Kolmen vuoden pituinen Avoin osallisuus ja asiakkkuus -kärkihanke (AOA) päättyi maaliskuun lopussa. Hanke tulee saamaan paljon julkisuutta, koska se kuuluu kuuden suurimman kaupungin 6Aika -ohjelmakauteen. Hanke edistää kilpailukykyä ja hyvinvointia Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Oulussa ja Turussa, mutta hankkeella tulee jatkuessaan olemaan merkittäviä vaikutuksia kuntalaisten arkeen.

Hankkeella on vahva mandaatti jo suoraan kuntalain pohjalta, koska sen ensimmäinen pykälä lyhennettynä sanoo: ”Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa”. Laillisen ja moraalisen tarkastelun läpäisevien, elinvoimaa lisäävät kokeilujen ja toimenpiteiden on siis oltava jatkossa täysin normaalia tekemistä.

Tärkeimpänä kriteerinä muutoksessa pitää olla ihmiskeskeisyys ja kyvykkyys jatkossa ennakoida ja tarjota entistä “kuluttajaystävällisemmin” asiakkaan tarpeita vastaavat palvelut elämänkaaren aikana. Yksi esimerkki näistä palveluista on lapsiperheen palvelutarpeet, joita tutkittiin Valtiovarainministeriön asiakassegmentoinnin pilotissa. 

Jos kunta ymmärtää lapsiperheen elämäntapahtumat ja pystyy rakentamaan palvelut näiden tarpeiden ympärille, kaikki hyötyvät asiakkaasta palveluntuottajaan. Palveluntuottaja pystyy tehokkaampaan ohjaukseen, asiakkaat saavat luontevasti paremman valinnanvapauden mahdollisuuden ja valintoihin liittyen mahdollistuvat erilaiset maksutavat asiakassetelistä muihin maksuinnovaatioihin.

Kaupunkien yhteistyön syvyys yllätti

Kuusi suurinta kaupunkia eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku olivat hankkeessa kokeiluympäristöinä. Positiivista oli kaupunkien aito pyrkimys yhteistyöhön ja toistensa sparraamiseen täysin uusien toimintamallien määrittelyssä. Kyse ei ole mistään pienestä muutoksesta. Kärkihanke keskittyi suuren ajattelutavan muutoksen, jossa asiakas on palvelutuotannon ja asiakasohjauksen keskiössä. 

Keskusteluissa eri kaupunkien kanssa välittyy kuva siltä, että kaikki ovat menossa samaan suuntaan, mutta ehkä tiettyjen muutoksen vaatimien toimenpiteiden priorisointi on vaan eri.

Itse palvelut tuotetaan monituottajamallilla hyödyntäen osallisuuden ja yhteiskehittämisen menetelmiä ja sähköisiä ympäristöjä. Johtamisjärjestelmille se aiheuttaa kehittymistarpeen, mutta siellä on paljon voitettavaa.

Johtamisjärjestelmän kehityksessä on paljon voitettavaa

Nyt on jatkettava luotujen toimintamallien edelleen kehittämistä ja jalkauttamista käytännön tekemisellä ja vastuuttamisella. Tehty työ on paljastanut aivan uusia rooleja ja vastuita myös julkisen hallinnon organisaatiossa, jolloin sillä on vaikutuksensa johtamisjärjestelmään. Myös sen on pystyttävä kehittymään, oltava joustava ja ketterä sekä annettava johtamisen jatkuva (henkinen) läsnäolo muutoksen jalkauttamisessa. 

Tässä kehityksessä myös julkisorganisaatiolla on paljon voitettavaa. Tällä tavoitteella ja tavoitteeseen pääsemisellä yhteistyössä kuntien, asukkaiden, yritysten, kolmannen sektorin ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimijoiden kanssa voimme kutsua itseämme jatkossa yhteiskunnallisesti älykkäiden toimintatapojen (älykaupunkien ja kuntien) maaksi. 

Epäilemättä saisimme kertoa maailmalla miten olemme pystyneet tekemään yhteiskunnasta aidosti ihmislähtöisen ja ennakoivan. Ehkä tässä sote- ja maakuntauudistus luontevasti jääkin hieman taka-alalle, onhan se vain hallintouudistus. Nyt on pärjäämisen mahdollisuus kansainvälisessä ekosysteemikilpailussa, kun tulevaisuudessa myös palvelutuotanto kansainvälistyy asiakkaiden hakiessa itselleen tarpeitaan vastaavia palveluja valtionrajojen yli.

Lähteet:
[1] 6Aika Avoin osallisuus ja asiakkuus https://6aika.fi/avoin-osallisuus-ja-asiakkuus-karkihanke-aoa-2/
[2] Mapping Smart Cities in EU http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/etudes/join/2014/507480/IPOL-ITRE_ET(2014)507480_EN.pdf
[3] Digitalisaation johtamisen avaimet – Tapio Järvenpää https://kimpassa-allihopa.fi/uutiset/digitalisaation-johtamisen-avaimet/
[4] Asiakkuuksien ja palveluiden hallinnan kokonaisarkkitehtuuri – Turun kaupunki https://openservices.fi/hyodynna#1508847789539-97b6f207-d279
[5] Uusi toimintamalli vauhdittamaan digitalisaatiota http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/uusi-toimintamalli-vauhdittamaan-digitalisaatiota

Avatar

Eero Rostiala

Eero toimii Goforella liiketoiminta-arkkitehtina sekä toimiala- ja palvelumyynnin tukena. Aiemmin Eero vastasi Turun kaupungin 6Aika Avoin osallisuus ja asiakkuus -hankkeesta, jossa Turun alueen elinvoimaa ja hyvinvointia edistettiin digitalisaation keinoin. Eerolla on yli 15 vuoden kokemus toiminnan- ja tiedonhallinnan ratkaisuista sekä ohjelmistokehityksestä.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Digitaalinen maakunta


Maakuntauudistuksen yhteydessä pyritään digitaaliseen transformaatioon. Uudistuksen yhteyteen on tehty mm. MaakuntadigiVisio 2025 tätä varten. Maakunnilla tulee olemaan haastava tehtävä tarjota asiakkaille saumatonta palvelua, kun useampi toimija toimii yhdessä palveluprosessissa palveluntuottajana. Digitalisaatio mahdollistaisi palveluiden saumattomuuden asiakkaalle, kuten kollegani Stefan esitti blogissaan (Digitalisaatio Soten asiakaslupausten mahdollistajana). Maakuntamallin rakenteita tärkeämpää on ymmärtää palveluiden uusi tuottamisen malli ja pyrkiä asiakaskeskeiseen malliin, jossa palvelut tuodaan asiakkaan ympärille kulloisenkin elämäntapahtuman vaatimalla tavalla. Digitaaliseen maakuntaan on kuitenkin vielä paljon matkaa.

Kuinka vaikea digitaalinen palvelu saa olla?

Hämmentävä kysymys, eikö vain? Suunnittelun lähtökohtana ei varmaan koskaan ole se, että tehdään vaikeakäyttöinen palvelu. Silti hämmentävän usein törmää vaikeakäyttöiseen palveluun tai lukee kriittisen arvion mediasta. Julkisen puolen digitaalisista palveluista saatetaan jopa kannella oikeuskanslerille, mikäli niiden koetaan olevan niin vaikeakäyttöisiä, että ne syrjivät tai asettavat asiakkaat eri arvoiseen asemaan. Vika käännetään harmittavan usein myös käyttäjälle – miksi et lukenut ohjeita? Käytännössä digitaalisten palveluiden pitäisi olla niin helppokäyttöisiä, että asiakas ei välttämättä ymmärrä edes käyttävänsä digitaalista palvelua.
Mistä vaikeus sitten johtuu?  Ensimmäisenä kysymyksenä voisi esittää, että kenen näkökulmasta palvelu on tehty? Toivottavasti asiakkaan. Tässä vaiheessa on hyvä tarkentaa, että palvelun kohdeasiakkaan lisäksi tarkoitan myös sisäistä asiakasta eli palvelun tuottajan asiantuntijoita sekä kaikkien sidosryhmien asiantuntijoita. Toisena kysymyksenä voisi esittää, että kuinka hyvin tunnistettuihin asiakastarpeisiin on pystytty vastaamaan. Tässä kohtaa ratkaisee palvelun suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuneiden asiantuntijoiden kyvykkyys ja yhteistyön sujuvuus. Onneksi näitä asioita voi varmentaa jo hankkeen alusta alkaen hakemalla jatkuvasti asiakaspalautetta ja siten, että työtä ohjataan saadun palautteen perusteella.
Kollegani Soile Roth kommentoi blogissaan (Organisaatiomuotoilu ja asiakaskokemuksen anatomia) kuinka organisaation arvot luovat asiakaskokemuksen perustan. Onko siis niin, että huono asiakaskokemus tarkoittaa sitä, että organisaatio ei näe asiakasta tärkeänä? Varsinkin julkishallinnon palveluissa voi helposti saada tällaisen kuvan. Harvemmin edes puhutaan asiakkaasta vaan asukkaasta, kansalaisesta tai kuntalaisesta palvelun käyttäjänä. Todetaan, että palveluista mielellään rakennettaisiin asiakaslähtöisiä, mutta esimerkiksi taustajärjestelmät tai prosessit eivät sitä salli. Organisaation strategiassa usein korostetaan asiakaskeskeisyyttä, mutta näkyykö tämä asiakkaalle? Useasti suunnittelutyöhön otetaan mukaan organisaation tunnistetut asiantuntijat edustamaan käyttäjien tarpeita, mutta monesti olisi parempi osallistaa varsinaiset palvelun kohdeasiakkaat ja heitä suoraan palvelevat asiantuntijat.

Maakunnat uudistajiksi

Maakuntauudistuksen yhteydessä rakennetaan uusia organisaatioita, harmonisoidaan tietoja, parannetaan palveluja, otetaan asiakkaat mukaan ja uudistetaan tietojärjestelmiä. Tässä on oiva tilaisuus poistaa esteitä ja rakentaa uutta. Tulevaisuudessa voidaan käyttöönottaa uusia ja parempia toimintatapoja, tehokkuutta voidaan lisätä älykkäämmillä ratkaisuilla ja samalla voidaan poistaa paljon arvoa tuottamatonta työtä ja keskittää resurssit palvelemaan sinne missä niistä on arvoa.
Palvelua ei pidä nähdä erillisenä asiakkaalle näkyvänä organisaation reunalla olevana osana vaan keskeisenä osana ketjua, johon vaikuttavat aina myös organisaation ihmiskäsitys ja arvot. Näihin vaikuttamalla organisaatio saadaan entistä ihmiskeskeisemmäksi. Empatia eli kyky asettua toisen asemaan on yksi tärkeä palvelumuotoilun välineistä. Empatiaa olisi hyvä hyödyntää myös organisaation muotoilussa. Jos muistutus siitä, että asiakas on myös ihminen tulee esille vasta palvelua muotoiltaessa niin se muistutus on jo auttamatta myöhässä. Sen tulisi näkyä organisaation arvoissa ja toiminnassa, jolloin asiakaslähtöisyys olisi luonnollinen tulos osana organisaation toimintaa.

Digitaalisen maakunnan työkalut

Miten rakentaa digitaalinen maakunta? Tietojärjestelmien kehittämisessä tulisi hyödyntää ketteriä menetelmiä huomattavasti nykyistä enemmän. Maakuntien yhteydessä luodaan uusi arkkitehtuuri ja tämän sitominen ja huomioiminen kehittämiseen on tärkeää. Lean EA (lisää tietoa esimerkiksi täältä: Lean EA – ketterää arkkitehtuuria käytännössä) avulla siirrytään ketterämpään toimintatapaan ja asiakaslähtöisyys siirtyy kehittämisen ohjaavaksi tekijäksi. Tämä mahdollistaa hyvinkin nopeita tuloksia ja tarjoaa tilannekuvan kehittämisestä sekä tekee siitä läpinäkyvämpää. Aloittaa voi myös pienestä ja rakentaa rinnalla uusi työtapoja.
Hyvänä muistutuksen toimii edelleen, että digitalisaatio ei tarkoita vain digitaalisia palveluita vaan myös organisaatioiden toimintatapoja ja palveluiden järjestämisen tapoja. Digitalisaatio mahdollistaa käytännössä uudet tavat toimia ja palvella. Tämän takia ihmiskeskeisyys täytyy olla aina suunnittelun lähtökohtana. Palvelumuotoilun hyödyntäminen tiiviinä osana Lean EA-menetelmää huolehtii siitä, että asiakkaan näkökulma säilyy osana kehittämisprosessia. Tässäkin asiakkaalla tarkoitetaan kaikkia palvelun käyttäjäryhmiä, myös tuottavan ja järjestävän tahon asiantuntijoita.
 

Esittelemme Digitaalinen Suomi 2018 -tapahtumassa asiakaskeskeistä lähestymistapaa tarkemmin. Tule kuuntelemaan ja tapaamaan asiantuntijoitamme.
 
Aiemmin blogisarjassa julkaistua:
Stefan Baggström, Digitalisaatio soten asiakaslupausten mahdollistajana
Riikka Vilminko-Heikkinen, Maakuntauudistuksen kaksi puolta

Kiinnostuitko?

Kerro miten tavoitan sinut, niin palaan asiaan.

[contact-form-7 id=”30141″ title=”Personal contact form, suomi” destination-email=”riikka.vilminko-heikkinen@gofore.com”]

Riikka Vilminko-Heikkinen

Riikka Vilminko-Heikkinen

Riikka toimii Goforella liiketoimintajohtajana (Recoding Society) sekä konsulttina. Hän seuraa läheltä julkisen ja yksityisen sektorin muutosta ja sen vaikutusta eri organisaatioihin. Riikan kiinnostuksen kohteena on esimerkiksi prosessien ja toimintamallien kehittämisen digitalisaation keinoin. Päivittäisessä työssään hän pohtii miten dataa voidaan käyttää ymmärryksen lisäämiseen, parempaan päätöksentekoon ja häivyttämään rakenteiden aiheuttamia siiloja.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.


Maakunta-, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa luvataan parannuksia nykytilaan. Nämä liittyvät niin asiakaslähtöisyyteen, palvelun laatuun kuin kustannuksiin. Miten digitalisaatio auttaa käytännössä näiden asiakaslupausten toteutumisessa?

Palvelut sovitetaan yhteen

Palvelut järjestetään ja yhdistetään kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Tällöin järjestäjän ja tuottajaorganisaatioiden rajat eivät näy asiakkaalle vaan asiakas pääsee nauttimaan saumattomista asiakkaan ympärille räätälöidyistä palveluista, joissa ammattilaiset ryhmittyvät asiakkaan ja hänen tarpeensa ympärille. Digitalisaation keinoin eri organisaatioissa toimivat asiantuntijat voidaan tuoda yhteen etsimään yhdessä parhaat ratkaisut asiakkaan tarpeisiin paikasta ja ajasta riippumatta. Näin voidaan välttää asiakkaan pallottelu asiantuntijalta toiselle ja parantaa palvelun vasteaikaa sekä laatua. Myös ammattilaiset saavat tästä hyötyä tehdessään entistä vaikuttavampaa yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa.

Palvelut ovat helposti saatavilla

Asiakkaan ei tarvitse työläästi selvittää mitä kaikkia palveluita voisi olla tarjolla vaan ne tuodaan asiakkaalle selkeästi tarjolle. Asiakkaana saat kattavasti juuri niitä palveluita mitä, sillä hetkellä tarvitset ja miten palveluita kulloisessakin tilanteessa haluat käyttää – kotona, palveluntuottajan tiloissa tai missä ikinä liikutkin. Tulevaisuudessa palveluita ei haeta vaan palvelu tulee asiakkaan luo oikea-aikaisesti, kirjoittaa Pasi Lehtimäki blogissaan [1]. Kuinka nopeasti palveluita sitten oikein voisi saada? Osa digitaalisista palveluista voivat olla asiakkaan käytössä 24/7 ja saatavilla heti kun asiakas kaipaa lisätietoa tai haluaa arvioida omaa tilannettaan. Osa palveluista voidaan tuottaa ja tarjota paikasta riippumatta, jolloin palvelutoimintaa voidaan keskittää ja samalla mahdollistetaan laaja-alaisemmat palvelut ja pidemmät palveluajat. Digitalisaation keinoin voidaan myös paremmin tunnistaa palvelutarpeet niin yksilötasolla kuin asiakassegmenttitasollakin. Kun palvelutarve osataan tunnistaa ja jopa ennakoida, voidaan rajalliset resurssit kohdistaa paremmin niitä tarvitseviin asiakkaisiin.
Tavoitteena on tarjota tukea ja palveluita oikeaan aikaan. Digitalisaatio tukee tätä, mutta joskus myös yksinkertaisilla toiminnan muutoksilla saadaan aikaiseksi ratkaiseva muutos, esimerkiksi alkuviikon hoitoon pääsyn ongelmat saatiin purettua siirtämällä sisäiset palaverit loppuviikolle. Asiakkaan kokeman palvelun saatavuuden ja laadun parantaminen voi olla myös yksinkertaista: suun terveydenhuollon palvelut tarjotaan asiakkaan istuessa hammashoitotuolilla yhdellä käynnillä sen sijaan, että asiakasta juoksetetaan eri palvelupisteissä viikkoja kestävän palveluprosessin aikana. Suun terveyden tarkastus, röntgenkuvaus, hampaan paikkaus ja hammaskiven poisto voivat onnistua yhdellä käynnillä. Ammattilaiset vaihtuvat asiakkaan ympärillä aina tarpeen mukaisesti asiakkaan katsellessa lempisarjaansa katossa olevasta televisiosta.

Kustannusten kasvun hillintä

Sote-uudistuksesta on tarkoitus saada 3 miljardin säästöt tai pitäisikö sanoa, että kustannusten kasvua haluttaisiin hillitä 3 miljardin edestä. Tuomas Pöysti arvioi, että sote-säästöjen toteuttamiseen tarvitaan 1,5-2 miljardin investoinnit. Maakunnan perustaminen edellyttää 400-500 miljoonan euron investointia tietojärjestelmiin ja tietohallintoon. Toiminnan digitalisoinnin hyödyt toteutuisivat 5-10 vuodessa [2].
Tähän tavoitteeseen liittyy kiinteästi jatkuva parantaminen – vain toimintaa muuttamalla voidaan saavuttaa tämän kokoluokan säästöjä. Tietojärjestelmien yhtenäistäminen esimerkiksi siirtymällä käyttämään vain yhtä versiota tietystä järjestelmästä tai keskittämällä palvelut vain muutamaan konesaliin (tai vielä mieluummin pilvipalveluun) auttaa maakuntaa hillitsemään kompleksisuuden ja hallinnollisen työn kasvua. Nämä toimet eivät vielä merkittävästi auta tietojärjestelmien ylläpitokustannuksien säästössä. Vasta toimintaa muuttamalla ja mukauttamalla tietojärjestelmät tukemaan uusia toimintatapoja voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Tämä edellyttää vahvaa osaamista maakunnilta tietojärjestelmien kehittämiseen, hankintaan ja ennen kaikkea todellisten asiakastarpeiden ja ammattilaisten tarpeiden selvittämiseen.

Digitalisaatio ei ole ratkaisu kaikkeen

Palveluiden kokonaisvaltainen uudistaminen vaatii työkulttuurin ja työprosessien uudistamista. Tämä taas vaatii uudenlaista ajattelua sekä jatkuvaa parannusmahdollisuuksien hyödyntämistä. Paljon puhutut sote-tietojärjestelmät ovat vain pieni osa muutosta.
Sote-uudistuksen lupauksena on, että sosiaali- ja terveyspalveluissa otetaan käyttöön parhaat ja tehokkaimmat toimintatavat. Toimintatapoja uudistavat organisaatiot ja ennen kaikkea niissä työskentelevät asiantuntijat yhdessä asiakkaiden kanssa. Mitkä ovat sitten parhaita ja tehokkaimmat toimintatavat? Ne täytyy löytää kokeilemalla ja oppimalla.
Digitaalisilta ratkaisuilta vaaditaan samaa uudistumiskykyä kuin organisaation toimintatavoilta ja palveluiden kehittämiseltä. Parhaimmillaan digitaaliset ratkaisut mahdollistavat toimintatapoja, joita ei ollut ennen mahdollista toteuttaa.

Jatkamme asiakaslähtöisyydestä tulevissa blogikirjoituksissamme ja Digitaalinen Suomi 2018 -tapahtumassa. Tule juttelemaan aiheesta kanssamme!
 
Aiemmin blogisarjassa julkaistua:
Riikka Vilminko-Heikkinen, Maakuntauudistuksen kaksi puolta
Riikka Vilminko-Heikkinen, Digitaalinen maakunta

Lähteet:
[1] https://gofore.com/kunnat-uuden-edessa/

[2] http://alueuudistus.fi/documents/1477425/2922536/Sote-uudistuksen+ABC+toimittajille+STM%2C+P%C3%B6ysti+ja+Korhonen+19.4.2017.pdf
[gap height=”40px”]

Kiinnostuitko?

Kerro miten tavoitan sinut, niin palaan asiaan.

[contact-form-7 id=”30141″ title=”Personal contact form, suomi” destination-email=”Stefan.baggstrom@gofore.com”]

Avatar

Stefan Baggström

Stefan toimii terveyden ja hyvinvoinnin toimialavastaavana Goforella. Stefan on johtamisen, ketterien menetelmien ja tietojärjstelmäarkkitehtuurien asiantuntija. Työssään hän pyrkii kehittämään asiakaskeskeisiä ratkaisuja ja toimintatapoja kokonaisvaltaisesti kohti jatkuvan onnistumisen mallia.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

soccer clip board
Have you ever had the feeling that the same problems arise constantly, even after numerous discussions? In addition to this, for some reason, it’s hard to make any changes. The systems thinking approach might just be the answer you have been looking for.

Systems thinking characteristics

Systems thinking is a method to analyse the relationships between the system’s parts to understand the potential for better decision-making. The system isn’t just a collection of things, it consists of  elements,  interconnections  and a  purpose.
A football team is a system, with elements such as players, a coach, field and a ball. Interconnections are game rules, strategies and players’ communications. The purpose is to win games, have fun, or have exercise. We are all members of numerous systems and subsystems.
Systems thinking has typically some of the following characteristics: the issue is important; the problem faced is not a one-off event; the problem is familiar and has a well-known history and people have unsuccessfully tried to solve the problem before. For these reasons, systems thinking is more a strategic than operational tool.

Make systems visible

The widely used systems thinking tool is a causal loop diagram. The causal loop diagram connects the cause and effect relationships between selected variables. It helps to answer the question “what structure could be causing the system’s behaviour”. Causal loop diagrams contain elements such as variables, links, effects, constraints, delays and feedback loops. See the simple causal loop diagram example below:
a causal loop diagram
This example shows what happens if the product release cycle slows down. An element can have an effect on another; such as if features per release increase, then the number of defects per release increase. A causal link effect also works in the opposite direction; such as if time consumed for the overhead costs increases, then the time consumed for product improvements decrease.
The best way to implement causal loop diagrams is to invite the necessary people to the same room and sketch the diagram on a whiteboard. The output is a shared understanding of how the system works. The next step is to think how it’s possible to change structures or goals to improve results. It is recommended to keep the model as simple as possible.

It’s a learner’s game

According to studies, people are more motivated and have more positive feelings towards activities where they have choice, involvement, and control. By definition, a game is not a game without these things. Games also let people make mistakes without great consequence.
A good resource is the Systems Thinking Playbook which introduces thirty systems thinking exercises. The purpose is to promote a greater awareness of systems under the guise of play. Harvestpaper tear and community maze are just a few examples.
Exercises work well for teams’ workshops and these games last from five minutes to one hour. The necessary equipment is typically available in any office supply store. The causal loop diagram is a good way to pull together the exercise.

Less irrational decisions 

Systems thinking helps us to understand why people behave like they do. It is a tool for modern decision making and suits well the Agile mindset. Seeing the whole also reduces suboptimisation and jumping from crisis to crisis. Systems thinking has shown its power when someone asks, “Should we think of other solutions rather than adding more team members to our software project”?
References
Thinking in systems by Donella H. Meadows
https://study.com/academy/lesson/systems-thinking-in-management-definition-theory-model.html
https://thesystemsthinker.com/systems-thinking-what-why-when-where-and-how/
https://less.works/less/principles/systems-thinking.html
http://www.goodgamesbydesign.com/Files/WhyGamesWork_TheScienceOfLearning_CMurphy_2011.pdf
The Systems thinking playbook by By Linda Booth Sweeney and Dennis Meadows
http://creativeactioninstitute.org/assets/CCC-PDFS/Activity-Instructions/HarvestActivity-Instructions.pdf
https://whitneyrebecca.wordpress.com/2011/12/08/team-building-paper-tear/
https://www.playworks.org/game-library/the-maze-game/

Avatar

Juhana Huotarinen

Juhana on kokenut ohjelmistoprojektien vetäjä, joka on erikoistunut Lean-ajattelun ja ketterien menetelmien käyttöönottoon suurissa julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeissa. Viime vuosina hänet on pitänyt kiireisenä mm. Trafi, Valtori (Valtiokonttori), Opetushallitus, Kela ja Liikennevirasto. Aiemmin työurallaan Juhana on toiminut myös projektipäällikkönä ja ohjelmistosuunnittelijana. Juhanan ajatuksia voi lukea lisää hänen asiantuntijablogeistaan sekä Twitteristä.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.