Parisuhteita ja palvelumuotoilua 

Parisuhteissa ja palveluiden muotoilussa on paljon samankaltaisuutta. Parisuhteessa kumppanille pitää uskaltaa kertoa omista tunteista, toiveista, peloista ja myös mieltä vaivaavista asioista. Kommunikaation on oltava avointa, jotta ensitreffeillä syntynyt ihastus voi ylipäätään syventyä luottamukseksi ja edelleen parisuhteeksi. Myös palvelumuotoilussa ymmärrys, empatia, luottamus ja toimiva keskusteluyhteys ovat tärkeitä. Ne luovat edellytykset ainutlaatuisten palveluiden suunnittelulle.

Ymmärrä, älä oleta

Lähes kaikissa parisuhteissa koittaa ennemmin tai myöhemmin se hetki, jolloin hattara-aika loppuu. Niin on käynyt myös minulle. Arjen haasteet haukkasivat tilaa eikä tärkeille yhteisille keskusteluille enää löytynytkään aikaa. Ne vaihtuivat sanomalehden kulmaan pikaisesti pyöräytetyiksi kirjaimiksi, WhatsApp-viesteihin naputetuiksi emojeiksi ja jääkaapin ovessa riippuviksi Post-it-lapuiksi.
Kommunikaation kuihtumiseen ei välttämättä edes löydy mitään konkreettista syytä. Se vain tapahtuu. Kaksisuuntaisuus vaihtuu yksisuuntaisuudeksi ja ymmärryksen tilalle tulee olettamus. Käyttäjäkokemusten suunnittelijana olen havainnut, että palvelumuotoiluprojekteissa saattaa törmätä varsin samankaltaisiin kommunikaatiohaasteisiin.
Aidosti käyttäjälähtöisiä palveluita muotoiltaessa keskusteluyhteyden on nimittäin toimittava useaan suuntaan. Ensinnäkään suunnitteluratkaisuja ei voi tehdä olettamusten varassa, vaan loppukäyttäjiltä saatava tieto muodostaa tukevan perustan palveluiden suunnittelulle. Tämän tiedon keräämiseen on lukuisia keinoja. Itse koen saavani kaikkein parhaimman emotionaalisen ymmärryksen, kun kohtaan ihmiset henkilökohtaisesti ja puhun heidän kanssaan.

Kaikkien ääni kuuluviin

Toiseksi, loppukäyttäjien vaatimukset pitää osata kommunikoida eteenpäin asiakkaalle ja palvelun kehityksessä mukana oleville työtovereille. Aito ymmärrys palvelun käyttäjien ajatusmaailmasta auttaa asiakasta terävöittämään liiketoimintaansa asiakaslähtöiseksi ja kohdentaa kehitystyön oikeisiin osa-alueisiin. Palveluiden muotoiluprosessit helpottuvat ja nopeutuvat merkittävästi, kun olettamusten sijasta tiedetään, mikä on tärkeää ja kun tekniset kehittäjät, asiakkaan edustajat ja suunnittelijat puhuvat keskenään samaa kieltä – palvelun loppukäyttäjän kieltä.
Aktiivinen keskustelu ja vuorovaikutus ovat siis elintärkeitä paitsi parisuhteessa myös palveluiden suunnittelu- ja projektitiimissä, jotta saavutettu asiakasymmärrys voidaan yhdessä muotoilla maailman parhaiksi käyttäjäkokemuksiksi. Onnistuneen palvelun suunnittelussa kuuluvat kaikkien äänet: asiakkaan liiketoiminnan tarpeet ja loppukäyttäjien toiveet, teknisestä toteutuksesta vastaavien näkemykset sekä palvelumuotoilijoiden visiot.

Viestitennistä vai aitoa vuorovaikutusta?

Suunnittelutiimit käyttävät nykyään paljon erilaisia digitaalisia ryhmätyökaluja, jotka parhaimmillaan tuovat projektityöhön lisää vuorovaikutteisuutta. Kommunikaatio ei voi kuitenkaan nojata ainoastaan niiden varaan. Väärinymmärrysten ja olettamusten määrä kasvaa, jos ihmisten väliset aidot kohtaamiset muuttuvat pelkäksi sovelluksen välityksellä tapahtuvaksi viestitennikseksi.
Pian virtuaalitodellisuutta (VR) ja lisättyä todellisuutta (AR) hyödyntävät sovellukset voivat saada myös fyysisesti etäällä toisistaan olevat ihmiset kohtaamaan uudella tavalla. Toistaiseksi haluan kuitenkin edelleen tavata suunnittelemani palvelun loppukäyttäjät kasvokkain ja havainnoida kokonaisvaltaisesti heidän toimintaansa. Haluan kävellä projektin teknisen kehittäjän luo keskustelemaan käyttöliittymän suunnittelusta. Haluan ehdottomasti myös kohdata asiakkaamme ja vaihtaa heidän kanssaan jatkuvasti ajatuksia siitä, miten saavutettu asiakasymmärrys voidaan parhaalla mahdollisella tavalla muotoilla palvelun sydämeksi.
Kollegani Sari kirjoitti aiemmin rakkaudesta ensi silmäyksellä. Hyvä ensivaikutelma onkin ehdottoman tärkeä, niin ensitreffeillä kuin palvelun suunnittelutiimin ja asiakkaan ensimmäisessä tapaamisessakin. Pitkäaikainen syvällinen kumppanuus voi kuitenkin syntyä vasta, kun avoin kommunikaatio sitoo osapuolet toisiinsa. Ja silloin tuloksena on jotain ainutlaatuista, kaunista ja kestävää – niin parisuhteissa kuin palveluissakin. Tunnustan, että parisuhteessa tätä edelleen opettelen, palveluiden muotoilun osalta olen jo paljon pidemmällä.

Gofore muotoilee -blogisarja. Digitalisaatio, asiakaslähtöisyys ja ketteryys ovat päivän sanoja. Puhujia ja tekijöitä on moneen lähtöön. Me Goforessa tiedämme mistä puhumme, sillä hallitsemme digitaalisen muutoksen koko ketjua asiakkaan liiketoimintamallin kehittämisestä suunnitteluun ja palveluiden toteuttamiseen. Vahvuutemme on muotoilun osaaminen ja kokemus asiakkaalta asiakkaalle. Gofore muotoilee -blogisarja kertoo osaamisestamme, ajatuksistamme ja kokemuksistamme modernin työkulttuurin, palveluiden sekä toiminnan kehittämisessä.

Blogisarjan aikaisemmat kirjoitukset:

Avatar

Tomi Putto

Tomi on erittäin kokenut palveluiden muotoilija ja käyttäjäkokemusten suunnittelija. Hänen erityinen intohimo on monimutkaisten prosessien yksinkertaistaminen ja muotoileminen ihmislähtöisiksi palveluiksi.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Olen kolunnut jo yli 40 vuoden ajan eri yrityksiä, organisaatioita ja työyhteisöjä lukemattomissa rooleissa konehuoneen viileydessä työskentelevästä operaattoriharjoittelijasta asiakasta onnistumaan auttavaan konsulttiin.
tyourani-03
Ai mikä oli operaattori? Operaattori oli henkilö, joka ohjasi keskustietokonetta lävistämällä JCL-kielisiä komentoja reikäkorteille ja luettamalla ne lukijalla. Näiden komentojen ohjaamana kone pyysi sitten laittamaan reikä- tai magneettinauhan lukijaan, paperia printteriin jne. Se tällä erää ATK:n (lue ICT) historiasta.
Eteen on osunut monenlaisia työyhteisöjä. Ja samankin organisaation sisällä erilaisia. Rohkenen jakaa ne kahteen pääluokkaan eli Taivas ja Helvetti.

Taivas, aivan liian harvinainen Suomessa

Taivaassa on avoin, tasapuolinen, kannustava, demokraattinen ja ihmiset edellä menevä kulttuuri. Ikärasismia ei suvaita. Ihmisiä rohkaistaan ilmaisemaan avoimesti mielipiteensä ja mielipiteillä on selkeä vaikutus organisaation valintoihin ja toimintaan. Täysin litteä organisaatio. Ihmisten arvostelukykyyn ja vastuuntuntoon luotetaan eli käytössä on minimal viable management mvm.
Ihmisten osaamista tuetaan ja heitä rohkaistaan opettelemaan asioita, jotka eivät edes juuri nyt ole organisaation toimintaan liittyviä, mutta mahdollistavat toiminnan joustavan kehittämisen tarvittaessa.
Ihmisten työnhyvinvoinnista pidetään huolta ja kaveria autetaan ja kannustetaan julkisilla kiitoksilla. Mietitään yhdessä, mitä etuuksia tulisi vielä lisätä, jotta kaikilla olisi vielä parempi olla. Että se olisi hyvä työpaikka kaikille.
Pintaan nousevat yksilön parhaat puolet, innostuneisuus, ystävällisyys, avoimuus, pitkäjänteisyys, kunnianhimo ja vilpittömyys. Ja kun ihmiset voivat hyvin, uskaltavat ja ovat motivoituneita antamaan parastaan, asiakas kiittää ja ihmettelee saaneensa enemmän kuin osasi pyytääkään. Myönteisyyden kierre vie organisaatiota yhä korkeampiin saavutuksiin ja vain Taivas on rajana, jos sekään.

Helvetti, liian yleinen nykypäivän Suomessa

Varsinaisessa Helvetissä en onneksi ole ollut, mutta sinne menossa olevissa organisaatioissa kylläkin. Lisäksi kuulin juuri eilen tuttavani pöyristyttäviä tarinoita omasta ICT-alan organisaatiostaan. YT:t seuraavat toistaan, joten kaikki pelkäävät työpaikkansa menettämistä. Mielipiteitä ei uskalleta tuoda esiin avoimesti. Kyräillään ja puhutaan toisista itseään nostaakseen selän takana pahaa. Ollaan jopa ilkeitä toisille, kun itse voidaan pahoin.
Pintaan nousevat yksilön heikkoudet, selkään puukottaminen, tiedon pimittäminen, ahneus, pelkuruus, pyrkyryys jne. Ei ole avoimesti keskusteltuja linjauksia asioista, joten ihmisiä kohdellaan epätasa-arvoisesti. Suosikkeja suositaan ja toisia syrjitään, mikä aiheuttaa pahaa verta ja kademieltä.
Kaikesta supistetaan, mikä lisää epävarmuutta tulevasta ja halua ja mahdollisuutta kehittää osaamistaan. Ja kun ihmiset voivat pahoin ja ovat epämotivoituneita, asiakas pettyy saamaansa. Kielteisyyden kierre vie yhä syvemmälle pätsiin.
 
Toki moni työyhteisö on ollut jossain noiden välitilassa. Ei Taivaassa, mutta ei Helvetissäkään. Pysymässä työyhteisönä kehityksessä paikallaan. Suuntana voi lopulta olla Taivas tai Helvetti riippuen, miten työkulttuuria kehitetään tai sen annetaan kehittyä.
Nöyränä, kiitollisena ja onnellisena voin todeta, että olen siinä onnellisessa asemassa, että saan päättää pitkän ja monivaiheisen työelämäni täällä Taivaassa.

Avatar

Jaakko Timperi

Jaakko työskentelee Goforella vanhempana palveluarkkitehtina.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

CSC  Tieteen tietotekniikan keskus valitsi Goforen tuekseen kehittämään Etsin-hakupalvelua. Palvelua kehitetään osana opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hanketta.
Tutkimusaineistojen hakupalvelu Etsin sisältää aineistoja kuvailevia tietoja eli metatietoja. Tutkija, tutkimusryhmä tai organisaatio voi palvelun avulla hakea tutkimusaineistoja omaan käyttöönsä sekä julkaista tietoa omista aineistoistaan ja tarjota niitä laajempaan käyttöön. Lisätietoa hakupalvelusta.
Etsin-palvelua kehitetään laajassa yhteistyössä. Gofore on ollut mukana rakentamassa palvelua myös vuosina 2014–2015. Hakupalvelussa hyödynnetään niin ikään avoimen lähdekoodin palveluissa suosittua CKAN-alustaa. Lähdekoodi julkaistaan avoimesti GitHub-palvelussa.
Lisätietoja:
Gofore Oy
Juha Virtanen
Myyntijohtaja
050 413 3136, juha.virtanen@gofore.com
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus
Anssi Kainulainen
Sovellusarkkitehti
09 457 2244, anssi.kainulainen@csc.fi

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
 on edelläkävijä koulutuksen, tutkimuksen, kulttuurin ja julkisen hallinnon yhteentoimivuuden tekijänä. CSC tarjoaa suomalaisen tiedeyhteisön käyttöön myös Pohjoismaiden tehokkaimman laskentaympäristön, huippunopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet sekä Suomen parhaat tieteen tietotekniikan asiantuntijat ja palvelut. CSC on voittoa tavoittelematon, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima valtion erityistehtäväyhtiö. www.csc.fi
Avoin tiede ja tutkimus -hanke (ATT) on opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 käynnistämä hanke tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi. Avoin tiede on noussut kansainvälisesti merkittäväksi tavaksi edistää tiedettä ja toisaalta myös lisätä tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. ATT-hanke pohjautuu laajapohjaiseen ministeriöiden, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoittajien yhteistyöhön. http://avointiede.fi/toiminta.
Gofore Oy on johdon konsultoinnin ja tietojärjestelmien kehittämisen asiantuntijayritys. Missiomme on muuttaa maailma paremmaksi digitalisaation keinoin ja työkulttuuria uudistamalla. Autamme asiakkaitamme kehittämään tietojärjestelmiään palvelulähtöisesti ja ketterästi pala palalta, arkkitehtuurilla ohjaten. Asiakkaitamme ovat esimerkiksi sosiaali– ja terveysministeriö, Opetushallitus, Liikennevirasto, Verohallinto, Fonecta ja Alma Media. Toiminnallemme on ominaista huippuasiantuntemus, ripeys, aito vuorovaikutus sekä jatkuva, kannattava kasvu. Goforelaisia on Helsingissä ja Tampereella lähes 190 ja tavoittelemme tänä vuonna n. 18,5 miljoonan euron liikevaihtoa. Gofore saavutti 3. sijan Suomen parhaat työpaikat 2016 -tutkimuksessa ja 6. sijan Euroopan parhaat työpaikat 2016 -tutkimuksessa. Yritys on perustettu vuonna 2001. www.gofore.com

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Oppiminen kielletty

Oppiminen estetään monien tuotteiden kehityksen aikana hämmästyttävän usein. Tarkoitan tässä oppimisella järjestelmätoimittajan jatkuvasti rakentuvaa ja tarkentuvaa näkemystä asiakkaidensa ongelmista, tarpeista ja toiveista. Kehittäjät käyvät kyllä asiakkaiden kanssa jatkuvaa vuoropuhelua, jonka ansiosta asiakkaiden tarpeista opitaan lisää. Mutta saadaanko nämä opit todella käytettyä hyödyksi entistä parempien ja asiakkaiden toiveisiin vastaavien tuotteiden kehittämiseksi?
Nostan esiin kaksi merkittävää kompastuskiveä, jotka johtavat siihen, että mahdollisuus oppia ja hyödyntää oppeja menetetään tuotteen kehityksen aikana.

Alkuperäisen suunnitelman lumoissa

Alussa kaikki sujuu yleensä hyvin: asiakkaan keskeisin ongelma tunnistetaan ja siihen kehitetään riittävä ratkaisu. Samaan aikaan tuotteen ensimmäisen version kanssa toimittaja ryhtyy laatimaan suunnitelmia seuraavia versioita varten. Ongelmia tulee, jos näihin alussa määriteltyihin vaatimuksiin rakastutaan liiaksi. Silloin ei enää ollakaan avoimia uuden oppimiselle tai suunnan muuttamiselle. Kehitys tapahtuu vain jo tehtyjen määritelmien mukaisesti – heti projektin alussa lyötiin lukkoon myös seuraavan ja sitä seuraavien versioiden sisältö. Esimerkiksi kehitystyön aikana esiin nouseviin asiakkaan tarpeisiin ei pystytä näin vastaamaan.
Lisäksi vaarana on, että ryhdytään jo varhaisessa vaiheessa toteuttamaan ominaisuuksia, joita tarvitaan alkuperäisten suunnitelmien mukaan lopulliseen ratkaisuun. Mennään täysillä eteenpäin kohti maalia sivuille vilkuilematta kuin ravihevonen. Entä jos maali onkin vaihtunut? Ravatessa meni valtavasti aikaa ja innostusta hukkaan.
Asioita ei kannata suunnitella liian pitkälle liian tarkasti. Eikä ominaisuuksia kannata tehdä varastoon. Minusta hyvä suunnitelma on tehty muuttamista varten. Tarkat pitkän aikavälin suunnitelmat ovat mahdottomuus, joten suunnitelmiin kannattaa rakentaa sisälle jo etukäteen jatkuva asiakaspalautteen hyödyntäminen. Hyvä keino on lukita suunnitelmat tarkasti vain tuotteen seuraavan version osalta ja jättää tuleviin versioihin tilaa oppimiselle suunnittelemalla niitä esimerkiksi vain teeman tasolla. Uskon, että parhaat ratkaisut löytyvät ajan kanssa, kun oppimiselle on kehitystyössä tarpeeksi tilaa.

Hidas ja kankea ei opi ajoissa

Toinen kompastuskivi on aika, joka järjestelmätoimittajalta kuluu asiakkaan tarpeiden ymmärtämisestä niiden täyttämiseen. Asiakkaiden liiketoimintaympäristö, strategia ja suunnitelmat muuttuvat yhä nopeammin ja muuttavat heidän tarpeitaan. Eilisen ongelma ei välttämättä ole tänään enää se polttavin ongelma ratkaistavaksi. Jotta yllätyksiltä vältytään, unohdetaan vuosittaiset toimitukset ja tähdätään mieluummin tahtiin, jossa oppiminen on mahdollista jo ensi viikolla.
Tuotekehitysprojektin alussa me kehittäjät teemme väistämättä olettamuksia asiakkaan tarpeista sekä niihin parhaiten sopivista ratkaisuista. Goforella suositun Lean Startup -menetelmän periaatteisiin kuuluu validoitu oppiminen, jolla tällaiset oletukset pyritään varmentamaan mahdollisimman nopeasti. Avain onnistumiseen on toteuttaa ratkaisusta tehokkaasti prototyyppi, esite, video – mitä hyvänsä, minkä avulla voidaan mitata ja todentaa tehdyt oletukset oikeiksi tai vääriksi. Oppiminen tapahtuu sykleissä ja ymmärrys lisääntyy kierros kierrokselta. Tässä yhteydessä nopeammin on paremmin, sillä nopea oppiminen varmistaa, että perille löydetään ennen kuin aika tai rahat loppuvat kesken. Parhaillaan pääsemme oletuksista validoituun oppimiseen kahdessa viikossa, kun eri alojen osaajista koostuva kehitystiimi toimii tiiviisti yhdessä asiakkaan kanssa.

Oppimisesta onnistumisen kierteeseen

Onnistumista on tarjota oikeaa ratkaisua oikeaan aikaan. Toimittajan pitää olla asiakkaan lähellä ja oppia mahdollisimman paljon ja nopeasti myös kehitysprojektin aikana. Minusta tuotteiden kehittäminen on parhaimmillaan innostunutta oppimista asiakkaiden ongelmista ja niihin sopivista, uusista ja valloittavista ratkaisuista. Hyödyntämällä kaikkia opittuja asioita projekteissa varmistetaan jatkuva onnistumisen kierre.

Gofore muotoilee -blogisarja. Digitalisaatio, asiakaslähtöisyys ja ketteryys ovat päivän sanoja. Puhujia ja tekijöitä on moneen lähtöön. Me Goforessa tiedämme mistä puhumme, sillä hallitsemme digitaalisen muutoksen koko ketjua asiakkaan liiketoimintamallin kehittämisestä suunnitteluun ja palveluiden toteuttamiseen. Vahvuutemme on muotoilun osaaminen ja kokemus asiakkaalta asiakkaalle. Gofore muotoilee -blogisarja kertoo osaamisestamme, ajatuksistamme ja kokemuksistamme modernin työkulttuurin, palveluiden sekä toiminnan kehittämisessä.

Blogisarjan aikaisemmat kirjoitukset:

Avatar

Stefan Baggström

Stefan toimii terveyden ja hyvinvoinnin toimialavastaavana Goforella. Stefan on johtamisen, ketterien menetelmien ja tietojärjstelmäarkkitehtuurien asiantuntija. Työssään hän pyrkii kehittämään asiakaskeskeisiä ratkaisuja ja toimintatapoja kokonaisvaltaisesti kohti jatkuvan onnistumisen mallia.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Goforen vauhdikas kasvu jatkuu ja nyt lähestymme jo kahdensadan henkilön rajapyykkiä. Juhlistamme virstanpylvästä tarjoamalla kaikille kokoaikaisen työsopimuksen allekirjoittaneille 1500 euron matkalahjakortin, kunnes 200. goforelainen on löytynyt.
Kova kasvu tarjoaa jatkuvasti uusia kehittymismahdollisuuksia vaikuttavien ja haastavien projektien parissa. Tutustu mielenkiintoisiin asiakastarinoihimme, kuten Kansallinen palveluarkkitehtuuri, Fonecta ja AirD verkkosivuillamme.
Tällä hetkellä meitä on jo reilut 180, joten jos haaveilet työskentelystä yhdessä Euroopan parhaista työpaikoista, nyt on hyvä aika toimia. Avoimet tehtävät ja lisää vauhdikasta menoamme löydät rekrysivuiltamme.
Odotamme innolla hakemustasi!
 
 

Avatar

Mari Wuoti

Mari työskentelee Gofore Crew Services -tiimissä vastuualueenaan työnantajakuvan kehittäminen, rekrytointi ja uusien työntekijöiden onboarding. Marista parasta hänen työssään on olla mukana varmistamassa, kuinka loistava Gofore-henki säilyy samalla, kun joukkoon liittyy kuukausittain uusia kollegoita.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Innostus kasvun polttoaineena

Minun, kasvuyrityksen toimitusjohtajana, täytyy tietää mikä meidän väkeämme innostaa. Uskon sen tietäväni. Jos en tietäisi, en voisi olla varma, että kulkeeko firmamme siihen suuntaan, johon goforelaiset yhteisesti haluavat sen kulkevan.
Innostuksen perustan tunteminen on tärkeää yhtiössämme, joka pyrkii jatkuvasti uusiutumaan ja tarjoamaan parasta mahdollista asiakas- ja työntekijäkokemusta. Poikkeuksellista sellaista. Innostusta ruokkimalla ruokimme sitä positiivista kierrettä, josta olemme Goforessa jo useamman vuoden päässeet nauttimaan.
Itse asiassa yhtiössämme puhutaan kiimasta. Kehittymisen kiimasta, onnistumisen kiimasta, kiimaisista tavoitteista sekä voittamisen kiimasta. En tiedä miksi ja koska kiimasta puhuminen alkoi, mutta sen tiedän, että se kuvastaa yhteistä tahtotilaamme ja innostustamme.
Mikä goforelaisia sitten innostaa, mikä kiimaa synnyttää? En ole lähtenyt arvailemaan, vaan kysynyt sitä suoraan henkilökunnalta ja muodostanut siitä synteesin yhteistä käsittelyä varten. Innostus Goforessa, ja väittäisin että yleisemminkin, koostuu kolmesta yhtä vahvasta elementistä. Näiden kaikkien elementtien täytyy olla läsnä arjessa ollaksemme innostuneita työstämme – niin yksinkertaista se on, uskokaa tai älkää.
sweet_spot

1. Työkulttuuri, ihmiset

Mukavia ja välittömiä ihmisiä, huippuluokan osaamista, välitöntä vuorovaikutusta. Avoimuutta, läpinäkyvyyttä sekä vahvaa yhteistä tahtoa. Siinä jotain elementtejä joista innostus syntyy ja vahvistuu. Me haluamme tehdä tätä mitä teemme juuri tällä tavalla, kulttuuriamme kunnioittaen sekä jokaista yksilöä korostaen. Ihmiset edellä.
Koemme siis innostusta työyhteisön kulttuurista ja loistavista työkavereistamme. Tästä haluamme pitää kiinni jatkossakin.

2. Vaikuttavuus asiakkaalle ja yhteiskuntaan

Goforelaiset ottavat asiakkaan pyrkimykset tosissaan. Jaettu innostus asiakkaan kanssa synnyttää usein poikkeuksellisia onnistumisia. Projektit joilla on paljon merkitystä ja joiden myötä asiakkaamme menestyy ja meritoituu synnyttää innostusta myös pöydän tällä puolella. Usein goforelaiset omaavatkin useamman työidentiteetin. Vahvan goforeidentiteetin lisäksi tulee yhteinen projekti-identiteetti asiakkaan kanssa.
Vastaavasti yhteiskunnallinen vaikuttavuus on innostusta synnyttävää. Oli se kuinka kliseistä tahansa, on mukava olla muuttamassa maailmaa paremmaksi. Meidän tekemisillämme todella on vaikutusta siihen valtavaan digitaaliseen muutokseen, joka ravistelee yhteiskuntaa tällä hetkellä.

3. Tekemisen uutuusarvo, kehittyminen

Haluamme olla tekemisissä uusien teknologioiden ja viimeisimpien menetelmien kanssa. Yhteiskunnallinen murros, digitalisaatio sekä uudet palveluinnovaatiot saavat meidät syttymään. Jokainen meistä haluaisi olla synnyttämässä uusia ubereita, jotka muuttavat kokonaisia toimialoja. Haluamme myös kehittyä jatkuvasti – sekä yhtiönä että yksilöinä. Kehittymisen kiima on käsin kosketeltavaa.
Kaikki kolme näkökulmaa todella tarvitaan, jotta innostus säilyy. Jonkun aikaa kuka tahansa voisi työskennellä hieman epäkorrektien työkavereiden kanssa tai huonossa ilmapiirissä, mutta ei sellaista tavoitella kannata. Vastaavasti homma jota tehdään hyvässä työyhteisössä ja viimeisen päälle teknologioilla, mutta joka on tarpeetonta – sitä jaksaa hetken mutta ei kovin kauaa. Mitenkäs se kolmas vain kahden elementin leikkaus; hyvässä ilmapiirissä tärkeiden asioiden tekemistä, oman ja yhtiön kehityksen junnatessa paikoillaan. Sellaiseenkin tekemiseen tuskastuu pidemmän päälle.
Me suuntaamme aktiivisesti kohden innostuksen sweet spotia. Se vaikuttaa myyntiin, rekrytointiin, teknologiavalintoihin ja kaikkeen muuhunkin, mitä yhtiössä tehdään. Selkeästi viestitty tahtotila pysyä yhtiönä sweet spotissa auttaa yhteisesti tunnistamaan mielenkiintoiset kehityspolut sekä auttaa yksilöitä tarttumaan mahdollisuuksiin.
Yhteisesti koettu innostus muodostaakin vankan perustan itseohjautuvuudelle, josta viime viikolla kirjoitin. Toki innostuskaan ei vielä riitä, lähestulkoonkaan. Palaan seuraaviin elementteihin myöhemmin. Stay tuned.

Timur Kärki

Timur Kärki

Timur on Goforen hallituksen puheenjohtaja ja yksi perustajista. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus tietojärjestelmien kehittämisestä. Timur on innostunut maailman parantamisesta innovatiivisilla sähköisillä palveluilla ja työkulttuuria kehittämällä, yhdessä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Tietoviikon toimitus valitsi Timurin vuoden 2015 Tivi-vaikuttajaksi.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

(Mikä kikkeri? Mikä järjestelmä? Lue blogisarjan ensimmäinen osa pohjaksi!)
Huolimatta web-pohjaisen kirjauskäyttöliittymän toiminnasta päätelaitteella kuin päätelaitteella pelejä jäi toisinaan kirjaamatta. Kännykällä ei aina raaski selailla kirjaamaan ja matkalla työpöydän ääreen voi törmätä yllättäviin asioihin joiden seurauksena kirjaaminen unohtuu. Päädyin tilaamaan firman tarjoaman ”itsenäisen osaamisen kehittämisen tuen” puitteissa itselleni tarvittavat komponentit kirjauslaitteen rakentamiseksi, joka voitaisiin sijoittaa kikkeripöydän läheisyyteen. Goforen tyypilliseen ”kehtaamiskulttuurin” tapaan en kysynyt tähän lupaa, vaan pistin tilauksen menemään firman kortilla.
Aloitin sovelluksen kehittämisen elokuussa 2016 jo ennen laitteen saapumista. Olin valinnut teknologioiksi Qt:n, joten sovelluksen kehittäminen onnistui pitkälle näppärästi työpöytäsovelluksena. Ensimmäinen taustajärjestelmälle keskusteleva versio oli valmis parissa tunnissa ja ensimmäinen testikirjaus kosketusystävällisellä käyttöliittymällä syntyi samana päivänä. Toisen kehityspäivän jälkeen sovellus oli valmis prototyyppi testattavaksi kohdelaitteella.

Ensimmäinen käyttöliittymäprototyyppi
Ensimmäinen käyttöliittymäprototyyppi

Seuraavana perjantaina työpöytäni ääreen kiikutettiin kaksi pakettia, joista kuoriutuivat Raspberry Pi 3 -tietokone sekä yhteensopiva 7″ kosketusnäyttö. Kokosin koko komeuden pikaista toimivuustestiä varten, johon käytin Debian Linux pohjaista Raspbiania. Ensimmäisellä käynnistyksellä ylösalaisin piirtynyt kuva selvisi nopeasti järjestelmän ”ominaisuudeksi”, joka korjaantui pienellä asetustiedoston viilaamisella.
Tuleva kirjauslaite

 
Laite koottuna
Laite koottuna

Viikonlopun aikana käyttöjärjestelmä vaihtui kevyempään archlinuxarmiin, koska Raspbianin repositoryssa ei ollut riittävän tuoreita versioita käyttämistäni sovelluskomponenteista. Tämä osui myös yksiin muiden tavoitteideni kanssa, koska halusin tehdä laitteesta mahdollisimman virtapihin, eikä Raspbianin näkökulmastani ylimääräisten sovelluskomponenttien ajaminen sopinut tähän. Pienen näpertelyn jälkeen sain vihdoin sovellukseni ruudulle ilman ikkunointijärjestelmää tai muutakaan taustalla pyörivää ylimääräistä graafista käyttöliittymää.
Kuva vihdoin myös laitteella, fonttien puuttuminen tosin vaikeutti käyttöä.
Kuva vihdoin myös laitteella, fonttien puuttuminen tosin vaikeutti käyttöä.

Loppuaika meni pienempien viilausten parissa. Puhdas kosketusnäyttölaite tarvitsee tietojen syöttämiseen tietysti virtuaalinäppäimistön, ja Qt:n perusratkaisu ongelmaan näytti vaativan taustalle edes jonkinlaisen ikkunointijärjestelmän. Hetken asiaa tutkittuani päädyin rakentelemaan oman ratkaisuni, joka tarjosikin mahdollisuuden parempaan integrointiin muun käyttöliittymän kanssa. QtQuickControls2:n käyttöliittymätyyleistä löytynyt Googlen Material-tyyliä jäljittelevä qml-material osoittautui hyväksi pohjaksi ja pienen värisäädön jälkeen käyttöliittymä alkoi näyttää toimistollemme sopivalta. Viime silauksina toteutetut virranhallintatuki ja laitteen käynnistyminen suoraan sovellukseen viimeistelivät kokonaisuuden käyttöä varten.
Käyttöliittymä lähes lopullisessa muodossaan
Käyttöliittymä lähes lopullisessa muodossaan

Laite nököttää nyt kikkeripöydän läheisyydessä ja ensikirjaukset on jo tehty. Tämän ensimmäisen version toteuttamiseen aikaa meni ehkä parisenkymmentä tuntia kaikkineen. Jatkokehitys on helppoa, koska kehitysympäristö on nopea pystyttää ja laitteen päivittäminen GitHubista vaatii lähinnä erillisen näppäimistön kiinnittämistä.
Valmiina käyttöön!
Valmiina käyttöön!

Tekninen toteutus

Valmistelu

Laitteella ajettava käyttöjärjestelmä on archlinuxarm, joka tarjoaa pääosin Arch Linuxin pakettien kanssa ajan tasalla olevan repositoryn ARM-alustoille. Sovelluksen ajamiseen ei tarvita ikkunointijärjestelmää tai -palvelinta, vaan suoritus onnistuu suoraan EGL:n päällä. Koska Raspberry Pi 3:n VideoCore4-GPU:n kernelimoduuli ei ole ymmärtääkseni vielä ihan iskussa, se täytyy ottaa käyttöön erikseen. Samoin itse Raspberry Pi tarvitsee muutamia säätöjä grafiikkakiihdytyksen käyttöönottoon ja kuvan saamiseen ruudulle oikein päin. Näidenkään korjausten jälkeen näytön koko ei tunnistu virtuaaliterminaalille oikein, vaan tulee asettaa stty:llä oikeaan 100×30 merkin kokoonsa käytön helpottamiseksi. Taustavalon ohjaaminen on myös oletuksena rajattu vain root-käyttäjälle, joten tämän salliminen käynnistyksen yhteydessä kuului myös tarvittavaan räätälöintiin. Tämän kaiken tekemisen ja muutaman tarvittavan paketin asentamisen jälkeen järjestelmä on valmis sovelluksen ajamiseen.

Sovellus on toteutettu Qt:lla kahdesta syystä: tuki sovelluksen ajamiselle suoraan EGL:n päällä ja QtQuick. EGL:n päällä ajaminen onnistuu sopivalla QPA-pluginilla (Qt Platform Abstraction), tässä tapauksessa EGLFS:llä. QPA mahdollistaa saman graafisen sovelluksen ajamisen useissa eri ympäristöissä, mikä helpottaa myös kehitystyötä: sama sovellus toimii sekä työpöytäsovelluksena että laitteella ilman emulaattoreita. QPA-plugineja on olemassa pitkälti kaikille yleisimmille alustoille työpöydältä mobiiliin.

QtQuick ja QML

QtQuick on käyttöliittymäkehys, joka mahdollistaa hyvin nopean prototypoinnin ja erittäin suoraviivaisen modularisointiin ja kapselointiin pohjautuvan työnkulun. Käyttöliittymä kuvataan QML-kielellä, jonka käyttöön voi tarvittaessa paljastaa C++:lla toteutettuja osia.
QML-käyttöliittymä koostuu elementtipuusta, joka sisältää sekä visuaalisia että toiminnallisia elementtejä. Puu jakautuu komponentteihin, jotka muodostavat luontevasti kukin oman käsitteellisen näkyvyysalueensa. Komponentit voivat paljastaa juurielementtinsä ominaisuuksien kautta komponenttikohtaisia ominaisuuksia ja signaaleja, joihin komponentin käyttäjät voivat reagoida. Moderniin web-kehitykseen tottuneella tässä ei ole mitään uutta, mutta koska kaikki tämä on toteutettu kielen tasolla on käyttömukavuus aivan omassa luokassaan. Käyttöliittymän osien toiminnallisuutta voidaan mukauttaa JavaScriptillä, jolla onnistuu yksinkertaisen toimintalogiikankin rakentaminen. Suosittelen QML:n kokeilua ainakin pienen sovelluksen verran kenelle tahansa käyttöliittymiä tekevälle. Alla esimerkkinä sovelluksen virtuaalinäppäimistön yksittäisen napin pohjatyyppi. Tällaisen määrityksen jälkeen napin käyttäminen onnistuu esimerkiksi KeyboardKey { text: "foo" } kuten minkä tahansa elementin.

Sovelluksen rakenne

Sovellus on pääosin QML:llä tehty, mutta sen alle tarvitaan pieni määrä C++:aa. Tämä pohjakoodi alustaa sovelluksen sellaisenaan, ilman isäntäsovellusta ajettavaksi ja määrittelee mahdolliset QML-ympäristölle tarjottavat C++:lla toteutetut lisäelementit ja -rajapinnat. Kirjaussovelluksen tapauksessa QML-sovellukselle tarjotaan rajapinta sekä näppämistöeventtien luomiseen, että Raspberry Pi:n taustavalon ohjaamiseen.

Kun esimerkiksi taustavalon ohjaus on määritelty QML-kerrokselle näkyvänä QtObject-oliona, voidaan sen varaan rakentaa toiminnallisuutta, esimerkiksi taustavalon sammuttamisen ajastuksen.

Taustavalon mennessä päälle taustavalo-olio ilmoittaa tilansa muuttuneen, jolloin ajastin käynnistyy. Ajastimen saavuttaessa määräajan taustavalo sammutetaan.
Ensimmäisissä, vain työpöytäkäytössä testatuissa versiossa sovellus käytti Qt:n omaa virtuaalinäppäimistöjärjestelmää. Tällä oli useita hyötyjä, kuten laaja kielituki ja jopa käsialantunnistus. Laitteella ajettaessa kävi kuitenkin nopeasti selväksi, että helposti käyttöönotettava virtuaalinäppäimistökomponentti oletti jonkinlaisen ikkunointijärjestelmän olemassaolon, joten sen käyttö ei tullut kysymykseen. Kokeilin muutamia githubista löytyneitä toteutuksia, mutta loppujen lopuksi päädyin rakentamaan oman ratkaisuni. 173 riviä QML:ää (josta 78 riviä on näppäimistön asettelua) ja 58 riviä C++:aa (josta noin 22 riviä on toiminnallista koodia) myöhemmin virtuaalinäppäimistöni oli käyttövalmis. Aikaa oman version toteuttamiseen meni kymmeniä minuutteja ja se on helposti korvattavissa toisella ratkaisulla jos tarve vaatii.
Sovellus keskustelee taustapalvelimen kanssa tavallisin XmlHttpRequestein hakien käytettyjen pelaajien ja tagien nimiä sekä pelituloksia tarpeen mukaan. Samalla, web-kehittäjille tutulla mekanismilla onnistuu myös pelattujen pelien lähettäminen.

Jatkokehitysajatuksia

Laite ei tällä hetkellä vielä tue tilastojen esittämistä kuvaajilla eikä sisällä turnausnäkymää. Käyttöliittymän käytettävyyden hiominen on myös tärkeänä kohtana listalla, esimerkiksi pisteiden merkitsemisessä käytettyihin liukusäätimiin on toisinaan vaikea osua käsien täristessä pelin jäljiltä.
Niin taustapalvelin kuin käyttöliittymäkään ei kovin tiukasti rajaa käyttömahdollisuuksia vain kikkeriin. Pienellä räätälöinnillä saatetaan lähiaikoina nähdä vastaava biljardin ystävillekin.
Sovelluksen lähdekoodi löytyy GitHubista.

Avatar

Teemu Erkkola

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Itseohjautuvat tiimit ovat passé

Itseohjautuvat tiimit softafirmoissa ovat jotenkin passé. Ärsyttää kun konsulttitalot höpöttävät niistä. Tottakai asiantuntijaorganisaatiossa tiimit ohjautuvat itse. Jos asiakas ostaa tiimillisen huippuosaamista, päätösten ja suositusten luulisi ilman muuta tulevan tiimistä eikä konsulttitalon hallinnosta.
Itseohjautuva tiimi on toki itseohjautuvan organisaation perusyksikkö. Se tarvitaan myös.
Mutta voiko yksittäinen työntekijä aloittaa miljoonien eurojen bisneksen, omalla aktiivisuudellaan, ilman hierarkkista asemaa? Pitäisi voida. Siitä mielestäni on kysymys itseohjautuvassa organisaatiossa. Tätä aloin miettiä, kun olen nyt alkusyksyn katsellut huimaa menoa Goforen toimistoilla. Isoja asioita tapahtuu yllättäen. Suunnitellusti, yllättäen.
Liian usein organisaation itseohjautuvuutta käsittelevissä esityksissä viitataan kuitenkin triviaaleihin hankintoihin tai teelaatujen valitsemiseen. Jos oikein hurjia ollaan, niin jonkun työntekijän keksimä toimintatapa saatetaan ulottaa koko yhtiötä koskevaksi käytännöksi. Nämä ovat yhdentekeviä asioita ja lopulta normimeininkiä.
Hierarkkisesti johdettu organisaatio on juuri niin fiksu kuin johtajansa. Eli ei yleensä kovin fiksu. Itseohjautuvuutta tarvitaankin, jotta saadaan koko yhtiön innovaatio- ja muutoskyvykkyys käyttöön. Johdon konsulttimme saarnaavat tästä muutosprosessissa oleville asiakkaillemme.
Miten meillä itsellämme itseohjautuvuus rakentuu? Yritän syksyn aikana kertoa siitä lisää bloggaamalla tai jopa vloggaamalla. Stay tuned.

Avatar

Timur Kärki

Timur on Gofore Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajaosakkaista. Hänellä on yli viidentoista vuoden kokemus haasteellisista tietojärjestelmien kehittämishankkeista. Erityisen kiinnostunut Timur on Suomen pelastamisesta onnistuneilla ja innovatiivisilla sähköisillä palveluilla yhdessä Goforen asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Timur itse konsultoi asiakkaita liittyen kokonaisarkkitehtuurityöhön, vaatimusmäärittelyihin sekä kilpailutusprosesseihin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Mikä ihmeen kikkeri?

Pöytäjalkapallo, tuttavallisemmin kikkeri, vakiintui ensimmäisten pöytien saapumisen jälkeen nopeasti Goforen ”kansallispeliksi”. Kikkeripöydän iloista rätkettä saatiin ensin kuunnella vain Helsingin toimistolla, kunnes uuden, brändätyn ja messukelpoisen, pöydän hankinnan myötä Tampereen toimisto peri Helsingin pöydän.
Ensimmäisen kikkeriturnauksen järjestämiseen ei kulunut kauaakaan. Turnauksista on sittemmin muodostunut kahdesti vuodessa tapahtuva perinne sekä Tampereen että Helsingin toimistoilla ja pöytä raahataan mukaan pikkujouluille ja kesäjuhlille toimistojenvälisten otteluiden järjestämiseksi.
Tampereen Kikkeri perustettiin pian Gerhojen lanseerauksen jälkeen 29.4.2015 järjestämään turnauksia, huolehtimaan pelivälineistöstä ja pitämään yllä aktiivista kikkeritunnelmaa.

Kirjausjärjestelmä

Puheet jonkinlaisesta tulosjärjestelmästä alkoivat melko aikaisessa vaiheessa. Visioissa järjestelmästä oli seurantaa, tilastointia ja tunnuslukuja. Analyysin osalta ongelman muodostivat toimistojen erilaiset pelityylit. Helsingissä pelataan tyypillisesti yksi erä kun Tampereella pelataan kaksi. Joskus pelit jäävät kesken projektikiireiden vuoksi, joskus pelataan tarkoituksella pikapeli viiteen maaliin. Pelaajiakin voi olla kummallakin puolella yhdestä neljään, eikä aina yhtä montaa. Kirjausjärjestelmän pitäisi vastata näihin haasteisiin, tarjota rajapinnat jo puheissa olleille IoT-integraatioille sekä tarjota miellyttävä, toiminnallinen käyttöliittymä niin kännyköille kuin isommillekin ruuduille.
Aloitin kirjausjärjestelmän toteuttamisen lokakuussa 2014. Tarkoituksena oli saada Minimum Viable Product nopeasti käyttökuntoon, jotta kirjaaminen voitaisiin aloittaa mahdollisimman aikaisin. Kerättävällä datalla oli kuitenkin tarkoitus tehdä tilastollista analyysia, joten mitä pidemmältä aikaväliltä kirjauksia olisi sitä parempi. Tietomalliksi valitsin hyvin geneerisen ”pelillä on aikaleima sekä joukkueita, joilla on jokin pistemäärä sekä joukko pelaajia”-mallin. Teknologioiksi valikoituivat LiveScript, MongoDB, Mongoose, Node.js, Express, Gulp, SCSS ja Jade. Sovelluksen ensimmäinen julkaistu versio oli päivässä tehty HTML-lomake ilman edes CSS-tyylejä, joka toteutti ainoastaan järjestelmän ensisijaisen tarkoituksen, tulosten kirjaamisen. Laitoin sovelluksen ajoon ”itsenäisen osaamisen kehittämisen tuella” hankitulle palvelimelle. Tulosten kirjaaminen alkoi seuraavana päivänä 17.10.2014 pelillä ”08:58 JariV vs JuusoL | 10 – 5”.
 

Tuloskirjausnäkymä
Tuloskirjausnäkymä

Kehitys jatkui nopeana ja jo viikon jälkeen sovelluksessa oli pelien muokkaustyökalut sekä haku useilla kriteereillä, tagit ja erilaisia d3.js:llä toteutettuja analyysityökaluja yksinkertaisista pelimäärien pylväsdiagrammeista laskennallisiin ”menestysindekseihin” ja voittosuhdegraafeihin. Näitä seurasivat käyttöliittymän kasvojenkohotus purecss:llä, taulukkomallinen analyysityökalu ja olemassaolevien toiminnallisuuksien viilausta. Palvelinsovellus oppi myös keskustelemaan Slack-ryhmächattiin, joten keskustelukanavat #kikkeri-tre ja #kikkeri-hki saavat omista peleistään tiedotukset.
Turnausjärjestelmä valmistui syyskuussa 2015 sopivasti vuoden syysturnausta varten. Aiemmin turnauksen rakennetta oli ylläpidetty vuosittain luotavalla confluence-sivulla, mutta nyt kaikki tilastointi onnistui samalla järjestelmällä.
Tampereen menestysindeksi 2016
Tampereen menestysindeksi 2016

Tekninen toteutus

Rakenteellisesti sovellus on hyvin pelkistetty. Palvelinpuoli on Node.js:llä ajettava Express-sovellus, joka tallentaa pelien tuloksia ja oheistietoa MongoDB-tietokantaan. Toiminta tietokannan kanssa hoidetaan Mongoose-scheman läpi, joka helpottaa tietokannan määrämuotoisuuden säilyttämistä. Isommat loogiset toiminnallisuudet on jaettu pienempiin moduuleihin tarpeen mukaan. Ylisuunnittelun välttämisellä näin pieni sovellus pysyy yksinkertaisena kehittää ja suoraviivaisena ylläpitää.
Sama nykystandardeilla askeettinen lähestymistapa jatkuu selainsovelluksen puolella. Jade-pohjista ja SCSS-tyylitiedostoista palvelimella koostettavat näkymät sisältävät vain välttämättömän määrän toiminnallisuutta. Taulukoita voi järjestää kevyellä tablesort-kirjastolla ja graafeja piirtää D3.js:llä, mutta muuten sivut ovat lomakekäsittelyä lukuunottamatta staattisia HTML+CSS-sivuja.
Kokonaisuutta hallitaan Gulpilla, jossa on pysyttäydytty vain valittujen komponenttien kannalta välttämättömissä livescript- ja sass-plugineissa. Kehityksen helpottamiseksi mukaan on lisäksi otettu nodemon.

Voittosuhdegraafi Oskarin näkökulmasta 2016
Voittosuhdegraafi Oskarin näkökulmasta 2016

Sovelluksen lähdekoodi löytyy GitHubista.

LiveScript

Kaikki sovelluksen oma koodi on niin selain- kuin palvelinpuolellakin kirjoitettu JavaScriptiksi kääntyvällä LiveScriptillä. Kyseessä ei ole kovin laajalle levinnyt kieli, mutta sillä on oma vankka kannattajakuntansa. Itse pidän erityisesti kielen Haskellin inspiroimista funktionaalisista ominaisuuksista, erityisesti prelude.ls-peruskirjastoon yhdistettynä. LiveScriptillä on miellyttävää käsitellä tietoa monimutkaisissakin tapauksissa ja lopputulos on kieleen tottumisen jälkeen luettavaa. Kieli on rakennettu nykyään hieman parjatunkin CoffeeScriptin pohjalle, ja juuret näkyvät paikoitellen. Mielestäni LiveScript on silti miellyttävämpi käyttää kielen monipuolisempien elämää helpottavien ominaisuuksien johdosta.
Alla esimerkki kohtalaisen monimutkaisen, geneerisen tiedonkäsittelyalgoritmin toteuttamisesta LiveScriptillä. Algoritmia käytetään sovelluksessa turnauksen alkusarjan otteluiden järjestämiseen mahdollisimman reiluun järjestykseen.

Joustava hakutoiminnallisuus koosteoperaatioilla

Monessa sovelluksen toiminnossa, kuten pelihaku, tilastojen muodostus ja turnaukset, tarvitaan käyttäjän antaman rajauksen perusteella muodostettavaa pelijoukkoa. Rajausehtoja ovat esimerkiksi tiettyjen pelaajien osallistuminen tai osallistumattomuus peliin, tagit, aikaväli ja pelaajien lukumäärä. Koska rajausehtoja lisätään todennäköisesti jatkossa, tarvittiin joustava järjestelmä sopivan kyselyn muodostamiseksi MongoDB:lle käyttäjän lähettämien parametrien perusteella.
Muutamien ensimmäisten normaaleilla MongoDB-kyselyillä toimivien versioiden jälkeen siirryin kokeilemaan MongoDB:n koosteoperaatioita (aggregate operation), joilla haun suorittaminen sarjana peräkkäisiä suodattimia osoittautui erinomaiseksi valinnaksi. Kukin hakutoiminnallisuuden suodatin muodostaa yksittäisistä suodatusoperaatioista koostuvan listan, jotka yhdistetään muodostamaan varsinainen hakukoosteoperaatio. Koska suodattimet ovat täysin erillisiä, uusien suodattimien lisääminen ei vaaranna aiempien toimintaa. Jos käyttäjän pyyntö ei vaadi suodattimelta toimenpiteitä, suodatinfunktio palauttaa tyhjän listan, eikä siten vaikuta koosteoperaation suoritukseen.

Turnaustoiminnallisuus

Turnausominaisuus on hyvä esimerkkitapaus sovelluksen toiminnasta. Saapuessaan turnaussivulle käyttäjä syöttää turnauksen pelit yksilöivät hakuehdot, esimerkiksi aikavälin 2016-2017 ja tagit ”tre, turnaus, kevät”. Lisäksi tarvitaan turnauksen vaiheisiin liittyvien erityistagien nimet, joilla yksilöidään puolivälierien, välierien, finaalin ja pronssiottelun pelit alkusarjan peleistä.
Vastaanottaessaan lomakkeen tiedot palvelin käyttää yllämainittua yleistä pelirajaustoiminnallisuutta muodostaakseen turnauksen peleistä koostuvan joukon. Tämä pelijoukko turnauksen erityistagien kanssa välitetään turnausfunktiolle, joka selvittää turnauksen alkusarjan tilanteen ja muodostaa näiden perusteella pudotuspelipareja niin pitkälle, kun saatavilla olevan tiedon perusteella on mahdollista.
Määritettyään koko turnauksen rakenteen ja muutamia tunnuslukuja funktio palauttaa tuloksen tietorakenteena, jonka perusteella jade-pohja muodostaa turnauksen visuaalisen esityksen. Turnauksen metatietoja ei siis tallenneta sovellukseen, vaan kaikki päätellään ja lasketaan tarvittaessa. Tietomalli sisältää vain välttämättömät tiedot joustavan geneerisessä muodossa.

Tampereen kevätturnaus 2015
Tampereen kevätturnaus 2015

Lue lisää kikkerikirjauslaitteesta blogisarjan toisesta osasta!

Avatar

Teemu Erkkola

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Nopeasti, saumattomasti ja sujuvasti. Nämä ovat varmasti sinunkin vähimmäisodotuksesi, kun asioit digitaalisessa palvelussa. Olen useasti kuullut sanottavan, että digitalisaatio on tehnyt asiakkaista vaativia: he haluavat personoitua palvelua ja asiointinsa helpottamista joka käänteessä. Loppujen lopuksi vaativa asiakas on kuitenkin se, joka määrittelee, miten sinun pitäisi kaikkia asiakkaitasi palvella.
Edellisessä blogissa Sari mietti, kuinka asiakas saadaan rakastumaan palveluun ensi silmäyksellä. Se ensi silmäyksellä asiakkaille näkyvä palvelun osa on tärkeä, ja suhteen syvenemiseksi tärkeitä ovat kaikki ne asiakkaalle näkymättömät kerrokset, jotka vaikuttavat käytön sujuvuuteen ja positiiviseen asiakaskokemukseen asiointiprosessin alusta loppuun. Nopea, saumaton ja sujuva palvelu edellyttää pinnan alle tasokasta tiedonhallintaa, joka toimii aukottomasti prosessin tukena.

Minimoi asiakkaan vaiva

Digitaalisten palvelujen tavoite ei ole kasvoton automatisointi, vaan tarjota asiakkaillesi tapa asioida toisella tavalla laadukkaasti. Palvelun pitäisi pystyä muuntumaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tässä onnistuminen vaatii paljon tietoja asiakkaasta ja asiakkuudesta. Tiedon pitää olla reaaliaikaista, aina saatavilla ja virheetöntä.
Ensinnäkin asiakkaat odottavat, että sinulla on palveluntarjoajana käytettävissä kaikki se tieto, minkä he ovat sinulle aikaisemmin antaneet. Palvelun pariin palaava asiakas ei halua aloittaa asiointia naputtamalla uudelleen taustatietojaan. Toiseksi, asiakas haluaa vastauksen asiaansa heti. Tämä ei ehkä ole mahdollista, mutta sinun pitäisi vähintäänkin antaa hänelle tietoa asian etenemisestä.
Kollegani Arto pohti aikaisemmin palvelun vaatiman vaivan ja hyödyn suhdetta. Minusta hyvä suunnitteluperiaate on minimoida asiakkaalta vaadittava työ. Asiakkaan antamien yksittäisten tietojen täytyy tällöin kertoa taustatietojen avulla asiakkaasta ja hänen tilanteestaan kaikki tarvittava. Väärät tiedot johtavat virheisiin palvelussa – siis tyytymättömään ja pahimmillaan entiseen asiakkaaseen.

Tieto-omaisuus haltuun

Moni organisaatio kompastuu järjestelmäkeskeisyyteen. Kokonaisarkkitehtuurin nimissä järjestelmät ja niihin liittyvä infrastruktuuri on listattu, mutta niiden sisältämä tieto nähdään joskus pakollisena pahana. Täytyykö tiedotkin listata? Kyllä. Organisaation tieto-omaisuus tulisi hallita kokonaisuutena aivan kuten järjestelmätkin.
Ensimmäinen askel on varmistaa, että kaikkein keskeisin tieto eli master data on kunnossa. Tällaista tietoa on esimerkiksi asiakastieto, jota voi löytyä kymmenistä eri järjestelmistä. Asiakasta ei kuitenkaan kiinnosta vähääkään, kuinka monta järjestelmää tai taustaprosessia palveluusi liittyy.
Toimiva tietoarkkitehtuuri huolehtii, että järjestelmät ja ylläpidon prosessit toimivat siten, että tieto löytyy jokaisesta toiminnosta aina ajantasaisena ja virheettömänä. Erityisesti monikanavaiset palvelut ovat riippuvaisia tästä. Et voi toteuttaa palvelua eri palvelukanaviin, jos tietoa ei ole saatavilla. Tietojen pitää kulkea eteenpäin ja helpottaa asiointia kaikissa palvelukanavissa.

Tiedolla parannat palveluasi

Tietointensiivisten asiointiprosessien digitalisointi voi tehostaa toimintaasi huomattavasti. Kun tietoarkkitehtuuri on kunnossa, voit tarjota palveluja asiakaslähtöisesti, entistä tehokkaammin ja matalammilla kustannuksilla. Lisäksi voit käyttää asiakkaista ja heidän käyttäytymisestään saatavaa tietoa myös asiakaskokemuksen mittaamiseen ja palvelun jatkuvaan parantamiseen.
Kannattaa siis kääntää huomio tietoon, kun suuntaat digitaaliseen muutokseen! Meillä Goforella on laaja osaaminen tietolähtöisestä ajattelutavasta ja tietoarkkitehtuurin kehittämisestä sekä ohjaamisesta. Yhdessä huolehdimme siitä, että asiakaskokemus huomioidaan palveluissasi kokonaisvaltaisesti, toimivan tietoarkkitehtuurin tuella.

Gofore muotoilee -blogisarja. Digitalisaatio, asiakaslähtöisyys ja ketteryys ovat päivän sanoja. Puhujia ja tekijöitä on moneen lähtöön. Me Goforessa tiedämme mistä puhumme, sillä hallitsemme digitaalisen muutoksen koko ketjua asiakkaan liiketoimintamallin kehittämisestä suunnitteluun ja palveluiden toteuttamiseen. Vahvuutemme on muotoilun osaaminen ja kokemus asiakkaalta asiakkaalle. Gofore muotoilee -blogisarja kertoo osaamisestamme, ajatuksistamme ja kokemuksistamme modernin työkulttuurin, palveluiden sekä toiminnan kehittämisessä.

Blogisarjan aikaisemmat kirjoitukset:

Riikka Vilminko-Heikkinen

Riikka Vilminko-Heikkinen

Riikka toimii Goforella liiketoimintajohtajana (Recoding Society) sekä konsulttina. Hän seuraa läheltä julkisen ja yksityisen sektorin muutosta ja sen vaikutusta eri organisaatioihin. Riikan kiinnostuksen kohteena on esimerkiksi prosessien ja toimintamallien kehittämisen digitalisaation keinoin. Päivittäisessä työssään hän pohtii miten dataa voidaan käyttää ymmärryksen lisäämiseen, parempaan päätöksentekoon ja häivyttämään rakenteiden aiheuttamia siiloja.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.