Revenge of the Chatbots


Chatbots have gained an unusually large focus in recent years. A chatbot is a piece of software that performs automated tasks, such as setting an alarm, scheduling a meeting or ordering a pizza. Here is one story of chatbots’ practical use.

Background

Gofore is a Finnish software and consultancy company. Because of the company’s rapid growth, its manual and repetitive tasks required more and more attention. Hiring more managers was never an option.
The original idea was to design a fancy dashboard and graph tool. We started the internal project, and within three months the tool was ready. As usual, our first hunch was wrong. The management used a few graphs, but the tool never gained the popularity we had hoped for.
If the mountain won’t come to Muhammad, then Muhammad must go to the mountain. Therefore, we looked to one common tool that people use on daily basis – Slack *. Soon, we created the first chatbot on Slack.

Simple Deployment

Adding a chatbot to Slack was easy. The dashboard and graph tool already integrates to our ERP and a few other background systems via API or Webhooks. From there, the data goes to the time series database.
The chatbot army uses the same architecture as described above. Some bots are schedule-based and some are event-driven. Check out the Slack-bot-users tutorial for the further information.

Seven-Nation Bots

Collecting and reporting business information is a time-consuming and error-sensitive job. Our bots parse the information automatically on the easy form. For instance, the bots list the utilization rates, sales opportunities, and crucial marketing data. See the most readable blogpost-chatbot in action below:

As humans, we tend to forget things. The chatbots provide advice if the user has forgotten to record working hours, worked too much, or has not sent a bill to the customer. See our chatbot quoting Napoleon below:

The ‘hot member’ of our bots’ army is the train-ticket-chatbot. Originally created in our Hackathon event by Harri Hämäläinen, this chatbot helps people to buy season train tickets more quickly and efficiently. See how the chatbot survives the customer service duty:

Dad, Could I Have my Own Chatbot?

Can you use chatbots in your business? Definitely! Firstly, analyse what annoying tasks your workers or customers do regularly. Secondly, decide how to use chatbots. Chatbots’ natural habitats are in messaging applications such as Slack, Yammer, or other messaging tools. Lastly, find few skilled developers and explain the use case. Remember to give the developers enough access rights, since chatbots most likely integrate into your existing systems.
The ultimate goal is to let chatbots take care of all manual and repetitive work in our company. We are not there yet, but the target is achievable. Chatbots allow people focus on what they do best – solving complex problems.
 
Thanks to these awesome people who brought our bots to life:

  • Joonas Itkonen
  • Mikael Harju
  • Harri Hämäläinen
  • Juuso Meriläinen
  • Antti Tohmo
  • Joona Romppanen
  • Jesper Skand
  • Timo Nikkilä
  • Marko Wallin
  • Peter Kronström
Graphic design

Ville Takala

Details:

Slack is one of the biggest cloud-based collaboration tool. Slack supports channels, direct messages, file sharing, and calls. Slack endless integration possibilities makes it the perfect tool for chatbots.

Read more

https://www.recode.net/2016/4/11/11586022/what-are-bots
https://www.cnet.com/how-to/what-is-a-bot/
http://www.techworld.com/picture-gallery/personal-tech/9-best-uses-of-chatbots-in-business-in-uk-3641500/

Avatar

Juhana Huotarinen

Juhana on kokenut ohjelmistoprojektien vetäjä, joka on erikoistunut Lean-ajattelun ja ketterien menetelmien käyttöönottoon suurissa julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeissa. Viime vuosina hänet on pitänyt kiireisenä mm. Trafi, Valtori (Valtiokonttori), Opetushallitus, Kela ja Liikennevirasto. Aiemmin työurallaan Juhana on toiminut myös projektipäällikkönä ja ohjelmistosuunnittelijana. Juhanan ajatuksia voi lukea lisää hänen asiantuntijablogeistaan sekä Twitteristä.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Essi Porkan kirjoitus Goforen työkulttuurista on julkaistu alunperin Työn tuuli -julkaisusssa osoitteessa: https://www.henry.fi/ajankohtaista/tyon-tuuli/2017/tyon-tuuli-12017.html

Goforessa toiminta perustuu yhdessä tekemisen kulttuuriin

Goforea on monesti kuvailtu työkulttuurin uudistajana, jonka innovatiivinen johtaminen on nostanut yrityksen Suomen parhaiden työpaikkojen listalle. Yrityksen kulttuurista ja osaamisesta vastaavan Erkki Salmisen mukaan Goforen toimintaa kuvaa parhaiten verkostomainen organisaatiomalli ja toiminnan sekä organisaatiokulttuurin perustuminen yhdessä tekemiseen. Rakenne on haluttu pitää hierarkialtaan mahdollisimman matalana, ja työntekijöiden itseohjautuvuus on juurtunut syvälle yrityksen toimintatapoihin. Työtä tehdään projekteissa, joissa projektitiimit pääsääntöisesti ovat itse vastuussa työn etenemisestä ja tuloksista.
Esimiestyö on järjestetty niin sanotun esimiespoolin kautta, johon kuuluu 11 henkilöä jakautuneena Tampereen, Helsingin, ja Jyväskylän toimipisteisiin. Esimiestyön vastuulla on työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen, ei ihmisten työnteon valvonta. Esimiespoolin kesken on sovittu löyhä tiimijako, mutta käytännössä työntekijät voivat pyytää tukea keneltä tahansa pooliin kuuluvalta esimieheltä. Esimiehet vastaavat usein myös uusien työntekijöiden vastaanottamisesta.
Pääasiallinen vastuu päätöksenteosta on johtoryhmällä, johon kuuluvat Salmisen lisäksi esimerkiksi talous- ja hallintojohtaja, markkinointi- ja viestintäjohtaja, toimitusjohtaja ja myyntijohtaja. Vastuualueet ovat tarkoituksellisesti laajat, sillä Goforessa on haluttu ylläpitää yhdessä tekemisen kulttuuria. Vaikka vastuu lopullisesta päätöksestä on yksittäisillä johtoryhmän jäsenillä, työntekijöillä on usein hyvin suuri rooli päätöksenteossa päivittäisen työn kautta. Koska väliportaita ei johtoryhmän lisäksi ole, päätöksiä on tehtävä myös arjessa ja jokaisen työntekijän on otettava vastuuta omasta työstään.
Goforen rekrytointiprosessi on hyvä esimerkki siitä, miten päivittäinen työ ja päätöksenteko usein perustuvat yhteistyöhön. Vaikka Goforessa toimii noin 10 hengen rekryrinki, joka käsittelee sisään tulevat hakemukset, rekrytointiprosessi hoidetaan yhdessä kaikkien työntekijöiden voimin. Työhaastatteluihin osallistui esimerkiksi viime vuonna yli 100 Goforen työntekijää, sillä yritys kasvaa voimakkaasti ja uusia henkilöitä palkattiin lähes 80.
Tavallisesti rekrytoinneissa järjestetään kaksi työhaastattelukierrosta. Haastatteluihin osallistuvat goforelaiset sopivat keskenään, miten he haluavat hoitaa prosessin. Jos haastateltavasta jää kaikille työntekijöille myönteinen kuva ja uusi henkilö halutaan palkata yritykseen, Salminen tekee lopullisen päätöksen sekä työtarjouksen. Salmisen itsensä mukaan hänen tekemänsä rekrytointipäätös on kuitenkin hyvin nimellinen – työntekijöiden yhdessä tekemä päätös haastatteluprosessin jälkeen on todellisuudessa paljon merkityksellisempi lopputuloksen kannalta.
Salmisen mielestä on tärkeää, että Gofore opitaan tuntemaan juuri omien työntekijöidensä kautta. Tällöin ylpeys ja innostus omasta työpaikasta välittyy aidosti myös muille ja yritykseen saadaan rekrytoitua henkilöitä, jotka sopivat nykyisten goforelaisten joukkoon. Rekrytoinnin lisäksi työntekijöitä kannustetaan osallistumaan Goforen näkyvyyden ja toiminnan edistämiseen myös muilla tavoin. Jos työntekijä kirjoittaa blogipostauksen Goforen verkkosivuille tai edustaa Goforea mediassa, näkyvyydestä on mahdollista saada 250 euron vaikuttamisbonus. Liidipalkkiolla puolestaan kannustetaan osallistumaan myynnilliseen työhön. Salminen ei kuitenkaan usko, että bonuksilla itsessään on kovin suuri merkitys työntekijöiden motivoinnin kannalta – palkkio toimii enemmänkin signaalina siitä, minkälaista toimintaa Goforessa arvostetaan. Jotta ihmiset haluavat aidosti tehdä asioita yhdessä ja edistää positiivista mielikuvaa Goforesta myös yrityksen ulkopuolella, motivaation on oltava työntekijöistä itsestään lähtöisin.

Digityökalujen käyttö tukee tiedon avoimuutta

Goforelle on tunnusomaista vahva luottamus omiin työntekijöihin – yhteisen päätöksenteon ja itseohjautuvuuden kannalta on tärkeää, että toiminta perustuu mahdollisimman läpinäkyvään ja avoimeen tietoon. Tämän vuoksi lähes kaikki tieto on Goforessa työntekijöiden saatavilla, ellei laki tai tiedon luottamuksellisuus sitä estä. Esimerkiksi luottokorttilaskut ovat avoimia, ja työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan oma palkkansa yhteisessä intranetissä. Vaikka palkan ilmoittaminen on kaikille vapaaehtoista, lähes puolet työntekijöistä, toimitusjohtaja ja Salminen mukaan lukien, ovat lisänneet tietonsa muiden nähtäville. Vastaavat käytännöt saattavat tuntua pieniltä, mutta Salminen korostaa niillä olevan tärkeä merkitys työntekijöiden keskinäisen luottamuksen kannalta. Palkkatietojen avaaminen muiden nähtäville osoittaa, että oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus työkavereiden kesken on tärkeämpää kuin oman edun maksimointi. Tiedon avoimuus ja työntekijöiden vapaus tehdä itsenäisiä päätöksiä on myös johdon viesti siitä, että jokaista työntekijää halutaan kohdella yhdenmukaisesti.
Jotta tiedon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä voidaan edistää mahdollisimman tehokkaasti, Goforella on panostettu digitaalisiin työvälineisiin. Salmisen mielestä erityisesti Slack on mahdollistanut aktiivisen keskustelukulttuurin, sillä työntekijät voivat osallistua keskusteluun sijainnista riippumasta – yhteisöllisyyden tunne voidaan säilyttää, vaikka toimistot sijaitsevat kolmella eri paikkakunnalla ja osa tekee työtä asiakkaiden luona. Slackin kaltainen viestintäkanava on myös madaltanut ihmisten kynnystä sanoa mielipiteitään ääneen, minkä vuoksi pienemmätkin asiat saadaan tuotua nopeasti esille. Yksi Goforen vahvuuksista onkin kulttuuri, jossa ihmiset uskaltavat antaa myös rakentavaa ja kehittävää palautetta. Palautteen antamisen kulttuuri auttaa tunnistamaan kehitysmahdollisuuksia tehokkaasti ja toimintaa saadaan jatkuvasti kehitettyä eteenpäin työntekijöiden ehdotusten kautta.
Slack on kuitenkin hyvin hetkessä elävä, eikä Salminen sen vuoksi näe sen sopivan pysyvämpään tiedottamiseen. Goforella on sen vuoksi käytössä myös wiki-pohjainen intranet, Confluence. Tarkoituksena on ollut luoda paikka pysyvämmälle tiedolle, ja käytännössä kuka tahansa voi editoida tai kommentoida intranetin sivuja. Koska Slack ja Confluence ovat molemmat hyvin aktiivisessa käytössä, sähköpostin käyttö on vähentynyt huomattavasti. Toisaalta, vaikka Confluencella ja Slackillä on ollut suuri merkitys aktiivisen keskustelukulttuurin luomisessa, myös sähköposti on haluttu pitää tiedottamisen apuvälineenä. Esimerkiksi Salminen tiedottaa usein kirjoittamalla Confluenceen blogikirjoituksen, jonka linkin hän jakaa sähköpostitse sekä mahdollisesti osoittaa asiaan liittyvän kanavan Slackin puolella. Tapa on auttanut välttämään perinteisen viestinnän ongelman, jossa viesti jää aina joiltain saamatta tai ymmärtämättä. Useiden kanavien kautta tieto saadaan välitettyä jokaiselle työntekijälle, ja halukkaat voivat käydä asiasta jatkokeskustelua. Toki Goforellakaan ei jokainen työntekijä ehdi tai ole kiinnostunut osallistumaan keskusteluihin aktiivisesti, mutta yleinen mentaliteetti on, että jokaisella on oltava siihen mahdollisuus.
Johdon ja johtamisen tehtävä on ennen kaikkea innostaa työntekijöitä ja mahdollistaa itseohjautuva päätöksenteko päivittäisessä työssä. Tämän vuoksi Goforella pyritään välttämään turhaa ohjeistusta, ja harvoille asioille on kovin tarkkaa budjettia. Esimerkiksi tapahtumaa järjestäessä työntekijöiden on ymmärrettävä edellisten tapahtumien valossa, mitä kohtuullinen rahankäyttö kyseisen tapahtuman osalta tarkoittaa. Kun työntekijöillä on tarvittava tieto päätöksentekoa varten, ihmisillä on myös kyky tehdä fiksuja päätöksiä ilman johdon asettamia rajoituksia.

Goforen kulttuuri on kasvanut ihmisten kautta

Koska Goforen vuosittainen kasvu on ollut nopeaa, nykyinen toimintamalli on syntynyt vähitellen ja käytössä oleville organisoitumis- ja johtamisratkaisuille on vaikeaa erotella tarkkaa alkupistettä. Johtamisen ja organisoitumisen kehittämistä on kuitenkin ohjannut muutama perusajatus, joihin nykyinenkin organisoitumismalli perustuu. Goforen alkuvaiheessa organisaatiorakenne oli hierarkkisempi kuin nykyään. Esimerkiksi ohjelmistokehityksen liiketoimintayksikön työntekijät oli jaettu tiimeihin, joiden toimintaa ohjasivat hyvin perinteiseen tapaan tiimiesimiehet. Koska Goforessa on alusta asti haluttu säilyttää pienen yrityksen ketteryys ja välttää organisaation siiloutuminen, liiketoimintayksiköt purettiin ja työntekijöistä muodostetiin yhden organisaation alla toimiva Gofore Crew. Toiminnan toimivuutta tarkkaillaan jatkuvasti, ja erityisesti byrokratiaa ja turhaa työtä lisääviä toimintatapoja pyritään välttämään. Salmisen mukaan Goforessa puhutaan usein termistä ”minimum viable management”, mikä kuvaa osuvasti yrityksen tavoittelemaa ketterää kehitystä. Tavoitteena ei ole ollut poistaa kaikkea johtamista, vaan kehittää mahdollisimman vähällä ja yksinkertaisella johtamisrakenteella toimiva kokonaisuus.
Koska kasvu on ollut nopeaa ja vuosittain on rekrytoitu kymmeniä ihmisiä, myös yritykseen tulleiden työntekijöiden mukana on tullut paljon kehitysideoita. Salminen näkeekin, että Goforen organisaatio ja johtaminen ovat kasvaneet nykyiseen malliin juuri ihmisten kautta. Uudet työntekijät ovat tuoneet paljon ideoita, ja toisaalta johtamista on myös jatkuvasti sopeutettu kasvavan organisaation tarpeisiin. Tämän lisäksi Goforessa verkostoidutaan aktiivisesti muiden alan yritysten kanssa ja uusista ideoista keskustellaan hyvinkin avoimesti. Vaikka monet muiden kehittämät johtamismallit eivät ole suoraan kopioitavissa, Salminen kokee ajatusten vaihtamisen hyödylliseksi koko alan kehityksen kannalta. Kulttuuriasiat ovat harvoin liikesalaisuuksia, toisilta yrityksiltä lähtöisin olevat ideat on joka tapauksessa sopeutettava omaan liiketoimintaan, arvoihin, ja kulttuuriin.

Nopea kasvu on tuonut mukanaan myös haasteita

Tähän asti verkostomaisen rakenteen ja itseohjautuvuuden säilyttäminen on ollut verrattain helppoa, mutta jatkuva kasvu on alkanut tuoda myös haasteita mallin skaalautuvuuden kannalta. Työntekijöiden määrä kasvaa, eivätkä ihmiset voi enää tuntea toisiaan samalla tavalla kuin pienemmässä organisaatiossa. Kun asiakkaiden ja henkilöstön määrä kasvaa, projektien resursoinnista tulee haasteellisempaa: Miten voidaan huolehtia, että jokaisella on mahdollisuus päästä haluamiinsa projekteihin ja että työ säilyy näin mielekkäänä? Vaikka työ perustuu itseohjautuvuuteen ja yksilöillä on suuri vastuu omasta työhyvinvoinnistaan ja suoriutumisestaan, yrityksen on silti pystyttävä huolehtimaan, etteivät työntekijät kuormitu liikaa ja että kaikilla on edelleen mahdollisuus vaikuttaa sekä organisaation että omaan työhönsä liittyviin asioihin.
Salminen sanookin ymmärtävänsä hyvin, miksi organisaatiot päätyvät kasvun vuoksi hierarkkisiin ratkaisuihin – väliportaisiin turvautuminen ja toiminnan jakaminen osiin on vastaavassa tilanteessa helppo ratkaisu. Sen aiheuttama siiloutuminen veisi kuitenkin pohjan, jolle Goforen toiminta ja kulttuuri perustuvat. Kasvuun liittyvää epätäydellisyyttä on opittava sietämään, eikä täydellistä johtamismallia voi koskaan saavuttaa. Vaikka mallia on väistämättä kehitettävä nykyisestä, Salminen ei itse usko, että itseohjautuvuuden ja yhdessä tekemisen ideologiasta olisi luovuttava. Monet ovat jo vuosia sitten kyseenalaistaneet Goforen organisaatiomallin toimivuuden, mutta toistaiseksi yhdessä tekeminen ja matalahierarkkinen rakenne ovat toimineet myös suuremman henkilöstömäärän voimin.
Oikeastaan juuri Goforen yhteisöllisyyteen perustuva kulttuuri on ollut kasvun tuomien haasteiden apuna. Ihmiset välittävät aidosti toisistaan ja ovat esimerkiksi tulleet sanomaan, jos kokevat kollegansa tarvitsevan apua. Työntekijöiden työtä ja hyvinvointia halutaan tukea myös jatkossa, mutta samalla Goforessa pidetään myös tärkeänä, ettei turhia rakenteita tai johtoportaita synny kasvun seurauksena. Kuluneen kevään aikana Goforella on palvelumuotoilun keinoin selvitetty minkälaista tukea ja sisäisiä palveluita työntekijät kaipaavat esimerkiksi työhyvinvoinnin ja kehittymisen tueksi. Palveluiden muotoileminen yhdessä työntekijöiden kanssa auttaa välttämään turhia rakenteita ja löytämään sen, mikä on työntekijöiden työn onnistumisen kannalta olennaisinta.

Innostuneet ja motivoituneet työntekijät Goforen menestyksen taustalla

Goforella on takanaan yli kymmenen vuoden kannattava kasvu, joka on vuosittain ollut 40- 50 % tasolla. Samaan aikaan myös henkilöstön määrä on kasvanut huimaa vauhtia, ja tänä vuonna tavoitteena on rekrytoida noin 80 uutta työntekijää. Goforen menestyksen voi kiteyttää hyvin yrityksen kahteen arvoon: Gofore on jokaiselle hyvä työpaikka ja se elää asiakkaidensa onnistumisista. Koska Goforen toiminta perustuu ihmisiin ja heidän asiantuntemukseensa, ovat asiakkaiden onnistuminen ja positiivinen palvelukokemus täysin riippuvaisia työntekijöiden hyvinvoinnista ja motivaatiosta tehdä työnsä hyvin.
Yksi tärkeimmistä tekijöistä työntekijöiden motivaation kannalta on yhteisöllisyys – se, että ihmisillä on yhteinen tavoite, jonka eteen jokainen työntekijä voi omalla yksilöllisellä osaamisellaan ja taustallaan tehdä töitä. Yhteisen tavoitteen jakaminen ja yhteisöllisyys ovat periaatteita, jotka näkyvät Goforen toiminnassa myös monissa käytännön asioissa. Esimerkiksi kannustinjärjestelmä on perustunut koko yhtiön kannattavuuteen ja kannustinpalkkiot on jaettu tasapuolisesti kaikille rooliin tai asemasta riippumatta. Myyntiin tai projekteihin perustuvia bonuksia ei ole, mikä osaltaan kannustaa ihmisiä tekemään töitä juuri yhteisen tavoitteen eteen sen sijaan, että oma etu pyritään maksimoimaan.
Salminen näkee, että juuri työntekijöiden aito halu ja innostus tehdä töitä yhteisen mission eteen on ollut tärkeää itseohjautuvan ja matalahierarkkisen kulttuurin luomisessa. Työn vaikuttavuus asiakkaalle ja yhteiskunnalle on goforelaisille tärkeää, ja työntekijöillä on vahva halu oppia ja kehittyä työssään. Tämä näkyy myös yhteisessä missiossa muuttaa maailmaa paremmaksi digitalisaation keinoin ja työkulttuuria uudistamalla. Goforessa halutaan olla hyvä ja kehittävä työyhteisö tavalla, joka vaikuttaa positiivisesti myös ympärillä olevaan yhteiskuntaan. Jotta työ pysyy merkityksellisenä ja Gofore kasvaa kannattavasti myös jatkossa, menestys vaatii sekä kurinalaisuutta että työn innostavuutta. Goforessa johdon tärkeimmäksi tehtäväksi onkin jäänyt juuri mielekkään työn mahdollistaminen ja työntekijöiden innostaminen – kun työ on hauskaa ja työntekijät jakavat yhteisen tavoitteen, jokaisen on helppo sitoutua mahdollistamaan myös asiakkaan onnistuminen.
__
Essi Porkka on viimeisen vuoden maisteriopiskelija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta, pääaineenaan johtaminen. Hän on innostunut henkilöstöjohtamisesta ja erityisesti siitä, miten digitaalisuus tulee yhä vahvemmin haastamaan perinteiset käsityksemme työstä ja johtamisesta. Hänen gradunsa käsittelee innovatiivisten HR- ja johtamiskäytäntöjen käyttöönottoa yrityksissä, ja Goforen työkulttuuri toimii siinä yhtenä case-esimerkkinä.

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Toukokuussa voimaan astuneen Leadin-kaupan myötä Goforen johdossa on tehty uusia nimityksiä. Vauhdikkaasti kasvavat yritykset integroituvat ja kirjoittavat menestystarinaa jatkossa yhdessä.
Topi Koskinen on nimitetty Goforen operatiivisen toiminnan johtajaksi (COO, Chief Operating Officer) ja Ville Tuominen kansainvälisestä liiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi (Director, International Business) 9.6.2017 alkaen. Samalla Koskinen ja Tuominen liittyvät Goforen johtoryhmään.
Topi Koskinen vastaa Goforessa tuotannonohjauksesta sekä ketterän hallinnon jatkuvasta kehittämisestä. Hän jatkaa myös Leadinin toimitusjohtajana. Ville Tuomisen vastuulla on Goforen kansainvälinen liiketoiminta. Lisäksi hän johtaa Muotoile-palveluiden myyntiä. Uusien tehtäviensä ohessa Tuominen jatkaa Leadinissa kaupallisen johtajan tehtävässä.
– Goforessa on perinteisesti kasvettu johtajarooleihin – aikaisemmin johtajan tai esimiehen tehtäviin ei ole rekrytoitu ketään ulkopuolelta. Ensimmäisen yritysostomme myötä saimme paitsi osaavan henkilökunnan, myös johdon, kertoo Goforen toimitusjohtaja Timur Kärki.
Goforen johtoryhmän jäsenen Mikael Nylundin vastuualuetta on samassa yhteydessä laajennettu. Uusi vastuualue kattaa johdon konsultoinnin liiketoiminnan lisäksi nyt myös yritysjärjestelyt. Yhtiön orgaaniseen kasvuun perustuvan kasvustrategian tukemiseksi tavoitteena on tehdä jatkossa yritysostoja Suomessa ja valikoiduilla muilla markkina-alueilla. Tavoitteena on löytää yritysostokohteita, joiden avulla Gofore vahvistaa kykyään auttaa asiakasyrityksiään kokonaisvaltaisesti digitaalisessa muutoksessa.
Yrityskauppa vahvistettiin 31.5.2017, kun Gofore hankki omistukseensa kaikki Leadinin osakkeet. Kasvuyhtiöt pyrkivät rekrytoimaan tämän vuoden aikana yhteensä 170 työntekijää kasvattaen henkilöstön määrää Suomen, Ison-Britannian sekä Saksan toimipisteissä. Gofore valittiin Suomen parhaaksi ja Euroopan 2. parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work 2017 -tutkimuksessa. Leadin jatkaa toistaiseksi omalla nimellään ja liiketoiminta jatkuu keskeytymättä.
Lisätietoja: 
Gofore Oy, toimitusjohtaja Timur Kärki, 040 828 5886, timur.karki@gofore.com
Lue lisää Goforen ja Leadinin yhdistymisestä

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

The Dark Side of Microservices

Background

A microservices architecture is a gold mine for software business. Modularity, component independency and reuse, scalability, and the freedom to choose a technology are good arguments for any architect planning meeting. Unfortunately, it is only the half-truth.

There is no free lunch

Microservices encapsulate business logic into small and loosely-coupled services. This has been argued as a justification for microservices. Though individual service complexity is reduced, orchestrating a large and distributed system makes things more complicated. A microservices architecture simply shifts complexity from the code design and implementation to system operations.
Designing and building a microservices architecture is a massive investment. A build pipeline, centralized logging system, and orchestration engine are needed from the first version. In addition to this, a microservices architecture makes daily software development such as developing, testing, and deploying more complicated.

Reuse is overrated

The reuse of components is one of the core principles of a microservices architecture. Reuse has been a strong sales argument for numerous frameworks, platforms, and architecture models. Unfortunately, the system that is based on reused components doesn’t come without a cost.
Fred Brooks made the observation that it took about nine times the effort to design and maintain a reused component compared to a single use component. This ratio may be higher than today’s standards, but is nevertheless a substantial difference.
Additionally, organisations often overestimate reuse needs. Nowadays, the products change rapidly and their lifetimes are short. One-size-fits-all solutions are wasteful in many cases.

Is your organisation ready?

Big companies, such as Netflix and Amazon, love to talk about microservices. These companies are able to make an enormous investment, both economically and culturally. If your organisation wants to adopt microservices, it must be ready for these changes.
Microservices principles put pressure on organisations to be more adaptive and flexible. Teams should have the authority to design, plan, and deploy their work. This DevOps culture lifts up the organisation’s maturity demands.
Conway’s Law states that the structure of your software is likely to reflect the structure of your software development organisation. The organisation must create integrated cross-functional teams where business, marketing, and developing teams work closely together to get all the potential from microservices. These organisation changes might be slow and painful.
Microservices provide technological freedom. This could lead to a situation where one system contains countless software languages, paradigms, and frameworks. The outcome is dramatically higher maintenance costs and teams’ standard of excellence.

Time to Rollback?

Should we turn back time and start building a ‘monolithic architecture’ again though ‘serverless architecture’ is just around the corner? Maybe not, although it is always a good idea to see both sides of the moon (even when discussing your favourite technology).
 
Graphic design
Ville Takala
 
Read more:
https://martinfowler.com/articles/microservice-trade-offs.html
https://www.oreilly.com/ideas/microservices-shift-complexity-to-where-it-belongs
https://blog.codecentric.de/en/2015/10/the-broken-promise-of-re-use/
https://techbeacon.com/want-develop-great-microservices-reorganize-your-team
 

Avatar

Juhana Huotarinen

Juhana on kokenut ohjelmistoprojektien vetäjä, joka on erikoistunut Lean-ajattelun ja ketterien menetelmien käyttöönottoon suurissa julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeissa. Viime vuosina hänet on pitänyt kiireisenä mm. Trafi, Valtori (Valtiokonttori), Opetushallitus, Kela ja Liikennevirasto. Aiemmin työurallaan Juhana on toiminut myös projektipäällikkönä ja ohjelmistosuunnittelijana. Juhanan ajatuksia voi lukea lisää hänen asiantuntijablogeistaan sekä Twitteristä.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

If you are unfamiliar with Agile or still don’t see benefits of Scaling Agile, this is the blog to drop by. This blog is a hidden sub-section of the SAFe vs LeSS shootout.

Why Agile

Moving an enterprise (from waterfall) to agile is a huge task. The organization and culture must change. However, it is obvious that the waterfall-type process doesn’t work and therefore we must face the change. In agile way, we run fast delivery of the highest priority requirements, followed by fast feedback and learning. Some cynics ask why waterfall wouldn’t work. Well, here’s why:
  1. Don’t assume you can develop a new and innovative system based on fixed requirements and schedule. It is impossible to predict a schedule for large software system deliver. If you do waterfall development with tight schedule, the team haven’t started to code yet, when you hit the deadline. In agile development, the system is up and running from the start. You learn fast and fail fast. Reference: http://www.infoq.com/resource/articles/scaling-software-agility/en/resources/ch02.pdf
  2. Don’t assume you or your customer can understand requirements up front.You can’t define requirements before-hand. Intangible system like software will present its full existence only through functionality. And when you see and feel the functionality, it usually needs tuning. Light bulb of Edison, hoover of Dyson, iPhone of Jobs, Amazon book store, they all are results of endless rounds around Deming cycle. https://hbr.org/2008/05/innovation-and-iteration-frien
  3. Don’t assume you can manage the change. Business requirements change during defining the requirements. Throughout the requirement definition process one starts to understand better the system and its optimal functionality. Requirements do change during the system implementation. Change will be constant and can be managed only with small increments. https://hbr.org/2007/11/a-leaders-framework-for-decision-making
  4. Don’t assume the system integration is ever easy. Putting together independent code modules will bring the overall system architecture to alive. Only then can you validate the functional and non-functional features of the system. Software integration is harder and slower the more you postpone it. We have DevOps trending for a reason. All the non-integrated code is waste; we need to get rid of. It is inefficient, expensive and risky to store large amounts of non-integrated code. https://gofore.com/en/the-sweet-spot-of-devops/

According the 11th State of Agile report, companies benefit from agile by being able to manage changing requirements, achieving higher team productivity, gaining improved project visibility, better time-to-market and higher team morale.

Why Scaling (Agile)

Scaling answers on a question how to build large and complex software system faster, smarter and more transparent ways than waterfall could ever provide. In short scaling is iterative development in a large organization. Agile Scaling is about learning to use interative practices on Enterprise level.
  1. Don’t believe your need to do large projects or multisite and offshore development.
  2. Focus on creating great products with a small number people, team of extroardinary multi-skilled and co-located developers.
  3. Break the rules 1 and 2. Sometimes you need to create so big/complex/business critical deliverable that a single team cannot achieve the goal in the given time frame. Stuff that is listed for example in SAFe and LeSS case studies.

In Agile Scaling, the individual teams still work in Scrum, Kanban or whatever mode. The “scaling” part answers on the question how coordination between dozens of such teams is being handled. You need autonomy and alignment. Autonomy means that teams are Agile. Alignment means that all the teams work towards a common goal. Nobody suboptimises in the name of a team. Henrik Kniberg puts it beautifully “Like a Jazz band, each musician is autonomous and plays own instrument, but still listen to each other and focus on whole song together”.

Accoring the 11th State of Agile report the greatest challenges with Agile remain on old organizations adopting agile culture. According the report the most common (63%) challenge is “company philosophy or culture at odds with core agile values”.

Two very different approaches for scaling Agile: SAFe and LeSS

There exist numerous scaling frameworks like DAD, RAGE, Enterprise Scrum and more, which are being comprehensively compared in ASK Matrix. However, in Finland we have the most experience on SAFe and LesSS. They represent different ends of the Agile scaling. LeSS represents build-up and SAFe tune-down approach.

Tune down means that only parts of the framework are deployed, build up means that the framework is being created case by case

SAFe

Accoring the 11th State of Agile report the most common scaling framework is SAFe. SAFe provides power of agile while leveraging systems thinking and Lean product development. SAFe brings a new better program process, explained in familiar terms. SAFe is easily understood by the traditional management. SAFe works on the same domain as other project and program management systems, adding Lean/Agile methods. SAFe revolves heavily around program execution.
SAFe whitepaper states that benefits from documented case studies include:
  • 20-50% increase in productivity
  • 30-75% faster time to market
  • 50%+ defect reduction
  • Happier, more motivated employees
11th State of Agile Report shows where Agile Scaling is heading

LeSS

LeSS reinvents management by scaling Agile and Scrum. LeSS shows how to cope with complexity by creating simplicity. LeSS is deliberately incomplete and leaves rooms for situational learning. LeSS doesn’t offer apparently safe and disciplined approaches to offer a comforting illusion of predictable control. LeSS concentrates on the minimal essense required when scaling, like continuous attention to technical excellence and continuous experimentation. LeSS is scaling Scrum without adding layers or processes. On the contrary, it simplifies the organization radically – more with less. The teams take care of the technical coordination. The product owner works with the market and with the teams. The managers become coaches or product owners. LeSS is a framework that must be adapted to meet the particular needs. LeSS does not provide fixed answers, but provides a starting point for understanding the deeper principles.
LeSS case studies provide examples of LeSS adoption and list also some benefits like:
  • Nokia Networks: The previous product where we used a sequential life cycle model took twice as long to develop, and the sequential life cycle and single-function teams and component teams would not have allowed us to make the major change in direction that we did. LeSS gave us that organizational agility.
  • John Deere: Teams were able to give a useable realistic forecast. Within half a year, the teams were able to plan and forecast delivery dates reliably upfront. Massive quality problems were fixed and teams became focussed.

The Beginning

Now, when you’ve been converted into an Agile believer, you are ready to learn whether SAFe or LeSS is the best way for Scaling Agile. Please proceed to SAFe vs LeSS Shootout.
 

Jari Hietaniemi

Jari Hietaniemi

Jari on yksi Goforen monilahjakkaista palveluarkkitehdeista. Hänen ydinosaamistaan on monimutkaisten sekä laajojen tietojärjestelmähankkeiden suunnittelu ja vetäminen. Jarin filosofian mukaan projektipäällikkö on tarvittaessa myös myyntiedustaja, innovaattori, laatupäällikkö, tekninen suunnittelija ja henkilöstöesimies samassa paketissa. Hänen monipuolinen kokemuksensa ja valmentava tyylinsä vievät projektit laadukkaasti maaliin sekä tuovat myös uudenlaista ajattelua ja draivia kohdeorganisaatioon.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Valtiovarainministeriö on valinnut digitaalisten palveluiden asiantuntijayritys Goforen maakuntien viitearkkitehtuurin laatijaksi. Valinta perustuu Hansel Oy:n IT-konsultoinnin puitejärjestelyn kevennettyyn kilpailutukseen.
Toimeksiannon arvo optioineen on noin 500 000 euroa ja laajuus 900 henkilötyöpäivää.
Toimeksianto liittyy keskeisesti sote- ja maakuntauudistukseen ja siinä luodaan maakuntien yhteisiä palvelutarjonnan ja maakunnan johtamisjärjestelmän malleja sekä yhteistä ydintiedon arkkitehtuuria palvelukehityksen perustaksi.
Toteuttajan valinnassa korostui hinnan sijasta vahvasti laatuosuus, sanoo Goforen muotoilupalveluiden johtava konsultti Juha Siltanen. Hankkeen työsuunnitelma on lean-perustainen, hyvin ketterä ja siksi aiemmista varsin poikkeava.
Gofore on soveltanut samoja malleja ennenkin, mutta tilaajat eivät ole aikaisemmin osanneet niitä juurikaan vaatia.
”Näimme, että viitearkkitehtuurihankkeen laaja ja monimutkainen kokonaisuus sekä tiivis aikataulu edellyttävät uudenlaista dynaamisempaa ja ketterämpää lähestymistapaa, mikä vuoksi laadimme leaniin perustuvan toteutussuunnitelman”, Siltanen perustelee.

Keskeinen osa suurta uudistusta

”Tällä hetkellä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on varsin pirstaleista. Tämä on tavallaan integraatiohanke, jolla kokonaisuutta nivotaan yhteen. Itse tekeminen integroituu lujasti muihin maakuntauudistuksen valmisteluhankkeisiin”, Siltanen jatkaa.
Koko tällä julkissektorilla tapahtuu paljon ja Goforella on mahdollisuus vaikuttaa asioiden onnistumiseen sekä nostaa hanke esiin myös oman toiminnan referenssinä.
”Näemme tämän äärimmäisen kuumana ja kiinnostavana koko yhteiskunnan laajuisena muutoshankkeena. Tämä on todella tärkeä toimeksianto ja on hienoa olla näin vahvassa roolissa sen suunnittelussa”, Siltanen tähdentää.
Hankeaikataulun mukaan viitearkkitehtuurin ensimmäinen versio valmistuu vuoden 2018 tammikuun loppuun mennessä. Siitä edetään jatkokehittämisellä ja tuetaan maakuntia arkkitehtuurin hyödyntämisessä vuoden 2019 kesäkuun loppuun.
Käytännön työ viitearkkitehtuurin parissa alkaa heti kesäkuussa 2017.
 
Lisätietoja:
Gofore, Juha Siltanen
Johtava konsultti, muotoilupalvelut
+358 40 581 3901, juha.siltanen@gofore.com

Valtiovarainministeriö, Marjut Siintola
Erityisasiantuntija
+358 29 553 0482, marjut.siintola@vm.fi

 

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Gofore valikoitui mukaan Helsingin kaupungin IT-hankkeiden ja -projektien konsultointi- ja asiantuntijapalveluiden puitejärjestelyyn.
Gofore valittiin ensisijaiseksi toimittajaksi osa-alueelle A eli hanke- ja projektipäälliköt.
Lisäksi Gofore valittiin toiselle sijalle osa-alueilla:

  • B eli KA (kokonaisarkkitehtuuri), IT-arkkitehdit ja vaatimusmäärittelijät.
  • C eli käyttöliittymäliittymäsuunnittelijat ja käytettävyystutkijat.

Osa-alueelta A on saatu jo ensimmäinen toimeksianto, jossa työt ovat käynnistyneet.
”Kaikki kolme osa-aluetta ovat meille vahvoja ja kasvavia sektoreita. On positiivista, että pääsemme tekemään näillä osa-alueilla pitkäjänteistä kehittämistyötä Helsingin kanssa”, sanoo Goforen Kunnat & aluehallinto -toimialasta vastaava Riikka Vilminko-Heikkinen.
Puitejärjestelyllä hankittavien palveluiden valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus niin, että hinnalla oli 60 ja laadulla 40 prosentin painoarvo.
Puitejärjestelyn aikajänne yltää vuoden 2018 loppuun, jonka jälkeen tulevat mahdolliset 1+1 optiovuodet.

Tärkeä sopimus Goforen kuntastrategialle

”Vaikka jääkin nähtäväksi, mitä sopimus käytännössä poikii, on tämä meille hyvin tärkeä avaus, sillä me haluamme olla kuntien kumppanina. Kuntasektori on meille strategisesti hyvin tärkeä asiakassegmentti”, Vilminko-Heikkinen lisää.
”Siksi onkin hienoa, että pääsemme Helsingin kaupungin kanssa myös laajempaan yhteistyöhön. Jo aiemmin, ennen tätä puitesopimusta, olemme olleet toteuttamassa heille muun muassa kehittämishankkeiden menetelmäkehittämistä”, Vilminko-Heikkinen ynnää.
Tämän Helsingin kaupungin kehittämismenetelmäuudistushankkeen (KEHMET) tavoitteena on tarjota kaupungin IT-kehityshankkeille työkaluja tukemaan sekä perinteisillä että ketterillä menetelmillä toteuttavien hankkeiden ja projektien läpivientiä.
Lisätietoja:
Riikka Vilminko-Heikkinen
Kunnat & aluehallinto
044 528 5181
riikka.vilminko-heikkinen@gofore.com
 

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Gofore projects exposed

So, what kind of projects do you do at Gofore? What technologies are you using? How are your projects organised? These are the questions I often hear when interviewing, or when in discussions with customers or colleagues from other companies. Sometimes even when travelling on early morning buses but never on the dance floor.
These are actually quite difficult questions to answer, as there are so many projects and they are all so different. Our company is also growing very fast and there tends to be new and exciting things happening every day. To shed light on these questions, at Gofore we conducted our second ‘project radar’ this spring. Gofore Project Radar is loosely based on technology radars published by various companies, but instead of discussing what kind of technologies are currently of interest, our approach is concentrated more on what kind of software projects we actually do and how we do them. It is worth pointing out, that even though this radar concerns only our software projects, at Gofore we work in a broad field all the way from designing services to leading digital transformation.
Our first radar was conducted in the autumn of 2016, this spring we tweaked it a bit and had another round. The main purpose of the radar is to show our own employees what kind of software projects we do, but it also serves as an interesting overview of our company to anyone who is interested. If you are seeking a developer job, technologies listed on the radar are the ones you should feel most comfortable with. If you are one of our customers or just interested in general, the radar gives you a nice perspective on what is going on in the field. In this blog, I am going to discuss some of the most interesting findings of our latest project radar survey.

There’s a new kid on the front-end block, again!

The last few years haven’t been exactly a walk in the park for people dealing with front-end technologies. Huge demand for creating ever more usable, architecturally solid and eloquent solutions has led to a situation where new frameworks (that promise to change everything) tend to emerge during your coffee break. However, according to our radar, it seems that two technologies with different approaches, React and Angular, are the survivors of this battle. If you are interested, you can read more about comparing these two approaches from our earlier blogs.
Currently, both React and Angular seem to be popular choices in our projects. In our radar survey, Facebook-backed React, with or without state handling frameworks, such as Redux, is considered the most popular front-end technology. It is being used in over 40% of our projects and 46% would choose it if the project was written again. Percentages preferring React are quite substantial, even though there is a small decline from 2016. Back then an even larger portion preferred React as the number one choice.
Angular is a solid player in the field, although it’s clearly less used compared to React. Google’s decision to write a new version of the framework without backwards compatibility to older AngularJS versions may be one of the reasons why Angular is now used less in our projects. There is a lot of older AngularJS code in the world and that is also the case in some of our projects. Despite these drawbacks, new Angular is still a somewhat popular choice: almost 20% of our respondents would prefer it.
Nevertheless, in the front-end developers’ world there is always something new and shiny coming around the corner. This time it is Vue.js, which seems, again, to be a little better and nicer than its competitors. Vue.js did not show on our radar at all in 2016, but now almost 15% of all the respondents would choose it for front-end work. Déjà vu!

Java, old chum

To me Java is like country music. It seems to never go out of style (if it ever was in style), and you are never quite sure if you like it or hate it. A few years ago, my opinion was that Java as a language will eventually disappear and more sophisticated, yet JVM-based, languages – such as Scala or Clojure – will surely replace it. According to our radar that is, well, not happening, at least not any time soon. Java still has the clear majority and no other language comes even close. Interestingly, Java is also considered a favourite technology for back-end development, should the project be written from scratch. Maybe it is because of the big improvements made with the advent of Java 8. Although Java is still very verbose and lacks some of the coolest features of its rivals, the language is steadily improving.
That said, the biggest reason for choosing Java is most likely in the customer requirements. In my experience, many organisations tend to safeguard their software development by favouring more mature and established languages. Companies are afraid that choosing less popular (yet promising) technology can turn out to be a very bad decision later, if there is, for instance a lack of proficient developers in the market or the community loses interest.
On the other hand, choosing the right tool for the problem can really turn the tables in development efficiency and thus time-to-market.  A few years back, a somewhat bizarre idea of using an open-source Javascript engine (originally developed for the Google Chrome browser) for server-side development was considered categorically horrible by some folks. Today, using Javascript and Node.js for back-end development is not only a valid but, the second biggest choice in our projects (16%) which basically means you do not always have to listen to Dolly Parton.
As the size of our company is increasing, we have also expanded our technology selection further to fulfil the needs of our customers. Since our last project radar, one particularly growing technology in our projects has been .NET Framework. Now, C# is used roughly in every sixth project for back-end development, which is quite an improvement on 3% in 2016. This does not mean that there have been technology switches from other alternatives in our customer projects, but rather many new projects are starting with Microsoft stack.
Lastly, Python has been, and still is a very viable option. It is often being used, for example, in our data-science related projects along with R. Several projects also use Python as a complementary choice for specific purposes.

Mom, those big boys are putting containers everywhere!

One pleasant result of our survey was that cloud services are being used in one way or another on 60% of our projects. This is great news for everyone (except traditional service providers) as cloud platforms often bring better ‘bang for the buck’ and enable a more dynamic environment for software development. This does not necessarily mean that the actual production environments are in the cloud. Instead, many still use more traditional service providers in parallel with cloud services, such as Amazon Web Services or Azure. Often, especially in public sector projects, legislation enforces that actual customer data remains within country borders. Even in these cases there are hybrid solutions that benefit from both cloud and traditional service provider offerings. This can be a great alternative for tackling, for example, cost effective load balancing and still maintaining customer data on private servers.
Things that go great together with cloud infrastructure are software container platforms. They are also becoming a more common alternative in our projects and the single biggest tool in this field is Docker. Using container technologies allows teams to handle development in better isolation of infrastructural issues and foster development and operation synergies. Over half of our respondents were at least assessing Docker and almost 40% were using it in production. However, it is not for everyone – one third was not considering it now and some 16% decided to put it on hold for now.

Where do we go from here?

Having a company-wide understanding of what is really going on in our software projects, what technologies we know well, and what the biggest trends are is essential. Gofore Project Radar is one way of gathering and sharing this information and our intention is to develop this even further. In the future, we aim to have even more accurate and up-to-date results and we would like to share these in public as well. We will get back to this subject in the autumn, but in the meantime let me ask: how is your project radar looking?

Avatar

Kustaa Huhtala

Kustaa is a software professional with strong expertise in versatile modern technologies, agile methodologies and project management. He has also worked as a lead developer, agile coach and scrum master in several projects.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Suomen paras työpaikka on nyt myös Euroopan ehdotonta eliittiä. Tulevaisuuden digitaalisia palveluja kehittävä Gofore palkittiin Euroopan toiseksi parhaana työpaikkana Pariisissa 8.6. järjestetyssä Great Place to Work -gaalassa. Kovaan ammattitaitoon sekä rentoon ja avoimeen ilmapiiriin luottava yritys luottaa työkulttuurin voimaan myös kansainvälistymisessään.  
”Goforen toiminnan sydämenä, käsinä ja jalkoina ovat innostuneet ja alansa huippua olevat työntekijämme. Palkinto on osoitus siitä, että meille äärimmäisen tärkeät ihmiset myös vilpittömästi viihtyvät työssään, emmekä ole vain Suomen paras työpaikka, mutta myös Euroopan ehdotonta kärkeä”, iloitsee yhtiön kulttuurista ja osaamisista vastaava johtaja Erkki Salminen.
Goforen upea työkulttuuri on esimerkki tavasta johtaa uudistumiskykyisiä yrityksiä, joita muuttuvassa maailmassa tarvitaan:
”Tässä ajassa muutoskyvykkäimmät ja rohkeasti eteenpäin katsovat yritykset pärjäävät. Olemme ymmärtäneet, että tämä saavutetaan inspiroituneiden ihmisten, yhteisen oppimisen sekä avoimuuden avulla. Sama kulttuurimuutos näkyy tällä hetkellä hienosti myös asiakaskunnassamme – digitalisoituva maailma tarvitsee palveluiden kehittämisen lisäksi myös työn ja toimintatapojen uudistamista”, jatkaa Goforen toimitusjohtaja Timur Kärki.
Toukokuussa vahvistetun Leadin-kaupan myötä Gofore on aidosti kansainvälinen firma ja toiminnan laajentaminen Euroopassa on luonnollinen osa yrityksen kasvupolkua. Vahva työkulttuuri toimii loistavana pohjana kansainvälistymiselle ja kärkisijoitus kertoo, että Gofore on myös Euroopan tasolla houkutteleva työnantaja.

Kovaa kasvua ja entistä tyytyväisempiä työntekijöitä

Kasvu uusille markkinoille ei tarkoita vain liiketoiminnan laajentumista, mutta myös uusia työmahdollisuuksia yrityksen työntekijöille. Goforen johtamistapa korostaa laaja-alaista uuden etsimistä, niin yrityksenä kuin yksilötasolla. Innostavat ja omaa kehittymistä tukevat työtehtävät ovat avoimen kulttuurin ytimessä, ja kansainvälisten mahdollisuuksien tarjoaminen on yksi tapa luoda entistä parempaa työyhteisöä.
”Alansa parhaiden ammattilaisten palkkaaminen on meille tärkeää. Olemme aina uskoneet vahvasti siihen, että työstään syttyvät ihmiset myös inspiroivat asiakkaitamme. Näin huippuasiantuntijuus ja asiakasarvon tuottaminen yhdistyvät ja lopputuloksena on tyytyväinen asiakas. Onnistumisista iloitsevat kaikki”, Salminen lisää.
Yrityksen kehitysvauhti on huimaa, mutta alusta lähtien Goforen arvoissa ykkösenä on ollut, että yritys on jokaiselle mahdollisimman hyvä paikka tehdä töitä. Vuosittainen nousu Great Place to Work -sijoituksissa yhdistettynä jatkuvaan kasvuun todistavat tämän. Viime vuonna yritys sijoittui kuudenneksi Euroopan listalla. Aiemmin tänä vuonna Gofore valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi, ja 3. parhaaksi vuosina 2015 ja 2016.
Great Place to Work Europe -listalle valittiin 100 yritystä 2 340 yrityksen joukosta. Lista perustuu Great Place to Workin toteuttamiin kansallisiin tutkimuksiin 19 eri Euroopan maassa.
Lisätietoja:
Erkki Salminen, johtaja, kulttuuri ja osaamiset
+358 40 738 5650, erkki.salminen@gofore.com
Erkki on Pariisissa edustamassa Goforea. Hänet tavoittaa parhaiten puhelimitse tai tekstiviestillä, jolla voi jättää myös soittopyynnön.

Timur Kärki, toimitusjohtaja
+358 40 828 5886, timur.karki@gofore.com
Riikka Nurminen, markkinointi- ja viestintäjohtaja
+358 50 486 8600, riikka.nurminen@gofore.com

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Web analytics is one of the essential tools for a website and in addition to measuring web traffic and getting information about the number of visitors it can be also used as a tool to assess and improve the effectiveness of a website. The most common way to collect data is to use on-site web analytics that measure measuring visitors’ behaviour on your site with page tagging technology. This is how Google Analytics, which is widely used web analytics service, works. But what would you use if you wanted to keep control over your own data?
Look no further! Piwik is an open source web analytics application which aims to be the ultimate alternative to Google Analytics. Here’s a short overview to Piwik Analytics and how to get started with it.

”Web analytics is the measurement, collection, analysis and reporting of web data for purposes of understanding and optimizing web usage.” – Wikipedia

Piwik Open Analytics Platform

Piwik is a web analytics application which tracks online visits to one or more websites and displays reports of these visits for analysis. In short, it aims to be the ultimate open source alternative to Google Analytics. The code is GPL v3 licensed and available in GitHub. On technical side, Piwik is written in PHP, it uses MySQL or MariaDB database and you can host it by yourself. And if you don’t want to setup or host Piwik, you can also get commercial services.
Piwik provides the usual features you would expect from a web analytics application. You get reports regarding the geographic location of visits, the source of visits, the technical capabilities of visitors, what the visitors did and the time of visits. Piwik also provides features for analysis of the data it accumulates, such as saving notes to data, goals for actions, transitions for seeing how visitors navigate, overlaying analytics data on top of a website and displaying how metrics change over time. The easiest way to see what it has to offer is to check the Piwik online demo.

Feature highlights

You might ask how Piwik differs from other web analytics applications such as Google Analytics? One principle advantage of using Piwik is that you are in control. You can host Piwik on your own server and the data is tracked inside your MySQL or preferably MariaDB database. You have full control over your data. On contrary, software as a service analytics applications, have full access to the collected user data. Data privacy is essential for public sector and enterprises who can’t or don’t want to share it, for example with Google. You are able to ensure that your visitors behaviour on your website is not shared with advertising companies.
Another interesting feature is that Piwik provides advanced privacy options: ability to anonymize IP addresses, purge the tracking (but not report)  data regularly, opt-out support and Do Not Track support. Your website visitors can decide if they want to be tracked.
You can also do scheduled reports which are sent by e-mail, import data from web server logs, use the API for accessing reports and administrative functions. Piwik also has mobile app to access the analytics data. Piwik is also customizable with plugins and you can integrate it with WordPress and other applications.

Piwik’s User Interface

Piwik has clean and simple user interface as seen in the following screenshots (taken from the online demo).

Setting up Piwik

Setting up Piwik is easy and there’s good documention available for running web analytics. All you need is a web server such as Nginx, PHP 7 and MariaDB. MariaDB has in some cases significantly improved query performance and reliability of Piwik over using MySQL. You can setup Piwik manually but the most easiest way to start with it is to use the provided Docker image and docker-compose. The docker-compose file setups four containers (MySQL, Piwik, Nginx and Cron) and with compose you can start them up. The Piwik image is available from Docker Hub.
The alternative is to do your own Docker image for Piwik and related services. In my opinion, it makes sense to have just two containers: one for Piwik related web stuff and other for MariaDB. The Piwik container runs Piwik, Nginx and Cron script with e.g. supervisor. The official image uses Debian (from PHP) but Piwik runs nicely also on Alpine Linux. One thing to tinker with when using Docker is to get MariaDB access to Piwik’s assets for LOAD DATA INFILE which will greatly speed Piwik’s archiving process.
Third choice is to spend some money, skip the technical setup and use cloud-hosted Piwik Pro.
If you’re setting up Piwik manually, you can watch a video of installation and after that a video of configuring settings. After you’re done with the 5 minute installation you get the JavaScript tag which is then included in the bottom of each page of your website. If you’re using React there’s a Piwik analytics component for React Router. Piwik will then record the activity across your website into your database.
And that’s about all there is to starting with Piwik. Simple setup with Docker or doing it manually, adding the JavaScript tag, configuring some options if needed and then just wait for the data from visitors.

Piwik: your data, your analytics

Piwik is a good and feature rich alternative for a web analytics application. Setting it up isn’t as straightforward as using some hosted service, such as Google Analytics, but that’s the way self-hosted services always are. If you need web analytics, want to keep control of your own data and don’t mind hosting it yourself and thus paying for the server, then Piwik is a good choice.
This article was originally published on Rule of Tech, author’s personal blog about technology and software development.

Avatar

Marko Wallin

Marko Wallin työskentelee ohjelmistosuunnittelijana Goforella ja muuttaa maailmaa paremmaksi digitalisaation keinoin. Hänellä on vuosien kokemus ohjelmistokehityksestä, ketteristä menetelmistä ja ohjelmoinnista sekä käyttöliittymän, taustapalveluiden että tietokantojen osalta. Vapaa-ajallaan Marko jakaa teknistä osaamistaan blogiensa kautta ja kehittämällä muun muassa avoimen lähdekoodin mobiilisovelluksia. Sovelluskehityksen lisäksi hän harrastaa maastopyöräilyä.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.