Using weak signals in business

If you only look at megatrends, you can miss opportunities that are hidden beneath the surface. Weak signals are often the first indicators of potential change.
A weak signal can be defined as an emerging issue, not easily identified but one that has potential future impact.
Prior to 2007, there were weak signals around rich graphical user interfaces in consumer devices alongside other signals pointing to the rise in touch interfaces. Apple famously recognised these signals ahead of other more established mobile phone companies. The iPhone launched in 2007 and the rest, as they say, is history. In the example below there are a number of weak signals that The Finnish Innovation Fund, Sitra gathered during 2018 as the basis for future discussion. Some of these are macro issues that are likely to impact society in the long term, however, others such as a potential ban on all plastics could impact many of us both personally and professionally in the medium to long term.
weak signals
Figure 1: Weak signals, Sitra
In a business context, it is crucial to identify the weak signals related to your organization since they point to the direction in which your industry is moving. Identifying weak signals that are relevant to your organization or business often produces surprises. These weak signals require sensitivity and attention to be able to identify changes required to stay ahead of the competition. Identifying weak signals is therefore critical in developing a competitive business that is prepared for future challenges as we have seen in the iPhone example above.

Characteristics of weak signals

Novelty: a weak signal is an indicator of something new or a new perspective on a known subject.
Surprising: a weak signal is surprising to its interpreter.
Challenging: a weak signal forces one to challenge existing assumptions and is therefore often difficult to detect or easy to overlook.
Significant: a weak signal suggests something that may have an impact on the future.
Delay: a weak signal describes something that is not yet significant but requires time to mature.
Source: Sitra: Mikko Dufva

Identifying weak signals

An open mind is key to identifying weak signals as our personal bias and views will tend to guide our thoughts. Placing yourself in unfamiliar surroundings is a good technique as well as researching futurologists and industry-specific publications and papers. Think as wide as you can as often the most impactful signals are found at the periphery or in areas that lightly touch your organization or industry.
Another classic example of identifying weak signals that produced a market leading product is the design of the original Mazda MX5 sports car (although some of this story may be an ‘urban legend’) In the late 1970’s Mazda launched a design competition between their internal design teams in the US and Japan with the objective of recreating the magic of classic British sports cars. So, the story goes that the US team decamped to a Caribbean island with the task of designing the new car. Their brief was to ‘take as long as it takes’ to design the new car. The combination of unfamiliar surroundings and a relaxed unpressured atmosphere together with talented designers resulted in the MX5 which went on to be highly successful for Mazda winning many top awards.

Interpretation

Once you have mapped the weak signals that have the potential to impact your organization or business, it is important to spend time analysing and interpreting them. Data is nothing without interpretation. Think about how they will change your customers or your employees and how they might combine with other signals or trends to accelerate change.
Take another look at the diagram above and think about your business context. Choose one weak signal and start to ponder and speculate what kind of impact that signal would have on your business or industry. This is often better done in a small group – open your mind and you may well be surprised at the outcome!
At Gofore our consultants work with our clients to help them identify the weak signals that have the potential to impact their future business or organization. Although we have yet to decamp to a Caribbean island, previous projects have resulted in organizational or cultural change programs and new service and business design initiatives. One common denominator in all these projects is that the outcome is always very different from what was expected.
 
More reading on the theme of weak signals:
https://tulevaisuuspaiva.fi/in-english/
https://www.sitra.fi/en/topics/weak-signals/

Minna Puisto

Minna Puisto

Minna Puisto on avoin ja innostava asiakaslähtöisten ja kannattavien palveluiden kehittämisen ammattilainen. Minnalla on pitkä kokemus liiketoiminnan kehittämisestä, strategiasuunnittelusta ja roadmapeista, uusien liiketoimintamallien kehittämisestä, asiakkaan arvolupausten suunnittelusta sekä palveluiden lanseeraamisesta markkinoille. Minna on toiminut useissa yhteispohjoismaisissa liiketoiminnan kehittämisen projekteissa draiverina. Hänellä on vahva osaaminen ja kokemus palvelumuotoilun ja fasilitoinnin menetelmistä, erikoistuen business design näkökulmaan.

Linkedin profile
Avatar

Andy Sarfas

Andy is experienced in innovating and disrupting how companies communicate with their customers. Andy has initiated and led digital marketing initiatives for multinational companies as well as start-ups, building partnerships that continue to deliver results.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Robotista polvi paranee

Muistatteko ajan, kun metsurit sahasivat puut käsisahalla, tai kun rakennuksilla betoni siirrettiin kottikärryillä työntämällä myllystä kivijalkaan? Kuulostaa järjettömän työläältä, eikö? Tietotyössä on valtavasti samanlaista monotonista ja tarpeetonta työtä, joka voidaan nykyaikana automatisoida aika pienellä vaivalla. Seuraa muutama esimerkki.

Vanhojen järjestelmien yhdistäminen toisiinsa tai uusiin järjestelmiin

Moniin vanhempiin taloushallinnon ja toiminnanohjauksen järjestelmiin on työlästä tai mahdotonta tehdä ohjelmistotason integrointia. Tähän saakka ratkaisu on sitten ollut, että ihminen copy-pasteaa tiedon järjestelmästä toiseen. Ohjelmistorobotti on mahdollista opettaa nopeasti hakemaan määrämuotoinen data paikasta A ja syöttämään se paikkaan B. Robotille rutiinien hoitaminen, kuten asiakkuuksien avaukset, laskutukseen liittyvät ylläpidot ja tarkastukset, sekä raportointitiedon keruu ovat arkipäivää.

Tiedon syöttäminen

Mikä sen houkuttelevampi tehtävänanto kesäharjoittelijalle, kuin laittaa hänet hakkaamaan juuri ostetun sisaryrityksen henkilöstörekisteri omaan, vanhaan HR-tietokantaan? Järjetöntä, sanon minä. Ohjelmistorobotin voi opettaa hetkessä tekemään tällaisia export, copy-paste, import tyyppisiä tylsyyksiä. Kesäharjoittelijan ajan voi käyttää johonkin hyödylliseen, kuten esimerkiksi markkinointiblogauksen kirjoittamiseen.

Tiedon kerääminen GDPR vaatimusten täyttämiseksi

GDPR:n myötä asiakkailla on oikeus pyytää kaikki heistä tallennettu tieto nähtäväksi. Asiakasta koskevaa tietoa voidaan olla tallennettu useisiin eri järjestelmiin, joista tiedon keruu manuaalisesti lisäisi vain ihmisten työtaakkaa. Ohjelmistorobotti taas mielellään kerää tarvittavat tiedot eri paikoista, koostaa ne yhtenäiseksi ja lähettää nopeasti asiakkaalle nähtäväksi vaikka lauantaina aamuyöllä.

Kilpailijoiden seuraaminen

Kuka suurissa verkkokaupoissa pitää huolen, että hinnat ovat varmasti hintatakuun takaamat, markkinoiden halvimmat hinnat? Ei kukaan. Robottihan tuon kilpailijoiden seuraamisen hoitaa. Ohjelmistorobotiikka tarjoaa rajattomat mahdollisuudet asiakas-, kilpailija- ja tutkimustiedon etsimiseen, integrointiin ja analysointiin – silmän räpäyksessä.

Aina ystävällinen, aina linjoilla oleva 24/7 chat palvelija

Nykypäivänä on mahdollista opettaa robotti reagoimaan järkevästi chatissa, sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun. Robotti voi joko taustalla tunnistaa haitallisia keskusteluita, tai tietyissä tapauksissa osallistua keskusteluun. Esimerkkejä on rajattomasti. Kotipizzan voi tilata Facebookissa toimivalta chatbotilta, uutta kieltä voi opetella Duolingossa juttelemalla robotin kanssa, ja Google Assistant tekee mitä vain siltä pyytääkään. Yrityksen liidigeneroinnin voi jättää kotisivuliikennettä, sähköposteja ja chattia tarkkailevan robotin harteille. Jopa UNICEF hyödyntää robotiikkaa keräämällä globaalisti mielipiteitä ihmisoikeuskysymyksiin U-Report sivustolla.

Robotic Process Automation – RPA

Automaatio, robotiikka ja konenäkö ovat voimakkaasti kasvavia kehitysalueita, jotka tarjoavat lukemattomia mahdollisuuksia tuotantotehokkuuden kasvattamiseen, sekä työn kuormittavuuden vähentämiseen. Ohjelmistorobotiikalla (RPA, Robotic Process Automation) ihmiset vapautetaan tylsistä tietotyön tehtävistä. Käytännössä RPA työ seuraa tyypillisesti polkua, jossa prosessit käydään läpi ja kuvataan, RPA kehitetään ja lopulta testataan.
Käytännössä ohjelmistorobotti on sovellus, joka toimii ohjelmistojen näkökulmasta kuin ihminen. Robotti toistaa halutut tehtävät olemassa olevien käyttöliittymien kautta eri ohjelmistoissa. Robotiikalla voidaan siis käytännössä automatisoida rutiineja ja integroida ohjelmistoja ilman sovellusten välisiä liittymärajapintoja. Tietoa voidaan kerätä Legacy- järjestelmistä, jotka eivät tarjoa ohjelmistotason rajapintaa, tai tietoa voidaan siirtää kahden ohjelmistotasolla yhteensopimattoman sovelluksen välillä. Automatisoidut prosessit saadaan nopeasti tuotantoon, sillä olemassa oleviin järjestelmiin ei tarvitse tehdä muutoksia.
Aikana, jolloin tieto on aina käytettävissä, uutta dataa syntyy 2.5 triljoonaa tavua päivässä. Yksi suurimpia haasteitamme onkin tiedon käsittely, jossa automatiikan mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää.

Aapo Tanskanen

Aapo Tanskanen

Aapo on erikoistunut vapauttamaan ihmiset tylsistä tietotyön tehtävistä yhdistelemällä uusien teknologioiden mahdollisuuksia. Hänen ydinosaamistaan on chatbotit, data-analytiikka, ohjelmistorobotiikka ja tiedolla johtaminen. Aapo on ollut mullistamassa jokapäiväistä työelämää kehittämällä esimerkiksi juttelevia chatbotteja ja puheella toimivia virtuaaliassistentteja työtuntien kirjaukseen ja junalippujen ostamisen automatisointiin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Aivot ovat tärkeässä osassa päivittäistä tekemistämme, etenkin tietotyössä, ja sen huomioiminen auttaa sekä ymmärtämään omaa toimintaamme, että onnistumaan yhdessä. Kirjoitin aikaisemmin aivokemian oivaltamisesta ketterien tiimien työssä teorianäkökulmasta ja tämä kirjoitus jatkaa aiheesta käytännönläheisemmin. Siirrämme mielen toiminnasta opittuja asioita aivoystävälliseen keskusteluun, ja siihen miten onnistut yhdessä tiimisi kanssa.

“Kohti kulttuuria, jossa toisiaan arvostavat asiantuntijat tekevät yhdessä töitä asiakasarvon luomiseksi? – FLOW: Brain-based coaching for agile teams

Töissä vaaditaan usein yhteistyötä ja vuorovaikutusta oman tai muiden tiimien kanssa, ja siinä onnistumisessa avainasemassa on oivaltava ongelmanratkaisu, oppimista edistävä seuranta ja konfliktien ratkaisu. Myös itsensä johtaminen, eli oman mielen toiminta, stressin hallinta, tunnetaidot ja ajattelun työkalut ovat tärkeitä välineitä, joiden avulla olet itse parhaimmillasi.
Kuvat ovat FLOW-ohjelman materiaalista (Virpi Oinonen/Businessillustrator.com) ja muistiinpanot niihin kirjoittajan.

Onnistu yhdessä tiimisi kanssa

Kuuntele potentiaalia

Onko lasi puoliksi tyhjä, puoliksi täynnä vai sopivasti puolillaan? Tämä pessimisteihin, optimisteihin ja realisteihin ihmisiä jakava kysymys osoittaa, että asioita voi aina katsoa usemmasta näkökulmasta.
Meillä on olemassa filtteri, jolla kertojan juttuja kuunnellaan ja kuulijan ennakko-oletus vaikuttaa siihen, mitä kuullaan. Itseltään kannattaa tietoisesti kysyä, millä kulmalla lähtee kuuntelemaan toista, oli kyseessä sitten palaveri tai coachaus. Kuuntelenko muita tuomitsevalla vai kannattavalla asenteella? Keskusteluissa on hyvä huomioida, että ollaan yhdessä ratkomassa ongelmaa, ei pilaamassa asioita. Olisi siis kannattavaa asettaa itselleen tietoinen tavoite kuunnella enemmän kanssaihmisten potentiaalia. Tulisi myös muistaa arvostavan kiinnostunut suhtautumistapa ja olla henkisesti paikalla: aktiivinen kuuntelu on nimittäin vaikeaa.
Motiivi kuunteluun tai osallistumiseen vaikuttaa siitä saatuun vasteeseen. Esimerkiksi kokeessa, jossa mies oli altaassa delfiinin kanssa, sai kiinnostuneesti käyttäytynyt mies positiivisen vasteen delfiiniltä. Vastaavasti miehen ollessa passiivinen, ei delfiini huomioinut miestä ollenkaan. Eli se, millä motiivilla puhuu ja millä ennakko-oletuksella kuuntelee, on paljon vaikutusta. Jos jo lähtökohtaisesti kaikki on kovin hankalaa, eikä ketään motivoi tehdä asioille mitään, ei voi olettaa saavansa ratkaisua ongelmiin.
Jos haluat onnistua yhdessä tiimisi kanssa, kuuntele potentiaalia, ole henkisesti paikalla, käytä positiivista ennakko-oletusta ja muista arvostavan kiinnostunut suhtautumistapa.

.


(Rivien välistä voi löytää kuningasajatuksen, FLOW-materiaali)

Aivot ja oivallus

Töissä vaaditaan välillä oivalluksia ja uusia ideoita, mutta uusia ajatuksia ei voi pakottaa syntymään. Tarvitaan sopivat edellytykset välähdyksen syntymiselle.
Välähdyksen tapahtumiseksi tulisi täyttyä neljä asiaa kahden sekunnin aikana.

  1. Hiljaiset hetket
  2. Fokus sisäänpäin
  3. Hieman ”plussalla”, vähän kohti moodissa
  4. Fokus pois ongelmasta

Hiljainen hetki antaa tilaa ajatella, fokus sisäänpäin auttaa hahmottamaan asioiden keskinäisiä suhteita ja myönteisyydellä kohti palkintoa fokusoiden pois ongelmasta avaa ovia uusiin oivalluksiin.
Yleensä workshoppeja ja brainstormingia on pidetty hyvänä tapana oivalluksiin ja asioiden etenemiseen, mutta ne toimivat enemmänkin katalyyttina, eli ovat osallisena ja nopeuttavat ideoiden syntymistä, mutta eivät ole niiden alku- tai lopputuote. Oivallusta ei voi pakottaa. Jos johonkin ongelmaan halutaan ratkaisu, on parempi vaihtoehto käyttää ”Questions based agendaa”, joka auttaa löytämään ratkaisun rakenteisella lähestymisellä.

Valitse fokuksesi

Seuraile millä tasolla oma ajattelusi ja palaverien fokus menee: keskitytkö tavoitteeseen, suunnitelmaan, yksityiskohtiin vai sorrutko ongelmien ja draaman hautomiseen.
On hyödyllisempää keskittyä kohtiin 1, 2 ja 3: tavoite, suunnitelma ja yksityiskohdat. Coachauksessa tavoite ja suunnitelma ovat keskiössä. Ongelmia ja draamaa ei ole hyödyllistä liikaa törkkiä, etteivät osallistujat ota defensiivistä asennetta.

(Valitse fokuksesi, FLOW-materiaali)

Kysy ratkaisusta

Keskusteluissa helposti unohtaa, että on hyödyllisempää kysyä enemmän ja neuvoa vähemmän. Kun asia lähtee aukeamaan henkilön itse löytäessä ratkaisun, on se usein toimivampi tapa ongelman selviämiseen, kuin suoraan omien näkemysten tuputtaminen ja ratkaisuvaihtoehtojen esittäminen.
On oleellista kysyä ratkaisusta, ei välttämättä niinkään ongelmista ja niiden syistä, ja toisinaan myös ajattelusta. Eli kiinnitä huomiota kysymiseen: hieman enemmän kysymistä ja vähemmän suoralta kädeltä neuvomista/ohjeistamista.

(Kysy ratkaisusta, FLOW-materiaali)

Tiimin tilanne

Mikä on tiimin lämpötila: ”leuka pystyyn ja hymyssä suin eteenpäin” vai ”leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä”?
Hyvä tapa tiimille tai ryhmälle saada tietoa tavastaan toimia on käyttää Virginia Satirin kehittämää  ”Satir’s temperature reading” -metodia ryhmän ”lämpötilan” selvittämiseen. Metodissa on viisi keskusteluteemaa ja kukin tiimin jäsen voi kertoa näkemyksensä asioista. Vastaava idea kuin sovelluskehityksen retrospektiivissä.

  1. Kiitokset, mistä asioista haluan kiittää muita tiimin jäseniä
  2. Mikä askarruttaa minua?
  3. Valitukset korjausehdotusten kera
  4. Uutta tietoa: Mitä sellaista tietoa minulla on, joka vaikuttaa tiimin työhön
  5. Toiveet ja haaveet

Fasilitaattori vetää oivallluksia ja pitää ryhmän fokusoituneena agendan kohtiin. Esille tulleet asiat kirjoitetaan esille, jolloin jäsenet voivat palata löydöksiin palaverin keskustelun aikana. On hyödyllistä keskittyä etenkin kohtaan 1 ja ehkä kohtaan 2, eli positiivisiin ja askarruttaviin asioihin. Positiivisuus luo hyvää henkeä, mutta toisaalta negatiivisuus pitää meidät kiinni todellisuudessa.
Temperature reading agendasta on huomioitavaa, että sosiaaliset tyypit saavat enemmän kiitosta, kuten myös tulipalopelastajat. Miten muut ahertajat saavat kiitosta?
Luettavaa asiasta saa lisää täältä: Jurgen Appelon Management 3.0

”Me” vai ”ne”?

Ihmiset usein jakavat toiset ihmiset ”me” ja ”ne” -ryhmiin. Rajat voivat olla

  • Oman firman sisällä, eri yksiköt ja tiimit
  • Joukkueiden fanit
  • Alihankkija – toimittaja
  • Asiakas – toimittaja

Vahvalla jakautumisella ”me ja ne” -ryhmiin on vaikutusta kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen, oli se sitten tiimien välisessä yhteistyössä tai yleisellä tasolla. Oman ”ryhmän” henkilöitä voi auttaa, kun taas ”niitä toisia” pitää ojentaa. Alla olevassa kuvassa on esitetty miten ”me vai ne” -jako vaikuttaa asenteeseen.

(Me vai ne? FLOW-materiaali)
On hyvä tunnistaa, miten jakaa ihmisiä ryhmiin ja miten heidän kanssaan kommunikoi, jotta yhteistyöstä saa enemmän irti ja se sujuu paremmin. On hyödyllisempää asioiden etenemisen kannalta kannustaa ja suhtautua luottavaisesti myös toisen tiimin henkilöihin, kuin epäillä heidän osaamistaan ja toivoa epäonnistumista.
Hyvä esimerkki ”me” ja ”ne” -jaottelusta on Stanfordin vankilakoe Philip Zimbardon johdolla 1971. Sosiaalipsykologisessa kokeessa tutkittiin ihmisen reagointia valtasuhteisiin vankilanomaisessa ympäristössä. Koe jouduttiin keskeyttämään jo kuuden päivän kuluttua. Koetta on pidetty osoituksena siitä, että kuka tahansa kykenee pahuuteen ja voi kohdella lähimmäisiään julmasti, jos hänelle annetaan siihen rajoittamaton valta. Koetta on myös arvosteltu paljon ja uusien analyysien perusteella sen todenperäisyyttä ja tieteellisyyttä kyseenalaistetaan. Esimerkiksi osallistujien ohjeistus ja opastus eivät olleet sitä mitä julkisuudessa on annettu ymmärtää, ja roolit ja reaktiot olivat ainakin osittain näyteltyä.

Avaimia oivaltavaan ja aivoystävälliseen keskusteluun

FLOW-ohjelman varsinainen anti oman mielen toiminnan ymmärtämisen, tunnetaitojen ja ajattelun työkalujen kehittämisen, sekä vuorovaikutuksen, oivaltavan ongelmanratkaisun ja konfliktien ratkaisun osalta olivat ”Next Step – oivaltava ongelmanratkaisukeskustelu” ja ”Check-in – aivoystävällinen seurantakeskustelu” -rungot. Ohjelman ensimmäisen ja toisen lähijakson välissä oli pari viikkoa aikaa, jolle saimme suoritettavaksi väliharjoituksena Next Step -harjoitussession. Molemmat pääsivät olemaan sekä mentorin että mentoroitavan roolissa, eli auttamaan keskustelukumppania pohtimaan valitsemaansa aihetta ja asettaa yhdessä yksi tai useampia toimenpiteitä.

Next Step – oivaltava ongelmaratkaisukeskustelu

Next Step -ongelmanratkaisukeskustelussa pyritään saamaan johonkin pulmaan 1-3 ideaa, joita mentoroitava voi lähteä sitten edistämään. Seuraava keskustelurakenne auttaa pääsemään tavoitteesta etenemiseen.
Tavoite

  • Mihin kysymykseen haet vastausta?
  • Mitä haluat saada aikaan?
  • Asteikolla 1-10, missä nyt olet suhteessa tavoitteeseen?
  • Kuinka pitkään olet miettinyt tätä asiaa?
  • Kuinka usein pohdit tätä asiaa?
  • Kuinka tärkeä asia on sinulle, asteikolla 1-10?
  • Mitä olet oivaltanut / oppinut asiasta tähän mennessä?
  • Mitä ajatuksia sinulla nousee esiin nyt, kun pohdit tätä asiaa?
  • Nyt kun meillä on [x] minuuttia aikaa, mikä olisi hyvä lopputulos tästä keskustelusta?

Vaihtoehdot

  • Mitä vaihtoehtoisia etenemistapoja tässä tilanteessa voisi olla?
  • Kuka muu osaa tämän / tietää asiasta / on ratkaissut vastaavan tyyppisen tilanteen? Mitä hän mahtaisi tehdä tässä tilanteessa?
  • Mitä muuta tässä tilanteessa voisi tehdä?
  • Mikä on toiminut aikaisemmin vastaavan tyyppisessä tilanteissa? Miten sitä voi soveltaa tässä tilanteessa? (vaarallinen kysymys, vaikea peruuttaa, onko mikään aiemmin toiminut)
  • Haluatko kuulla, mitä minulla nousee mieleen / miten minun mielestäni voisi edetä?

Eteneminen

  • Mikä näistä vaihtoehdoista puhuttelee sinua eniten?
  • Mitä haluaisit konkreettisesti tehdä tässä tilanteessa?
  • Mikä voisi olla ensimmäinen askel?
  • Miten voit varmistaa, että etenet oikeaan suuntaan?
  • Milloin palataan asiaan?

Check-in – aivoystävällinen seurantakeskustelu

Check-in -rakenteessa keskustelu jaetaan seuraavasti: toteuma, tunnelmat, opit ja oivallukset ja jatkot. Toteumaan ja tunnelmiin kannattaa käyttää vain 20 prosenttia, sillä ne eivät johda mihinkään. Arvokas osa löytyy ”opit ja oivallukset” ja jatkot -kohdista.
Toteuma

  • Miten asia on edennyt
  • Miten paljon olet saanut valmiiksi (asteikolla 1-10)?
  • Kuinka paljon olet ehtinyt panostaa asian edistämiseen?
  • Miten tämä suhtautuu siihen, mitä olit suunnitellut

Tunnelmat

  • Missä tunnelmissa olet toteuman suhteen? Mikä fiilis?
  • Miten voisit tiivistää fiiliksesi sanaan tai pariin?

Opit ja oivallukset

  • Mitä olet oppinut asian x edistämisestä tähän mennessä?
  • Mikä ehkä yllätti?
  • Mitä opit tästä kokonaisuutena?
  • Miten voisit summata ajatuksiasi?
  • Haluatko kuulla, mitä ajatuksia minulla nousee mieleen?

Jatkot

  • Mitä tämän keskustelumme valossa kannattaisi / aiot tehdä seuraavaksi?
  • Haluatko kuulla, mitä ajatuksia minulla nousee mieleen?
  • Mikä on ensimmäinenn konkreettinen askel?

Yhteenveto

FLOW: Brain-based coaching for agile teams -ohjelma oli mielenkiintoinen ja tarjosi paljon ajateltavaa. Ohjelmassa oli mukana henkilöitä muutamasta eri yrityksestä, jotka toivat omat kokemuksensa tiimien vetämisestä ja toimimisesta, sekä miten heidän yrityksessään asioita on yleisesti tehty. Hyvä lisänsä oli myös tuote- ja konsulttiyritysten eroavaisuudet tekemisessä. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä asioita ja toimivaa työyhteisöä.
Kaksi kertaa kaksi päivää aivointensiivistä ja aktiivista osallistumista oli oivaltaa ja antoisaa, mutta lisäksi hieman myös kuluttavaa. Kotiintuomisina ohjelmasta jäi uusien ajatusmallien lisäksi konkreettisesti ”Next Step – oivaltava ongelmanratkaisukeskustelu” ja ”Check-in – aivoystävällinen seurantakeskustelu” -rungot, joiden pohjalta on hyvä tehdä mentorointia ja pohtia miten ja millä toimenpiteillä tiettyyn tavoitteeseen päästäisiin. Ohjelmassa harjoiteltiin myös mentorointia ja siitä sain hyviä vinkkejä valitsemaani ongelmaan: miten kohdistaa aika ja halu oppia uutta. Pienistä hetkistä koostuu isompi kokonaisuus.
Oman mielen toiminnan ymmärtäminen on etenkin tieto- ja tiimityössä mielenkiintoinen aihe, johon olen jälkikäteen kiinnittänyt enemmän huomiota sekä ohjelman oppien kautta, että muulla kirjallisuudella, kuten ”Voittamisen anatomia” ja ”Idiootit ympärilläni”. Kun ymmärtää omaa käyttäytymistään ja johtaa itseään, pystyy paremmin kehittämään tunnetaitojaan, ajattelun työkaluja ja vuorovaikutusta. Tähän auttaa arjen organisointi vähemmän tahdonvoimaa vaativaksi, sekä hyvien rutiinien kehittäminen. Tällöin norsun tulisi kulkea suotuisasti autopilotilla, kun kuski ei ole ohjaksissa. Lisäksi mielestäni on turhaan väheksyä hieman kliseisen ”positiivisen kautta”-sanonnan merkitystä, mutta se on yksi asia, joka auttaa pääsemään eteenpäin, kun ei keskitytä vain negatiivisiin asioihin.
Suosittelen FLOW-ohjelmaan osallistumista, jos aivojen toiminta ja ihmisten käyttäytyminen kiinnostaa ja haluat onnistua tiimisi kanssa paremmin.

Avatar

Marko Wallin

Marko Wallin työskentelee ohjelmistosuunnittelijana Goforella ja muuttaa maailmaa paremmaksi digitalisaation keinoin. Hänellä on vuosien kokemus ohjelmistokehityksestä, ketteristä menetelmistä ja ohjelmoinnista sekä käyttöliittymän, taustapalveluiden että tietokantojen osalta. Vapaa-ajallaan Marko jakaa teknistä osaamistaan blogiensa kautta ja kehittämällä muun muassa avoimen lähdekoodin mobiilisovelluksia. Sovelluskehityksen lisäksi hän harrastaa maastopyöräilyä.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Yksi parhaimpia palvelukehityksen anekdootteja sattui varusmiespalveluksessani. Torstain hernekeittolounailla nimittäin harmitti, kun tarjoillut pannukakut olivat niin helkutin isoja, ettei niitä meinannut jaksaa syödä. Pannukakuille ei ollut linjastolla myöskään työkalua, jolla pannukakun olisi ehtinyt pienentää sotilaallisella nopeudella etenevällä linjastolla. Joko söin sen puoli neliömetriä pannukakkua väkisin tai heitin osan siitä biojätteeseen. Huonoja vaihtoehtoja molemmat. Kirjoitinkin muonituskeskuksen palautelippaaseen toiveen: ”Pienempiä pannukakkuja.” Olisihan tuo kätevämpää, jos voisi valita, ottaako yhden vai kaksi pienempää pannukakkua!
Seuraavana torstaina palautteeseeni oli vastattu! Pannukakun palaset olivat puolet siitä mitä yleensä. Niitä kuitenkin edelleen sai vain yhden. Tämä riitti minulle, mutta tästäkös alkoi sotilaallisella nopeudella ja mittakaavalla purnaaminen varusmiesten kesken.
Välttyäkseni henkiseltä sukkasaippualta jätin mainitsematta kanssataistelijoille, että tilanne johtui mitä ilmeisimmin palautteestani. Seuraavana torstaina olivat pannukakut palautuneet alkuperäiseen kokoonsa.
En tiedä, mitä muonituskeskuksessa tästä kaikesta tuumittiin, mutta itse opin ainakin seuraavaa:

  • Yksittäiset palautteet saattavat tulla äänekkäältä vähemmistöltä (esim. minulta), eivätkä siten välttämättä edusta enemmistön kokemusta
  • Yksittäiset palautteet voivat olla tutkimisen arvoisia, mutteivät itsessään riittävä syy tehdä muutosta
  • Jos et pureudu juurisyihin, voi oireet poistava ratkaisu viedä ojasta allikkoon

Mikä olisi ollut oikeaoppinen tapa hoitaa homma kotiin?
1) Olisivat voineet lähettää palvelumuotoilijan (esim. muonituskokemuksesta kiinnostuneen suurtalouskokin) selvittämään pannukakkujen käyttäjien tarpeita. Hyvän ratkaisun keksimiseksi oltaisiin tuskin tarvittu edes neljän päivän mittaista muotoilupyrähdys 3.0:aa. Ihan hyvin oltaisiin vain voitu järjestää kokoäänestys esimerkkipannukakuilla ja tukkimiehen kirjanpidolla, tai muuten kysellä taistelijoiden mieltymyksiä pannukakkujen dimensioiksi. Mitä suotta arvailemaan, kun kysyvä ei tieltä eksy?
2) Vaihtoehtoisesti tai tämän rinnalla olisivat voineet Lean Startup -hengessä muodostaa hypoteesin: ”varusmiehet haluavat pienempiä pannukakkuja” ja lähteä testaamaan sitä esim. A/B-testeillä. Tosin kun tuollaisen hypoteesin lausuu ääneen, pitäisi herätä kysymys, että ollaanko hypoteesin kanssa ehkä pikkasen hakoteillä.
Rohkenisin silti väittää, että tässä tapauksessa hypoteesi tuli testattua ilmankin A/B-testausta. Eiköhän tästä pari lean-pistettä voida antaa, vaikka allekirjoittanutta pannukakun käyttäjää tyydyttävää ratkaisua ei löytynyt ja paljolta mielipahalta oltaisiin vältytty, jos uutta ominaisuutta oltaisiin ensin kokeiltu pienellä joukolla.

Arvostelu: Jääkäriprikaatin muonituskeskus, Sodankylä

Kiitämme: Suorastaan kokeilukulttuuria henkivää palautteeseen reagointia
Moitimme: Käyttäjäymmärryksen puutetta
Arvosana: 4/5

Avatar

Juho Salmi

Juhon missiona on auttaa ihmisiä kukoistamaan teknologian ja johtajuuden avulla. Tällä hetkellä hän auttaa Goforea ja sen asiakkaita onnistumaan digitaalisessa muodonmuutoksessa. Hän on digimuutos-generalisti, joka tekee mitä vain ohjelmistokehityksen ja datatieteen, sekä palveluiden muotoilun ja arkkitehtuurin välillä. Erityisesti Juho on keskittynyt kehittämään tekoälypohjaisia palveluita tukemaan itseohjautuvuutta ja tiedolla johtamista. Juho on aina valmis kupilliseen kahvia höystettynä filosofisella keskustelulla uusista teknologioista tai järjestelmätieteestä.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

This is the last part of blog series: ”Design Essentials: How to Prosper on Every Platform”.

Know Thy Customer

snowboarder
We have now discussed platform and context, so let’s dive a bit into our customer.
Your customer is most likely a Homo Sapien.

The need for self-expression

I sometimes like to fall back on Maslow’s hierarchy of needs when trying find fresh ideas. To simplify the theory, after the essential needs for humans have been fulfilled, comes the level of self-expression.
Some animals do self-expression, but this is where human behaviours are on another level. Expressing identity is nowadays a hot topic; maybe it always was. Clothing, makeup, jewellery, behaviour and rituals are a part of every culture since ancient history. The ruling Pharaoh in ancient Egypt had various styles of crowns to express his/her authority.
People do self-expression via brands as well:

In a culture that values individuality and personality, what we choose to wear, to drive, even what we order at a restaurant, are potential opportunities to fulfil our need for self-expression and marketers must understand and find ways to fit their goods into this process.

…Furthermore:

A business cannot reach any individual if there is no clear understanding of what a brand, product, or service symbolically represents.

(Source)

The need for belonging

The internet is the ultimate way to find like minded people. Maybe you like Manga, live gigs or DIY – There’s always a community available online. The way to connect with communities happens through electronics, mainly apps and websites. Ultimately, all the social connections that are not made in real life rely on some sort of data transmission. As a designer your goal is to build the best possible experience on top of that connection. (Let’s not forget the importance of the whole software team). The Long tail  enables easier customer acquisition and sales based on niche items and services.

some neuroscientists have suggested, human beings could be wired to feel pain when we are bereft of social connection, just as evolution has wired us to feel pain when we are deprived of our basic needs (e.g. food, water and shelter).

(Belonging) offers ”reassurance that we are not alone,…

(Source)

Brand Archetypes

Successful brands are based on customer values. By creating a lifestyle brand, you have a better chance at succeeding.

(Lifestyle brands) can help us to connect more with our ideal version of ourselves

These businesses have figured out how to earn the respect and trust of their customers by giving them access to the lifestyle they crave.

(Source)
The underlying idea of a lifestyle brand can be traced easily back to Carl Jung and the concept of archetypes. An archetype is a universal idea, symbol or motif, that is repeated throughout history, art, literature, mythology and religion. The 12 Jungian archetypes are presented here:
12 Jungian archetypes
(Source)
If you wish to build a great brand, you should understand your audience, and build a lifestyle brand based on the ideal version of themselves. Pick 1-2 archetypes to start with.
If you look closely, you will start noticing these archetypes all around you in brands.
Take a look at Patagonia, a clothing company that markets and sells outdoor clothing.
Instagram screen shot
Their marketing is full of awesome landscapes, people living the active outdoor lifestyle. Recently they entered the fight against the climate change, big time.
Now try to categorise them with the 12 archetypes provided.
My interpretation of the archetypes: Explorer + Jester with some adjuncts from Hero. Is your interpretation different?

Putting it all together

As a designer, you need to have a mindful attitude towards life. Learn to observe and enjoy the notes you take. These notes are an invaluable asset for you. To observe things better, start carrying a pen + notebook or a rangefinder camera with you. This helps you get better at observing.
In order to design something great, you will have to tackle multiple things at once. Learn to take a wider perspective, but also be able to focus on the tiniest details. Service design considers touchpoints  as any possible interactions happening with your brand, that might affect the way how he/she feels about it. By understanding what happens at each of the touchpoints, you are able to design a better customer experience.
As a service designer, you are obliged to observe your personal experiences and take part eagerly in any new experience opportunities. Especially in large cities, where these services are often well-formed. Think like a service designer when you are having a holiday. This works vice versa, too: Think like a customer when you are doing service design work.

As I was writing these three areas of blog posts, I realised that a book would be a better format. I hope I was able to give you some fresh perspectives on design. By tackling platform, context and customer – you are on your way of becoming a great designer!
This post ends blog series: ”Design Essentials: How to Prosper on Every Platform”.
Part 1: Design Essentials: How to Prosper on Every Platform – Know thy Platform (Part 1)
Part 2: Design Essentials: How to Prosper on Every Platform – Know thy Context (Part 2)
Thank you!

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Jos tuijottaa vain megatrendejä, alkamaisillaan olevat muutokset voivat jäädä huomaamatta. Alla olevassa ympyrässä on lueteltu liuta vuoden 2018 heikkoja signaaleja, joita Sitra on kerännyt tulevaisuuskeskusteluiden pohjaksi.

(Klikkaa kuvaa isommaksi)
Liiketoiminnan kehityksen edellytyksenä on tunnistaa heikot signaalit vähintään omalla toimialallaan, sillä heikot signaalit kertovat kehityssuunnasta, minne toimiala on mahdollisesti kulkeutumassa. Heikkojen signaalien tunnistamiseen vaaditaan herkkyyttä aistia muutoksia ja uusia kehityspolkuja. Heikko signaali on uusi ja yllättävä tapahtuma tai ilmiö.
Heikkojen signaalien ominaisuuksia

  • Uutuus
    • heikko signaali on merkki uudesta asiasta tai vanhan asian uudesta puolesta
  • Yllättävyys
    • heikko signaali on tulkitsijalleen yllättävä
  • Haastavuus
    • heikko signaali pakottaa haastamaan oletuksia nykyisestä ja siksi se on usein vaikea huomata tai helppo jättää huomiotta
  • Merkityksellisyys
    • heikko signaali kuvaa asiaa, jolla voi olla tulevaisuudessa vaikutus
  • Viive
    • heikko signaali kertoo asiasta, joka ei vielä ole merkittävä, vaan vaatii vielä aikaa kypsyäkseen

Heikkojen signaalien tunnistamisen ja löytämisen jujuna on pitää mieli avoimena ja kaikki aistit auki kaikkialla. Se vaatii halua haastaa omat oletuksensa ja näkemyksensä, sillä yleensä tunnistamme vain sellaisia signaaleja, jotka jo sopivat maailmankuvaamme. Heikkoja signaaleja voi löytää periaatteessa mistä vain, tosin sanomalehtien etusivut eivät ole parasta metsästysmaastoa heikoille signaaleille. Hyviä lähteitä ovat esimerkiksi futuristien Twitter-tilit ja blogit, erilaiset messut ja konferenssit tai vaikkapa lomamatkat. Heikkoja signaaleja kannattaa kerätä paljon ja monipuolisesti, koska kiinnostavat asiat löytyvät usein olemassa olevien kategorioiden reunoilta ja yhdistelmistä.
Kun signaalin on tunnistanut ja löytänyt, on ymmärrettävä sen merkitys. Signaalien tulkinta ja syventäminen pitää sisällään mahdollisten vaikutusten miettimisen ja yhdistämisen niin muihin signaaleihin, kuin megatrendeihin. Signaalit on ajateltava loppuun asti ja seurata niiden viitoittamaa tietä niin pitkälle kuin mahdollista. Välittömien vaikutusten lisäksi on mietittävä välilisiä vaikutuksia ja vaikutusten yhteyksiä.
 
Katso nyt uudestaan yllä olevaa ympyrää. Valitse sieltä yksi heikko signaali ja pohdi, miten se vaikuttaisi yrityksesi liiketoimintaan.
 
 
Lisää luettavaa aiheesta:
www.tulevaisuuspaiva.fi
https://www.sitra.fi/aiheet/heikot-signaalit/#signaalit-tutuiksi 

Minna Puisto

Minna Puisto

Minna Puisto on avoin ja innostava asiakaslähtöisten ja kannattavien palveluiden kehittämisen ammattilainen. Minnalla on pitkä kokemus liiketoiminnan kehittämisestä, strategiasuunnittelusta ja roadmapeista, uusien liiketoimintamallien kehittämisestä, asiakkaan arvolupausten suunnittelusta sekä palveluiden lanseeraamisesta markkinoille. Minna on toiminut useissa yhteispohjoismaisissa liiketoiminnan kehittämisen projekteissa draiverina. Hänellä on vahva osaaminen ja kokemus palvelumuotoilun ja fasilitoinnin menetelmistä, erikoistuen business design näkökulmaan.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.