Voittajan virheet

Suussa maistuu veri. Taivas on väärällä paikalla. Takki on täynnä lunta. Raajat tuntuvat edelleen toimivan. Näkiköhän kukaan…? Tuttuja ajatuksia, jos olet maannut pää alaspäin keskellä viimeistä jyrkkää ennen La Chaux’n hissiasemaa. Nyt on ainakin yritetty tarpeeksi! Omat suorituskyvyn rajat löytyivät, ja laskun pikakelaus mielessä tuottaa ensimmäisen arvion epäonnistumisen syistä.
Virhe on yksilötasolla hyvä opettaja. Minusta ei tullut kallepalanderia, mutta hyvä laskija kumminkin. Yritystasolla virheet ratkaisevat menestyksen. Maailma on nykyisin niin monimutkainen paikka, että todennäköisyys osua ensimmäisellä kerralla oikeaan esimerkiksi tuote- ja palvelukehityksessä on lähes mahdottomuus – kun edes maali ei pysy paikoillaan.
Virheiden ja epäonnistumisten taustalla ei aina ole inhimillinen erehdys, välinpitämättömyys tai huolimattomuus eikä tekninen vika. Virheisiin johtaa myös tietoinen, eteenpäin pyrkivä toiminta: kokeileminen, jatkuva parantaminen ja riskinotto.
Esimerkiksi James Dyson teki 5 126 epäonnistunutta prototyyppiä – siis virhettä – ennen kuin onnistui luomaan menestykseksi osoittautuneen imurin. Kuinkahan monta lentokonetta putosi mereen ennen kuin Atlantti ylitettiin ensimmäistä kertaa lentämällä? Amerikkalaisen kollegani mielestä jokaisella vakavasti otettavalla yritysjohtajalla on takanaan vähintään yksi konkurssi.

Saako sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita?

Virheistä oppiminen ei ole helppoa. Aivan kuten laskettelurinteessä, ensimmäisenä mieleen nousee häpeä epäonnistumisesta. Valitettavan usein tuo häpeä estää virheen myöntämisen ja virheestä oppimisen.
Kehitystyössä tämä johtaa siihen, että virheitä joko piilotellaan älyttömyyksiin asti tai sitten omasta näkökannasta pidetään kiinni härkäpäisesti vielä silloinkin, kun järkevämpää olisi jo arvioida tilanne uudelleen ja muuttaa suuntaa. Oppiminen voi käynnistää onnistumisen kierteen, kuten kollegani Stefan kirjoitti omassa blogissaan.
Oleellinen tekijä virheiden kääntämisessä voitoiksi on luottamus. Yksilötasolla jo pelko nuhteista tai paikkansa menettämisestä johtaa tiedon salaamiseen tai kaunisteluun. Yritystasolla kyse on yhteisön avoimuudesta ja muuntautumiskyvystä. Valtiotasolla puhutaan laista, ilmapiiristä ja kulttuurista. Satu keisarin uusista vaatteista kuvaa ongelman hyvin: jopa keisari itse tiesi olevansa alasti, mutta kenelläkään ei ollut rohkeutta sanoa sitä ääneen.

Kolme askelta virheiden hyödyntämiseen

Virheiden hyödyntämiseen annan kolme yksinkertaista ohjetta.
1. Etsi syytä, älä syyllistä
Syyllisten hakeminen ei auta asian korjaamisessa. Lynkkauspartiot saavat aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä, ja avoin tiedonsaanti vaarantuu. Katso esimerkiksi Onnettomuustutkintakeskuksen raportteja. Niissä selostetaan seikkaperäisesti onnettomuuteen johtaneet syyt ja olosuhteet, mutta ei oteta kantaa syyllisyyskysymykseen.
2. Tee näkyväksi, älä näkymättömäksi
Sellaista, mitä ei näe, on vaikea hallita, saati korjata. Luottamuksen ilmapiirissä tietoa uskalletaan jakaa avoimesti. Samsung on ollut otsikoissa älypuhelinten räjähtävien akkujen vuoksi. Syitä on haettu niin omasta sertifioinnista kuin akkujen valmistajan prosesseista. Jos yhteistyö viranomaisten kanssa olisi ollut avointa alusta alkaen, juurisyyn ja ratkaisun selvittämisessä oltaisiin varmasti paljon pidemmällä kuin nyt.
3. Ota pieniä askelia, älä suunnittele loikkaa
Korjaa tilannetta vähän kerrallaan, jatkuvasti kehittämällä. Pienet muutokset ovat monella tavalla helpompia hallita kuin suuri korjausliike. Muuta kehitystyön suuntaa jatkuvasti oletusten osoittautuessa vääriksi tai tarpeiden muuttuessa, näin voit tarvittaessa helposti palata myös takaisinpäin. Jokainen otettu askel on lähempänä maalia kuin suunnittelun asteelle jäänyt loikka.
Minulle asiakkaiden onnistumiset ovat paras innostuksen polttoaine. Kollegoiden kanssa jaamme myös epäonnistumiset keskenämme. Pelkkä itsetutkiskelu ei riitä, vaan koko organisaation tuki – ja koko organisaation tasolla tapahtuva oppiminen – vie eteenpäin. Virheet tekevät maailmasta paremman paikan, kunhan niitä ei haudata maton alle.
Ja muista, että voittaja ei ole se, joka ei tee virheitä vaan se, joka oppii virheistään.
 

Gofore muotoilee -blogisarja. Digitalisaatio, asiakaslähtöisyys ja ketteryys ovat päivän sanoja. Puhujia ja tekijöitä on moneen lähtöön. Me Goforessa tiedämme mistä puhumme, sillä hallitsemme digitaalisen muutoksen koko ketjua asiakkaan liiketoimintamallin kehittämisestä suunnitteluun ja palveluiden toteuttamiseen. Vahvuutemme on muotoilun osaaminen ja kokemus asiakkaalta asiakkaalle. Gofore muotoilee -blogisarja kertoo osaamisestamme, ajatuksistamme ja kokemuksistamme modernin työkulttuurin, palveluiden sekä toiminnan kehittämisessä.


Blogisarjan aikaisemmat kirjoitukset:

Avatar

Tommi Palm

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Viime aikoina on ollut muodikasta dissata digitalisaatio-termin käyttöä – tai ylipäätään siitä vouhottamista. Sami Kuusela, alias Hupparihörhö, vaikuttaa minun silmiini vanhalta setämieheltä väittäessään, että eihän tässä mitään uutta oikeasti ole. Samaa vanhaa vähän eri paketissa. Itse olen täysin eri mieltä, vaikkakin kirjoitus tarkoituksellisen provosoivana taisi osua maaliinsa yllättävänkin tehokkaasti.
Senja Larsen taas toteaa erinomaisessa artikkelissaan, että Piilaaksossa ei puhuta digitalisaatiosta vaan toimintatavoista, innovaatioista, liiketoiminnan kehittämisestä, ohjelmateollisuudesta, sovelluksista ja niiden tuomasta arvosta. Näin se varmasti on.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomessa käytössä olevassa digitalisaatio-termissä ei ole mitään vikaa. Puhukaamme siis digitalisaatiosta rohkeasti. Kehittämisen buumi, mikä tällä hetkellä on päällä, on se oleellinen asia. Digitalisaatio on terminä hyvä, koska se käsittää koko sen laaja-alaisen muutoksen, jonka yhteiskuntamme ja liike-elämämme kohtaa.

Miten digitalisaatio pitäisi sitten määritellä?

Toisin kuin Hupparihörhö, itse näen, että digitalisaation rakennuspalikat ovat varsin uusia. Maailma on asettunut niille raiteilleen, uusine mahdollisuuksineen, vasta hetki sitten. Älykännykät, siinä mielessä kuin me sen ymmärrämme, ovat alle kymmenen vuotta vanhoja. Meillä kaikilla on tehokas tietokone, tiedonsiirtokyvykkyyksineen, kameroineen, paikannusominaisuuksineen sekä huippuluokan kosketusnäyttöineen aina mukana. Tämä mahdollistaa paitsi palveluiden käyttämisen myös tiedon keräämisen aivan uudella tavalla, monesta paikasta ja jatkuvasti.
Alle kymmenen vuotta vanha asia on myös alustatalous ja ekosysteemit, Apple ja Google nykymuodossaan. Globaalit firmat ovat asemoineet itsensä asiakkaiden, palveluntarjoajien, prosessien sekä tiedon keskiöön. Jakamistalous uubereineen on ollut tajunnassamme vasta muutaman vuoden. Se puolestaan on konseptina sellainen, joka muuttaa työn käsitettä ja siihen järjestäytymistä oleellisella tavalla jo nyt, yhtäkkiä, sanoisin.
Kun muutos on näin äkkinäinen, on selvää, että tyhmyyttämme kehitämme edelleen rakenteita ja organisaatioita sen vanhan maailman lainalaisuuksiin nojaten. Kuten Senja Larsenkin toteaa, tämä ei johda todelliseen digitalisaatioon, vaan mahdollistaa korkeintaan asioinnin digitalisoinnin.
Elämme tällä hetkellä uuden digitaalisen aikakauden ensimmäisiä vaiheita. Kuilu nykyisten toimintatapojemme ja teknologian mahdollistamien uusien tapojen toimia välillä on poikkeuksellisen suuri. Tuon kuilun kuroutumista itse kutsun digitalisaatioksi.
Miten kuromme sitä kuilua ja sopeudumme muutokseen yksilöinä, yhtiöinä tai yhteiskuntana? Se on todella merkittävä asia. Sen edistämiseksi tarvitaan rohkeiden tekojen lisäksi myös puhetta, kirjoituksia, toistoa, jankutusta, asian esillä pitämistä. Osa osuu maaliinsa ja osa ei. Mutta puhukaamme silti rohkeasti digitalisaatiosta, tyhjän puhujaksi leimautumisen uhallakin.

Avatar

Timur Kärki

Timur on Gofore Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajaosakkaista. Hänellä on yli viidentoista vuoden kokemus haasteellisista tietojärjestelmien kehittämishankkeista. Erityisen kiinnostunut Timur on Suomen pelastamisesta onnistuneilla ja innovatiivisilla sähköisillä palveluilla yhdessä Goforen asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Timur itse konsultoi asiakkaita liittyen kokonaisarkkitehtuurityöhön, vaatimusmäärittelyihin sekä kilpailutusprosesseihin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Asiakas sitä ja asiakas tätä. Noin puhutaan, muttei ymmärretä kuka se asiakas on. On helppo katsoa yhteen suuntaan tajuamatta katsoa toiseenkin. Minulla on asiaan lyhyesti painavaa sanottavaa, positiivisesti.
 

 

Avatar

Arto Puikkonen

Arto on kokenut palveluiden muotoilija ja UX-suunnittelija. Hän on urallaan huolehtinut kymmenien web-, mobiili- ja työpöytäsovellusten muotoilusta. Arton ydinosaamista ovat käyttäjätyö sen moninaisimmissa muodoissaan sekä käyttöliittymäsuunnittelu. Goforella Arto vastaa yrityksen muotoilupalveluista

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Työhyvinvoinnin kehittäjä ja asiantuntija Työterveyslaitos jatkaa palveluidensa sähköistämistä yhdessä Gofore Oy:n kanssa. Työterveyslaitos panostaa palveluidensa asiakaslähtöiseen digitalisointiin haluten jatkossakin olla työhyvinvoinnin suunnannäyttäjä. Gofore valikoitui yhteistyökumppaniksi Hansel Oy IT-konsultointi puitejärjestelyn kevennetyssä kilpailutuksessa. Sopimus jatkuu kesään 2021.
Kehittämisen keskiössä on itse rakennettu sähköinen alusta, jonka ympärille palvelut on toteutettu. Alusta hyödyntää moderneja teknologioita kuten kontteja, pilvipalveluja, jatkuvaa julkaisua ja mikropalveluarkkitehtuuria.
– Palveluidemme kehittämistä ohjaa joustava Lean-ajattelu ja vahva asiakaslähtöisyys. Olemme suunnitelleet yhteisen työhuoneen, ”sotahuoneen”, jossa tuoteomistajamme ja Goforen asiantuntijat työskentelevät. Viestintä on välitöntä ja päätöksenteko nopeaa, kertoo johtaja Mikko Mäkipää Työterveyslaitoksesta
Sähköinen alusta tarjoaa jo suositut Laatuportaali-, Nollatapaturma-, Työterveydeksi.fi- ja Työtapaturman kustannuslaskuri -palvelut. Jatkossa alustan käyttöä laajennetaan ja kehitetään uusia palveluja muun muassa PK-yritysten käyttöön. Työterveyslaitos haluaa siirtyä digiaikaan kaikilla työhyvinvoinnin osa-alueilla.
Lisätietoa:
Gofore Oy
Projektitoiminnan johtaja
Juhana Huotarinen
+358 40 518 2663, juhana.huotarinen@gofore.com
Työterveyslaitos
Johtaja, Digi ja data -yksikkö
Mikko Mäkipää
+358 43 825 6348, mikko.makipaa@ttl.fi
Gofore Oy on johdon konsultoinnin ja tietojärjestelmien kehittämisen asiantuntijayritys. Missiomme on muuttaa maailma paremmaksi − digitalisaation keinoin ja työkulttuuria uudistamalla. Suunnittelemme ja rakennamme yhdessä asiakkaidemme kanssa sähköisiä palveluita ketterästi pala palalta, arkkitehtuurilla ohjaten. Olemme innoissamme uudesta digitaalisesta aikakaudesta, joka tarjoaa jatkuvaa uuden kokemisen ja synnyttämisen riemua. Goforelaisia on Helsingissä ja Tampereella lähes 200 ja tavoittelemme tänä vuonna lähes 19 miljoonan euron liikevaihtoa. Gofore saavutti 3. sijan Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksessa (2015, 2016) ja 6. sijan Euroopan parhaat työpaikat -tutkimuksessa (2016). Yritys on perustettu vuonna 2001. Lisätietoja: www.gofore.com.
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa, henkilöstöä on noin 550. Lisätietoja: www.ttl.fi, @tyoterveys.

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Kun tyttäreni keksi roolileikit ja pukeutui ensimmäistä kertaa prinsessamekkoon, se vaikutti minusta turhalta humputtelulta. Sittemmin olen käsittänyt, että kyseessä on yksi luonnon nerokkaimmista mekanismeista. Katselen joka päivä hämmästyttävää oppimiskonetta, lasta, joka leikin kautta oppii, käsittelee uusia tilanteita ja eläytyy toisten asemaan.
Leikki on lapsen työtä, ja yhtymäkohta myös omaan työhöni käyttäjäkokemussuunnittelijana on selvä. Palvelut muotoillaan onnistuneimmin silloin kun kehittäjätiimissä pystytään hankkimaan uutta tietoa, opitaan jatkuvasti lisää ja eläydytään palvelun käyttäjien tilanteisiin. Lapselta kokeilu ja oppiminen sujuvat kuin itsestään, meidän aikuisten on niihin tietoisesti keskityttävä.

Kokeile

Jo pienikin lapsi suunnittelee ja toteuttaa kokeita, joilla hän testaa ilmiöitä. Puolitoistavuotias poikani hämmästytti minut, kun hän keksi yhdistää isoja Lego Duplo -palikoita tavallisiin Lego-palikoihin. Nehän ovat yhteensopivia!
En ollut koskaan aikaisemmin ajatellut asiaa, joten jos sitä olisi minulta kysytty, olisin ilman muuta olettanut, etteivät erikokoiset palikat voi kiinnittyä toisiinsa. Yksinkertainen käytännön koe todisti toisin, ja opimme molemmat jotain uutta. Tällaiset testaamattomat oletukset voivat ohjata myös palvelumuotoiluprojekteja väärään suuntaan.
Käyttäjätarpeisiin aidosti vastaava palvelu ei synny toteuttamalla vain ennalta määriteltyjä ominaisuuksia ilman käyttäjäpalautetta. Palvelujen muotoilussa tulisi lähteä liikkeelle kuin lapsi, jolla ei ole vaikeuksia tiedostaa, ettei tiedä etukäteen kaikkea. Silloin valmiiksi voi miettiä ainoastaan millainen muutos asiakkaan liiketoiminnassa halutaan saada aikaan ja mitä vaihtoehtoja sen muutoksen toteuttamiseksi on olemassa. Tästä lähtökohdasta suunnitellaan sitten sopiva koeasetelma, jonka avulla voidaan todentaa, päästäänkö haluttuun tavoitteeseen oletetulla ratkaisulla vai pitääkö kokeilla jotain muuta.

Oivalla

Lapsi kehittyy ja oivaltaa asioita paitsi kokeilemalla myös pohtimalla niitä yhdessä aikuisen kanssa. Ennen kuin sain omia lapsia en ymmärtänyt miten suuria kysymyksiä pienissä päissä liikkuu. Iltasadun ja nukahtamisen välisessä 15 minuutissa on lastenhuoneessa useasti käsitelty syntymää ja kuolemaa, evoluutioteoriaa ja maailmankaikkeuden kokoa. Isäkin joutuu joskus myöntämään tietämättömyytensä, ja loppuilta menee internetistä tietoa etsien, jotta olisin seuraavalla kerralla viisaampi.
Myös palvelumuotoiluprojekteissa luonteva keskustelu sekä projektitiimin sisällä että asiakkaan ja käyttäjien kanssa on tärkeää. Aina keskusteluissa ei olla samaa mieltä eikä selkeitä ratkaisuja heti löydetä – eikä tarvitsekaan, yhteinen ymmärrys asiasta ja eri näkökulmista on kuitenkin jo muodostunut. Se on perusedellytys määrätietoisten kokeilujen tekemiselle ja tehokkaalle oppimiselle. Kollegani Tomi kirjoitti aiemmin osuvasti viestinnästä parisuhteissa ja palvelumuotoilussa. Sujuva viestintä ja avoin keskustelukulttuuri muodostavat perustan kokeiluille ja oppimiselle kaikissa projekteissa riippumatta siitä, millä menetelmillä kehitystyötä tehdään.

Toista

Kun Lego-palikat eivät pienissä käsissä heti asetu oikealla tavalla yhteen, lapsi jatkaa ja toistaa kokeilujaan. Hän muuntelee hieman tekemistään ja hyödyntää edellisistä kokeiluista oppimiaan asioita. Lopulta kuuluu ”klik” ja palikat kiinnittyvät onnistuneesti toisiinsa.
Minusta palvelumuotoilussakin olisi älyllistä epärehellisyyttä odottaa, että ensimmäinen suunnitelma tai toteutus olisi käyttäjälle paras ratkaisu. Onnistuneeseen ja tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen voi päästä vain toistamalla kokeita, oppimalla jatkuvasti niiden tuloksista ja muuttamalla asetelmaa seuraaville kierroksille.
Uskon, että muotoilutiimin ja asiakkaan on mahdollista luoda tällainen jatkuvan oppimisen ilmapiiri, vaikka joskus tuntuu, että oppiminen on tuotteiden kehityksen aikana estetty. Pelkällä lasten leikillä palvelut eivät kuitenkaan synny, siksipä esimerkiksi Lean UX -periaatteet ja muut hyviksi havaitut käyttäjäkokemuksen suunnittelun menetelmät ovat meillä Goforella päivittäisessä käytössä. Parhaat palvelut syntyvätkin näiden menetelmien avulla määrätietoisten kokeilujen, uuden oppimisen ja avoimen keskustelun kautta. Lapsi tämän jo osaa, miksipä emme me aikuisetkin.
 

Gofore muotoilee -blogisarja. Digitalisaatio, asiakaslähtöisyys ja ketteryys ovat päivän sanoja. Puhujia ja tekijöitä on moneen lähtöön. Me Goforessa tiedämme mistä puhumme, sillä hallitsemme digitaalisen muutoksen koko ketjua asiakkaan liiketoimintamallin kehittämisestä suunnitteluun ja palveluiden toteuttamiseen. Vahvuutemme on muotoilun osaaminen ja kokemus asiakkaalta asiakkaalle. Gofore muotoilee -blogisarja kertoo osaamisestamme, ajatuksistamme ja kokemuksistamme modernin työkulttuurin, palveluiden sekä toiminnan kehittämisessä.


Blogisarjan aikaisemmat kirjoitukset:

Avatar

Jarmo Korhonen

Jarmo is Senior User Experience Designer at Gofore. Being Master of Economics in Information System Sciences and Business Strategies. He knows how to combine user needs with today’s cutting edge technology, mobility and business models. During his 15+ years in the software business, Jarmo has also been invited to speak at international conferences such as JavaOne (US) and SVG Open (DE). But that’s not all – He is also an experienced visual and interaction designer, creating designs that make awesome digital services. Jarmo loves to work fast and lean, and focus on creating real value to the users at every step on the way.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Suomen kolmanneksi paras työpaikka Gofore Oy painaa kaasua ja laajentaa Jyväskylään. Digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija kasvaa huimaa vauhtia ja aikoo rekrytoida Jyväskylään 100 sähköisten palveluiden kehittämisen osaajaa. Yritys uudistaa voimakkaasti työkulttuuria ja hakee porukkaansa huippuosaajia, joilla on rohkeutta kyseenalaistaa asioita sekä aito tahto luoda parempaa työelämää ja it-alaa. Goforella on toimipisteet myös Tampereella ja Helsingissä työllistäen yhteensä noin 200 henkilöä.
– Palveluidemme kysyntä on vahvassa kasvussa. Yritykset sekä julkisen hallinnon organisaatiot ovat heränneet uusien digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla ja me haluamme olla avaintekijänä siinä mukana, Goforen toimitusjohtaja Timur Kärki kertoo.
– Haluamme tuoda Jyväskylään oman kiimaisen tavan toimia, joka perustuu poikkeukselliseen asiakas- ja työntekijäkokemukseen. Tavoittelemme Jyväskylän alueelta parhaita it-osaajia sekä digitaalisessa muutoksessa apua tarvitsevia asiakkaita, Kärki jatkaa.
Tänä vuonna Goforen liikevaihto kasvaa noin 50 % – lähelle 19 miljoonaa euroa. Näkymät ensi vuodelle ovat niin ikään erinomaiset. Voimakas kasvu mahdollistaa huippuosaajien tavoittelemisen pääkaupunkiseudun ja Tampereen ulkopuolelta.
– Ehdotin Jyväskylän valtaamista kahvikupin ääressä ja asiaa lähdettiin heti selvittämään. Päätös syntyi muutamassa viikossa. Jyväskylään rantautuminen vaikutti täysin ilmeiseltä ratkaisulta, hehkuttaa Jyväskylän oma poika Arto Puikkonen, joka vastaa Goforessa muotoilu- ja suunnittelupalveluiden liiketoiminnasta.
– Olemme todella innoissamme huippuyksikön perustamisesta Jyväskylään. Tiedämme, että alueella on paljon it-ammattilaisia, jotka haluavat olla mukana muuttamassa maailmaa. Meidän kanssa heillä on siihen mahdollisuus, Puikkonen sanoo.
Jyväskylän alueen huippuosaajien kannattaa olla yhteydessä Goforeen. Yritys hakee noin kolmeakymmentä henkilöä heti alkuun ja pyrkii kasvattamaan yksikön koon sataan henkeen kahden vuoden kuluessa. Myös kiinnostuneet asiakkaat, olkaa hyvät ja ottakaa rohkeasti yhteyttä.
Lisätietoja:
Gofore Oy
Toimitusjohtaja
Timur Kärki, timur.karki@gofore.com, 040 828 5886
Gofore Oy
Rekrytointi
www.gofore.com/liity-joukkoon
Gofore Crew Jyväskylä
Gofore Oy
Myynti
Juha Virtanen, juha.virtanen@gofore.com, 050 413 3136

Goforelta löytyy nippu ex-jyväskyläläisiä tai kaupungissa opiskelleita, jotka lobbasivat Jyväskylän valtauksen puolesta.
Monilla Goforen työntekijöillä on kytköksiä Jyväskylään. He ovat kotoisin Jyväskylästä tai sen lähikunnista, tai sitten he ovat opiskelleet siellä.

 
 

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvällä tahdilla ja kyky uudistua ratkaisee yrityksen menestyksen dynaamisessa toimintaympäristössä. Mutta miten organisaatiossa synnytetään ja ylläpidetään uudistuskykyä ja -halukkuutta?
Organisaatio onnistuu, jos sen henkilöstöllä on tahto ja näkemys menestyksen ja uudistusten toteuttamiseen. Uskon, että nämä syntyvät innostuksen kautta. Siksi johtamisessa tulisi keskittyä juuri innostukseen ja työn merkitykseen.
Mikä sitten goforelaisia innostaa? Puhuimme tästä Goforen toimitusjohtajan Timurin kanssa. Uskomme, että kaikkien organisaatioiden tulisi pyrkiä samaan johtamisessaan ja yrityskulttuurin rakentamisessaan. Oletko samaa mieltä?

Avatar

Mikael Nylund

Mikael on Goforen johdon konsultoinnin palveluista ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja sekä toimitusjohtajan sijainen. Hän on työskennellyt Goforessa vuodesta 2010 lähtien ja auttanut sinä aikana lukuisia organisaatioita polulla kohti digitaalista liiketoimintaa. Mikael ajattelee, että parempi tulevaisuus tehdään teknologian avulla ihmisten ehdoilla.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Angular Connect 2016 is now over. And what a spectacle it was indeed. Great speeches from both Angular core team members and other community influencers. This blog post will contain my catches from the conference, mainly concentrating on the stuff that has just became ready or is just about to be published.

Angular CLI

Angular CLI is the command-line interface to generate new Angular 2 applications. It also allows users to generate core parts of the applications such as components, services, pipes etc. The CLI is officially maintained by Angular, though most of the people building it are actually doing it on their spare-time as open source contributions.
It is currently in beta stage and has been updated to the Angular 2.0.0. It supports the basic generation options and now uses Webpack 2 internally. So what is there to happen then?
So far, the Angular core team hasn’t been promoting any Angular 2 starter kit over another and there has been multiple projects competing on this category. Well, not anymore. Angular core team declared that they recommend every project to be bootstrapped with the Angular CLI. The reasoning behind this is simple. They will provide all the upgrades between major versions of Angular in the future via Angular CLI so it will be as seamless as possible for developers. It will also contain everything readily configured for it to be as easy as possible for newcomers – without lacking any more advanced features needed by others.
Currently the CLI isn’t supporting the Ahead-of-Time compilation. Not yet, that is. But the support for it is now ready and was already demoed by core team member Martin Probst on his talk Optimizing Angular 2 Apps during the day 1 of Angular Connect. The support is built as a separate plugin called X, but it integrates easily to CLI as soon as it is released and will be covered by the CLI developers. According to Probst, the support will be merged in within the next few days already, so you might want to stay tuned.
Another interesting question raised at the Q&A session about tooling was that why does Angular CLI hide the Webpack configuration from the developers by not including it in the generated project? The answer by core team member Rob Wormald states that it shouldn’t basically matter to the user of Angular CLI. The target is to create such a good configurability for the CLI projects that there is no need to customize the Webpack configuration by hand. This allows the CLI developers to upgrade it as they wish without breaking anyone’s application. It shouldn’t matter for the developer whether there is Webpack, SystemJS or any other used behind the scenes as far as it does the job.
As you might already know, there is currently no support for Angular Universal within the Angular CLI. This is also going to change soon as there is going to be a switch called --universal for ng newcommand that also generates the Node.js server with universal rendering enabled, as told by core team member Jeff Cross. There is also an upcoming switch called --mobile which will let you for example add an app shell along with other stuff explained in the mobile.angular.io.

Angular Compiler

Angular compiler is essential piece of the Angular core. It provides the functionality to compile Angular applications into plain JavaScript that is then executed on the browsers. Compiler can be ran on two different phases. Either while loaded into the browser, or during the static build step. First approach, called JIT (Just-in-Time), is the one that was the only one available for long time during Angular 2 development phase. The another option, called AoT (Ahead-of-Time), was just recently finalized and is now available for usage in all projects. Running the compiler in AoT mode not only boosts the start-up time significantly but also makes it possible to leave the whole compiler module out of bundle sent to the browsers. Also, the unused parts of modules can be tree-shaken and dead-code eliminated out of the bundle thus reducing the size even further.
With these recent improvements along with the traditional minification and gzipping of bundles the size of the Angular hello world application is now only 30kB. This is absolutely awesome and overrules all the allegations of Angular 2 being too massive. As usual, this can be compared to the traditional arch enemy React whose bundle is over 30kB.
Besides the bundled size being that small there is also the other important factor related to the performance. This can be measured with deep tree benchmark where the baseline result is 1 and results are presented as folds to that. When looking into the results, Angular 2 is totally rocking it. Compared to the AngularJS the performance is already almost four times better with the score being 1.5 for Angular 2 and 5.7 for AngularJS.
But. The compiler guru Tobias Bosch isn’t quite ready yet. The target is to hit 10kB size for the hello world application and beat the baseline in the deep tree benchmark. Absolutely fantastic job on this too guys!

Reactive Programming

Angular 2 already makes quite some use of RxJS to do reactive programming. This has turned out to be really working way to structure the applications. Core team, especially Rob Wormald, isn’t still quite done with the usage of observables yet. There is multiple areas where this pattern can be applied even further. Also let’s see what is going to happen with the @ngrx/store (Redux equivivalent implementation with RxJS) gaining such a strong momentum at the moment. I most certainly hope to see these patterns applied even more in the future. Could be interesting to see the @ngrx/store as one of the core modules of Angular.

Progressive Web Applications (PWA)

Jeff Cross gave extensive introduction to the details of providing your app for mobile users. This comparison included the PWAs, hybrid solutions (such as Cordova & Electron) and native solutions (such as NativeScript). While other solutions aren’t that related to Angular 2 support, the main thing that was interesting to me was the PWA support already available. You can already do app shells, service workersand web app manifests while there is still more guides coming and support for universal returning to Angular CLI. To find out more on the topics mentioned above, check Alex Rickabaugh’s speach titledRescue your mobile experience!.

Electron Support

I’ve waited for long to finally test out Electron. Being motivated by Christian Weyer and Thorsten Hans talk One Code to rule them all: Cross-platform development with Angular 2, Cordova & Electronshowing how easy it is to build your Angular 2 app with Electron to run it as desktop application (supports Windows, Linux and Mac) I finally made it and generated my first Electron application. Turns out is really easy to get started and to even compile your application to binary. I’ll add another blog post showing the steps needed to get started with Angular CLI and Electron soon so stay tuned for that also.

Ionic RC0

Even though Ionic 1 wasn’t the top choice of everyone when building mobile applications, Ionic 2 looks really promising at this point. They’ve been collaborating with the core team actively and were able to ship the first release candidate during the night between the conference days! This release candidate contains already support for AoT which is essential to mobile applications. Other important pieces contain upgrade to Angular 2.0.0 and new build process. Check out the link above for more details!

Community

Last but not the least there is a single keyword community. What does it mean and why is that pointed out here along with all the technical stuff? This point made it to my blog post simply because of an excellent talk titled Why I am betting my future on Angular 2 by Shai Reznik in which he describes how the Angular core team has done such an excellent job on community building. The first and foremost reason for betting his future to Angular 2 is the core team. The reasoning behind this is the comparison to the decision that investors have to do when investing into start-ups whether the team can make it or not. In Angular 2 there is a great team behind it. Another keypoint is that Angular 2 is built from the basis of the most popular web application framework – AngularJS. There is already a strong community based on the amount of people visiting the documentation for AngularJS and Angular 2 (image below from Jules Kremer’s keynote from day 2). There was 623k visitors on Angular 2 documentation compared to 1.2M of AngularJS. That is a huge crowd taking into notice that Angular was just released few weeks ago. Having a strong community leads to following benefits: more projects, more use cases, more fixes, more potential developers. I’m really glad to part of this community!

Angular 2 adaption statistics
Angular 2 adaption statistics

Wrap-up

The Angular Connect 2016 was a total success. Besides learning so many valuable things, I also got great awareness of what is going to happen next with the platform. Also it was really eye-opening to see all the ecosystem built around the Angular 2 doing so well and I expect even more open source projects to come up. During the party there was also talk about organizing an Angular conference in Finland also. Let’s see if we can make it happen at some point. If you are interested in attending or even organizing it with us, please leave a comment so that we know it too 🙂

Avatar

Roope Hakulinen

As a lead software developer Roope works as team lead & software architect in projects where failure is not an option. Currently Roope is leading a project for one of the world's largest furniture retailers.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Goforelaisten korville musiikkia

Digitykki Gofore on solminut HifiStudion kanssa sopimuksen, jossa äänentoiston ammattilainen HifiStudio sitoutuu huolehtimaan, että jokainen goforelainen löytää itselleen sopivimmat kuulokkeet. Gofore aikoo ensi vuonna rekrytoida 100 uutta goforelaista, joiden ensimmäisen päivän rutiineihin kuuluu käynti HifiStudiolla sovittamassa kuulokkeita.

HifiStudion Kimmo Lauttajärvi opastaa Goforen Petri Sarasvirtaa valitsemaan hänelle sopivimmat kuulokkeet.
HifiStudion Kimmo Lauttajärvi opastaa Goforen Petri Sarasvirtaa valitsemaan hänelle sopivimmat kuulokkeet.

– Haluamme tarjota työntekijöillemme aina parasta mahdollista. HifiStudion ammattitaitoiset myyjät sekä kattava hifituotteiden valikoima takaavat soivan lähdön uudessa työpaikassa, Goforen toimitusjohtaja Timur Kärki hymyillen toteaa.
– Loistavaa olla Goforen vahvassa kasvussa mukana. Jo aiemmin olemme päässeet toteuttamaan Goforen uudelle toimistolle äänentoisto- ja kuvaratkaisuja. Tällä sopimuksella yhteistyömme syvenee, HifiStudion toimitusjohtaja Jarmo Nevari sanoo.
Goforessa on ollut jo pari vuotta käytössä Spotify-etuus, jossa jokainen goforelainen saa Spotify Premium -tilin käyttöönsä. Hyvät biitit ja korkealaatuiset kuulokkeet nostavat inspiraation nextille levelille sekä auttavat keskittymään.
Lisätietoja:
Gofore Oy
Timur Kärki
Toimitusjohtaja
timur.karki@gofore.com, 040 828 5886
HifiStudio
Jarmo Nevari
Toimitusjohtaja
jarmo.nevari@hifistudio.fi, 0400 500 446
Gofore Oy on johdon konsultoinnin ja tietojärjestelmien kehittämisen asiantuntijayritys. Missiomme on muuttaa maailma paremmaksi − digitalisaation keinoin ja työkulttuuria uudistamalla. Suunnittelemme ja rakennamme yhdessä asiakkaidemme kanssa sähköisiä palveluita ketterästi pala palalta, arkkitehtuurilla ohjaten. Olemme innoissamme uudesta digitaalisesta aikakaudesta, joka tarjoaa jatkuvaa uuden kokemisen ja synnyttämisen riemua. Goforelaisia on Helsingissä ja Tampereella lähes 200 ja tavoittelemme tänä vuonna n. 18,5 miljoonan euron liikevaihtoa. Gofore saavutti 3. sijan Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksessa (2015, 2016) ja 6. sijan Euroopan parhaat työpaikat -tutkimuksessa (2016). Yritys on perustettu vuonna 2001. 
HifiStudio on Suomen suurin kauppiaiden omistama äänentoiston ammattilainen, jonka liikevaihto on 10 MEUR. Lisätietoja: www.hifistudio.fi.

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Keskustellessani Leanista käyttäjäkokemussuunnittelusta (user experience, UX) esiin tulee usein kysymys: mitä erityistä hyötyä Lean UX -periaatteet tuovat verrattuna totuttuihin käyttäjäkokemussuunnittelun työtapoihin?
lean-ux-tehokkuutta-ohjelmistoprojektien_huhtikuu_720x285
Tässä kirjoituksessa nostan esiin kolme tyypillistä ohjelmistoprojektien ongelmaa, joihin kokemukseni mukaan Lean UX voi tuoda ratkaisuja. Lean UX -lähestymistavassa on useita muitakin periaatteita ja hyötyjä, mutta seuraavaksi käsitellyt kolme asiaa muodostavat vahvan punaisen langan Lean UX -tekemiseen.
1. Ketterissäkin ohjelmistoprojekteissa päädytään helposti tilanteeseen, jossa vain UX-suunnittelija ymmärtää kunnolla käyttäjän tarpeet ja asiakkaan tavoitteet. 
Ohjelmistoprojekteissa suunnittelijat ja toteuttajat siiloutuvat helposti ja yhdessä tekeminen rajoittuu keinotekoiseen kanssakäymiseen esim. tehtävänhallintatyökalujen kautta tai tapaamalla “pakollisissa” sprint-palavereissa. Niin asiakkaan, suunnittelijoiden kuin toteuttajienkin on ymmärrettävä, että vain omasta näkökulmasta tarkastellen ei välttämättä löydetä oikeita ongelmia tai ratkaisuja käyttäjille.
Lean UX -periaatteiden mukaan organisoitunut tiimi luo palvelun aidosti yhdessä tehden. Asiakkaan tarina ja tavoite on yhteisesti jaettu ja ymmärretty. Jokainen tiimin jäsen saa mahdollisuuden ja myös velvollisuuden varmistaa, että sekä suunnittelussa että toteutuksessa huomioidaan kaikkien osaamisalueiden näkökulmat.
2. Ohjelmistoprojekteissa hukataan helposti aikaa ja muita resursseja, jos työskentelytavat edellyttävät runsaiden suunnittelutuotosten tekemistä ja hyväksyntää ennen toteutuksen aloittamista.
Lean UX -periaatteiden mukaan toiminta järjestetään mahdollisimman viiveettömäksi ja arvoa parhaiten tuottavaksi. Yhdessä tehden löydetään sopivin tie erinomaiseen lopputulokseen ilman tarvetta dokumentoida jokaista yksityiskohtaa suunnittelun välituotoksina. Tiimiltä vaaditaan poikkeuksellisen tiivistä viestintää ja yhteistyötä.
Lisäksi Lean UX -lähestymistapa tarjoaa toteutustiimille valtuutuksen tavoitella parhaita ratkaisuja itsenäisesti ilman tarkkaa suunnitelmien hyväksyttämistä asiakkaalla. Näin tiimi pääsee keskittymään arvon tuottamiseen parhaaksi näkemällään tavalla ja välttämään yleiset tiimin ulkopuolisista seikoista johtuvat viiveet etenemisessä.
3. Usein ohjelmistoprojekteissa tunnutaan unohdettavan, että digitaalisen palvelun arvo ei synny suunnitelmista vaan julkaistusta lopputuotteesta sekä siitä minkä muutoksen palvelu saa aikaan käyttäjien ja asiakkaan arjessa.
Ohjelmistoprojekteissa tyypillisesti tuotetaan turhankin tarkkoja ja kattavia suunnittelutuotoksia, joiden tekemiseen ja hyväksyntään kuluu kohtuuttomasti aikaa. Usein tuntuu, että suunnittelu ja suunnitelmat muodostuvat lähes itsetarkoitukseksi varsinkin UX-suunnittelijoille ja asiakkaille.
Lean UX pyrkii välttämään tällaista hukkaa ja sen periaatteet ohjaavat tiimiä keskittymään testattavan toteutuksen tekemiseen ja viimeistelyyn suunnittelun välituotteiden sijaan. Samalla tiimi ohjautuu oikea-aikaisen ja jatkuvan käyttäjäpalautteen saamiseen systemaattisesti. Keskittymällä tiiminä lopputuotteen tekemiseen päästään Lean UX:n periaatteiden mukaisesti myös mahdollisimman viiveettä todentamaan käyttäjillä, onko ratkaistu oikeita ongelmia sopivalla tavalla.

Avatar

Jarmo Korhonen

Jarmo is Senior User Experience Designer at Gofore. Being Master of Economics in Information System Sciences and Business Strategies. He knows how to combine user needs with today’s cutting edge technology, mobility and business models. During his 15+ years in the software business, Jarmo has also been invited to speak at international conferences such as JavaOne (US) and SVG Open (DE). But that’s not all – He is also an experienced visual and interaction designer, creating designs that make awesome digital services. Jarmo loves to work fast and lean, and focus on creating real value to the users at every step on the way.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.