Sitä saa mitä mittaa? 

Mittaamistrendi on laajentunut kaikkialle. Aikaisemmin omassa elämässä mittariksi riitti tieto, montako kertaa viikossa kävi pururadalla juoksemassa ja paljonko nousi penkistä. Nyttemmin puettavat rannetietokoneet antavat dataa jos jonkinlaista liikkeestä, rasituksesta, matkasta, unen määrästä ja väittämien mukaan jopa unenlaadusta. 

Mittarit oikein käytettynä ovat mainio työkalu ohjaamaan toimintaa oikeaan suuntaan. Jos siis osaa jalostaa saatua dataa paremmin tulkittavaksi tiedoksi ja muodostaa siitä fiksuja toimenpiteitä.   

Lisätäänkö vauhtia, matkaa, molempia vai pitäisikö keventää hetkeksi? Kävellä tai ihan jopa jäädä hetkeksi sohvalle huilaamaan? 

Työelämässä puolestaan on eniten kiinnostanut tulos, eli mitä jää viivan alle. Koska viivan alle jäävä luku edelleen kiinnostaa, on myöhemmin alkanut kiinnostamaan myös, että mitä työntekijät oikeasti tekevät, mihin käyttävät aikaansa. Ja nykyään myös, mitä tuntevat ja ovatko onnellisia. Nimittäin onnellinen työntekijä pitäisi olla myös hyvä työntekijä?  

 

Onnellisuus kilpailuetuna

The Happiness Advanten kirjoittaja Shawn Anchor väittää, että tärkein yksittäinen menestystekijä on sitoutunut ja onnellinen henkilöstö. Eli onnellisuuspuhe ei ole pelkkää pehmoilua, vaan mahdollisesti ratkaiseva etu kilpailijaan nähden. 

Onnellisten ihmisten lasketaan olevan tuottavampia, he myyvät enemmän ja ovat vähemmän sairauslomalla, joten tällainen kyllä varmasti kiinnostaa yrityksen johtoa. Miten sitten tehdä työntekijät onnellisiksi?   

Onnellisuus voi tulla monista erilaisista asioista ja on hyvinkin henkilökohtainen tunne.Yrityksen on siis turha kehottaa työntekijöitään onnelliseksi, koska vastuu omasta onnellisuudesta on siis loppupeleissä työntekijällä itsellään. Työnantaja kuitenkin voi pyrkiä luomaan kulttuuria ja ympäristöä, jossa esteitä onnellisuuteen poistetaan aktiivisesti sekä kannustaa työntekijöitä oman onnellisuuden rakentamiseen.  

 

“Pistosahan hankkiminen vaikutti työntekijöiden onnellisuuteen” – Anni Hallila 

 

Onko onnellisuutta sitten mahdollista mitata? 

Kirjasin jutun alussa mittareiden kykyyn tuottaa paljon dataa, mutta myös huomion että datasta pitäisi pystyä jalostamaan jonkinlaista tietoa sekä myös keksimään oikeanlaisia toimenpiteitä parannukseksi, eikä onnellisuus tee tähän poikkeusta. Onnellisuusmittari vaatii monenlaisen viisarin värähtelyn tarkkailua, tietojen yhdistelyä sekä kyselyä ihmisiltä itseltään.  

Yksi asia kuitenkin jo lisää onnellisuutta. Se, että onnellisuus otetaan niin vakavasti, että sitä yritetään ylipäätään mitata. Ja kasvattaa.  

 

Miten Framery Acoustics kasvattaa työntekijöidensä onnellisuutta? Miten onnellisuutta mitataan?  

Kuuntele Recoding-podcastin jakso, jossa vieraana on Framery Acoustics Head of People and Culture Anni Hallilla.

Recoding-podcastin löydät Spotifysta, SoundCloudista sekä Applen podcasteista.

 

 

Gofore on yritys jonka toimintaa ohjaa kaksi arvoa 

  • Gofore on jokaiselle hyvä työpaikka 
  • Gofore elää asiakkaiden onnistumisista.  

Tule kasvattamaan onnellisuutta meidän kanssa ja katso mitä meillä olisi sinulle tarjota.  

https://gofore.com/tyopaikat/ 

Tämän kauden podcast host on Goforen agile coach Antti Niemi, joka auttaa tiimejä onnistumaan – onnellisesti.

anttiniemi

Antti Niemi

Antti on leikkisästi joogaava life coach ja ketterä valmentaja, joka kasaa yöpöydälle kirjavuorta ja jolla on selaimessa vähintään 30 välilehteä auki kerrallaan.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Kaikkien viranomaistahojen ja julkiseen sektoriin lukeutuvien toimijoiden verkkopalveluiden tulee huomioida saavutettavuuden erityisvaatimukset 23.9.2020 mennessä. Yksityisen sektorin toimijoiden mm. vesi- ja energiahuolto, posti, liikenne, vakuutus- ja pankkipalvelut 1.1.2021 mennessä. Mobiilipalvelut kaikkien osalta 23.6.2021 mennessä.

Saavutettavuus, mitä se on ja miksi?

Julkisten verkkosivujen ja mobiilipalveluiden, sekä niiden sisällön tulee olla kaikkien saatavilla ja saavutettavissa. Avainasemassa on ”design for all” periaate. Digitaalisten palveluiden käytön tulee olla mahdollista henkilön mahdollisista aisti- tai muista rajoitteista riippumatta. Saavutettavuus onkin nimenomaan kaikkien huomioimista.

Saavutettavuuden ja käytettävyyden erona voidaan pitää sitä, että käytettävyys korostaa hyvää toimivuutta tyypillisissä tilanteissa, kun saavutettavuus taas rakentuu toimivuuden varmistamisesta myös epätyypillisissä tilanteissa.

Tuleeko palveluni tai digitaalisen sisältöni olla saavutettavaa?

Kaikkien julkiseen sektoriin lukeutuvien toimijoiden verkkosivut ja mobiilipalvelut tulee toteuttaa saavutettavina.

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta saavutettavuusvaatimusten mukaisesti velvoittaa kaikki viranomaistahot ja julkisoikeudelliset laitokset kuin myös osan järjestöistä. Lisäksi osa yksityistä sektoria kuuluu saavutettavuuden erityisvaatimusten piiriin.

Milloin palveluni tulee olla saavutettava?

Saatavuusdirektiivin mukaisesti 23.9.2018 jälkeen julkaistut uudet verkkopalvelut, kuten esimerkiksi uudistetut intranetit, olisi tullut jo rakentaa huomioiden saavutettavuuden erityisvaatimukset 23.9.2019 mennessä.

Vanhat palvelut sekä niissä ennen 23.9.2018 julkaistu sisältö, kuten esimerkiksi tallennetut videot ja äänitiedostot, tulee olla saavutettavissa tulevaan syksyyn 23.9.2020 mennessä.

Vaatimusten piiriin kuuluvien yksityisen sektorin toimijoiden verkkopalveluiden tulee huomioida saavutettavuuden erityisvaatimukset 1.1.2021 mennessä. Tähän joukkoon lukeutuu mm. vesi- ja energiahuolto, posti, liikenne, vakuutus- ja pankkipalvelut.

Näiden kaikkien toimijoiden mobiilipalveluiden tulee huomioida saavutettavuuden vaatimukset 23.6.2021 mennessä.

Goforella saavutettavuus on osa palvelukehitystä

Yhdistämällä osaamisemme saavutettavien palveluiden muotoilussa ja kehityksessä pystymme tarjoamaan kokonaisvaltaisen tiimin osaksi saavutettavan palvelun suunnittelua ja toteutusta. Karttunut osaamisemme saavutettavuudessa tuo projektin suunnitteluun ja toteutukseen vankan ammattitaidon kehittää saavutettavia verkkopalveluita huomioiden samalla projektien yksityiskohdat.

Erotumme eduksemme tarjoamalla projektiin vaaditun saavutettavuuden erityisosaamisen juurikin osana palvelun suunnittelevaa ja toteuttavaa tiimiä. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme saavutettavuuden parissa niin asiakasprojekteissa kuin sisäisissä koulutuksissa, joihin osallistui viimeisen vuoden aikana lähes 100 muotoilijaa ja kehittäjää kokien omakohtaisesti verkkopalveluiden käytön vaatimukset apuvälineiden kanssa kun aisteja rajoitetaan.

Toteutamme myös saavutettavuusauditointeja ja saavutettavuuskoulutuksia yhteistyössä kumppaneidemme kanssa.

Mikä ihmeen ”Design for all” periaate?

Design for all -periaatetta noudattaen saavutettavuus on kiinteä osa hyvää käyttökokemusta ja ketterää kehitystä. Avainasemassa on käyttäjien ymmärtäminen ja osallistaminen, kuten esimerkiksi koulutukset ja auditoinnit, joissa perehdytään visuaalisen ilmeen, rakenteen, teknikan sekä sisällön saavutettavuuteen.

Alusta asti saavutettavasti eli teknisestä näkökulmasta semanttisesti oikein toteutettu järjestelmä on myös usein helpompi ylläpitää, sekä toimii suoraan erilaisilla alustoilla, kuten selainten ja mobiililaitteiden lisäksi älykelloilla.

Saavutettavuus ketterässä kehityksessä?

Saavutettavuuden erityisvaatimukset tulee ottaa huomioon jo palvelun määrittelydokumenteisa tehtäessä vaatimusmäärittelyä, kartoittaessa käyttötapauksia kuin kirjatessa testimäärittelyä.

Palvelua suunnitellessa tulee saavutettavuusasiantuntijan olla mukana palvelun arkkitehtuuri- ja komponenttisuunnittelussa niin toteutusteknisellä kuin palvelumuotoilun tasolla.

Siirryttäessä ketterän kehityksen mukaiseen iteratiiviseen kehitysvaiheeseen, tulee saavutettavan ratkaisun erityisvaatimukset huomioida osana palvelun kehitystä muiden vaatimuksien joukossa. Samoin saavutettavuustestaus (manuaalitestaus, asiantuntijatestaus kuin automaattinen testaus) tulee huomioida osana koodin testausta. Esiin nousseet havainnot ja tarvittavat korjaukset saavutettavuuden osalta tulee huomioida samoin kuin mitkä tahansa muut toiminnalliset tai visuaaliset poikkeavuudet.

Referenssit osaamisestamme

Suomi.fi

Suomi.fi -palveluissa saavutettavuus on huomioitu niin, että keskeisenä tavoitteena on yhdenvertaisuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että kuka tahansa voi syrjimättömästi käyttää palveluita, sekä ymmärtää mitä niissä sanotaan. Palvelu onkin tarkoitettu ihan kaikkien Suomessa asioivien käytettäväksi ja saavutettavuus näkyy palvelussa erittäin hyvänä käytettävyytenä, joista hyötyy jokaikinen käyttäjä.

”Goforen toteuttama Suomi.fi-palvelu on oppikirjaesimerkki saavutettavuuden huomioivasta verkkopalvelusta.”
– Avaava

Työmarkkinatori

Työmarkkinatori on digitaalinen kohtauspaikka kaikille työnhakijoille ja työnantajille koko Suomessa. Saavutettavuuden erityisvaatimuksen huomioivalla palvelulla taataan entistä useampi mahdollinen kohtaaminen työnhaussa. Lue koko asiakastarina täältä.

Keitä laki velvoittaa?

Miten on palveluidesi laita, varmistaisimmeko yhdessä niiden saavutettavuuden?

Juhana Harmanen
Web-kehityksen vetäjä
Teknologiakonsultti

Kansainvälistä Global Accessibility Awareness Day -päivää vietetään 21.5.2020. Vuosittain järjestettävän kampanjan tarkoituksena on saada kaikki puhumaan, ajattelemaan ja oppimaan uutta digitaalisesta saavutettavuudesta sekä edistää yhdenvertaisuutta.

 
juhanaharmanen

Juhana Harmanen

Juhana vastaa Goforella web-kehityksestä sekä toimii teknologiakonsulttina erilaisissa projekteissa. Hän uudistaa ja vaalii goforelaisten web-osaamista vastaamaan asiakkaidemme nykyisiä ja tulevia tarpeita. Hänen intohimonsa kumpuaa yrittäjäasenteesta ja uusien hankkeiden käynnistämisestä. Juhana on ulkoilmaihminen ja onkin aikoinaan viettänyt kaksitoista lyhyttä kesää eräoppaana Lapissa. Viime aikoina hänen vapaa-aikansa on täyttynyt ajanvietosta lasten ja perheen parissa, sekä peräkkäisistä remontointi- ja rakennusprojekteista.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Yritykset joutuivat koronatilanteen myötä siirtymään pikavauhtia etätyöntekoon, minkä ansiosta Suomessa tehtiin digitaalinen loikka aivan uudenlaisiin työskentelytapoihin. Tekninen kehitys on onneksi jo niin pitkällä, että tämä näyttäisi onnistuneen yllättävänkin hyvin, pohtii Goforen Kristiina Härkönen.

– Goforelaiset ovat jo pitkään tehneet varsin paljon etätyötä, mutta koronatilanne pakotti myös monet asiakkaamme huomaamaan, että etätyö toimii käytännössä. Uskon, että etätyöstä tulee tämän jälkeen uusi normaali. Meillä on satoja asiakkaita eri toimialoilta, ja alkuvaikeuksien jälkeen erilaiset etätyövälineet ja -sovellukset ovat lähteneet toimimaan yllättävänkin hyvin, kestävän kehityksen johtaja Kristiina Härkönen toteaa.

Asiakkaat ovat Härkösen mukaan suhtautuneet muutokseen myönteisesti ja projekteissa on etätyöstä selvitty yllättävän pienillä ongelmilla. Asiakkaiden tueksi Gofore on toteuttanut konsultointia ja etätyön menetelmien koulutusta, jotka on otettu hyvin vastaan.

– Monet asiakkaamme ovat päättäneet suosia etätyötä jatkossakin, koska se on lisännyt selkeästi työnteon tuottavuutta. Tutkimuksissakin on todettu, että ihmiset ovat tuottavampia etätyössä kuin toimistolla, Härkönen sanoo.

Kestävän kehityksen johtajana Härkönen on huomannut, että etätyöllä on erittäin suuri vaikutus myös yrityksen omiin päästöihin.

– Saimme vähän aikaa sitten yrityksemme hiilidioksidipäästölaskelmat tehtyä, ja minua yllätti se, että yli puolet päästöistämme tuli kahdesta asiasta: kodin ja työpaikan välisestä liikenteestä sekä lentämisestä työmatkoilla. Nämä päästöt jäävät nyt koronatilanteessa lähes kokonaan pois, Härkönen painottaa.

Etätyö vaatii luottamusta

Härkönen korostaa, että etätyöhön siirtyminen vaatii paljon yrityksen kulttuurilta, aivan erityisesti se vaatii luottamuksen ilmapiiriä. Perinteisessä ajattelutavassa on ehkä jäänyt vallalle tunne, että ihmisten tekemisiä täytyy valvoa.

– Se ei ole enää nykypäivää. Meillä Goforessa on tehty iso työ luottamuksen kulttuurin rakentamisessa ja siksi etätöihin siirtyminen on sujunut meiltä varsin kivuttomasti. Luottamusta on hyvä rakentaa ja opetella läpinäkyvyyttä lisäävillä, ketteristä menetelmistä tutuilla käytännöillä. Tällöin fyysinen läsnäolo ja työntekijöiden ohjaaminen ja opastaminen ei ole niin merkityksellistä. Jokainen tietää miten työ edistyy ja miten sen etenemisessä voi auttaa.

Välineitä on

Etätyössä tarvitaan Härkösen mukaan ainakin kolmenlaisia sovelluksia: ensinnäkin sähköiset ryhmätyön ja projektihallinnan välineet, joilla osallistujat pystyvät jakamaan samaa tilannetta tai työskentelemään yhteisissä työpajoissa. Toisena Teamsin kaltaiset kasvokkaisen vuorovaikutuksen kokousvälineet. Kolmantena on hyvä olla vielä jonkinlainen sisäinen chatti, kuten Goforessa käytetty Slack, joka helpottaa epävirallisempaa keskustelua isommalla joukolla.

– Slackissa voi myös soittaa äänipuheluita, mutta ylivoimaisesti enemmän sitä käytetään viestejä kirjoittamalla. Nopeissa puhelinsoitoissa siitä on tullut vähän puhelimen korvike, mutta isommalla porukalla palaverit sovitaan Teamsiin.

Sisäisen chatin aktiivinen käyttö on Härkösen mukaan auttanut paljon yhteisöllisyyden luomisessa. Eri harrastusten ja kiinnostusten ympärillä on kerhotoimintaa, ja niillä on kaikilla oma keskustelukanavansa. Se auttaa tutustumaan samanhenkisiin ihmisiin työpaikalla.

Isojen työpajojen järjestämisen ja fasilitoinnin käytännöissä on Härkösen mukaan ollut jonkin verran miettimistä. Haasteena on, miten monen osallistujan ideointikokous onnistuu etätyöskentelyn keinoin. Tässä on tarvittu vahvaa ymmärrystä eri työvälineiden käyttötavoista ja ominaisuuksista. Etänä järjestetty työpaja saattaa joiltain osin toimia jopa tehokkaammin kuin kasvokkain, jos menetelmät ovat fasilitoijalla hyvin hallussa.

Iso toimintatapojen muutos on tarvittu esimerkiksi rekrytoinnissa ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Toimivien digitaalisten välineiden kautta nämäkin on kuitenkin saatu toimivaan erittäin hyvin.

Epävirallinen keskustelu haasteena

– Työpaikalla on enemmän sattumaa, kenen kanssa on vuorovaikutuksessa. Olemme kokeilleet myös digitaalisia kahvitaukoja, joissa ihmiset voivat kokoontua ja kertoa kuulumisia. Se toimii tiettyyn rajaan saakka. Enemmän voisi etäpalavereissakin suosia pientä jutustelua ja ajatusten vaihtoa palaverin aluksi ja lopuksi.

Erilaiset kohtaamisissa käydyt epäviralliset keskustelut, esimerkiksi kahvikoneen luona tapahtuvat pienet rupattelut ovat tärkeitä, ja ne jäävät helposti pois etätyössä.

– Kirjoitettu viestintä on oma taiteenlajinsa, varsinkin johtamisessa. On vaara, että joku ymmärtää väärin viestin tai sen sävyn, kun kehonkieli ei ole käytettävissä. Siksikin tarvitaan vielä fyysistä käyntiä työpaikalla mielestäni vähintään kerran viikossa, Härkönen sanoo.

Härkönen uskoo, että toimistoissa tapahtuu etätöiden myötä sellainenkin muutos, että hiljaisten työpisteiden lisäksi tarvitaan erityisesti paikkoja vapaaseen kasvokkaiseen kommunikointiin.

Artikkeli on julkaistu alunperin IS:n Etätyö-liitteessä (Editor Helsinki). Teksti: Jari Peltoranta.

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.