofore  ja Amazon Web Services (AWS) ovat tehneet jälleenmyyntisopimuksen AWS:n palveluiden tarjoamisesta Suomessa.
Amazon Web Services on yksi maailman johtavista ja eniten käytetyistä pilvipalvelualustoista. Goforella on kokemusta Amazonin palveluiden käyttämisestä ja konsultoinnista asiakasprojekteissa jo lähes viiden vuoden ajalta. AWS:n palveluita käytetään sadoissa tuhansissa yrityksissä ympäri maailmaa. AWS:n lähimmät datakeskukset sijaitsevat Irlannissa ja Saksassa.
DevOps ja AWS – toimiva parivaljakko
AWS:n pilvi-infrastruktuuri on erinomainen valinta osaksi organisaatioiden DevOps-kulttuuria. Se mahdollistaa nopeat kokeilut, jatkuvan kehittämisen, skaalautuvuuden sekä infrastruktuurin kustannustehokkuuden. Käytön kustannukset muodostuvat todellisen käytön mukaan. Asiakas voi siis keskittyä kustannusten tuijottamisen sijaan innovointiin ja palvelukehitykseen.
Sovi ilmainen arviointi
Gofore muotoilee ja rakentaa tarpeisiisi parhaiten soveltuvan pilvi-infrastruktuurin sekä johtaa hallitusti pilvipalveluiden käyttöön siirtymisen.
Tulemme mielellämme kertomaan lisää palveluistamme. Voit myös sopia kanssani ilmaisen virtuaalisesti asiantuntijan toimesta suoritettavan organisaatiosi pilvivalmiuden arvioinnin.
Lue lisää Goforen pilvipalveluista ja ota yhteyttä:
Juha Virtanen
Myyntijohtaja
Juha.virtanen@gofore.com
050 413 3136

Avatar

Juha Virtanen

Juhan vastuulla on Goforen myynnin ja asiakkuuksien johtaminen. Erityisesti Juhan sydäntä lähellä on maailman muuttaminen paremmaksi uusien digitaalisten innovaatioiden ja toimintatapojen kautta. Tällä hetkellä Juhan tärkeimpänä tehtävänä on kehittää Goforesta Suomen parasta asiakasarvoa tuottava digitalisoinnin kumppani.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Palvelumuotoilijoita ei ole

Elämme palveluiden maailmassa. Tavaroiden omistaminen on työlästä ja vähän vanhanaikaistakin. En minäkään halua autoa sen vuoksi, että voisin omistaa sen. Tarvitsen autoa siihen, että voin helposti liikkua paikasta toiseen. En siihen, että voin korjata ja huoltaa sitä, vaihtaa renkaita, käydä autopesussa, jne. Jos asuisin Helsingissä, voisin liittyä autojen yhteiskäyttöpalveluun ja maksaa auton käytöstä vain siltä ajalta, kun sitä todella käytän. Näppärää. Ja ekologistakin.
caritan blogiDigitalisaatio tarjoaa mahdollisuudet ihan uudenlaiseen toimintaan: jättikokoinen majoituspalveluyritys Airbnb ei omista ensimmäistäkään kiinteistöä eikä maailman laajimmalla taksiyrityksellä Uberilla ole yhtään autoa. Maailma on muuttunut pysyvästi. Tämän muutoksen myötä on tullut tarve osaamiseen, jonka avulla voidaan tuottaa uusia ja innovatiivisia palveluita. Muotoilijat ovat kautta aikojen pyrkineet luomaan esineitä, jotka helpottavat arkea – nyt on tarve laajentaa tätä osaamista kokonaispalveluiden muotoiluun. Moniin yrityksiin onkin perustettu palvelumuotoiluyksikkö ja palkattu palvelumuotoilijoita. Mutta palvelumuotoilijoita – onko heitä?

Tarvitaan vahvaa arkkitehtuuriosaamista, tietoteknistä ratkaisukyvykkyyttä, graafista näkemystä ja käyttäjätyön asiantuntijuutta.

Hyvä palvelu vastaa asiakkaan tarpeeseen ja tuottaa taloudellista hyötyä palvelun tarjoajalle. Jotta palvelu on toteutuessaan kaikinpuolin toimiva ja pystyy hyödyntämään uutta teknologiaa, tarvitaan vahvaa arkkitehtuuriosaamista ja tietoteknistä ratkaisukyvykkyyttä. Lisäksi tarvitaan graafikko luomaan houkutteleva ulkoasu ja käyttäjätyön asiantuntija varmistamaan loppukäyttäjien huomioiminen. Sekä paljon muuta erikoisosaamista. Hyvän, helpon ja houkuttelevan palvelun innovointiin, suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan monenlaista osaamista, avointa mieltä ja kiimaista innokkuutta palvelun aikaansaamiseksi. Siihen ei yksi ihminen pysty. Eikä kaksi. Ei edes palvelumuotoilija. Siihen tarvitaan joukko hyvällä mielikuvituksella varustettuja ammattilaisia, innovointia tukeva yrityskulttuuri ja aito halu ymmärtää asiakkaan tarpeita.

Palvelumuotoilussa asiakas on keskiössä
koko toteuttamisprosessin ajan.

Palvelumuotoilussa asiakas, tuotettavan palvelun käyttäjä, on keskiössä. Ei vain palvelun suunnitteluvaiheessa vaan koko toteuttamisprosessin ajan. Jotta palvelu toteuttaisi asiakkaan tarpeen, on eri osa-alueiden ammattilaisten ja asiakkaan pystyttävä luomaan yhdessä visio uudesta palvelusta. Jokainen tulee prosessiin mukaan omista – hyvinkin erilaisista – lähtökohdista. Tämän vuoksi tarvitaan ideoita konkretisoivia ja innovaatiota ruokkivia menetelmiä, joista monet ovat lähtöisin perinteisen muotoilun toimintatavoista.
Digitalisoituvassa maailmassa selviävät ne, jotka ovat valppaina ja oivaltavat uudet mahdollisuudet. Tarvitaan myös rohkeutta kokeilla ja uskallusta muuttua. Menestyksen ratkaisee se, millaiseksi yritys palvelunsa muotoilee. Siihen tarvitaan eri osa-alueiden rohkeita osaajia, joista jokaisessa asuu pieni palvelumuotoilija.

Avatar

Carita Savin

Carita on kokenut tietomallinnuksen ja prosessikehityksen ammattilainen. Carita on toiminut tuotekehityksen eri rooleissa ja hänellä on pitkä työkokemus tuotekehityksen toiminnan tehokkuuden ja laadun parantamisesta asiantuntijana. Monipuolisen kokemuksensa ansiosta Caritalla on kyky yhdistää prosessit, tietomallit, arkkitehtuurit ja IT-teknologia siten, että liiketoimintalähtöisesti asetetut tavoitteet jalkautuvat organisaation käytäntöinä. Caritan erityisosaamista ovat ydintiedonhallinta, tiedon mallintaminen, prosessien kehittäminen sekä laajojen kokonaisuuksien hallinta.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.