Valtiovarainministeriö on julkaissut OwalGroupin tekemän riippumattoman loppuarvioinnin Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelmasta (KaPA).
Arvioinnin mukaan palvelut ovat valmistuneet ohjelmakauden aikana ja siirtyneet tuotantoon. Tavoitteidensa mukaisesti ohjelma on luonut edellytyksiä hallinnon ja palvelutuotannon digitalisoitumiselle ja uudelle toimintakulttuurille. KaPA-ohjelma myös alitti sille asetetun budjetin. 
Yleinen käsitys on, että tämän kokoluokan hankkeet tyypillisesti epäonnistuvat niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. 100 miljoonan euron budjetilla operoiminen on luonnollisesti tarkoittanut hyvin laajojen kokonaisuuksien hallintaa. Tavoiteltu vaikuttavuus on edellyttänyt yhtäaikaista toiminnan, lainsäädännön sekä tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämistä, monitoimijaympäristössä. Tässä valtiovarainministeriö ja Väestörekisterikeskus ovat onnistuneet erittäin hyvin. 
Raportti nostaa esiin ketterän kehittämisen mallin tärkeänä osana tavoitteiden saavuttamista. Me Goforessa uskomme, että palveluiden kehittämisen onnistumiselle keskeistä oli Väestörekisterikeskuksen onnistunut organisoituminen ketterään toimintatapaan. Itse koemme suunnatonta innostusta siitä, että olemme saaneet olla mukana rakentamassa Kansallisen palveluarkkitehtuurin palveluita alusta lähtien, keskeisenä toimittajana. 
Näin Suomi100-juhlien alla Gofore haluaa onnitella asiakkaitaan Väestörekisterikeskusta ja valtiovarainministeriötä loistavasta onnistumisesta tämän erittäin kunnianhimoisen ohjelman toteuttamisessa. Tulevaisuuden digitaalinen Suomi rakentuu innostuksen ja uuden luomisen kautta. Yhdessä. 
 

Avatar

Timur Kärki

Timur on Goforen toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus tietojärjestelmien kehittämisestä. Timur on innostunut maailman parantamisesta innovatiivisilla sähköisillä palveluilla ja työkulttuuria kehittämällä, yhdessä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Tietoviikon toimitus valitsi Timurin vuoden 2015 Tivi-vaikuttajaksi.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.


Suunnannäyttäjiä. Coachaaja. Arvojensa takana seisovia päättäjiä. Itsensä näköisiä, erilaisista taustoista tulevia nuoria johtajia, jotka tuntevat omat arvonsa ja ymmärtävät toisella tavalla ajattelevien näkökulmia. 
Gofore on Suomen Partiolaisten järjestämän Value Based Leadership (VBL) -johtamiskoulutusohjelman merkittävä tukija. Vuoden 2017 alussa Ruotsista Suomeen tuodun ohjelman tavoitteena on tulevien vuosien aikana kouluttaa tuhat arvonsa tunnistavaa johtajaa.
Value Based Leadership -ohjelmassa nuoret pääsevät tarkastelemaan syvemmin omaa arvopohjaansa johtajina ja ryhmän jäseninä. Keskeistä on tunnistaa omien arvojen lisäksi myös muiden toimintaan vaikuttavia arvoja, mikä lisää samalla ryhmien monimuotoisuuden ymmärrystä. Kurssi ei opasta nuoria esimerkiksi partion arvopohjan mukaiseen toimintaan vaan kehittää nimenomaan jokaisen nuoren johtajan henkilökohtaisten arvojen tunnistamista matkalla parempaan johtajuuteen.
Syksyllä alkaneen Goforen ja Suomen Partiolaisten yhteistyön myötä Gofore toimii kumppanina kahdessa koulutusohjelman kurssissa ja osallistuu lisäksi koulutusohjelman kumppanuusverkoston rakentamiseen.
Ensimmäinen edellä mainituista kursseista järjestettiin hiljattain Goforen Tampereen-toimistolla. Kurssiin mahtui puolitoista päivää Goforen ohjaamaa toimintaa – kolme ohjaajan ja sparraajan roolissa osallistunutta goforelaista pohtivat kohtaamisten ja keskustelujen antia.
“Saimme tuoreita ideoita kulttuurinmuutoksen läpiviemiseen. Kysymyksenasettelumme oli niin päin, että kysyimme osallistujilta, miten he haluaisivat vastaanottaa tietoa, viestintää ja osallistua. Tämä avasi hyvää ja kaikille omakohtaista keskustelua muutoskokemuksista. Lisäksi saatiin osallistujilta muutama aivan timanttinen idea konkreettiseen muutostyöhön organisaatioissa!”, kommentoivat Uudistumiskyky ja työkulttuuri -palvelusta vastaavat johdon konsultit Riikka Jakovuori ja Eeva Kiiskinen.
”Meidän antamamme tehtävä, eli neuvoa Goforea miten tehdä arvopohjaista liiketoimintaa tulevaisuudessa, oli erittäin haastava. Oli suuri ilo nähdä miten upeasti kurssilaiset tarttuivat haasteeseen. Saimme uusia ja hienoja näkökulmia”, kertoo puolestaan johdon konsultti Karl Nyman.
Sami Vihavainen, principle designer: ”Omassa tehtävänannossamme pyrimme herättelemään pohdintaa ja keskustelua siitä, miten arvot näkyvät yritysten palveluissa Facebook esimerkkinä. Keskustelussa tuli hyviä uusia näkökulmia. Kurssilaisten asenne oli myös todella inspiroiva!”.
Kiitos kurssilaiset! Seuraava kurssi järjestetään toukokuussa 2018.

Lue lisää arvopohjaisesta johtajuudesta ja Value Based Leadership (VBL) -johtamiskoulutuksesta Annika Räsäsen bloggauksesta. Annika on Suomen Partiolaisten VBL-koulutuksen yhteyskoordinaattori.
Kuuntele myös kurssin aikana purkitettu podcast. Podcastissa kurssilaisten pohdintaa VBL-koulutuskokonaisuudesta ja johtajuudesta.

 

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Kuten kahtena edellisenäkin vuonna, osallistuimme Gofore Crew -joukkueella Kilometrikisaan. Lyhyesti avattuna: Kilometrikisa on leikkimielinen pyöräilyyn kannustava kesän yli kestävä joukkuekilpailu. Tänä vuonna halusimme kannustaa toisiamme pyöräilemään myös hyväntekeväisyyden nimissä ja osallistuimme Punaisen Ristin Ketjureaktio -kampanjaan, jossa joukkue sitoutuu lahjoittamaan euron hyväntekeväisyyteen jokaista pyöräiltyä 25 km kohden. Eli mitä enemmän joukkueemme pyöräili, sitä enemmän Gofore lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Lisää Ketjureaktiosta voi lukea osoitteesta https://www.punainenristi.fi/ketjureaktio.
Miten tämä pyöräily sujui joukkueeltamme? Alla statistiikka Kilometrikisan joukkuesivultamme.

 
Tänäkään vuonna emme ole muodostaneet kahta joukkuetta eri tavoitteilla, eli ns. kisajoukkuetta ja harrastejoukkuetta, koska olemme kaikki yhtä yhteistä Goforea. Tällä kerralla meillä kuitenkin tavallaan on kaksi joukkuetta, koska keväisen Goforen ja palvelumuotoiluyritys Leadin yhdistymisen jäljiltä meillä on myös joukkue Leadinin puolelta. Sillä joukkueella ei tällä kerralla kuitenkaan osallistuttu Ketjureaktioon. Ensi vuonna voisin kuvitella meillä olevan vain yksi yhteinen joukkue. Tänäkin vuonna yhteisillä pyöräretkillä oli jo väkeä molemmista taustoista.
Kilometreihin mahtuu paljon erilaisia pyöräilyjä, sekä lyhyitä työmatkoja, että pitkiä päivämatkoja. Yhdessä pyöräilyn huipennus lienee matka kesäjuhliin ja takaisin. Kesäjuhlat vietettiin Tyrvännössä Petäys Resortissa eli hieman Hämeenlinnan pohjoispuolella. Retkikunnat lähtivät sekä Tampereelta että Helsingistä. Tampereelta lähdettiin kesäjuhlapäivän aamuna, kun taas Helsingistä lähdettiin edeltävänä päivänä ja yövyttiin välillä mökkitunnelmissa.


Suuri osa juhliin pyöräilleistä lähti urheasti myös takaisin seuraavan aamuna.
 


Todennäköisesti kesän sateet kuitenkin rokottivat kokonaiskilometrejä ja keskiarvona ajettuja kilometrejä, sillä vuonna 2016 ajoimme 10 000km enemmän suunnilleen samalla määrällä osallistujia. Joukkueen kärkimies ajoi viime vuonna 5 095km ja tänä vuonna kärki kerrytti vain 3 254km. Tämä tietenkään ei ole vähentänyt #cycling-club Slack-kanavamme pöhinää, jota on riittänyt ympäri vuoden. Voisi jopa väittää, että vain vesisateessa ajetut kilometrit on laskettu (smile)

Ketjureaktio 2017

Punaisen Ristin mukaan Ketjureaktio 2017 -kampanjaan osallistui 183 joukkuetta, joka keräsivät yhteensä 67 032 euroa. Meidän joukkueemme osuus oli 1 065 euroa. Kerätyillä varoilla tuetaan Punaisen Puolikuun ylläpitämää proteesiklinikkaa Syyriassa. 

Punainen Risti – Ketjureaktio

Kuusi sodan vuotta on aiheuttanut aikamme suurimman humanitaarisen kriisin Syyriaan.
  • Noin 5 miljoonaa syyrialaista elää vaarallisten aseiden saastuttamilla alueilla.
  • Syyriassa on noin 1,5 miljoonaa vammaista henkilöä.
Punainen Risti auttaa vammautuneita Aleppon ja Damaskoksen kuntoutuskeskuksissa. Keskuksissa potilaat saavat fysioterapiaa, proteeseja, ortopedisiä apuvälineitä, kainalosauvoja, pyörätuoleja sekä psykologin tukea.
Iso osa potilaista on lapsia ja nuoria.

 

Oskari Ruutiainen

Oskari Ruutiainen

Toimin Goforella ohjelmistosuunnittelijana useissa asiakasprojekteissa monipuolisissa rooleissa, välillä yksin konsultoiden ja välillä toimien osana isompia kehitystiimejä. Asiakasprojektien ohella olen mukana kehittämässä Goforen opiskelijayhteistyötä, työkulttuuria ja työviihtyvyyttä

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.


KOHTAUS 6: MYYNTIPALAVERI. LINUX-PARTA JA MYYJÄ VALMISTAUTUVAT ESITELMÖIMÄÄN YRITYKSENSÄ TARJOAMASTA PILVIPALVELUSTA. KOKOUSHUONEEN PÖYDÄLLÄ PULLAA SEKÄ KAHVIA EDELLISEN PALAVERIN (KOHTAUS 4) JÄLJILTÄ. TUSSITAULULLE KIRJOITETTU ISOILLA KIRJAIMILLA SANAT ’MISTÄ PILVIPALVELUN YLLÄPITO RAKENTUU’.
MYYJÄ KÄVELEE EDESTAKAISIN JA HAVAINNOLLISTAA SANOMIAAN SUURIELEISESTI KÄSIÄÄN HEILUTTAMALLA. LINUX-PARTA TARKASTELEE TILANNETTA ISON KAHVIKUPIN TAKAA.
 
MYYJÄ
Perinteisen konesalikapasiteetin tilaaja osaa tyypillisesti vaatia seuraavia asioita: palvelimia pitää valvoa, backupit ja virusturva tulee olla kunnossa, palvelimet pitää pysyä päivitettynä, ja tietoturvan noudattamisesta on osoituksena esim. Katakri-sertifiointi. Kun näistä on todiste, lyödään kättä päälle ja SLA-sopimuksen turvin aletaan yhteistyöhön. Olettaen että hinta on kunnossa, totta kai.
LINUX-PARTA kaivaa puhelimen esiin ja aloittaa intensiivisen sudokun ratkonnan
MYYJÄ
Mutta miten määritellä ylläpitopalvelun eksakti sisältö pilveen, kun pilvi ei ole konesali!
LINUX-PARTA
Pilvi on paljon vaarallisempi kuin konesali, sillä kuka tahansa voi vinguttaa korttiaan ja puolessa päivässä on instassi pystyssä jakelemassa WordPressiä internetsiin…. 9 …… Jes…  Sit se jää sinne jakelemaan kyläyhdistyksen sivuja ja hupskeikkaa parin kuukauden päästä siellä ei olekaan enää ihan uusin versio ajossa ja vuoden päästä ihmetellään kun sivut ei enää toimi kun joku kaivaa sillä bitcoineja.
MYYJÄ
Mutta hyvillä arkkitehtuuriratkaisuilla päästään pitkälle
LINUX-PARTA laskee puhelimensa näyttö alaspäin kokouspöydälle ja tuijottaa hetken aikaa kahvikuppiaan

LINUX-PARTA
No se. Jos järjestelmän speksausvaiheesta lähtien kiinnitetään huomiota tietoturvaan ja ylläpidettävyyteen, me voidaan muuttaa tai minimoida noiden seikkojen vaikutusta, mutta ne ongelmat joko muuttuu toisenlaiseksi tai niiden merkitys vähenee, mutta harvemmin kokonaan poistuu. Lisäksi kaikki toimet pitää mitoittaa sovelluskohteen mukaisesti.
MYYJÄ
Voitko vähän avata
LINUX-PARTA
Haluatko tästä ny jotain powerpointin vai? Tuossahan se olennainen sisältö jo tuli.
MYYJÄ
Jos nyt vaan katsotaan mihin tämä menee. Pääasiallisesti haluan tässä vaan ymmärtää, että mistä palasista pilvipalvelun ylläpito rakentuu.
LINUX-PARTA
Alotetaan helposta, eli virusturvasta. Kasa linux-servereitä, aika huono hyökkäysvektori viruksille, WordPress-esimerkissä vähän vaikea kuvitella käyttötapausta, mutta entä jos se olisikin joku yhteisöllinen palvelu, jossa on n-määrä tyyppejä jotka uppailevat sinne matskua.
MYYJÄ
Pilvialustoilla ei taida olla suoraan tähän mitään työkaluja?
LINUX-PARTA
No ei ole, ja sitten persistentti data on vielä tyypillisesti jossain objektivarastossa ja semmosen skannaaminen ei oo ihan triviaalia. Mutta ainahan siihen ratkaisu löydetään; ehkä meillä on joku oma skaalautuva ratkaisu uusien tiedostojen skannaukseen, ehkä me skannataan suoraan bittivirtaa… Mutta taas kerran pitää homma tarkastella taas tapauskohtaisesti, ettei lähdetä tekemäään mitään ihan hullua overkilliä. No okei, ei tämäkään ollut niin yksinkertainen kuin aluksi ajattelin.
MYYJÄ
Ok… Mites backupit? Pilvessähän backupit rullaa automaattisesti –  mutta sun viikset värähtelee nyt siihen malliin että tässäkin on varmaan joku ansa.
LINUX-PARTA
No siis.. backupithan rullaa automaattisesti esim. tietokantojen osalta. Instansseilla taas on pohtimisen paikka että tarvitseeko jotain yksittäistä konetta edes backupata, ja levyjen backuppaamiseen pitää taas ottaa joku oma ratkaisu käyttöön, siihen ei ole mitään suoraa automaagiota. Toinen juttu on sitten taas että halutaanko suojautua inhimilliseltä virheeltä: mitä jos joku vahingossa lanaa backupit tililtä? Olisiko sittenkin parempi että ne menisivät jonnekin toiselle tilille ajastetusti talteen? Joku voi haluta datansa johonkin on-premises-säilöön vielä kaiken lisäksi
MYYJÄ
Kirjoitan muistiinpanoihin vaan että ’tapauskohtaisia, koitetaan painottaa ylläpidettävyyttä arkkitehtuurisuunnittelussa’
LINUX-PARTA
Joo, ei tätä koko sepustusta kannata sinne slaideihin laittaa. Voit oikeestaan pistää ton saman lauseen melkein jokaseen kulmaan mitä tässä keksitään.
MYYJÄ yskii, LINUX-PARTA kaataa kummallekin lisää vettä
MYYJÄ
Tänks. Lapsilta tullut taas joku lenssu.
LINUX-PARTA
Mihin jäätiinkään. Virusturva, check. Backupit, check. Valvonta? No jos ollaan tekemässä pilvinatiivia järjestelmää niin meitä ei tavallaan kiinnosta mitä yksittäiselle instanssille tapahtuu … mutta taas toisaalta kiinnostaa. Esim. levyn täyttyminen voi olla kiinnostavaa informaatiota. Lisäksi palvelua itsessään on ihan todella hyvä valvoa. Näihin pilvialustat tarjoavat komponentteja, mutta ei mitään suoranaista mahtisormusta joka haltsaisi koko paketin.
MYYJÄ
Meiltä löytyy kuitenkin ratkaisu?
LINUX-PARTA
Jop, näitä harjoiteltiin jo silloin kultaisella 2000-luvulla.
MYYJÄ
Jaaaa sitten on vielä tietoturva ja ylläpito. Aloitetaan tietoturvasta. Monihan luulee, että kun ollaan pilvessä, niin alusta vastaa kaikesta tietoturvasta ja taikasanat ’shared responsibility model’ unohtuu. Eli mitä itse päästään säätämään, niin niistä säädöistä ollaan vastuussa.
LINUX-PARTA
Tyyppihän on lukenut ne myynnin sertimatskut. Huikeaa! Olet ihan oikeassa, ja tässä on yksi elementti jossa voidaan Inception-henkisesti syvemmälle ja syvemmälle, pitää vaan valita oikea taso sovelluskohteen perusteella. Jos asiakas on joku Luvian Silakka ja Muna, ei tarvitse miettiä kovin pitkälti että joku valtiollinen taho on datasta kiinnostunut, riittää että perusasiat on kunnossa: pilvialustan api-logit jemmaan, viritellään hälyt, pääsynhallinta sellaiseksi että ylläpito on helppoa, MFA admin-accesseille ja jonkinlainen säännöstö vahtimaan että tilillä ei tehdä hölmöyksiä. Sitten taas jos on valtiollinen toimija, niin lähdetään miettimään tarkempaa logausta, kovennusta
MYYJÄ
…datan tietoturvaluokituksia ja pääsyoikeuksia..
LINUX-PARTA huokaa ja tarkistaa puhelimensa viestien varalta, laittaen sen lopulta taskuunsa
MYYJÄ
Cheer up! Nyt ollaan ihan loppusuoralla. Ylläpito, shoot me!
LINUX-PARTA
Ei saisi etsiä ongelmia, vaan ratkaisuja, mutta kun ongelma on että ihan heti ei hokata että pilvessä tarvitsisi ylläpitää mitään. Sanoinko jo ’tapauskohtaisia, koitetaan painottaa ylläpidettävyyttä arkkitehtuurisuunnittelussa’?
MYYJÄ
Sanoit että ’pistä joka kohtaan’
LINUX-PARTA
No tämä on ainakin yksi niistä jokaisista. Oletetaan pilvinatiivi madness-hieno kiku jossa kaikki rullaa konteissa ja ei ole ollenkaan varsinaisia instansseja. Niin kuka sanoo, että ne käytettävät kontit ovat ajan tasalla? Julkirepoista vedetyt kontit on todistetusti kyseenalaisesti patchattuja, eli niistä pitää pitää huolta. Tai jos on ympäristö, jossa käytetään omaa imagea autoscalingissa. Milloin se image päivitetään? Ja kun se image päivitetään, niin minkälainen testausprosessi siinä on taustalla että se sovellus toimii siinä uudessa versiossa? Ei ole yksi tai kaksi kertaa maailmanhistoriassa kun on todettu että ’javaa ei saa päivittää koska sovellus menee rikki’. Aina voi mennä konesaliajattelua pakoon, mutta homma muuttaa vaan muotoaan. Tietty voi koittaa viedä projektinsa maaliin pelkällä Lambdalla tai muulla serverlessillä, mutta siinä voi olla vielä omat ongelmansa.
MYYJÄ
Pitäisikö meidän vielä hieman keskustella serverlessistä, tai eri pilvialustojen eroista, että miten nämä pointit eri ympäristöissä korostuvat
LINUX-PARTA
Ei ole aikaa. Meidän täytyy vaihtaa rooleja vielä ennen seuraavaa kohtausta.
LINUX-PARTA antaa partansa ja ison kahvikupin MYYJÄlle, MYYJÄ antaa pikkutakkinsa LINUX-PARTAlle
LINUX-PARTA-MYYJÄ
Hyvä kun muistutit. Mennäänkö?
MYYJÄ-LINUX-PARTA
Jes

Tero Vepsäläinen

Tero Vepsäläinen

Tero on ops-tyyppi, coach ja palvelupäällikkö. Hän vastaa Gofore Cloudin operatiivisesta toiminnasta ja tykkää pitää kätensä savessa pilvinatiivien järjestelmien suunnittelun ja toteutuksien parissa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Kulttuurista kilpailuetua

Menestys rakentuu yrityskulttuurille

Kun Gofore yrityksenä otti ensimmäiset askelensa 15 vuotta sitten, naulattiin yhteiset arvot kaiken kivijalaksi. Tämä pohja ei ole muuttunut mihinkään: edelleen haluamme, että Gofore on jokaiselle hyvä työpaikka ja että Gofore elää asiakkaidensa onnistumisista.

Taloudellinen menestys rakentuu ainutlaatuiselle työntekijä-ja asiakaskokemukselle sekä luottamuksen ja innostuksen ilmapiirille ja määrätietoiselle tekemiselle

Goforen toimitusjohtaja Timur Kärki
Emme usko siihen, että kulttuuri olisi projekti, joka aloitetaan ja saatetaan kerralla loppuun. Goforella koko yrityksen strategia ja johtamisen arki nojaavat kulttuuriin. Kulttuuri on siis strategista, ja kaiken ytimessä.

Kasvava ja menestyvä liiketoiminta perustuu sille, että otamme yrityskulttuurin tosissaan ja rakennamme arvojen mukaista työpaikkaa jokaiselle Goforelaiselle.


Vaikka toimialoissa ja bisneksen luonteissa on eroja, uuden työnteon periaatteet taipuvat myös kaikkien organisaatioiden toimintatavaksi. Myös Gofore on muutoksessa, sillä oma kasvuvauhtimme on ollut hurjaa. Pohdimme sitä, miten vauhdilla kasvava, Nasdaq First North Finland -markkinapaikalle listautunut yritys säilyttää menestystä ruokkivan työkulttuurin ketteränä ja avoimena jatkossakin.

Johtajuuden uusi aika nojaa kulttuuriin

Uudet organisaatiot rakentuvat matalille hierarkioille, jolloin mm. itsensä johtamisen taidot nousevat tärkeiksi. Myös työn merkityksellisyys on pystyttävä osoittamaan tämän ajan tietotyöläisille. Jaettu vastuu ja johtajuus nousevat esiin yksilöiden vahvuuksien kautta.
Kun kulttuuria lähdetään uudistamaan, riittävät aluksi pienetkin askelet suuremman muutoksen tiellä. Goforen koeteltu ja palkittu kulttuuri on nyt dokumentoituna yksissä kansissa kulttuurijulkaisuna. Siinä kerromme, miten olemme päässeet yhdessä huipulle. Nyt olemme valmiita laittamaan hyvä kiertämään ja omat oppimme myös asiakkaiden käyttöön.
Muutamme maailman paremmaksi – digitalisaation keinoin ja työkulttuuria uudistamalla. Tule kuulemaan HRx-tapahtumaan, miten sen teemme!
 

Uudistumiskyky ja HRx –blogisarja: Goforen asiantuntijat, akateemiset ajatusjohtajat ja asiakkaat kertovat, minkälaista uudistumiskykyä organisaatioilta vaaditaan digitaalisessa ajassa. Gofore valmistautuu 21.11. järjestettävään HRx-tapahtumaan, jonka teemana on teknologia ja ihmiset rintarinnan. Siellä pääset kuulemaan lisää uudistumiskyvyn valmennuksista ja palveluista.

Blogisarjassa julkaistu:

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Gofore kannustaa työntekijöitään käyttämään osan työajastaan itsensä kehittämiseen ja kokeiluihin. Kokeiluiden tarkoituksena on kasvattaa osaamistamme, soveltaa tekemistämme uusille alueille ja siirtää oppimme asiakkaidemme hyödyksi. Yksi tällainen projekti oli sarja kokeiluja, jossa joukko goforelaisia sukelsi virtuaalisen todellisuuden ja rikostutkintaan.
Ensimmäisessä kokeilussa teimme yhteistyötä Alma Median ja Tampereen Teknillisen Yliopiston kanssa virtuaalisessa tarinankerronnassa. Alma Median asiakkaat pääsivät tutustumaan virtuaaliseen maailmaan, joka vei Tampereen Tesomalla tapahtuneen selvittämättömän murhan tapahtumapaikoille ja tutkinta-aineistojen pariin. Projekti opetti asioita kokemuksellisuuden luomisesta, virtuaalisen maailman käyttökokemuksesta ja parhaista toteutuskäytännöistä.
Viesti virtuaalisesta rikospaikkakuvauksesta levisi ja seuraavaksi olimme rakentamassa demoa kolaripaikalla tapahtuvan viranomaistoiminnan koulutusratkaisusta Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Tämä kokeilu opetti paljon virtuaalisten ympäristöjen tehokkaasta luonnista ja parhaista vuorovaikutustavoista virtuaalisten objektien kanssa.
Kokeilujen verinen kolmiodraama päättyi Tampereen Hervantaan ja siellä tapahtuneeseen kuvitteelliseen henkirikokseen. Olimme Goforella aiemmin tutkineet sisätilojen laserskannauksen mahdollisuuksia ja esitimme ideamme rikospaikan skannauksesta Sisä-Suomen poliisille, joka lähti mielellään kokeiluun mukaan. Tämän johdosta vietimmekin päivän Poliisiammattikorkeakoulun tiloissa. Koulun harjoituksissa käytettävään rivitaloasuntoon lavastettiin huumehöyryinen velanperintä, joka päättyi veitsen ruoanlaitosta poikkeavaan käyttöön asunnon keittiössä.
Asunnon huoneet 3D-skannattiin ja syntynyt pistepilvi muokattiin virtuaaliympäristössä hyödynnettävään muotoon. Kokeilun avulla selvitetään mallinnuksen laatua ja sen soveltuvuutta rikostutkinnan, koulutuksen ja oikeudenkäyntiprosessin tarpeisiin.
Oheisella videolla kerrotaan tarkemmin laserkeilauksen käytöstä kuvitteellisella rikospaikallamme.
Kokeilun onnistumisen kannalta oli tärkeää saada mukaan asiantuntijoita, joilla on osaamista palvelumuotoilusta, virtuaaliympäristöistä ja rikospaikkatutkinnasta. Eri osa-alueiden asiantuntijoiden panostus selkeytti työn kokonaiskulkua ja tätä kautta muodostui holistinen kuva siitä, miten teknologia saataisiin tulevaisuudessa valjastettua luontevaksi osaksi arjen työskentelyä. Tulokset rikospaikalla toimimisesta vaikuttavat lupaavilta; seuraavaksi kokeilussa siirrytään virtuaaliympäristöjen tarkempaan hyödyntämiseen.
Rikospaikan laserkeilauksen lisäksi Goforella on käynnissä useampia virtuaalitodellisuuteen liittyviä kokeiluja – ja uudet avaukset ja kumppanuudet ovatkin erittäin tervetulleita. Ole yhteydessä asiantuntijaamme Mikko Nurmeen, jos mukanaolo kiinnostaa.

Mikko Nurmi

Mikko Nurmi

Mikko haluaa ratkoa yritysten ja yhteiskunnan ongelmia hyödyntäen käyttäjäymmärrystä, liiketoimintaosaamista ja uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia. Osoituksena idearikkaudesta ovat yli sata myönnettyä patenttia käyttöliittymien ja digitaalisten palveluiden alueilta.

Avatar

Olli Pirttilä

Olli toimii Goforella UX designerina. Töissään Olli muotoilee palveluja sekä suunnittelee käyttäjäkokemuksia ja käyttöliittymiä erilaisiin digitaalisiin palveluihin ja tuotteisiin. Ollin kiinnostuksen kohteita ovat erityisesti uudet teknologiat, new media ja videotuotanto.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

GOFORE OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 10.11.2017 KLO 12.00
Helsingin yliopisto ja Gofore jatkavat yhteistyötään. Gofore valikoitui mukaan ketterän kehityksen puitejärjestelyyn seuraavalle neljävuotiskaudelle. Helsingin yliopiston kilpailuttama puitejärjestely kattaa kehitys- ja asiantuntijapalvelut. Järjestelyssä on mukana neljä toimittajaa.
Helsingin yliopiston puitesopimuksen maksimiarvo on kahdeksan miljoonaa euroa. Gofore arvioi, että sen osuus sopimuksesta olisi vuosittain noin miljoona euroa.
Sopimuksessa jatkavat samat toimittajat, jotka ovat tehneet yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa edelliset neljä vuotta.
Yhteistyössä Helsingin yliopisto ja Gofore kehittävät Suomen suurimman yliopiston digitaalisia palveluita käyttäjien moninaisiin tarpeisiin.
– Goforen asiantuntijat tekevät Helsingin yliopistolle ketterän kehityksen periaatteiden mukaisesti muun muassa ohjelmistosuunnittelua, -kehitystä ja konsultointia, kertoo sopimuksesta vastaava Goforen Business Manager Ville Nordberg.
Lisätietoa:
Ville Nordberg
Business Manager, Opetus & Liikenne
puh. 050 506 0017
ville.nordberg@gofore.com
Gofore on vuonna 2002 toimintansa aloittanut digitalisaation asiantuntijayritys. Tarjoamme uuden ajan palveluita yksityisen ja julkisen sektorin toimijoille muutoksen kohtaamiseen. Missiomme on muuttaa maailmaa paremmaksi digitalisaation keinoin ja työkulttuuria uudistamalla. Palvelumme kattavat koko arvoketjun – johdon konsultoinnista palveluiden muotoiluun ja rakentamiseen sekä pilvipalveluihin. Kehityksen suunnannäyttäjänä pysyminen vaatii nopeutta, uudistumis- ja kilpailukykyä. Tästä meillä on näyttöä jo 15 vuoden ajalta. Toiminnallemme on ominaista huippuasiantuntemus, ripeys sekä aito vuorovaikutus. Uskomme olevamme asiakkaillemme paras kumppani digitaalisen muutoksen tiellä. Goforelaisia on Helsingissä, Jyväskylässä, Tampereella, Swanseassa ja Münchenissa jo yli 350. Gofore valittiin Suomen parhaaksi ja Euroopan toiseksi parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work® 2017 -tutkimuksessa. Lisätietoa: www.gofore.com.

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Olemme mukana EU:n Horizon 2020 -ohjelman Multi-Platform Application (MPAT) -hankkeessa, jonka keskeisin tuotos on ollut MPAT-työkalun käyttöliittymä. Hbbtv -teknologiaa hyödyntävän työkalun avulla voidaan esimerkiksi normaalien tv-lähetysten yhteydessä esittää applikaatioita, jotka tarjoavat esimerkiksi lisämateriaalia lähetykseen liittyen.
Kasvojentunnistusteknologian kehitys on tuonut monelle toimialalle hyödyllisiä sovellutuksia viime vuosien aikana. Suorituskyvyn parantuminen, hajautettu laskentateho pilvessä ja tunnistusalgoritmien kehitys on mahdollistanut hyvin nopean analyysin teon melko kustannustehokkaasti. Tietääksemme käyttäjäkokemussuunnittelussa kasvojentunnistusteknologiaa ei ole aiemmin hyödynnetty, joten halusimme kokeilla mitä lisäarvoa teknologia tuo käyttäjätestaukseen.
Kokeilua varten suoritimme käyttäjätutkimuksen, jossa käyttäjätehtävien havainnoinnin ohessa hyödynsimme Microsoftin teknologiaa, joka tunnistaa käyttäjän tunnetiloja ilmeiden perusteella. Testiasetelmassa käyttäjä suorittaa ennalta määrättyjä tehtäviä käyttäen testauksen kohteena olevaa työkalua. Tehtävien suorituksen aikana kamera ottaa määrätyin ajoin kuvia käyttäjän kasvoista ja analysoi kussakin kuvassa esiintyvän tunnetilan.

Avatar

Olli Pirttilä

Olli toimii Goforella UX designerina. Töissään Olli muotoilee palveluja sekä suunnittelee käyttäjäkokemuksia ja käyttöliittymiä erilaisiin digitaalisiin palveluihin ja tuotteisiin. Ollin kiinnostuksen kohteita ovat erityisesti uudet teknologiat, new media ja videotuotanto.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Koodia ja kotielämää


Vuonna 2015 sain aikaan elämäni parhaan koodinpätkän. Käytettynä kielenä oli DNA, ja tuloksena oli itseoppiva pieni tyttölapsi. Omasta mielestäni tietysti maailman suloisin.
Ennen tytön syntymää suhtauduin isyyteen ilon- ja hieman pelonsekaisinkin ajatuksin. Toisaalta olin innoissani uudesta perheenjäsenestä ja toisaalta olin myös huolissani siitä, kuinka työn ja perheen yhteensovittaminen tulee luonnistumaan. Isyyden alkutaival sisälsi myös huolta tyttäremme terveydestä, minkä vuoksi vierailimme ensimmäisten kolmen viikon aikana sairaalassa tiheästi. Onneksi terveyshuolet pikkuhiljaa hälvenivät ja työpaikka mahdollisti alussa pitkän isyysloman, jolloin saimme rauhassa hakea perhe-elämän ensiaskeleita.
Ensimmäisestä vuodestani työssäkäyvänä isänä muodostui varsin myönteinen kokemus. Yksi merkittävä tähän vaikuttanut tekijä oli työpaikan ja perheen välinen yhteispeli. Goforen isyysmyönteisessä kulttuurissa on ollut helppo sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämän aikatauluja, haastaa itseään älyllisesti vaippojen vaihdon välissä sekä jakaa työkavereiden kesken elämän iloja ja suruja. Erityisen kiitollinen olen ollut siitä, että sekä kotiin että töihin on aina saanut tulla sellaisena kuin on: isänä, puolisona, työntekijänä, työkaverina – ja ihan vaan Anttina.
Toinen vuoteni isänä alkoi kolmen kuukauden mittaisella isyys- ja hoitovapaalla. Kotona olemiseen tottuminen vei oman aikansa, sillä koodaaminen ja asiakaskontaktit vaihtuivat yhtäkkiä samojen rutiinien toistamiseen, pyykkikoneen pyörittämiseen ja tytön kävelemään opettelun treenaamiseen. Näin jälkikäteen ajateltuna isyysvapaa oli itselleni monella tapaa arvokas ajanjakso. Opin paremmin ymmärtämään, kuinka läheiset ihmissuhteet ovat elämän voimavara, joista on tärkeää pitää huolta. Kun elämä kotona sujuu, myös työn tekeminen maistuu. Lisäksi pieni etäisyys työelämän päivittäisistä kiireistä auttoi näkemään työyhteisön arvon oman jaksamisen, kehittymisen sekä yhteenkuuluvuuden tunteen tukijana.
Isän rakas ”Koodinpätkä” täyttää kohta kaksi vuotta. Kasvamassa on mitä ilmeisimmin goforelainen, sillä numerot ja kirjaimet ovat aivan ykkösjuttu, ja Muumi-tietokoneen käyttö sujuu jo näppärästi. Myös Goforen paidoissa komeilevat apinat ovat tulleet tytölle tutuiksi yhteisten hassuttelujen myötä. On suurenmoista saada seurata, kuinka uusia koodirivejä syntyy kasvun ja kehityksen myötä joka päivä lisää. Tätä koodia yritän parhaani mukaan – yrityksen ja erehdyksen kautta – suurella kiitollisuudella tulkita.
Hyvää isänpäivää kaikille!

Avatar

Antti Peltola

Antti työskentelee Goforella vanhempana ohjelmistosuunnittelijana. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus ohjelmistokehityksestä toteutus-, ylläpito- ja jatkokehitysvaiheissa. Osaamista on karttunut sekä taustapalveluiden ja käyttöliittymien toteutuksesta että tietokantojen suunnittelusta. Antin vapaa-aikaan kuuluu salibandy sekä laulaminen mm. Goforen bändissä.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

fighting document chaos
Raise a hand those of you whose software project’s documentation needs updating? If you are working on a normal software project, you probably raised your hand. Typically, project documentation is outdated, contains useless information, and is scattered around. This blog post reveals the reasons for this ‘documentation chaos’ and how you can prevent it.

Reasons for The Chaos

Before we jump into the details, it’s good to understand what `documentation` means. Documentation is the information that describes the product to its users. This blog post focuses only on maintained documentation so, user stories, whiteboard drawings, PowerPoint presentations and UX-sketches are ignored.
The next question is, why software projects are facing documentation chaos? One reason is that, while only programmers see the code, documentation is visible to everybody. Therefore, documentation can be seen as a symbol of the quality of the software. Some projects` boundary conditions also require high documentation standards.
Another reason is the project lifecycle. The development team gather and document random information when a new project starts. When the deadlines are coming and budgets are running out, the team concentrates on developing software and fixing bugs and stop maintaining the documentation. In my experience, this is a very typical situation in software projects.
Universities have a very theoretical approach to software development. Courses are full of rules and regulations about how you should write documentation. In addition, courses, for example, determine at a very detailed level what documentation is needed in different phases and reference groups. This approach gives a misguided picture to students and reflects on the whole software development community.
Sometimes documentation chaos is caused by the software project structure. If the project has only a few skilled developers but many consultants and managers, documentation becomes an absolute value. The result is a massive set of documentation without working software. While documentation is visible to all, documentation costs are not.

But it’s just a piece of paper?

When the amount of documentation exceeds a certain level, documentation turns against itself. This is because documentation is valid only when it’s up to date. Documentation costs are easy to understand through this example.
Let’s have a project which needs only 200 pages of documentation in total. According to these sources (link1, link2, link3), it takes 2 – 4 hours to write a text page. We are fast writers so writing 200 pages of documentation takes us 400 hours. It’s only 53 man-days and is easily defensible.
Let’s decide that the project’s lifespan is two years. According to the same sources, it takes 1 hour on average, to revise a text page. If documentation needs to be changed on average once a month, it takes a total of 200 man-days. This time, it is more but still manageable.
Let’s have a second project which needs 2000 pages of documentation. Usually, this means that the product’s business rules are part of the documentation. On this occasion, the numbers are 530 and 2000 man-days. It’s more than 2 years non-stop work, for a team of five.

Less Documentation, Less Worries

‘If I had asked people what they wanted, they would have said faster horses’ is a famous quote by Henry Ford. Product owners and other decision makers want the top product which is fully documented. Unfortunately, documentation is expensive as the previous example showed.
The best way to prevent documentation chaos is to focus on quality over quantity. It’s better to have one page up to date than ten pages outdated. Here are some practical tips to keep documentation chaos under control:

  • Make documentation costs visible. New documentation is a new user story and will be will be prioritised against other stories
  • Don’t create documentation without the team commitment that documentation must be kept up to date
  • Keep documentation close to the source code. Comments, dynamic guides and scripts beat Word documents and wiki-pages
  • Document every business rule and screens only if someone `holds a gun to your head’
  • Most of the formal UML-models are too heavyweight for today’s software development
  • The more detailed the documentation, the greater the amount, and the bigger the risk that documentation is outdated
  • Create a culture where most design, such as sketches, drawings, and prototypes, will be disposable
  • Use images and avoid long text. Humankind has painted caves ten times longer than it has written texts

Self-caused, Self-fixed 

Integration problems, complicated customers, and wrong technologies. Many typical problems are, at least partly, coming from outside. In contrast, documentation chaos is self-caused and self-perpetuated. The positive side is that the project team has the power to stop the chaos.
My next blog post will share more concrete examples of how to improve documentation and what is my ‘Minimum Viable Documentation’.

Graphic Design

Ville Takala

References

http://searchsoftwarequality.techtarget.com/definition/documentation
http://insights.sigasi.com/tech/how-much-time-spent-writing-documentation-versus-developing-rtl-code.html
https://www.indoition.com/en/services/costs-prices-software-documentation.htm
https://writers.stackexchange.com/questions/622/how-much-time-do-you-spend-writing-one-page-on-average
https://en.wikipedia.org/wiki/Cave_painting
 https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_writing

Avatar

Juhana Huotarinen

Juhana on kokenut ohjelmistoprojektien vetäjä, joka on erikoistunut Lean-ajattelun ja ketterien menetelmien käyttöönottoon suurissa julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeissa. Viime vuosina hänet on pitänyt kiireisenä mm. Trafi, Valtori (Valtiokonttori), Opetushallitus, Kela ja Liikennevirasto. Aiemmin työurallaan Juhana on toiminut myös projektipäällikkönä ja ohjelmistosuunnittelijana. Juhanan ajatuksia voi lukea lisää hänen asiantuntijablogeistaan sekä Twitteristä.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.