Äitiysloman jälkeen töihin tulo jännitti. Uusi toimisto, sata uutta parasta kaveria. Päässä pyöri onko kaikki muuttunut 10 kuukauden poissaolon aikana?
Kuuden työssäolovuoden aikana Goforella on ehtinyt nähdä Goforen nousun pienestä suuremmaksi ja suuremmaksi. Tuntea sen sisäisen voiman, joka vei meitä eteenpäin – tähtipölyksi sitä kait nykyään kutsutaan, alkuaine joka aiheuttaa kiimaa. Aistia kulttuurin, joka on jalostunut, muuttanut muotoaan ja kasvanut uusista ihmisistä. Gofore oli ja on työpaikka, jossa alusta asti on ollut mottona luoda työntekijöille loistava työpaikka.
Mietin kovasti olisiko työpaikka sama vanha vai jotain ihan muuta. Vanhempainvapaalla blogeja, lehtijuttuja Goforesta ja työtovereiden slack-keskusteluja seuratessani totesin, että nyt mennään lujaa. Kasvetaan ja tullaan Suomitutuiksi. Ollaan jo ihan muuta kuin pieni 26 hengen ohjelmistoyritys silloin joskus Tampereen Satakunnankadulla. Gofore on kuitenkin edelleenkin johtajansa näköinen; ”Vuoden Tivi-vaikuttaja Timur Kärki kaataa it-mammutteja ja uudistaa työkulttuuria”. Se vanha tuttu. Timurin viesti on ja pysyy samana kuin vuonna 2010, kun hänet Goforen toimariksi valittiin ja astuin ensi kertaa toimiston ovista sisään; ”Yhtiön strategian mukainen kannattava kasvu vaatii jatkuvaa panostusta henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Gofore Oy:n tavoite on olla jatkossakin yksi tavoitelluimmista työpaikoista alan huippuosaajille.
Nyt tässä viikon sorvin ääressä taas olleena, istun uudella työpisteelläni ja ihmetellen katson ympärilleni. Näen uutta ja vanhaa sulassa sovussa; oman kuvani yhden uuden neukkarin seinällä, viherkasvit, jotka haettiin Hämeenkadulle, Satakunnankadun vanhan naulakon, sen minun vanhan uskollisen laukun kantajan.  Kuulen työystävieni puheen sorinaa ja nautin kuulemastani. Tänne takaisin palaaminen oli kuin tulisi kotiin pitkästä aikaa. Mikään ei ole muuttunut ja kuitenkin kaikki on muuttunut. Talossa aistii sen vahvan ”me yhdessä”- hengen, joka leimasi työyhteisöä jo työurani alkutaipaleella. Kuitenkin se on saanut uuden ulottuvuuden kuten mono muuttuessaan stereoksi. Näen hymyileviä kasvoja. Neuvotteluhuoneen naurun remakka on tarttuvaa. Voiko täällä olla edes huonotuulinen? Tiedän, että voi ja saa olla, se vain ei yrittämälläkään yleensä onnistu. Mukavaa tehdä töitä ”Taivaassa”.  Mukavaa oli palata.
Gofore Crew, on mukava olla taas vahvasti osa sinua.

Amore, seinätapetti Goforen Tampereen toimiston neuvotteluhuoneen seinällä.

Avatar

Maria Di Piazza

Maria on kokenut projekti- ja palveluliiketoiminta osaaja, joka on työtehtävissään osallistunut laajasti ohjelmistotuotannon eri vaiheisiin ja työtehtäviin. Koulutuksensa ja työkokemuksensa lisäksi hän on myös sertifioinut ITIL® V3 Foundation osaaja. Nykyisessä tehtävässään Di Piazza koordinoi yhtiön asiakkailleen tarjoamia tuki- ja ylläpitopalveluja sekä muita jatkuvia palveluja sekä edistää yksikkönsä palvelumallien sekä palveluorganisaation kehittämistä, osallistuen myös aktiivisesti yksikön myynti- ja kehitystyöhön.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Microsoft on myöntänyt Gofore Oy:lle Silver Cloud Platform -pilvikumppanuuden. Goforella on vahva Microsoft Azure -osaaminen ja laaja pilviasiantuntijoiden tiimi asiakkaidensa käytettävänä.
Microsoftin Azure on yksi maailman johtavista pilvipalveluista, joka toimii monipuolisesti erilaisten sovellusten, palveluiden ja palvelimien alustana. Azuren integroitujen palveluiden valikoima kasvaa jatkuvasti ja kattaa useita eri aloja, kuten tietojenkäsittely, analysointi, mobiili, tietokannat, tallennus, web- ja verkkoratkaisut.

Tee kulttuurimuutos kanssamme

Pilvipalvelut auttavat organisaatioita saavuttamaan modernin työ- ja kehitysympäristön, jossa palvelut ovat luotettavasti saatavilla ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta.
– Gofore on hyödyntänyt pilvipalveluja asiakaskohtaisissa ohjelmistoprojekteissaan jo yli viiden vuoden ajan. Azure-kumppanuuden myötä pystymme tarjoamaan asiakkaillemme vaihtoehtoja pilvitransformaation toteuttamiseen. Pilvipalvelumme kattavat infrastruktuuri- ja alustapalvelut, laaja-alaiset kokonaisratkaisut, ketterät operointipalvelut sekä DevOps-kehittämisen asiantuntijapalvelut, Goforen myyntijohtaja Juha Virtanen kertoo.
Lisätietoa pilvipalveluiden mahdollisuuksista.

Gofore Oy
Juha Virtanen
Myyntijohtaja
Juha.virtanen@gofore.com
+358 50 413 3136
Microsoft Oy
Hillevi Luostarinen
Business Development Manager
hillevi.luostarinen@microsoft.com
+358 40 500 8240

Gofore Oy on tulevaisuuden sähköisten palveluiden kehittämisen asiantuntijayritys. Missiomme on muuttaa maailma paremmaksi − digitalisaation keinoin ja työkulttuuria uudistamalla. Suunnittelemme ja rakennamme yhdessä asiakkaidemme kanssa valloittavia sähköisiä palveluita ketterästi pala palalta, arkkitehtuurilla ohjaten. Olemme innoissamme uudesta digitaalisesta aikakaudesta, joka tarjoaa jatkuvaa uuden kokemisen ja synnyttämisen riemua. Goforelaisia on Helsingissä, Jyväskylässä ja  Tampereella yli 200 ja tavoittelemme tänä vuonna noin 27,5 miljoonan euron liikevaihtoa. Gofore saavutti 3. sijan Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksessa (2015, 2016) ja 6. sijan Euroopan parhaat työpaikat -tutkimuksessa (2016). Yritys on perustettu vuonna 2001. Lisätietoa: www.gofore.com. Twitterissä @GoforeOy.
Microsoft tarjoaa mobiili- ja pilvivetoisen maailman parhaat teknologia-alustat ja tuottavuuden avaimet. Yhtiön missio on auttaa jokaista maailman ihmistä ja organisaatiota saavuttamaan enemmän. Lisätietoa osoitteessa: www.microsoft.fi ja www.microsoft.fi/uutisia. Twitterissä @MicrosoftOy.
 

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Yritysten ja julkisten organisaatioiden toimintaympäristö on nykyisin kompleksinen ja jatkuvassa liikkeessä. Siinä menestyminen edellyttää organisaatioilta jatkuvasti entistä enemmän ketteryyttä, kokeilunhalua ja itseohjautuvuutta. Tällä hetkellä julkishallinnon organisaatioiden kyvykkyys muuttua ja vastata näihin tulevaisuuden tai oikeastaan jo tämän päivän tarpeisiin ei ole riittävä.
Digitaalinen transformaatio on yhtä suuri ja pysäyttämätön muutos yhteiskunnassa kuin teollinen vallankumous. Digitalisaatio on julkisellakin sektorilla tunnistettu muutosvoimaksi, joka vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme ja kilpailukykyymme niin kansallisesti kuin globaalistikin. Muutosvoiman valjastamiseksi edistysaskeleiksi vaaditaan nyt uudenlaista kulttuuria, johtamista ja organisaatiota.

Kuka vastaa kehittämisestä? Kaikki.

Perinteinen päätöksentekomalli, jossa analysoidaan nykytilanne, tehdään päätökset analyysin pohjalta tietäen etukäteen jo melko tarkasti niiden vaikutukset ja seurataan, että asiat tapahtuvat suunnitelmien mukaan, on auttamatta vanhentunut. Yhä edelleen monessa organisaatiossa elää myös vahvasti oletus hierarkian huipulla olevasta johtajasta, joka kertoo mitä ja miten tehdään. Nykymaailmassa ei vain ole mahdollista, että yhteen ihmiseen kiteytyisi riittävä viisaus. Sen lisäksi, että johtavassa asemassa olevat henkilöt ovat tottuneet toimimaan näin, organisaatioissa työskentelevät ihmiset odottavatkin ohjeita ylhäältä. Kulttuuri ei rohkaise toisenlaiseen toimintaan.
Moderni johtaja huolehtii, että organisaatiolla on yhteinen tahtotila ja aidosti jaetut tavoitteet kehittymiseen. Tällä hetkellä ”toiminnan kehittäminen” ja ”päivittäinen työ” mielletään monissa organisaatoissa erillisiksi tehtäviksi, vaikka muutoksen tekemisen pitäisi olla erottamaton osa työtä. Jokainen työtekijä on innostettava aktiivisesti mukaan muutokseen, digitalisaatioon. Kokeilukulttuuri, jossa oppiminen, kehittyminen ja uudistuminen tapahtuvat nopeiden kokeilujen, harkittujen irtiottojen, uudenlaisen ajattelun sekä epäonnistumisen ja onnistumisen kautta, voi muuttaa myös organisaatioiden kankean strategiatyön entistä dynaamisemmaksi.

 Syntyykö arvo organisaation omista vai asiakkaan lähtökohdista?

Arto kirjoitti omassa blogissaan, miten organisaatiolähtöisyys rampauttaa palvelukehityksessä aidon asiakaslähtöisyyden. Organisaatiolähtöisyys aiheuttaa myös laajemmin julkishallinnon arvontuotannon verkottumattomuutta. Julkisia digitaalisia palveluja toteutetaan edelleen hyvin usein vanhalla, lineaarisen arvontuotannon mallilla. Kukin organisaatio palvelee omia asiakkaitaan suoraviivaisesti omista lähtökohdistaan eikä huomioi sitä, millä tavalla toimintaympäristön muut toimijat tuottavat samoille asiakkaille lisäarvoa tai jopa korvaavaa arvoa. Asiakasta ei nähdä eikä palvella kokonaisuutena. Osin tähän on syynä julkishallinnon rakenteet sekä nykyinen sektoroitunut ja sektoroiva lainsääsäädäntö.
Samaan aikaan ympärillä kehittyvät kuitenkin kohisten alustatalous ja liiketoimintaekosysteemit, joissa arvoa tuotetaan nopeasti ja nimenomaan asiakkaan kokeman arvon ohjaamana. Julkisten palvelujen tuottamisessa pitäisi myös herätä hyödyntämään alustatalouden mekanismeja, ja organisaatioiden pitäisi aktiivisesti lisätä omaa arvontuotantoaan alustojen ja ekosysteemien kautta. Osa palveluista voitaisiin jo tietoisesti tuottaa yhteistyössä yritysten kanssa, uusia liiketoimintamalleja hyödyntäen.

Alustatalouden ytimessä on tieto

Tulevaisuudessa julkisten organisaatioiden luonteva rooli olisi toimia sekä alustan tuottajana että palvelun tuottajana osana alustalle rakentuvaa ekosysteemiä. Kansallinen palveluarkkitehtuuri eli KaPA-ohjelma on avaus oikeaan suuntaan, mutta poistaa vain teknisiä esteitä rakentamalla alustan yhtenäiselle infrastruktuurille. Se ei yksin vielä takaa sitä, että julkisten palvelujen tuottajat todella ryhtyvät toimimaan aidossa vuorovaikutuksessa uudella tavalla ja luovat aktiivisesti kansalaisille arvoa verkottuneessa yhteistyössä. Jotta KaPAn luomista mahdollisuuksista saadaan kaikki irti, myös organisaatioiden toimintakulttuuriin tarvitaan muutos.
Kehittyvän alustatalouden ytimessä on tieto ja sen entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Avoin data on edellytys ekosysteemien rakentamiselle ja uudenlaiselle verkottuneelle toimijoiden yhteistyölle. Julkisilla toimijoilla on jo nyt hallussaan valtavat tietovarastot, ja käytettävissä olevan tiedon määrä vain kasvaa esimerkiksi esineiden internetin myötä. Ratkaisevaa julkisen sektorin digitalisaatiokehityksen kannalta on se, kuinka hyvin tämä tieto saadaan hyödynnettyä palvelukehityksessä. Tietovarantojen avaaminen systemaattisesti yleiseen ja yhteiseen käyttöön mahdollistaisi ennennäkemättömien palveluinnovaatioiden synnyn. Entistä keskeisemmäksi tulevan tiedonhallinnan kehittäminen olisi myös monella sektorilla luonteva rooli julkiselle toimijalle.
Kompastutko digitalisaatiossa jo alkumetreille? Arto pohtii blogissaan organisaatiolähtöisyyden sudenkuoppia palvelukehityksessä.
Mistä syntyvät ketteryys ja kokeilut käytännön toimintatapoihin? Lue Juhan vinkit.

Tässä blogisarjassa pohdimme organisaatiolähtöisyyden, kulttuurin ja johtamisen sekä toimintatapojen sudenkuoppia, joiden yli julkisten organisaatioiden on ponnistettava voidakseen hyödyntää digitalisaation ja teknologisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet toimintansa kehittämiseen – siis aidosti vaikuttavaan digiloikkaan.

Avatar

Mikael Nylund

Mikael on Goforen johdon konsultoinnin palveluista ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja sekä toimitusjohtajan sijainen. Hän on työskennellyt Goforessa vuodesta 2010 lähtien ja auttanut sinä aikana lukuisia organisaatioita polulla kohti digitaalista liiketoimintaa. Mikael ajattelee, että parempi tulevaisuus tehdään teknologian avulla ihmisten ehdoilla.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.


My last blog post discussed Gofore’s projects from different angles. One of the blog infographics compares front-end technologies used in our projects. Two of the most desired technologies were Angular 2 and React. But how do we know which is better?
Two talented front-end professionals from Gofore will tell us. Roope Hakulinen has taught Angular 2 to tons of developers and uses Angular 2 daily. Henri Heiskanen is a hardcore React advocate and a 24/7 coder. So let’s get down to business and give the microphone to Roope and Henri.
Q1: Tell us a little bit about yourselves and when you became fans of Angular 2/React?
Henri: I’ve been building JavaScript applications for the past ten years and during that time I’ve seen a slew of different JS frameworks come and go. React first caught my attention shortly after it was open-sourced back in 2013 when it started to make waves in the community. At the time, React was a game-changer because it really forced developers to think about their UIs as a function of a one-way data stream where state is more centrally managed and DOM updates done by React itself. For me, this was the biggest shift in the frontend landscape ever since jQuery & co.
Roope: I have been a full-stack developer several years on various web applications. Earlier on my career I was working for really long time on a project that was built on top of its own “framework” and when it got more complex, the development itself got really tedious and repetitive. Most of the code was just boilerplate and two-way data binding was made by hand over and over again. Then I found this new, hyped framework called AngularJS 1 that totally opened my eyes on how should the things be done. I quickly realized that there are some problems with the framework, but still it was much better than anything I had seen before.
Time went by, and a new hype arose, this time called React. React, and the ecosystem around it (yes, looking at you Redux), did many things better than AngularJS 1. React is great, but it’s not perfect for everyone. More about that on Q3.
The way I see it, Angular 2 has learned a great lesson from both AngularJS 1 and React. It fixed the performance problems and obscure change detection of AngularJS 1, while at the same time applying the pattern of components made famous by React. I have used Angular 2 from the first beta releases for our major project, and even though working on the bleeding edge wasn’t always such a joy ride, it sure was a love at first sight. You can read more about those experiences with early Angular 2 versions on my blog post from last spring.
Q2: What are the top three advantages of React/Angular 2?
Henri: For one thing, React is just a view library as opposed to a full-featured framework like Angular 2, giving developers more choice structuring and architecting their web apps. If need be, React would be easy to swap out for a another view library, especially an API-compatible alternative like Inferno or Preact.
Second, React does a very good job of guiding newbies toward using it effectively — there really aren’t too many ways you can go wrong with React even if you’ve never used it before. Now this is important when you have a team with different levels of exposure to frontend development. You can read through the official docs in a few hours and immediately get a good grasp of how to work effectively with React — there’s really not much to learn when it comes to the API.
Third, React is very universal as you can pair it with a number of different renderers and target different rendering platforms like the canvas, WebGL or mobile platforms (with React Native). Obviously, choosing to go native with React Native would allow you to build high-quality native apps with potentially significant chunks of code carrying over from your web app.
Roope: First, and foremost, I’d say that it is a complete solution. This doesn’t mean that you couldn’t fine-tune it as you wish, but the batteries are included which makes starting with it a pleasant experience. What I mean by complete solution here is that you don’t need to first analyze all libraries, such as routing, available and how they suit to your needs. Instead you get a full package with everything to get far. It still leaves a lot of control for developer. Good example of this is the @ngrx/store which implements the pattern of Redux with RxJS enabled, thus allowing seamless integration with your application. Also starting a new application is piece of cake with Angular 2 CLI which is also supported by the large core team from Google.
Q3: What are the top disadvantages of the rival technology?
Henri: One thing that I’ve never really liked about Angular is the fact that it is an all-encompassing framework with very limited scope for architectural customization. There’s always been “the Angular way” of doing things which may not be instantly obvious let alone well communicated by the official docs.
There’s also some degree of framework-specific syntax to learn with Angular 2, and if you take a look at the A2 API reference you’ll see there’s a whole bunch of enterprisey-looking APIs to learn. Investing your time to learn a ton of framework-specific APIs might not seem like a very attractive idea especially when most alternatives provide a minimal API that’s easy to work with right from the get-go.
And speaking of syntax, one thing that personally puts me off Angular is its heavy reliance on the OOP (read: dark) side of the ECMAScript spec with regular A2 code being littered with classes and decorators in preference to more functional alternatives. If your development team is OOP-influenced and coming from a non-JS background, the typical A2-TypeScript setup makes it easy to architect the app around familiar OOP anti-patterns resulting in a codebase with excessive class inheritance, needlessly generic typed interfaces and other forms of unwarranted indirection. Some of Angular’s core concepts that have their roots with enterprise IoC containers, such as dependency injection and providers, only add to the feeling of familiarity with enterprise backend environments, making the issue all the more relevant.
Roope: These claims aren’t too original as they are all the common arguments against React. First thing that really makes a clear difference between Angular 2 and React is of course the fact that Angular 2 is a complete platform whereas React is just a library with ecosystem built around it with a lot of opinionated choices to be made. This can be really tedious for newcomer or even for a little more experienced developer. It also takes a lot resources to keep track all the new things happening and at the same changing from project to project becomes harder. In Angular 2, if the recommended (not enforced) Angular 2 CLI is used, it is extremely easy to dive into projects never seen before. I can tell that based on the huge amount of Angular projects I’ve had the chance to help people with.
Even though related to the previous one, the second point is that it is really easy to go wrong with React since it gives you so little guidance. There are plenty of examples of these. Also it seems that every project needs to invent the wheel again by starting with plain React, then realizing that X is needed for something, and then the whole app needs to be refactored again. This happens again and again and leads to a lot of developers’ precious time wasted.
Although it has its pros along the cons, React’s JSX is a little less abstract way to describe the view. It forces developer to think in JavaScript terms whereas Angular 2 provides more controlled environment with no need to repeat `this` or do any binds. Then again, with Angular 2 you can easily have different renderers that have totally different syntax for templates than the default one provided. Angular’s default template syntax clearly indicates what properties set actually do. This is of course one thing to learn (though there is only 5 additions to HTML syntax), reading templates comes really efficient and easy to follow.
Q4: React is just a web library and Angular 2 is a full framework. Is this going to be a dealbreaker for Angular 2?
Henri: This is obviously something you need to consider before committing to either one. I don’t see it as a dealbreaker, but you have to accept the fact that you need to go all-in for Angular 2 if that’s your choice. This can limit your customization options further down the line, but it can also be easier to get started if you’re willing to go with one popular set of opinions, not having to do all the plumbing yourself. This can be a good starting point if you have a less experienced team (or a team with a background in backend development) building the app.
There’s also create-react-app, which can give you a similar quick start with a React-based stack while retaining the option for more architectural control in the future.
Roope: I don’t actually think so. I do believe there is a place for both of them. Angular 2 is ideal for many things, but it is extremely useful for getting to speed as fast as possible while still providing the performance and architecture needed for enterprise applications.
React on the other hand concentrates on a little bit different angle. The core is kept minimal and easily extensible. JSX also is a somewhat different approach than the one used in Angular 2.
And who knows, maybe this will be the year of Vue instead?
 
Thanks Roope and Henri for your time for now! Part two will dig deeper into technical details. Read more about the battle from Angular 2 vs React- the final battle – round 2.
References:
https://dzone.com/articles/angular-2-vs-react
https://medium.com/javascript-scene/angular-2-vs-react-the-ultimate-dance-off-60e7dfbc379c
Author: Juhana Huotarinen
Experts: Henri Heiskanen & Roope Hakulinen
Graphic design: Ville Takala

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

My day as a Goforean

Ever since the first generation of GoPros came out, I’ve really liked the new and innovative angles you can use to film with them. I like the feeling of being in the film myself, especially in the fast-paced action stuff, like Downhill Mountainbiking. Really cool.
I’ve had an idea lurking at the back of my head for some time now, about filming “a day at the office”, to offer a peek on what a day in my life could look like. When I spotted a discussion about vlogging of “My day as a Goforean” in Slack, I immediately volunteered.
I carried a GoPro with me for one day, on one of our Office Thursdays (Toimistotorstai) and tried to capture some of the things that are usually included during such a day. And while others were hacking away with the newest and coolest techs at our annual Hackathon, I hacked together an edit of the material. A few annoyances and bugs in the end-product, but I guess you can call it a MVP.
I tried to keep the film short, as we know that the typical attention span of a person of the internet age is about 2 minutes. Not quite as fast-paced as Rachel Athertons world-cup winning run, but very close. Put your headphones or speakers on and press play:

Avatar

Lauri Kuittinen

Lauri is a System Specialist at Gofore, working mostly with DevOps- and automation-related tasks. Word on the street is, that he has been involved with actual Software Development as well. In his free time, he can usually be found at a climbing gym or outside trying to get on top of a boulder.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Gofore Oy on hyväksytty Amazon Web Servicesin julkisen sektorin kumppaniohjelmaan (AWS Public Sector Partner Program) Government-kategoriassa. Laajentuvan AWS-yhteistyön myötä Goforen asema Suomen osaavimpana pilvipalveluiden konsultointi- ja toteutuskumppanina vahvistuu entisestään. Gofore on entuudestaan myös AWS:n virallinen jälleenmyyjä yksityisellä sektorilla.

Parempaa palvelua pienemmillä kustannuksilla

Amazon Web Services on maailman johtava pilvi-infrastruktuuripalveluiden tarjoaja. AWS:n Julkisen sektorin kumppaniohjelmaan hyväksytään toimijoita, joilla on vahvaa kokemusta julkishallinnolle sekä opetus- ja koulutussektorille tehdyistä ratkaisuista.
Gofore on ollut edelläkävijä pilvipalveluiden hyödyntämisessä Suomen julkisella sektorilla. Yhtiö on hyödyntänyt AWS:n pilvipalveluita mm. Valtorin Avoindata.fi-palvelun, Työterveyslaitoksen sähköisten palveluiden, kuuden suurimman kaupungin (6Aika) avoimen datan palveluiden sekä Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman kehityksessä.
Suomen julkisen sektorin entistä myönteisempi suhtautuminen pilvipalveluiden hyödyntämiseen avaa Goforelle merkittäviä mahdollisuuksia myös jatkossa. Julkisen sektorin organisaatioille tämä tarkoittaa parempaa tuottavuutta, huomattavia kustannussäästöjä ja nykyaikaisia työskentelytapoja. Goforen asiakkaana organisaatiot voivat kustannusten tuijottamisen sijaan keskittyä innovointiin ja palvelukehitykseen.

Autamme mielellämme sinutkin alkuun

Goforella on kokemusta Amazonin palveluiden käyttämisestä ja konsultoinnista asiakasprojekteissa yli viiden vuoden ajalta. “Muotoilemme ja rakennamme tarpeisiisi parhaiten soveltuvan pilviarkkitehtuurin sekä johdamme hallitusti pilvipalveluiden käyttöön siirtymisen. Tulemme mielellämme kertomaan lisää pilvipalveluiden mahdollisuuksista”, Goforen myyntijohtaja Juha Virtanen sanoo.
Lisätietoa pilvipalveluiden mahdollisuuksista
Gofore Oy
Juha Virtanen
Myyntijohtaja
Juha.virtanen@gofore.com
+358 50 413 3136

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Goforen johtamiskulttuurin perusidea on erilaisten hallinnollisten tehtävien minimointi. Ajatukseen kuuluu ymmärrys hallinnollisten tehtävien välttämättömyydestä, mutta samalla niiden määrän minimoinnista. Firman sisällä konsepti kulkee nimellä Minimum Viable Management eli MVM.
Esimerkkinä toimii vaikka Goforen työsuhdepolkupyöräetu. Sitä suunnitellessa pallottelimme erilaisia vaihtoehtoja kuten polkupyörien liisaamista, ostamista firmalle tai jonkinlaista työntekijöiltä firmaan virtaavaa polkupyörien kuittisirkusta, joka johtaisi palkan uudelleen laskentaan toteutuneen mukaan.
Polkupyöräedun toteutukseksi valitsimme työntekijöille maksettavan vakiosumman palkan päälle. Sen saa kun ei lunasta työsuhdematkalippua tai auton pysäköintietua. Hallinnolle helppoa ja työntekijä saa edun helposti yhdellä ilmoituksella.
Seuraavaksi esittelen muutamia omia kokemuksia tämän MVM-hallinnon toiminnasta.

Kehtaatko vai kilautatko kaverille?

Jokaisella työntekijällä on mandaatti tehdä hankintoja esimerkiksi yleistä työviihtyvyyttä, työtiloja tai työvälineitä kohentaen. Tämä on ollut yllättävä haaste: yritys haluaa kannustaa työntekijöitä tekemään omia päätöksiä ja hankintoja ilman johdon rasittamista, mutta uskaltaminen on yllättävän vaikeaa. Ei kehtaa!
Jos kehtaaminen lupaa kysymättä tuntuu vaikealta, niin suositus on keskustella asiasta sen vieressä istuvan työkaverin kanssa. Kehtaamalla tehtyjä hankintoja ovat esimerkiksi ilmoittautumiset Helsinki City Trailiin, Fatboy-säkkituolien hankinta Helsingin konttorille tai Tampereen konttorin urheiluvälinehankinnat.
Oma kehtaaminen on ollut pääasiassa pientä kivaa tiimille. Yhdessä projektissa kävimme lounaalla silloin tällöin koko pienen tiimin voimin asiakkaan kanssa. Toisessa projektissa ostin Alepasta porkkanoita ja Berliinin munkkeja tiimihuoneeseen. Työkavereille olen kehdannut erilaisia hifimpiä työvälineitä, kuten parempia näppäimistöjä tai hiiriä.

Äänieristettyjä puhelinkoppeja konttorille

Goforen työntekijät valitsevat joka vuosi muutaman henkilön erityisesti työviihtyvyyttä edistämään. Viihtyvyysryhmässä mandaatti edistää yhteistä hyvää on suurempi.
Vuoden alussa ryhmä päätti parantaa Kampin toimipisteen toimivuutta. Työntekijöitä on monenlaisissa projekteissa ja tarpeet ryhmätyölle, metelöinnille, hiljaisuudelle ja yksityisyydelle ovat erilaiset. Erityisesti työntekijät kokivat, että osa konsulteista huutaa puhelimeen sen verran kovaa, että ääni häiritsee avokonttorin rauhaa.
Toisaalta myöskään kaikkea puhelimessa puhuttua ei ole tarkoitettu kaikkien kuultavaksi ja ison neuvotteluhuoneen varaaminen omalle puhelinneuvottelulle on vähän liikaa.
Ratkaisuksi viihtyvyysryhmä päätti hankkia Framery-puhelinkoppeja. Ovat muuten hyviä! Kopissa voi huutaa rauhassa. Tai jos muut huutavat ympärillä, niin Frameryyn voi mennä nauttimaan hiljaisuudesta.

Äänieristettyyn puhelinkoppiin voi sulkea avokonttorin häirikön tai mennä pitämään puhelinpalaveria.

TyKy-päivä pystyyn parissa tunnissa

Helsingin toimistolla oli hieman epäselvyyttä TyKy-päivän järjestelyistä. Epäselvyyden syynä oli uuden Tampereen toimiston tuparit, jotka korvasivat Tampereen toimiston TyKyn. Korvaisiko myös Helsingissä? Päätimme, että ei korvaa.

Järjestämisen primus motorina oli Helsingin Viihtyvyysryhmän vetäjä Ian sopivalla sivusta tulevalla lähtöimpulssilla, jonka antoi Juhana Slack-keskustelussa. Iltapäivään mennessä joku heitti ehdotukseksi Hylje-musikaalin Vallilassa. Ian tarttui puhelimeen ja pian meillä oli tarjous musikaalista tykötarpeineen ja väliaikatarjoiluineen.

Puolen tunnin päästä meillä oli esitykseen ensimmäiset paikat varattuna. Paikkoja vain oli kovin vähän ja päätös lisäpaikoista piti tehdä todella nopeasti seuraavaan arkipäivään mennessä.

Ja pian oli ilmoittautumissivu auki firman intrassa. TyKy-päivä oli mitä halusimme, eikä olisi parantunut suuremmalla vatvomisella.

Pyöräpaidat jäivät tilaamatta, mutta…

Goforella työntekijöillä on mahdollisuus perustaa Gerhoja oman vapaa-ajan harrastuksen ympärille. Työkavereista saadun mukavan seuran lisäksi Gerhot saavat käyttää firman rahaa omaan harrastukseensa. Oma Gerho-suosikkini on Pyörägerho.
Gerhot päättävät rahankäytöstään itsenäisesti. Oma intressini pyörägerhon rahankäytölle oli Suomen tyylikkäimpien pyöräilypaitojen hankkiminen. Vanhasta työpaikasta saatu makkarankuori kun on edestä reikäinen ja kerännyt selkämykseen likaisenruskean pinnan.
Keskustelu pyöräpaidoista eteni hieman rönsyillen Slackin keskustelukanavalla, mutta perusongelmaksi muodostui gerholaisten kovin erilaiset tarpeet. Osa halusi tiukkaa makkarankuorta, osa löysää maastopyöräilypaitaa, puhumattakaan sitten hihojen pituuksista ja paidan paksuuksista. Gerhon hifiosaston vaatimuksilla taas paidan hinta olisi ollut aika paljon.
Siis äänestettiin!

Lopputuloksena rahat päätettiin käyttää gerhon retkieväisiin. Perinteikkääksi retkiruuaksi on muodostunut paikallisen ravitsemusliikkeen lohikeitto ja vaalea suomalainen lager-olut. Lisää pyörägerhon meiningeistä voi lukea blogista.

Avatar

Juho Pentikäinen

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Loppiaisperjantaina Goforen Tampereen toimistolla oli vauhdikas päivä, kun työntekijät toivat perheitään ja kavereitaan tutustumaan toimistoon ja kulttuuriin. Tällaisia tapahtumia järjestetään tietysti monilla työpaikoilla, mutta uutena goforelaisena yllätyin, miten helposti ja mukavasti kaikki onnistui täällä meillä.
Ehdotin perhepäivän järjestämistä jo ensimmäisellä työviikollani ja innostuneita löytyi heti jo useita. Koska Goforella uskotaan työntekijöiden omaan päätöksentekokykyyn ja vastuunottoon, tällaisen tapahtuman järjestämiseen ei tarvittu kenenkään erillistä päätöstä: riittää, että tarpeeksi moni ihminen piti sitä hyvänä ideana. Kaikki oli järjestettävissä ilman byrokratiaa tai raskasta päätöksentekoprosessia.

Goforella toimistoilla on myös erillinen viihtyvyystyöryhmä, josta saatiin merkittävää apua tämänkin tapahtuman järjestämiseen, mutta sama vastuun jakamisen periaate toimii viihtyvyydenkin suhteen – ei ole tarkoitus, että viihtyvyys olisi vain yhden henkilön tai työryhmän vastuulla. Viihtyvyys on kaikkien asia ja kaikki voivat sitä edistää.

Budjettia ei ole, eikä tarvita

Tein alussa myös sen virheen, että menin mainitsemaan sanan ’budjetti’ ja sen hyväksymisen. Tähän joku välittömästi vastasi, että ”ei meillä Goforella mitään budjetteja tällaiseen ole”. Normaalissa organisaatiossa tämä tarkottaisi, että tapahtuman järjestämiseen ei ole rahaa. Goforella se tarkoittaa jokaisen omaa vastuuta harkita ja päättää, kuinka paljon rahaa ja aikaa tällaisen tapahtuman järjestämiseen kannattaa käyttää. Tämä toimii silloin, kun jokainen muistaa, että vapaus edellyttää omaa vastuuta.
Tapahtuman järjestämistä helpotti myös se, että Goforen toimistot ovat ilman eri järjestelyjäkin jo todella viihtyisiä paikkoja. Halusimme myös, että tapahtuma on meidän itsemme näköinen. Tampereen toimiston tapahtumasta muodostui lopulta toimistopeli, jossa oli parikymmentä touhupistettä ja joiden suorittamisesta sai kaikkien rakastamia tähtitarroja.

Iltapäivä lapsille ja ilta aikuisille

Iltapäivän ohjelma oli suunnattu lapsille, illasta tehtiin enemmän afterwork-henkinen. Alkuperäinen ehdotus tapahtumasta oli nimenomaan perhepäivä, mutta hyvin nopeasti kävi ilmi, että osa goforelaisista halusi tuoda toimistolle aikuisia ystäviään tai muita sukulaisia. Tällaisena tapahtuma toimi kaikille eikä vain niille, joilla sattui olemaan lapsia.

Iltapäivän pingisrobottihaasteet, onginnat, temppuradat, biljardipöydät, herkkupisteet ja muut puuhastelut olivat osallistujien palautteen perusteella erittäin suosittuja. Noin neljän aikaan (jo goforelaisiksi käännytetyt) perheen pienimmät vietiin kotia kohti.

Tämän jälkeen aina sanavalmis ja viihdyttävä toimitusjohtajamme Timur Kärki piti toimistomme auditoriossa noin puolen tunnin esityksen aiheesta Gofore ja Goforen kulttuuri. Olen ehkä puolueellinen, mutta minusta on kiva kuunnella Timurin puheita, koska tiedän, että hän puhuu sydämestään ja rehellisesti.
Loppuillasta temppuradat vaihtuivat pokeripöydiksi, tarjoilu afterwork-henkiseksi, onginta Gofore-visaksi ja niin edelleen. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli meidän järjestäjien mielestä ja myös osanottajien palautteen perusteella onnistunut.

Nyt myös goforelaisten sukulaiset ja ystävät tietävät, mikä on paras työpaikka.

Avatar

Jarno Virtanen

Jarno suunnittelee ja toteuttaa vaativia ja liiketoimintakriittisiä verkkopalveluita noin 20 vuoden kokemuksella. Hän saa iloa ja ylpeydenaiheita verkkopalveluiden korkeasta teknisestä ja sisällöllisestä laadusta.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Miten syntyy onnistunut digitaalinen palvelu käytännössä? Olemme pohtineet sudenkuoppia, joiden yli julkisten organisaatioiden on pystyttävä ponnistamaan, jotta ne voivat täysin hyödyntää digitalisaation ja teknologisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet palvelutuotannossaan. Arto kirjoitti aikaisemmin organisaatiolähtöisyyden ja toimintakeskeisyyden karistamisesta. Myös käytännön toimintatapojen on uudistuttava, jotta ne eivät rajoita organisaatioiden uudistumiskykyä ja aseta esteitä oivaltaville palveluinnovaatioille.
Pohdin tässä kuutta keskeistä seikkaa, joiden avulla palvelukehitykseen saadaan tuotua digitalisaation edistymiselle välttämättömiä ketteryyttä ja kokeiluja sekä joustavaa, vuorovaikutteista yhteistyötä.

Keskity suunnittelun sijasta tekemiseen

Ketterät menetelmät ovat olleet järjestelmä- ja ohjelmistokehittämisen arkipäivää jo kymmenen vuotta. Vesiputousmallisten projektien perintö on kuitenkin julkisella sektorilla vahva, ja yhä edelleen ajatus hyvin suunnitellusta puoliksi tehtynä saa monissa kehitysprojekteissa aikaa ja resursseja kulumaan ilman, että tulosta syntyy. Määrittelydokumentteja kirjoitetaan pidempään kuin koodia, ja kehitystyötä lähdetään lopulta tekemään melko tarkkaan ennalta lukkoon lyötyjen vaatimusten pohjalta.
Nykymaailmassa alkuperäiset suunnitelmat joutuvat todennäköisesti romukoppaan kehitystyön edetessä. Uudet digitaaliset palvelut syntyvät kokeilemalla ja jatkuvasti parantamalla. Muutoksiin mukautuminen ja niiden ennakoiminen on mahdollista vain ketterässä ympäristössä. Nopean ja jatkuvan kehittämisen vaatimukseen vastaamiseksi ketterästä kehittämisestä on jo otettu askel pidemmälle DevOps-kulttuuriin, joka tuo vauhtia ja ketteryyttä myös ohjelmistojen testaukseen, tuotantoonvientiin ja ylläpitoon.

Kuuntele jatkuvaa palautetta

Yleinen ongelma on, että digitaalisesta palvelusta yritetään tehdä kerralla valmista – ajatellaan, että on tilattu järjestelmä ja kunhan se on toimitettu, kehityshanke on valmis. Digitalisaatio etenee jatkuvasti ja muuttaa loppukäyttäjien tarpeita ja odotuksia palvelulle samalla kun myös toimintatavat muuttuvat. Organisaatioiden pitäisi jo hankintavaiheessa ymmärtää tilaavansa vain ensimmäisen vaiheen toteutusta, jota kehitetään jatkuvasti eteenpäin.
Ohjelmistokehittäjät ja järjestelmien ylläpitäjät yhteen tuoneen DevOps-toimintatavan valtti on se, että uusia toiminnallisuuksia voidaan viedä tuotantoon jatkuvasti, ei hitaissa päivityssykleissä. Tämä edellyttää myös, että toiminnan on oltava aidosti palauteohjautuvaa: palautesilmukoita on oltava monella tasolla operatiivisen, teknisen toiminnan ja käyttäytymisen mittaamisesta palvelun ominaisuuksiin liittyvään palautteeseen ja kokemuksiin palvelun käytöstä, ja näistä silmukoista saatavaa palautetta on myös sitouduttava kuuntelemaan.

Kiipeä kellarista pilveen

Julkinen sektori on selvästi takamatkalla modernien pilvipalvelujen hyödyntämisessä. Kallis ja kankea konesali-infrastruktuuri hidastaa järjestelmien ja palvelujen kehitysvaihetta ja tekee esimerkiksi nopeat kokeilukonseptit sekä ketterän prototyyppien tekemisen vaikeaksi. Pitämällä kiinni perinteisistä konesaleista organisaatiot ovat estäneet aidon lean startup -hengen syntymistä julkisten palvelujen kehittämiseen.
Kustannustehokkaiden ja skaalautuvien pilvipalvelujen avulla resurssit voitaisiin käyttää palvelimien ja verkkoyhteyksien sijasta varsinaiseen palvelukehitykseen ja uuden innovointiin. Tällaisessa ympäristössä ideoita voi testata ilman suuria riskejä – jolloin on myös helpompi luopua ideoista, jotka eivät toimikaan käytännössä. Tämän vuoden alussa valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuo palveluvalikoimaansa julkiset pilvipalvelut, mikä toivottavasti antaa vauhtia organisaatioiden siirtymiselle nykyaikaiseen pilviympäristöön.

Pilko järkälemäiset järjestelmät

Jatkuvan parantamisen kierteen syntymistä julkisiin digitaalisiin palveluihin estävät edelleen monoliittiset järjestelmät. Järkälemäiset, suuret järjestelmät ja sovellukset sitovat organisaatiot valittuihin teknologioihin ja hankaloittavat jatkokehittämistä, elleivät sitten tee siitä täysin mahdotonta. Julkisen sektorin monoliittisten järjestelmien joustamattomuuteen on kiinnitetty huomiota jo vuosia, mutta yhä vain niitä hankitaan.
Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä järjestelmien ja sovellusten on pystyttävä liittymään ja kasvamaan osaksi digitaalisten palvelujen ekosysteemiä. Mikropalveluarkkitehtuuri auttaa säilyttämään reagointikyvyn ja jatkuvan kokeilemisen ja kehittämisen myös tulevaisuudessa. Mikropalveluina toteutettu järjestelmä koostuu erillisistä, keskenään kommunikoivista pienistä palveluista, joista jokainen on suunniteltu ratkaisemaan vain tietty toiminto. Mikropalvelut voidaan toteuttaa vastuullisissa, itseohjautuvissa kehittäjätiimeissä kuhunkin tarkoituksen parhaiten soveltuvalla teknologialla ja sopivimmilla menetelmillä.

Ota tuoteomistajuus haltuun

Onnistuneiden digitaalisten palvelujen taustalla on paitsi moniosaava järjestelmätoimittaja, myös sitoutunut asiakas. Aitoa tuoteomistajuutta ei voi ulkoistaa. Organisaatiosta on löydyttävä tuote- tai palveluomistaja, jolla on aikaa ja innostusta sitoutua kehitysprojektiin. Usein pöydän ääreen istuutuu organisaatiosta pakon edessä projektipäälliköksi päätynyt henkilö, jolla ei ole tarvittavaa omistautumista – eikä välttämättä edes valtaa tehdä päätöksiä.
Hyvä tuoteomistaja osallistuu palvelun kehittämiseen koko projektin ajan ja haluaa intohimoisesti rakentaa yhteistyössä parhaat mahdolliset ratkaisut. Tärkeä onnistumisen edellytys on vuorovaikutteinen yhdessä tekemisen kulttuuri, jossa kokeilut saavat myös epäonnistua, kunhan niistä opitaan. Jotta yhteistyö sujuu saumattomasti, kehitystiimissä on oltava vahva yhteisymmärrys ja keskinäinen luottamus. Moni oikaisee kumppanivalinnassa ja järjestää CV-kisat, joissa osaamisen sijasta ratkaisee mennyt kokemus. Valintaa tehtäessä olisi syytä nähdä vaivaa ja järjestää esimerkiksi haastatteluja ja ryhmätehtäviä. Siten voi saada etukäteen selville, miten aikaansaava kehitystiimi todella on ja miten yhteistyö käytännössä sujuu.

Vapaudu kankeista ja pitkistä sopimuksista

Yleinen kilpailutus- ja sopimusvaiheen virhe on se, että organisaatio lukittautuu yhteen toimittajaan pitkäksi aikaa eikä jätä itselleen mahdollisuutta irrottautua sopimuksesta, jos kemiat eivät kohtaakaan. Hyvä keinoa on suosia monitoimittajatiimejä, jolloin useampi kuin yksi toimittaja pääsee kiinni järjestelmän kehittämiseen ja tervehenkinen kilpailu haastaa myös toimittajia etsimään parhaita mahdollisia ratkaisuja.
Toinen kilpailutuksiin liittyvä haaste on, että organisaatiot asettavat hinnan laadun edelle. Puitesopimuksissa hinnat ovat jo valmiiksi kilpailukykyiset ja erittäin alhaisella tasolla. Painopistettä voisi siksi turvallisin mielin siirtää entistä enemmän laatuun ja osaamiseen, jotta valituksi tulisivat oikeasti parhaat, näkemykselliset tekijät, jotka hallitsevat uusimmat menetelmät ja teknologiat ja joiden kanssa yhteistyö sujuu niin, että kehittämisen muut sudenkuopat vältetään.

Tässä blogisarjassa pohdimme organisaatiolähtöisyyden, kulttuurin ja johtamisen sekä toimintatapojen sudenkuoppia, joiden yli julkisten organisaatioiden on ponnistettava voidakseen hyödyntää digitalisaation ja teknologisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet toimintansa kehittämiseen – siis aidosti vaikuttavaan digiloikkaan.

Blogisarjan seuraavassa osassa Mikael pohtii, miten ketteryys ja kokeilut tuodaan osaksi johtamista ja organisaatiokulttuuria.

Avatar

Juha Virtanen

Juhan vastuulla on Goforen myynnin ja asiakkuuksien johtaminen. Erityisesti Juhan sydäntä lähellä on maailman muuttaminen paremmaksi uusien digitaalisten innovaatioiden ja toimintatapojen kautta. Tällä hetkellä Juhan tärkeimpänä tehtävänä on kehittää Goforesta Suomen parasta asiakasarvoa tuottava digitalisoinnin kumppani.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Digitalisaatio antaa julkisille organisaatioille mahdollisuuden toimia täysin uudella tavalla ja rakentaa kansalaisille entistä parempia palveluja. Julkisten palvelujen rakentaminen ensisijaisesti digitaalisiksi on kirjattu jopa hallitusohjelmaan. Olen huomannut, että käytännössä organisaatiot kuitenkin kompastuvat digitaalisten palvelujen kehittämisessä usein jo alkumetreillä kysyessään ”miten sähköistämme palvelumme?”.
Jos palvelukehityksen lähtökohdaksi otetaan nykytila ja olemassa olevat toiminnot, todellinen uudistuminen on estetty jo alussa. Pelkkä nykyisen palvelun sähköistäminen kun ei palvele käyttäjää juurikaan entistä paremmin, eikä ainakaan tuota tälle ennennäkemätöntä palvelua sekä uutta ja odottamatonta arvoa, mistä digitalisaatiossa lopulta on kyse.

Käyttäjien tarpeet eivät noudata organisaatiorajoja

Organisaatio- ja toimintakeskeisyys sitovat kädet digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseltä ja rampauttavat aitoa käyttäjälähtöisyyttä, koska ne estävät näkemästä parasta mahdollista ratkaisua käyttäjän tarpeeseen. Kansalainen ei elä ja toimi samassa siilossa organisaation ja tälle kuuluvien vastuualueiden ja tehtävien kanssa. Hänellä on jokin tarve tai ongelma, johon hän tarvitsee vastauksen eikä häntä kiinnosta, minkä organisaation seinien sisällä vastuu tarvittavan palvelun tuottamisesta on.
Nykyisin oletus on, että kansalaiset etsivät ja löytävät virastojen ja palvelujen viidakosta sen, mitä tarvitsevat. Jos katuvalot ovat kotimatkani varrelta sammuksissa, minun täytyy tuntea kunnan ja valtion työnjako ja tietää mikä virasto valojen toiminnasta lopulta vastaa voidakseni ilmoittaa ongelmasta ja saadakseni palvelua. Aidosti käyttäjälähtöinen lähestymistapa ammentaisi käyttäjien luonnollisista tarpeista ja toiminnasta, jolloin palvelupolutkin ulottuisivat yli organisaatiorajojen.
Käyttäjälähtöisyyden suuri sudenkuoppa on, että käyttäjien tarpeet huomioidaan nykyisen toiminnan ja nykyisten rakenteiden puitteissa, kun vaikuttavien digitaalisten palvelujen kehittäminen edellyttäisi toiminnan muokkaamista perusteellisesti uusiksi. Käyttäjän kannalta luontevintahan voisi esimerkiksi olla, että nykyinen palvelu yhdistetään johonkin toiseen palveluun.

Kolme kertaa käyttäjä

Kun puhutaan palvelun käyttäjistä, puhutaan tyypillisesti ulkoisista asiakkaista, siis kansalaisista. Organisaation työntekijät ovat järjestelmän päivittäisinä käyttäjinä tärkeä sisäinen asiakas, ja kehitettävän digitaalisen palvelun on autettava myös heitä toimimaan entistä tehokkaammin ja palvelemaan asiakkaita entistä paremmin. Kolmanneksi, jo kehitystyön alkuvaiheessa pitäisi kuunnella laajasti sidosryhmiä: muita organisaatioita, heidän tarpeitaan ja myös heidän asiakkaidensa tarpeita tuotettavalle palvelulle.
Organisaatioiden yhteishankkeet päätyvät kuitenkin helposti tilanteeseen, jossa osapuolet esittävät omista siiloistaan vaatimuksia palvelun kehittämiselle. Organisaatio- ja toimintakeskeinen ajattelu sulkee ovia monilta mahdollisuuksilta, kun yhteistyön puute estää esimerkiksi julkisen sektorin eri toimijoiden valtavien tietovarastojen hyödyntämisen uusien, oivaltavien palvelujen kehittämiseen.

Ei pintaa syvemmälle, vaan syvältä pintaan

Kun digitaalisia palveluja kehitetään aidosti käyttäjien tarpeisiin, ei työssä sukelleta pinnasta syvemmälle, vaan pikemminkin pyritään syvemmältä kohti pintaa. Käyttäjälähtöisyys tulkitaan suunnittelu- ja kehitystyössä usein hyvin konkreettisesti palvelunäkymän ominaisuuksiksi. Huomio keskittyy alkumetreiltä lähtien vain pintaan: millainen käyttöliittymä palvelulla on ja miten se toteutetaan.
Jos järjestelmätoimittajalta pyydetään ehdotusta käyttöliittymästä jo tarjousvaiheessa, käyttäjä on oikeastaan jo unohtunut matkasta ja palvelun kehittäjä haluaa oikaista maaliin kulkematta läpi polkua, joka sinne johdattaa. Sillä ennen kuin käyttöliittymästä voidaan tehdä päätöksiä, pitää taustalla olla ymmärrys palvelun käyttäjien todellisista tarpeista, tietoa heidän motiiveistaan, asenteistaan ja arvostuksistaan sekä käsitys heidän tavoitteistaan ja toiminnastaan. Tältä pohjalta voidaan ylittää sekä organisaatio- että toimintakeskeisyyden esteitä ja välttää käyttöliittymäkeskeisyys.
Harmittelen usein myös sitä, että suunnittelutyöhön ryhdytään organisaatioissa vaikeimman kautta, ja pohditaan, miten syntyisi ratkaisu, joka ratkaisee kaikkien käyttäjien kaikki tarpeet. Toivoisin rohkeutta kehittää palveluja selkeästi eri käyttäjäryhmille. Aitoon käyttäjälähtöisyyteen kuuluu myös ymmärrys siitä, että erilaisilla käyttäjäryhmillä on erilainen kyky hyödyntää palveluja – ja että erilaisiin tarpeisiin saa ja pitää kehittää erilaisia ratkaisuja. Muuten on vaikea luoda aidosti onnistunutta käyttäjäkokemusta kenellekään.

Tässä blogisarjassa pohdimme organisaatiolähtöisyyden, kulttuurin ja johtamisen sekä toimintatapojen sudenkuoppia, joiden yli julkisten organisaatioiden on ponnistettava voidakseen hyödyntää digitalisaation ja teknologisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet toimintansa kehittämiseen – siis aidosti vaikuttavaan digiloikkaan.

Blogisarjan seuraavassa osassa Juha Virtanen pohtii, millaisia sudenkuoppia organisaatioiden on vältettävä käytännön toimintatavoissa, jotta ne eivät rajoita kykyä uudistua ja luoda uusia, oivaltavia digitaalisia palveluja.
 

Avatar

Arto Puikkonen

Arto on kokenut palveluiden muotoilija ja UX-suunnittelija. Hän on urallaan huolehtinut kymmenien web-, mobiili- ja työpöytäsovellusten muotoilusta. Arton ydinosaamista ovat käyttäjätyö sen moninaisimmissa muodoissaan sekä käyttöliittymäsuunnittelu. Goforella Arto vastaa yrityksen muotoilupalveluista

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.