Information is a great tool in software development and it’s useful to have easy access to it. The more obvious you make your problems, the harder you make them to ignore. The more attention they get, the quicker they get solved. One thing developers like to monitor in software development is the continuous integration status and metrics from running services. And what better way to achieve visibility and visualize those metrics than building an information radiator.
I didn’t want to reinvent the wheel so I got a Raspberry Pi 3 Model B with accessories and a 7″ touchscreen to base my project. Using a Raspberry Pi as an information radiator isn’t a new idea and the Internet is full of examples of different adaptations with screens, lights, bells and whistles.  For the start, we just visualized our Jenkins builds and Grafana dashboard but later on we will probably do a custom dashboard.

Raspberry Pi and accessories
Raspberry Pi and accessories

Setting up the base

The information radiator is easy to get running as you only need a computer which preferably runs Linux. You can use an old laptop and attach it to an external screen, or if you’re like me and want to tinker, you can get e.g. Raspberry Pi 3 Model B and couple it with a small external screen for portability. A nice and low-cost solution which gets you some hacker value. I got the Rpi Model B from our local hardware store but unfortunately, I missed out on the Model B+ which was released on the same day. The extra 15% power, 5 GHz Wifi and less heat and throttling would’ve been nice.
I got the Raspberry Pi starting package with the official case, power supply, HDMI cable and a MicroSD card with preloaded NOOBS. So I just needed to connect the cables, put SD Card in and click to install Raspbian. Other interesting operating systems would have been Fedberry which is Fedora ’Minimal, XFCE and LXQt’ Remixes.
For the screen, I used a 7″ IPS 5 point touch screen for Raspberry Pi with 1024×600 resolution and HDMI from joy-it codename RB-LCD-7-2. Initially, I thought I could install the whole system with this display but as it turned out Rpi doesn’t understand it out of the box. It just showed some white noise and interference. Luckily someone had already solved this and I got the right config after I had installed Raspbian with a real monitor.

7" Joy-it touch screen with default settings
7″ Joy-it touch screen with default settings

Edit your /boot/config.txt:
Add line:

hdmi_cvt=1024 600 60 3 0 0 0

Uncomment these lines:

# uncomment to force a specific HDMI mode (this will force VGA)

And reboot your Raspberry Pi after those changes.
You should also run $ sudo raspi-config to setup, for example, WiFi country to allow channels 12 and 13 and your current Timezone.
I also updated Raspbian which bumps it to rpi-4.14.y linux tree:

$ sudo apt-get update
$ sudo apt-get upgrade
$ sudo apt-get dist-upgrade
$ sudo rpi-update

To connect to Rpi with SSH enable it with raspi-config > Interfacing Options or just:

$ sudo systemctl enable ssh
$ sudo systemctl start ssh

For the note, by default, the user pi has password raspberry. You should change it but if you want to remove the nagging of default password run:

$ sudo apt-get -y purge pprompt
$ sudo rm /etc/profile.d/
$ sudo rm /etc/xdg/lxsession/LXDE-pi/

Accessing Raspberry Pi remotely

The information radiator is usually connected to a TV with no keyboard or mouse attached so accessing it remotely is useful. You can use x11vnc which allows you to VNC into a headless Pi with a VNC client like Apple Remote Desktop, RealVNC’s vncviewer or homebrew’s tiger-vnc.

$ sudo apt-get install ttf-mscorefonts-installer
$ sudo apt-get install x11vnc

To start x11vnc automatically create new or edit existing ~/.xsessionrc file:

$ cat ~/.xsessionrc
/usr/bin/x11vnc -noxrecord -noxdamage -forever -bg -rfbport 5900

Getting interesting things on the screen

To test our setup and quickly show some data I just added a Build Monitor view in Jenkins and another view with Dashboard view. I also configured the Rpi to automatically start the Chromium browser in kiosk mode after reboots and directed it to the Jenkins website so there would be no need for interactions to get things on the screen. To show several sources of data and get things running quickly without customized information radiator we used Revolver – Tabs Chromium extension to rotate between multiple browser tabs: one showed Jenkins Build Monitor other Grafana Dashboard and third Twitter feed.

Raspberry Pi 3 Model B and accessories
Raspberry Pi 3 Model B and accessories

To automatically start the chromium-browser after Raspbian desktop starts, edit the following lxsession file:

$ cp /etc/xdg/lxsession/LXDE-pi/autostart /home/pi/.config/lxsession/LXDE-pi/autostart
$ vim /home/pi/.config/lxsession/LXDE-pi/autostart
#@xscreensaver -no-splash  # comment this line out to disable screensaver
# Disable Xsession from blanking
@xset s off
@xset -dpms
@xset s noblank
@sh ./
# load chromium after boot and point to the localhost webserver in full screen mode
@chromium-browser --kiosk --no-default-browser-check --no-first-run --disable-infobars http://jenkins.url/ http://jenkins.url/ http://grafana.url/ http://twitter.url

Chromium has a feature to show ”Restore pages” nagging popup when not gracefully shutdown and you can try the following Stack Overflow suggestion. What was also suggested was doing ”chmod 001 ~/.config/chromium/Default/Preferences” but it resulted in another nagging window.

$ cat ./
sed -i 's/"exited_cleanly":false/"exited_cleanly":true/' ~/.config/chromium/'Local State'
sed -i 's/"exited_cleanly":false/"exited_cleanly":true/; s/"exit_type":"[^"]\+"/"exit_type":"Normal"/' ~/.config/chromium/Default/Preferences

You could use ”–restore-last-session” or ”–incognito” parameter which also works but it has several disadvantages, such as disabling the cache and login information. Or maybe I should just use Firefox.

Turning the monitor on and off automatically

When running Rpi as a wall monitor it’s useful to save energy and extend the life of your monitor by turning the monitor on/off on a daily schedule. You can do this by running a cron script. Get this script   and put it in ”/home/pi/” and make it executable: chmod +x /home/pi/ Call the script at the desired time with the cron entry:

$ crontab -e
# Turn HDMI Off (22:00)
0 17 * * * /home/pi/ off
# Turn HDMI On (7:00)
30 7 * * * /home/pi/ on

If you have problems with the above script try this one which is the original, but change ”curr_vt=`fgconsole`” to be ”curr_vt=`sudo fgconsole`” as fgconsole needs sudo privileges otherwise you get an error ”Couldn’t get a file descriptor referring to the console”.

Information Radiator in use
Information Radiator in use

From simple dashboard to real information Radiator

Showing just the Jenkins Build Monitor or Grafana dashboards is simple but to get more information you could show things like the success rate of the builds, build health, latest open pull request and project Twitter Messages. One nice example of an information radiator is Panic’s Status board.
There are different ways to create a customizable dashboard and one way is to use Dashing which is a dashboard framework. To get a headstart you can see Project Dashboard which shows ”build health” for the latest build, the latest open pull request in Github, the success rate of your builds, some free-form text and your project’s or company’s logo. It uses the Jenkins API to get the ratio of successful / non-successful builds as well as the latest build state. It also calls the Github API to get the latest pull request to display the name and picture of the author and the title of the pull request on the dashboard.
This article was originally published on Rule of Tech, the author’s personal blog about technology and software development.

Marko Wallin

Marko Wallin työskentelee ohjelmistosuunnittelijana Goforella ja muuttaa maailmaa paremmaksi digitalisaation keinoin. Hänellä on vuosien kokemus ohjelmistokehityksestä, ketteristä menetelmistä ja ohjelmoinnista sekä käyttöliittymän, taustapalveluiden että tietokantojen osalta. Vapaa-ajallaan Marko jakaa teknistä osaamistaan blogiensa kautta ja kehittämällä muun muassa avoimen lähdekoodin mobiilisovelluksia. Sovelluskehityksen lisäksi hän harrastaa maastopyöräilyä.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Maakuntauudistuksen kaksi puolta

Maakuntauudistuksen maaginen vuosi 2020 lähestyy vääjäämättä ja nopeasti. Muutokset ovat jo meneillään tai suunnitteilla. Suuntaa haetaan monin paikoin tai jo tehtyjä suunnitelmia puretaan ja pohditaan voiko tämä kaikki vielä peruuntua. Tässä kohtaa voisi pohtia miksi halutaan muutosta ja mitkä muutokset kannattaa tehdä? Onko kyseessä uudelleenorganisointi vai jotakin muuta?
Uudistuksessa on oikeastaan kaksi puolta. Pureudutaan tässä molempiin puoliin ja muutamaan näkökulmaan. Ensimmäinen näkökulmista on uusien organisaatioiden syntyminen ja toinen vanhojen organisaatioiden uudelleenmuotoutuminen.

Maakunnat syntyvät

Maakunnat syntyvät vuoden 2020 alussa, kun maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Maakunnat tulevat järjestämään mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimen tehtävät, alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämisen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisen sekä kotouttamisen edistämisen. Tehtävät siirtyvät maakuntiin mm. ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista ja kunnista
Maakuntien prioriteetti on tietenkin varmistaa palveluiden jatkuvuus ja maakuntalain velvollisuuksien täyttäminen.  Toisin sanoen palkat täytyy saada maksettua myös tammikuusta 2020 eteenpäin ja peruspalveluiden pyöriä. Vaikka palveluiden jatkuvuus on tärkeää, täytyy samalla katsoa tulevaisuuteen, jotta nyt ei tehdä valintoja, jotka myöhemmin tulevat kalliiksi. Ja nyt ei puhuta vain rahasta.  Tehdyt päätökset toimivat pahimmillaan uuden esteenä tai päätösten muuttaminen käy työlääksi ja aikaa vieväksi. Pitäisi siis tehdä päätöksiä, jotka mahdollistavat tulevat päätökset parannuksista.
Maakuntien syntymisen yhteydessä tulisi miettiä myös johtamista ja kulttuurin muodostamista. Haasteeksi tulee koostaa uusi organisaatio monesta organisaation osasta koostuvista siiloista ja vaarana on, että tämä toimii liian kattavasti uuden lähtökohtana. Tämä on riski organisaatiokulttuurin osalta, mutta myös arkkitehtuurinäkökulmasta. Tiedonhallinnan ja järjestelmien lähtökohdaksi muodostuu helposti siilot, joiden purkaminen voi olla aikaa vievää ja kallista. Näiden päälle mm. digitaalisten palveluiden rakentaminen on vaikeaa.
Tärkeää on tietenkin ymmärtää mihin ollaan menossa. Maakuntien visio 2023 antaa tälle suuntaviivoja. Valinnoissa olisi tässä kohdin hyvä huomioida jatkuvuuden lisäksi tulevaisuuden mahdollistaminen. Pyritään hakemaan uusia vaihtoehtoja ja erityisesti ratkaisuja, jotka voivat omalta osaltaan tukea myös tulevaa vaihetta vuoden 2020 jälkeen, jolloin tavoitteena on parantaa toimintaa asiakkaiden näkökulmasta, saavuttaa kustannussäästöjä ja yleisesti ottaen kehittää toimintaa.

Kuntien uuden identiteetin luominen

Erityisesti kuntien asema muuttuu uudistuksen myötä. Tästä puhutaan vähemmän eli käytännössä toimintoja luovuttavista organisaatioista. Kuntien lisäksi myös monen muun tehtäviä siirretään maakuntiin, mutta kuntien osalta vaikutus on suuri, koska heiltä lähtee suuri osa toimintoja maakuntien puolelle. Jäljelle jää toimialueet, jotka ovat investointirahoissa ja ylipäätään huomiossa jääneet vähemmälle tähän asti sote-toimintojen varjossa.
Millaiseksi muodostuu kunnat? Organisaatioiden pienentyessä on mahdollisuus uudistua rohkeasti; keventää hierarkkisuutta, pyrkiä itseohjautuvuuteen, toimia ketterämmin ja muuttaa työn tekemisen kulttuuria. Tämä loisi uudet puitteet myös toimialojen kehittämiselle ja kunta alustana -ajattelulle. Resurssien vähentyessä palveluiden digitalisointi on yhä tärkeämpää, jotta palvelut pysyvät laadukkaina ja helposti saatavina.
Nyt on siis loistava tilaisuus uudistua! Uudistua niin johtamisjärjestelmän kuin kulttuurinkin kannalta.

Ai niin, se asiakas

Asiakkaan tulisi olla kaiken suunnittelun lähtökohta. Tämä ei tarkoita esimerkiksi maakuntakohtaisten portaaleiden tekemistä, vaan aidosti asiakkaan näkökulman ottamista huomioon. Digitaalisuus mahdollistaa esimerkiksi asiakkaille tasapuolisen kohtelun sekä monialaisen palveluiden tarjonnan saumattomasti organisaatiorajojen ylitse. Samalla myös työntekijän puoli uudistuu. Monipuolinen datan hyödyntäminen ja indikaattorit antavat mahdollisuuden seurata missä mennään. Lähtökohtana tulisi olla hyvinvoinnin mittaaminen ja jatkuva parantaminen.
Nyt ei ole aika todeta, että tätä on jo yritetty huonolla menestyksellä, vaan on aika tunnistaa uusia mahdollisuuksia, tehdä ja uudistua. Kun joka tapauksessa pitää muuttua, kannattaa olla ajamassa muutosta isosti kuin olla passiivisena muutoksen kohteena.

Palataan asiakaslähtöisyyteen tarkemmin Digitaalinen Suomi 2018 -tapahtumassa, jossa voit tavata asiantuntijoitamme aiheeseen liittyen.
Blogisarjassa julkaistua:
Digitalisaatio soten asiakaslupausten mahdollistajana

[gap height=”40px”]


Kerro miten tavoitan sinut, niin palaan asiaan.

[contact-form-7 id=”30141″ title=”Personal contact form, suomi” destination-email=””]

Riikka Vilminko-Heikkinen

Riikka toimii Goforella liiketoimintajohtajana (Recoding Society) sekä konsulttina. Hän seuraa läheltä julkisen ja yksityisen sektorin muutosta ja sen vaikutusta eri organisaatioihin. Riikan kiinnostuksen kohteena on esimerkiksi prosessien ja toimintamallien kehittämisen digitalisaation keinoin. Päivittäisessä työssään hän pohtii miten dataa voidaan käyttää ymmärryksen lisäämiseen, parempaan päätöksentekoon ja häivyttämään rakenteiden aiheuttamia siiloja.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Kunnat järjestävät elämän kannalta merkittäviä palveluita – kasvatus- ja opetuspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä työhön ja yrittämiseen liittyvät palvelut ovat kaikkien meidän ulottuvilla.
Maakuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen myötä kunnat tulevat järjestämään palveluiden tuotannon toisin. Tällä tähdätään kustannustehokkuuteen entistä parempien palveluiden tuottamiseksi. Lisäksi tuotantomalli on mitä ilmeisimmin pitkällä aikavälillä kehittymässä laajemmaksi alustataloudeksi, jossa yksityiset ja julkiset toimijat yhteistyössä palvelevat asiakkaita heidän hyvinvointiaan edistäen.

Nykyistä asiakashallintaa leimaa tiedon hajanaisuus ja puutteellinen tiedon yhdistely

Kunnan tehtäväkenttä muistuttaa suuren kuluttajapalveluyrityksen toimintamallia, joka pyrkii jatkuvasti kehittämään palveluitaan ja asiakastyytyväisyyttä, tosin erilaisella ansaintamallilla.
Organisoitumisen perusajatus on ollut järjestäytyä palveluryhmittäin omiksi osastoiksi, jotka vastaavat oman sektorinsa palvelutuotannosta koko asiakaskunnalle.
Palvelutarjoama pyritään tuomaan selkeästi saataville, jotta asiakkaat löytäisivät tarvitsemansa palvelut mahdollisimman helposti ja osaisivat hakeutua palveluiden pariin.
Palveluiden kehittäminen on hankalaa tehdä nykyistä asiakaslähtöisemmin, jos käytössä ei ole asiakkuudenhallinnan peruselementtejä: asiakashallintajärjestelmiä ja palveluiden kehittämisen kannalta oleellista mittarointia ja tietojen yhdistelyä. Ilmeisimpinä haasteina asiakaslähtöisemmän tilannekuvan kehittämisessä on kuntalaisista ja palvelukohtaamisista käytettävissä olevien tietojen hajanaisuus ja puuttuva yhdistely.
Strategiat usein korostavat asiakaskeskeisyyttä, asiakkaiden ymmärtämistä ja huomioimista palveluita kehitettäessä. Käytännön toteuttamisessa usein jäädään tavoitteista, koska dataa ei käytetä riittävästi ja organisoitumisen tapa ei anna mahdollisuuksia asiakaslähtöisyyden nostamiselle kokonaan uudelle tasolle.

Tulevaisuudessa palvelut tulevat asiakkaiden luo

Tulevaisuudessa palveluita ei haeta: palvelu tulee asiakkaan luo oikea-aikaisesti. Palvelut muodostavat ketjuja ja ketjut palvelukokonaisuuksia, joiden tavoitteena elämän eri osa-alueiden kokonaisvaltainen hyvinvoinnin lisääminen yksilötasolla.
Oleellista on tunnistaa elämänvaiheesta ja -tapahtumista kumpuava palvelukokonaisuuksien tarve. Tämä tilannekuva on jaettava ekosysteemissä, jotta palveluntarjoajat löytävät palveluiden tarvitsijat tehokkaasti. Tilannekuvaan perustuvassa ekosysteemissä toimivia palveluiden tuottajia ei mitata suoritetuista transaktioista vaan asiakkaiden hyvinvoinnin lisääntymisestä.
On erityisen tärkeää, että ekosysteemiin osallistuvien toimijoiden johtamisjärjestelmät ja organisoituminen ovat yhteensopivia, dataan ja tilannekuvaan nojaavia ja asiakkaiden hyvinvointia tavoittelevia.
On epätodennäköistä, että toiminta-ajatukseltaan täysin uudessa, tietoon perustuvassa monituottajaverkostossa voisi pärjätä perinteisellä, tuotantolähtöisellä johtamisjärjestelmällä, kun keskiössä on uuteen arvoon noussut asiakas.
Uskomme vahvasti, että johtamisen on tulevaisuudessa perustuttava entistä syvempään ja kattavampaan asiakasymmärrykseen. Tätä ymmärrystä on mahdollista synnyttää dataa, analytiikkaa ja asiantuntijatyötä yhdistämällä. Yhtä tärkeää on myös tehdä kullekin toimijalle sopivat strategiset valinnat: mitkä ovat ne asiakassegmentit joiden hyvinvointia voidaan eniten parantaa, ja miten hyvinvoinnin lisääntymistä tai puuttumista käytetään tekemistä ohjaavana mittarina.

Pasi Lehtimäki

Pasilla on yli 20 vuoden kokemus analytiikasta ja ohjelmistokehityksen eri rooleista, mukaan lukien monet johtotehtävät. Hän keskittyy auttamaan asiakasorganisaatioita ymmärtämään tekoälyn ja koneoppimisen luonteen, mitä sillä voidaan saavuttaa, miten se muuttaa organisaatioiden toimintamalleja. Pasi on innostunut luomaan asiakaslähtöisiä data- ja analytiikkaratkaisuja. Pasin tekoälykoulutuksiin on osallistunut lähes 2000 asiantuntijaa ja johtajaa.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

ngVikings 2018

What is Angular?

Angular is an open-source platform that is a complete rewrite of its predecessor AngularJS. It is based on TypeScript and used for front-end web application development. Angular offers fast performance, cross-platform deployment and a large assortment of tools like Angular CLI and many existing components.



NgVikings is the main annual  Angular event in the Nordics, organized by a non-profit organization comprised of local Angular groups. The first conference was held last year in Copenhagen, followed by this year’s event in the Aalto University campus in Otaniemi, Espoo. The event gathers an international crowd with 400 participants and speakers from the Angular core team as well as other experts in the field. In addition to presentations, there are workshops around different Angular topics.

The Dipoli building proved to be a convenient venue for the conference with its bright interiors and wooden architecture. As the conference name implies, the Viking theme was very much present: different conference areas were named according to Viking mythologies, and during breaks, you could even witness authentic Viking battles. The first conference day naturally ended with an afterparty titled Ragnarok (the Viking end of the world) at the restaurant of the local Fat Lizard brewery.

Sponsoring the event

NgVikings 2018 was the first Angular conference where Gofore participated as a sponsor, although we have previously sponsored Angular Finland events and hosted meetups in our Tampere and Helsinki offices.

As the main sponsor of the event, we brought a big Gofore booth along with our curl://ing game and a foosball table, which turned out to be a big hit with the crowd. Our goal for the event was to support the global Angular community while also getting some visibility for Gofore and possibly meeting future new Goforeans.
It was notable that while a majority of the participants were from the Nordics, a lot of people attended from all around Europe. As Gofore is aiming to be an increasingly international company, these kind of events provides us with an excellent opportunity to make us known worldwide.
Our crew also got to see some great talks while not manning the booth.

The talks

The talks were in two different rooms called Valhalla (the Viking “heaven”) and Bifrost (the rainbow bridge to Asgard), and both of them had a speaker performing at the same time. Usually one held a beginner level talk and the other one was aimed at the more advanced level audience. All the talks can be found on Youtube. Here are some highlights from the talks we managed to catch:
This year’s keynotes were delivered by Matias Niemelä from Google, who talked how he got involved in Angular development and ended up in the core team, and John Papa from Microsoft, who discussed deploying Angular and Node to cloud with tools like VS Code with good live examples.

Many of the talks provided introductions to exciting web technologies and how to use them with Angular: Martin Splitt talked about getting started with WebVR to create virtual worlds inside the browser, while Michael Haberman showcased building a multiplayer game using Phaser.js and Firebase with Angular. Sean Landsman then introduced D3 as a viable tool for visualizing enterprise data.
Vitalii Bobrov discussed an important issue related to any component-based web framework: how to design a clean component API? According to him, one of the best examples that can be benefited from are the web standards: they have been created with multiple use-cases in mind and provide clear, declarative APIs.
Eric Haddad gave an interesting talk and a live-coding session about what Progressive Web Apps (PWAs) are and how using Angular and Firebase allow you to easily develop PWAs using Firebase’s authentication, scaling database, cloud functions and hosting. He also presented AngularFire 2 which is the official library for Angular v2+ and Firebase. It seemed like a great way to quickly get started in developing PWAs.

The Q&A with all the speakers was the final talk before the closing words for ngVikings 2018 and it was one of the most interesting talks of the event. It was kicked off by our own Roope Hakulinen giving a quick presentation about Gofore and after that John Papa took over the hosting of the Q&A. The questions from the audience varied from the future of Angular to community support and biases in the software industry and Angular community. It was really great to hear what all the different speakers thought about these matters which are also very topical outside the Angular community.


To summarize the feelings from the event, Angular comes across as stable and mature framework for web applications development with a nice and enthusiastic community behind it.
Instead just creating hype about the newest libraries, the talks focused on how to best utilise the many features Angular provides, and how Angular can be used alongside other technologies for a huge variety of needs.
Especially as Progressive Web Apps seem to be in high demand, the amount of focus given to them seems to promise a bright future for Angular for years to come.

Eero Vornanen

Ohjelmistosuunnittelija ja Full Stack -kehittäjä

Tuomas Alahäivälä

Tuomas is a software developer currently working on UI development and data visualization for the industrial sector. He holds Master's degrees in Information Systems and Internet and Game Studies and has special interests in human-computer interaction, interactive media, persuasive technologies and gamification.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Digitaalinen transformaatio muuttaa organisaatioiden toimintalogiikkaa ja niiden toimintaympäristöä, mikä tekee asiakaslähtöisyydestä ja hyvästä asiakaskokemuksesta niille tärkeän menestystekijän. Osaltaan tämä on varmasti syynä myös siihen, että asiakaslähtöisyys sekä hyvän asiakaskokemuksen tuottaminen näyttävät olevan yhä useamman organisaation julkilausuttu arvo ja toiminnan strateginen tavoite.
Organisaation toimintaa ohjaa – tai ainakin pitäisi ohjata – sen strategia. Strategian taustalla puolestaan vaikuttavat sekä organisaation arvot että se ihmiskäsitys, jonka läpi organisaatio henkilöstöään ja asiakkaitaan katselee. Näiden kahden peruskiven merkitystä ei siis ole syytä digitalisoituvassa maailmassakaan unohtaa, kun ryhdymme muotoilemaan toimintatapoja uusiksi. Organisaation arvot kun luovat sen asiakaskokemuksen perustan.

Systeemisyys – mitä sillä tarkoitetaan?

Organisaation systeemisestä luonteesta johtuen kaikki sen osatekijät ovat suhteessa toisiinsa. Käytännössä siis jokainen digitaalisen transformaation aikaan saama muutos vaikuttaa väistämättä paitsi organisaation johtamiseen myös sen rakenteisiin, prosesseihin, osaamiseen ja rekrytointitarpeisiin sekä työ- ja organisaatiokulttuuriin – sitä asiakaskokemusta unohtamatta.
Yhtä aikaa oman muutosprosessinsa kanssa organisaation on varmistettava myös tuottamansa asiakaskokemuksen erinomaisuus ja jatkuvasti paraneva laatu. Muuttuvassa ympäristössä yhä useamman organisaation on kuitenkin asiakasarvoa tuottaakseen pystyttävä palvelemaan asiakkaitaan myös digitaalisissa kanavissa. Kyky vastata tähän haasteeseen voi vaihdella organisaatioiden välillä suurestikin. Tällöin ”tilanteen selättäminen” voi jonkin organisaation kohdalla vaatia hyvinkin kivuliaita toimenpiteitä toisen taas edetessä tässä aallokossa sujuvasti ja veneen pahemmin keinumatta.

Hyvää asiakaskokemusta ei luoda tyhjiössä…

Asiakaskeskeisyyden tiedostamisesta huolimatta monien organisaatioiden kehittämistä näyttää vaivaavan aikamoinen sisäänpäin kääntyneisyys. Yllättävän usein käynnissä olevat kehittämistoimet nimittäin tapahtuvat ikään kuin tyhjiössä, jolloin myös asiakaskokemuksen kannalta merkittäviä toimintamalleja ja prosesseja kehitetään vain organisaation sisältä nousevan tiedon ja tarpeiden pohjalta.
Varsinkin työvoimasta kilpailevilla aloilla tämä on varsin ymmärrettävää, koska esimerkiksi positiivinen työnantajakuva on niillä organisaatioiden menestymisen keskeinen tekijä ja ehto. Tästä huolimatta asiakasta ei saisi missään vaiheessa kokonaan unohtaa. Pelkästään sisäiseen kehitystyöhön keskittymisellä voi asiakaskokemuksen näkökulmasta olla myös miinusmerkkisiä seurauksia.

… Vaan asiakaslähtöinen organisaatio syntyy vuoropuhelussa

Organisaatiomuotoilun avulla voimme kehittää organisaatiota kokonaisvaltaisesti niin, että kaikki sen toiminnot tukevat synkronisesti eri osa-alueilla tapahtuvaa muutosta ja organisaation tuottamaa asiakaskokemusta.
Lisäksi organisaatiomuotoilu pyrkii varautumaan niihin vaikutuksiin, joita organisaation muutoksilla voi olla. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi organisaation uudelleen asemoituminen suhteessa markkinatilanteeseen, toimintaympäristöön, kumppaneihin, kilpailijoihin tai asiakkaisiin.
Kokonaisvaltaisesti toteutetun organisaatiomuotoilun täytyy aina keskittyä tutkimaan myös organisaation ulkopuolista maailmaa ja sen organisaation menestykselle asettamia vaatimuksia. Lisäksi hyvää työntekijä- ja asiakaskokemusta tavoitteleva organisaatiomuotoilu edellyttää fokuksen asettamista (liike)toiminnan tavoitteiden ohella myös ihmisiin. Organisaation saumattoman ja asiakaslähtöisen toiminnan varmistamiseksi tietoa on kerättävä sekä niistä toiveista, odotuksista, iloista ja suruista, joita ihmiset kokevat työskennellessään organisaatiossa, että niistä toiveista, odotuksista, iloista ja suruista, joita ihmiset kohtaavat ollessaan organisaation asiakkaina ja liikkuessaan sen tarjoamassa palveluympäristössä.

Organisaatiomuotoilun menetelmiä

Organisaatiomuotoilun menetelmät on aina valittava kulloisenkin muutostarpeen- ja tilanteen ehdoilla. Meillä Goforessa on organisaatiomuotoilun työkaluina käytössä esimerkiksi:

  • johdon konsultointi ja sparraus
  • business design
  • palvelumuotoilu
  • data-analytiikka
  • kulttuurikonsultointi

Lisäksi pidämme organisaatiomuotoilun tärkeänä työkaluna määrällistä, laadullista ja nämä yhdistävää tutkimusta ja sen tulosten analyysiä. Tutkimus on yhteiskehittämisen (co-creation) ja muiden osallistavien menetelmien ohella tärkeä osa organisaation muotoilutyötä, sillä sen avulla saamme kehitystyön kannalta oleellista tietoa ihmisen toiminnasta. Tämän tiedon kera voimme yhdessä organisaation edustajien kanssa ryhtyä työstämään sitä, miten jo tapahtuneita tai meneillään olevia muutoksia on parasta lähestyä organisaation sisällä. Samalla voimme tehdä konkreettisia suunnitelmia siitä, miten ja missä aikataulussa kehittämistyötä on asiakaskokemuksen parantamisen näkökulmista syytä edistää.

Asiakaskokemuksessa on aina kysymys subjektiivisesta asiasta, jonka laatuun voimme organisaatiomuotoilun keinoin vaikuttaa. Siksi on pohtimisen arvoista, onko näin syvästi kokemukseen perustuvaa asiaa mahdollista skaalata? Ja jos niin on, niin miten se sitten tapahtuu? Näihin kysymyksiin vastataan seuraavassa, asiakaskokemuksen skaalaamiseen keskittyvässä blogitekstissä.


Organisaatiomuotoilun ja asiakaskokemuksen ammattilaisemme ovat valmiita vastaamaan kysymyksiisi. Ota yhteyttä ja palataan asiaan!

Soile Roth

Soile toimii Goforella muotoilupalveluista vastaavana johtavana konsulttina. Lisäksi hän työskentelee strategisena muotoilijana ja organisaatiomuotoilijana. Soilella on vankka tausta asiakaskokemuksen parantamisesta niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin yrityksissä, kuten esimerkiksi OP:ssa, opetus- ja kulttuuriministeriössä, Helsingin kaupungissa ja Kelassa. Hän on myös sertifioitu business coach ja tekee parhaillaan väitöskirjaa johtamisen kehittämisestä.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.