Sijoitan tulevaisuuteeni

Työpaikan osakkeiden ostaminen tuntui minusta turvalliselta tavalta aloittaa sijoittaminen, sillä tunsin sijoituskohteen valmiiksi. Oman työnantajan omistaminen tuntui aivan erilaiselta kuin tuntemattoman yrityksen osakkeiden ostaminen.

Aiemmin en ollut uskaltanut aloittaa sijoittamista, sillä en mielestäni tiennyt siitä tarpeeksi. Pelkäsin, että saatan laittaa rahaa ihan vääriin kohteisiin ja menettää sijoittamani omaisuuden. Sijoittamisen riskit ja niiden hallinta olivat minulle vieraita enkä tiennyt juuri mitään eri sijoitustuotteista. Ajattelin, että sijoittaminen ei ole minun juttuni, sillä en ole kovin järjestelmällinen tai kiinnostunut seuraamaan talousuutisia yleisesti.

Goforen työntekijöille suunnatussa osakesäästöohjelmassa sijoittamisen aloittaminen oli tehty helpoksi. Sijoittamisesta ei tarvinnut ymmärtää kaikkea hankkiakseen osakkeita. Sen jälkeen, kun ostin Goforen osakkeita, olen alkanut seurata Goforen osakkeen arvon kehittymistä mielenkiinnolla. Samalla olen oppinut lisää sijoittamisesta. Tätä en olisi tehnyt, jos en omistaisi osakkeita itse.

Haluan tehdä Goforesta paremman työpaikan

Osakkeiden omistaminen on vahvistanut sitoutumistani työpaikkaani. Haluan osakkeiden arvon kasvavan ja voin vaikuttaa sijoitusteni kannattavuuteen myös omalla työpanoksellani. Tahdon tehdä työpaikastani entistä paremman, jotta viihdyn itse ja muutkin työntekijät pysyvät talossa mahdollisimman kauan. Hyvänä lisäporkkanana toimii se, että saan lisäosakkeita säästöohjelmasta, kun työsuhteeni on jatkunut tarpeeksi pitkään.

Osakeomistajuus auttaa myös ymmärtämään asioita yhtiön näkökulmasta ja työskentelemään entistä kovemmin yhteisten päämäärien eteen. Sillä on iso merkitys työmotivaatioon, että minulla on vaikutusvaltaa arvon kehittymiseen sekä työntekijänä että omistajana.

Opettelen sijoittajaksi kokeilemalla

Työnantajan omistaminen on rohkaissut minua kokeilemaan sijoittamista laajemminkin. Kiinnostuin ottamaan itse selvää asioista ja olen oppinut esimerkiksi sen, miten välttää suurimmat riskit ja millaisia tuottoja voin odottaa sijoituksiltani. Seuraan kollegoiden keskusteluja sijoittamisesta saadakseni lisää oppia ja kysyn tarvittaessa neuvoa kokeneemmilta kollegoilta.

Aloitin sijoittamisen pienillä summilla, jotta pystyn harjoittelemaan rauhassa, ilman isoja riskejä. Pyrin myös hajauttamaan sijoitukseni erilaisiin omaisuuslajeihin, kuten esimerkiksi rahastoihin ja osakkeisiin. Hajautan sijoitukseni myös maantieteellisesti, jotta alueelliset riskit ovat pienemmät. Osakesijoittaminen vaatii paljon aikaa ja paneutumista. Siitä minulla on vielä valtavasti opittavaa, mutta kehittyessäni aion ostaa myös muita kuin työnantajan osakkeita.

Kynnys sijoittamisen aloittamiseen olisi varmasti ollut korkeampi ilman työpaikan osakkeiden hankkimista. Nyt opettelen kokeilemalla.

Goforelaiset sijoittajina -blogisarjassa työntekijämme pohtivat sijoittamista ja sitä, mitä Goforen osakkeiden omistaminen ja yrityksessä työskentely on heille mahdollistanut ja opettanut. Lisäksi goforelaiset kertovat, miten osakkeiden omistaminen on vahvistanut heidän sitoutumistaan työpaikkaansa.

maijukinnunen

Maiju Kinnunen

Maiju toimii Goforella organisaatiomuotoilun ja palvelumuotoilun asiantuntijana. Hänen intohimonaan on organisaatioiden muutosjoustavuuden tukeminen ja kokeilukulttuurin juurruttaminen. Maiju on työskennellyt designerina isoissa järjestelmäkehityshankkeissa, sekä muutosjohtamisen ja strategisen kehittämisen tukena organisaatiojohdolle. Maiju haluaa rakentaa empaattista ja suvaitsevaista digimaailmaa, joka tukee hyvinvointia ja helpottaa arkisten asioiden hoitamista.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

WHO is piloting a world-wide secure data exchange.  Prime Minister of Estonia and World Health Organization (WHO) signed an agreement on 5th of October 2020 to start working on a digital immunization certificate and interoperability projects. The project includes implementation of X-Road and Gofore is one of the private companies that are willing to provide their help.

This project might initiate innovation beyond what has been possible! This might give a start to world-wide secure data exchange and unleash world-wide synergy to build stronger societies and solve new-era challenges.

Under the surface, it may look like something relevant only for techies, but this could not be further from the truth. These developments will change both our ways of working, and more importantly, how we think about and define trust. Trust is the core of every interaction and cooperation. It is important and needs attention. World-wide secure data exchange will teach us to trust the information that comes from a valid source through a secure channel.

Let’s imagine what this might mean for the citizens and the societies around the world!

If we could build trust between almost all organizations in the world, then it will have the potential of allowing us to overcome some of the biggest challenges of our time. It might help our societies push back against the polarisation and fake news, and to join our forces to achieve sustainable development goals when optimising for the world as a whole.

The most common fear is that the world-wide secure data exchange would enable a super database and an organisation with ultimate power? The reality is exactly the opposite. The solution will build grounds for a new way of collaboration, where the data will stay distributed and organisations will remain independent. We are building the foundation for a solution, where a third party could give the confirmation in a standardised way if the data is originated from a trusted source.

Where to start?

In an agile world, the first steps should be focused on tangible results in a short period of time, so we rapidly build, learn, and improve. We show-case a few potential services to be created. These help to explain the logic behind the solution we are creating together. We hope these also help you ideate and get started.

Vaccination passport check

In current times, we hope that we soon will see a reliable vaccine for COVID-19. We see governments struggling every day to make traveling restrictions as specific as possible and to avoid total lockdown. What if there would be a chance to easily prove if one is vaccinated or not. If the vaccine is reliable, then the ones who are vaccinated are not considered a health hazard. How to know if one is vaccinated or not? What if citizens would have a tool to prove that they have been vaccinated? What if you had a chance to confirm if the authority who made the vaccination is approved by WHO. Such checks could improve the life of both people who are vaccinated and the ones that are not. We would need to do less testing, which will make waiting periods for receiving access to testing faster. That could give us totally new opportunities for how to arrange and manage our lives in a post-COVID world.

Digitally verified proof for personal data

In everyday life, we often need to present data about ourselves. For example, giving evidence of my educational level in a job application, or while shopping, or proving to be a student or a senior citizen to receive discounts.
In such cases, the logic is the same. I present the data about myself. The question is, will a third party trust the integrity of the presented data. It is rather easy to make a A4 paper look like a certificate; especially when we have never heard of the institution that supposedly issued it.

Creating a system where all certificates could be validated becomes much easier if we can simplify the equation. In this new scenario, we can. We are building the foundation for a solution whereby a third party could issue the confirmation in a standardised and trustworthy way if the data has originated from a trusted source. Such validation would basically claim that “organization X exists and has issued document Y”, “organization X is authorized to issue this specific type of document”.

The desired mindset change in this scenario would be, that if you can trust the source, then you can trust the data. And did you notice that the third party will not receive direct access to my personal data. I will be empowered to present this information in a way that assures that I have not changed the facts. 

Right to represent

Imagine if you could check the representation rights of organisations online, free of charge. Why would you need to do it? It is common in the public sector and public procurements that the representation rights are properly checked. It is not so common in everyday B2B business, especially when the transaction amounts are rather small and the number of transactions is rather high. Does it mean that the private sector does not need to know their customers and cooperation partners on the same level of trust? Or is it because the risks of doing business with unknown parties are considered lower than the gains from the transaction?

From the implementation point of view, the best part of this service is that business registries around the world have that data already. Based on current best practices, names and birth dates do not require the consent of the data subject.

If you had the opportunity for potentially automated representation rights checking, free of charge, it would streamline doing business anywhere. If these types of checks become widely used, then it might become one of the strongest anti-terrorism or anti-money laundering tools.

These are just some of the first steps that would take us closer to a vision of building stronger and more trustworthy societies, together.

What is your dream, that we could make happen, together?!

Tuuli Pärenson

Tuuli Pärenson

Tuuli is an experienced leader with a demonstrated history of implementing change and digital transformations in both public and private sector. She is skilled in digital government and governance solutions. At Gofore she is responsible for international business development and leadership in Gofore Estonia.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietomurto pysäytti viime viikonlopun aikana koko Suomen. Keskuksen joutuminen tietomurron kohteeksi kohdisti kaikkien huomion tietoturvaan. IT-alalla vuosia työskennelleenä ja terveydenhuollon digitalisaatiota työn puolesta edistäneenä, asia on minulle hyvin henkilökohtainen.

Haluan jakaa tuntemukseni asiaan liittyen ja samalla muistuttaa, että kuka tahansa meistä voi joutua tietomurron kohteeksi siitä huolimatta, että tekisi itse kaikkensa oman tietoturvan säilyttämiseksi. Muistetaan myös, että uhrien leimaaminen junan alle hyppääviksi, epätasapainoisiksi ihmisiksi on yksinkertaisesti väärin. Terapiaan hakeutunut henkilö on päinvastoin vahva ihminen, joka ei heikommassakaan tilanteessa ole hypännyt junan alle, vaikka siltä olisi ehkä jossain vaiheessa tuntunut. Avun hakeminen on rohkeutta. Toivottavasti tämä tapaus ei tee meistä varovaisia terapiassa käymisen suhteen..

Ymmärrän ”päässeeni vähällä” verrattuna moneen muuhun tietomurron uhriin. Olen tottunut käyttämään julkisia, digitaalisia palveluja ja etsimään tietoa muun muassa Twitteristä. En myöskään pelkää käyntitietojen julkaisua, sillä ne eivät aiheuta vaaraa kenellekään ulkopuoliselle. Tästäkin huolimatta viimeiset päivät ovat tuntuneet erittäin pitkiltä ja raskailta.

Tapahtumat loivat tunteiden vuoristorataa

Ensimmäiset tunteet mediatietojen jälkeen olivat epäusko ja epätoivo. Epäusko tapahtuneeseen ja julkiseen reaktioon. Miksi näin tapahtui? Miksei kukaan kerro tästä lisää? Miksi media ei herää? Miksei kukaan auta? Kuvaavaa oli, että lähdin hakemaan tietoa Ylilaudalta, koska en löytynyt tietoa muualta. Mediahiljaisuus lisäsi pelkoa. Ajatuksissa pyöri, onko taustalla jotain enemmän, jotain vieläkin pahempaa, vai miksi kukaan ei kerro mitään. Epätoivoa koin erityisesti lukuisten toimenpiteiden tekemisen yhteydessä, erityisesti tilanteissa, joissa ohjeistus oli sekavaa tai joissa olisi pitänyt omistaa tulostin ja skanneri.

Vihdoin löysin ohjeita yksityishenkilöiltä Twitteristä ja toimin niiden mukaan. Näiden tehtyjen suojautumistoimenpiteiden jälkeen tilanne realisoitui minulle paremmin ja pystyin rauhoittumaan. Tilanne sai minut miettimään myös omaa työtäni ja sen eettisyyttä. Olenko omilla terveydenhuollon digitalisaatiota edistävillä töilläni mahdollistanut tämän tapahtuman? Olenko osasyyllinen? Samalla tunsin vihaa heitä kohtaan, joilla olisi todellisuudessa ollut mahdollisuus vaikuttaa tähän.

Viime päivinä päällimmäisin tunne on kuitenkin ollut toivo ja usko ihmisiin ja kaikkeen siihen hyvään, mitä suomalaiset yhdessä ovat tehneet uhrien eteen. Valkohattuhakkerit, jotka käyttävät omaa asiantuntemustaan ja vapaa-aikaansa auttaakseen poliisia ja meitä uhreja saamatta siitä kuitenkaan henkilökohtaista tunnustusta, ovat minusta yksi tämän ajan hienoimpia asioita. Jos heidän pyyteetöntä työtänsä voisi jotenkin palkita, tekisin sen.

Miten kohdistaa vääryys parempaan huomiseen?

Oman tilanteeni ymmärtäminen auttoi minua kohdistamaan epätoivoni oikein. Osana Goforea ja projektejani koen pystyväni omilla teoillani vaikuttamaan siihen, että tällainen ei tule toistumaan. Ei aina tarvita yksittäisiä isoja tekoja, tarvitaan vain riittävän monta kiukkuista pientä ihmistä, jotka tekevät joka päivä tekoja, jotta asiat olisivat paremmin ja ihmisillä hyvä olla. Meillä Goforella valintojen tukena on kollegoiden lisäksi Code of Ethics -opas, joka sisältää eettiset pelisääntömme ja eettisen perustamme.

Olen onnellinen tänä päivänä siitä, että olen töissä ja vapaa-ajalla tekemisissä rakastavien ja välittävien ihmisten kanssa, jotka auttavat silloin kun tarvitsen apua. Pidetään huolta toisistamme – kysytään toisten voinnista ja tehdään parhaamme yhteisen hyvän eteen. Säteillään hyvää ympärillemme.

Blogitekstin on kirjoittanut goforelainen, jota Vastaamoon kohdistunut tietomurto kosketti henkilökohtaisesti. Bloggaus on julkaistu kirjoittajan toiveesta anonyymisti.

#EthicalDigital

Lue myös:

Meidän täytyy pyrkiä inhimillisempään, kestävämpään ja eettisempään digimaailmaan

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Olin ollut Goforella töissä jo useamman vuoden, kun yhtiö listautui pörssiin. Sijoitin Goforeen listautumisen yhteydessä henkilöstöannin kautta silkasta mielenkiinnosta – tiesinhän työntekijänä yhtiön olevan kehittyvä ja uskoin vahvasti sen kasvuun. 

Olen kartuttanut osakesalkkuani myös osallistumalla henkilöstön osakesäästöohjelmaan. Siinä minua kiinnostavat erityisesti lisäosakkeet, jotka annetaan osallistujille kolmen vuoden päästä ohjelman aloittamisesta. Tuon ajanjakson ajaksi on helppo sitoutua Goforeen.

Toisaalta yhtiöön sitoutumiseen vaikuttaa moni muukin asia: mielenkiintoiset työtehtävät ja asiakkaat sekä mukavat kollegat ja työntekijöiden hyvä kohtelu. 

Sijoittajana kehittyminen kiinnostaa

Sijoittajana olen pitkäjänteinen ja sijoitan vain pieniä summia. Minulla oli jo etukäteen kokemusta osake- ja rahastosijoittamisesta ja omistan myös aiemman työnantajani osakkeita. Sijoitan vain sellaista rahaa, jonka olen valmis menettämään. 

Ajattelen, että työnantajan omistaminen antaa minulle yritykseen aiempaa objektiivisemman näkökulman. Se on mahdollista, koska sijoittaminen on jo valmiiksi tuttua. Työntekijänä tarkastelen Goforea varsin henkilökohtaisesta näkökulmasta, koska olen itse osana yhtiön arkea ja tunnen sen liiketoiminnan todella hyvin. 

Sijoittajana pystyn tarkastelemaan yhtiötä myös neutraalisti, mistä voi joskus olla hyötyä työpaikan arkisissa tilanteissa. Siinä mielessä työnantajan osakkeet ovat sijoitus muiden joukossa. 

Olen myös kokenut osakkeen arvon kehittymisen seuraamisen mielenkiintoisena. Seuraan sijoituksiin liittyvää keskustelua työpaikan Slackissä ja silmäilen talousuutiset päivän lehdestä.

Seuraavaksi laajennan sijoitusosaamistani asuntosijoittamiseen. Aion lukea aiheeseen liittyviä kirjoja tietämykseni lisäämiseksi. Ensimmäisen sijoitusasunnon hankkiminen on osa viisivuotissuunnitelmaani. 

leenavirtaniemi

Leena Virta-Niemi

Leena Virta-Niemi on pitkän kokemuksen omaava IT-alan ammattilainen, joka on vuosien aikana toiminut monissa erilaisissa organisaatioissa. Goforella hän on jo myös toiminut useissa eri tehtävissä, tällä hetkellä pääasiallisesti projektipäällikkönä ja hankintaosaajana, joka auttaa asiakasta onnistumaan heidän hankkeissaan. Leena innostuu asiakkaiden toimeksiannoista ja yhteistyöstä erilaisten asiakkaiden kanssa.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Etiikka ja teknologia ovat ubiikkeja, läsnä lähes kaikessa, mitä teemme. Eettinen päätöksenteko kuuluu oleellisesti IT-konsultin työhön, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Väitän, että käymme eettistä dialogia jatkuvasti arkisissa tilanteissa, pikkuhiljaa ja välillä kovalla kiireellä. Päätökset koskevat usein kysymyksiä, joihin kenelläkään ei vielä ole vastauksia, mutta joihin on otettava hetkessä kantaa, sillä digitaalinen maailma ei pysähdy.

Erityisesti tekoäly ja sosiaalinen media ovat herkullisia kohteita eettiselle keskustelulle, sillä ne pakottavat puuttumaan digitaalisen maailman epäkohtiin. Monesti niihin liittyvät esimerkkitapaukset ovat räikeitä, ehkä kaukaisiakin. Samalla ne kuitenkin raivaavat tietä laajemmalle ja helpommin lähestyttävälle pohdinnalle siitä, miten digitaalisen maailman tulisi toimia, kenen ehdoilla ja kenen tarpeisiin se suunnitellaan ja missä foorumeissa siihen liittyvät kysymykset käsitellään.

Siinä missä perinteiset valtarakenteet ovat vasta sopeutumassa murroksen mukanaan tuomiin eettisiin haasteisiin, me IT-alan ammattilaiset ratkomme näitä kysymyksiä jatkuvasti. Tekemämme päätökset vaikuttavat tuhansien järjestelmien kautta miljoonien ihmisten arkeen, eikä tätä valtaa tule vähätellä. Suomessa erityisesti julkiseen sektoriin ja viranomaisiin luotetaan poikkeuksellisen lujasti, koska niiden uskotaan toimivan oikein, eettisesti. Luottamus on pitkän ja systemaattisen työn tulos, ja julkisten palveluiden muotoilijoina meidän on taattava, että ansaittu luottamus säilyy, mielellään jopa syvenee.

Kenen käsissä syntyy järjestelmä, joka käsittelee tietojasi?

Elämme vielä digitalisaation villiä länttä, jossa datasta voi huuhtoa kultaa melko huolettomasti. Samalla meillä alkaa olla selkeä käsitys siitä, miten emme halua algoritmien toimivan ja siitä, miten voisimme itse toimia paremmin. EU-säädökset ja -direktiivit, kansalliset lait ja organisaatioiden omat strategiat ja linjaukset viitoittavat jo tietä yhteisille pelisäännöille. Kehitys ei poista organisaatioiden itsesäätelyn tarvetta, sillä todellisuudessa eettisiä päätöksiä tehdään sitä mukaa, kun ne tulevat ajankohtaisiksi:

  • Haluamme yhdistää, analysoida ja visualisoida eri lähteistä kerättyä dataa. Emme pysty automaattisesti ja luotettavasti anonymisoimaan luonnollista kieltä. Haittaako se, jos tunnistamme riskin ja ilmoitamme siitä tietosuojaselosteessa?
  • Sote-tiedon toisiokäyttö luo loputtomasti mahdollisuuksia tuotekehitykselle. Onko tieteellistä tutkimusta pakko tehdä, jotta saamme pääsyn dataan?
  • EU:n tietosuoja-asetuksen Privacy Shield -menettely kaatui, eikä henkilötietoa enää saa siirtää USA:han. Moni käyttämistämme järjestelmistä on käytännössä laiton. Mitä voimme tehdä?

Tämän tyyppisiin haasteisiin törmääminen IT-arjessa kristallisoi ongelman: siinä missä teknologinen kehitys on päätä huimaavan nopeaa, eettinen keskustelu vaatii aikaa. Lisäksi se vaatii lähes aina moniammatillista osaamista ja linjauksia ylätasolla, jopa globaalisti. Useimmiten Scrum-seremonioihin tai projektipalavereihin eivät kuitenkaan osallistu henkilöt, joiden toimivaltaan päätösten tekeminen organisaatioissa kuuluisi.

Kuten järjestelmiä, myös eettisiä ratkaisuja tehdäänkin iteroiden. Ketterät työtavat eivät ole tekosyy jättää eettistä keskustelua käymättä, vaan ne mahdollistavat suunnan muuttamisen nopeastikin, ja matkan varrella mahdollisista vääristä päätöksistä opitaan. Samaan aikaan, kun haasteisiin havahdutaan, rakenteet niiden ratkaisemiseksi organisaatioissa, kansallisesti ja kansainvälisesti alkavat hahmottua, ja aluksi yksittäisiltä tuntuvien ennakkotapausten käsittely vie kokonaisuutta eteenpäin.

IT-alan etiikka liittyy usein käyttäjien oikeuksiin, ja yhä useampi palveluiden käyttäjä saakin äänensä kuuluviin. Esimerkiksi palvelumuotoilu on tuonut loppukäyttäjät lähemmäksi tilaajia ja kehittäjiä, ja saavutettavuusdirektiivi on parantanut julkisten palveluiden tasoa. Asiakkaan kuunteleminen ei tarkoita ylimääräistä hintalappua, vaan on luonnollinen osa kehitystyötä.

Credits: Nawras Odda / Saut

Etuoikeus saada toimia oikein

Digitaalisen maailman eettisyys kuulostaa aiheena ylevältä, ehkä hieman pelottavaltakin. Lakien ja virallisten pelisääntöjen noudattamisen lisäksi kyse on kuitenkin päivittäisistä valinnoista, joiden tavoitteena on toimia oikein: Voimme päättää kirjoittaa palveluiden käyttöehdot ja tietosuojan rekisteriselosteet niin, että asiakas ymmärtää helposti oikeutensa ja sen, mihin hän sitoutuu. Voimme tarjota palvelusta maksullisen version heille, jotka eivät halua maksaa käytöstä datallaan. Voimme tietoisesti muotoilla työpaikkailmoituksen niin, että siihen voi vastata yhtä hyvin Mikko, Minna kuin Muhammedkin. Voimme pitää huolen, että tekoälyn taustalla käytetään vain opetusdataa, joka on kattava otanta kohteesta ja jonka käyttöön meillä on lupa. Voimme nukkua yömme rauhassa, kun pidämme omalla toiminnallamme huolen siitä, että toimimme eettisesti.

Todellisuudessa nykyisessä päätöksentekoprosessissa piilee kuitenkin vaara, että väärät ihmiset joutuvat tekemään nopeita ja välillä vääriä päätöksiä, jotta työ etenee, eikä heillä ole aina tarvittavaa tietoa, päätösvaltaa tai budjettia valita oikein. Prosessi ei ole vastuullinen, eikä yksilön kannalta miellyttävä. Eettinen vastuu tulisikin aina säilyttää organisaatioilla, joiden tehtävä on auttaa yksilöitä tekemään hyvää. Toisaalta keskustelua ei pitäisi keskittää liikaa johtoryhmiin ja juristeille, sillä on tärkeää, että kaikki halukkaat voivat kykyjensä mukaan osallistua parempien digitaalisten palveluiden rakentamiseen.

Työkalupakki tukee IT-alan ammattilaisia päätöksenteossa

Siinä missä lukuisat organisaatiot ovat viime aikoina joutuneet sopimaan yhteisistä pelisäännöistä etätyöhön, tulisi myös digitaalisten palveluiden eettinen perusta kirjoittaa auki ja tarjota asiantuntijoille konkreettisia työkaluja oikeiden valintojen puntarointiin. Itse olen kokenut esimerkiksi datastrategioiden, tietosuojan vaikutustenarvioinnin, eettisten toimintaohjeiden sekä sopimusten ja vaatimusten antavan tukea työhön – unohtamatta rikasta keskustelua yksittäisten tapausten ympärillä. Uudet käytännöt ja lait muuttuvat jossain vaiheessa hygieniakysymyksiksi, eikä meidän ehkä viiden vuoden päästä tarvitse jokaisessa hankkeessa ruotia, mitä tarkoittaa digitaalisten palveluiden saavutettavuus ja miten se taataan. Aluksi harmaita hiuksia ja unettomia öitä aiheuttanut EU:n tietosuoja-asetuskin on jo valjastettu osaksi arkea.

Työssä on päästy hyvään alkuun, mutta lisää työkaluja ja toimintaohjeita tarvitaan. Goforella kestävä liiketoiminta nähdään elinehtona, ja aihe on ajankohtaisempi kuin koskaan. Goforen Good Growth -konseptin alla muotoillaan esimerkiksi mittareita ja metodeja kestävän kasvun tueksi, ja yrityksen ensimmäiset eettiset säännöt laadittiin yhdessä alkuvuonna. Eettinen ohjeistuksemme tiivistää humanismin nimissä kauniisti sen, mistä lopulta on kyse: kuinka olla ihminen ja kuinka säteillä hyvää ympärilleen. Ehkä arkisuus ei sittenkään sulje pois ylevyyttä.

Kirsi Aantaa

Kirsi Aantaa

Kirsi Aantaa työskentelee Goforella palveluarkkitehtina ja auttaa asiakkaitaan erityisesti järjestelmähankinnoissa. Taustaltaan Kirsi on humanisti, jonka intohimona on muotoilla älykkäitä, eettisiä ja arvoa tuottavia digitaalisia palveluita.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Passiivisesta sijoittajasta iskuun

Olin työskennellyt Goforella vasta muutaman kuukauden, kun jo päätin liittyä henkilöstön osakesäästöohjelmaan ja ostaa työnantajan osakkeita alennuksella. Sijoittaminen oli minulle valmiiksi tuttua, sillä aloitin sen heti tultuani täysi-ikäiseksi. 

Gofore kiinnosti minua yrityksenä jo paljon ennen kuin tulin sen työntekijäksi. Oli mukava sattuma, että olin osallistunut Goforen julkiseen listautumisantiin vuonna 2017. Arvioin jo tuolloin Goforen kannattavaksi sijoitukseksi ja omistan yhä myös silloin hankkimani osakkeet. 

Aktivoiduin sijoittajana

Aiemmin olisin kuvaillut itseäni melko passiiviseksi osakesijoittajaksi, mutta Goforen osakkeiden omistamisen ansiosta olen alkanut lukea yhtiömme tiedotteita tarkemmin.  Goforen pörssitiedottamista on helppo seurata aktiivisesti, koska botti lisää aina automaattisesti uudet tiedotteet sisäiselle keskustelukanavallemme. On mahtavaa, että meiltä löytyy yhteisöllisyyttä ja avoimia aktiivisia keskustelukanavia eri aiheista! 

Goforen ja muiden sijoitusteni kurssikehitystä tarkkailen vähintään viikottain, välillä jopa päivittäin. Luen some-keskusteluja, analyytikkojen raportteja ja verkon keskustelupalstoja. Seuraan myös Goforen sisäiseen viestintään tarkoitetussa työkalussa, Slackissa olevaa Moneybags-kanavaa, jossa käydään monipuolisia sijoitus- ja talousaiheisia keskusteluja työkavereiden kesken. 

Ymmärrys työnantajan liiketoiminnasta laajeni

Minusta on mielekästä omistaa osa työpaikkaa ja tehdä töitä sen kehittämiseksi. Työmotivaationi on aina ollut korkea ja olen osallistunut Goforen myyntiin ja markkinointiin oman työni ohessa. Minua on esimerkiksi haastateltu useisiin lehtiin tekemästämme bottien kehitystyöstä ja olen kirjoittanut blogitekstejä Goforen nettisivuille. Lisäksi olen auttanut myyntitiimiä tarjousten laatimisessa.  

Haluan olla mukana hankkimassa taloon lisää mielenkiintoisia projekteja ja euroja. Tekisin samalla tavalla varmasti ilman Goforeen sijoittamistakin, mutta nyt taustalla on lisäksi mahdollisuus vaikuttaa pitkällä tähtäimellä myönteisesti oman omistukseni arvoon. Koen, että omistuksen ja työskentelyn yhdistelmä on opettanut lisää konsulttiyrityksen liiketoiminnasta ja sen kasvattamisesta kannattavasti. 

Aapo Tanskanen

Aapo Tanskanen

Aapo on erikoistunut vapauttamaan ihmiset tylsistä tietotyön tehtävistä yhdistelemällä uusien teknologioiden mahdollisuuksia. Hänen ydinosaamistaan on chatbotit, data-analytiikka, ohjelmistorobotiikka ja tiedolla johtaminen. Aapo on ollut mullistamassa jokapäiväistä työelämää kehittämällä esimerkiksi juttelevia chatbotteja ja puheella toimivia virtuaaliassistentteja työtuntien kirjaukseen ja junalippujen ostamisen automatisointiin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Matka kokonaisvaltaiseen ilmiöiden, ekosysteemien ja hyvinvoinnin johtamiseen on jo alkanut. Työkalut ovat olemassa, nyt tarvitaan uskallusta.

Jo opiskellessani ohjelmistotuotantoa 1990-luvun lopussa tiesin, että tekoäly tulee muuttamaan maailmaa. Nyt, neuroverkoista väitelleenä tohtorina, 10 vuoden johtamiskokemuksen koulimana ja viime vuosien kehitystyön tuloksena olen päässyt viitoittamaan yhteiskunnan hyvää kasvua sen avulla.

Kehittäessäni Goforen data- ja tekoälyliiketoimintaa missionani on selvittää, miten tekoälyn avulla voidaan muuttaa maailmaa paremmaksi.

Ja minusta tuo muutos lähtee johtamisesta. Eilispäivän strategioilla, mittareilla ja työkaluilla saa sitä mitä nytkin. Johtamisen ongelmat ovat organisaation ja palvelutuotannon rakenteissa sekä johtamisajattelussa. Perinteiset tiedolla johtamisen työkalut, kuten BI tai tietovarannot, eivät välttämättä tue ajattelutavan uudistumista. Niiden avulla kerättävä data tyypillisesti vahvistaa vanhoja rakenteita.

Jos ne eivät tekisi niin, eläisimme nyt melko erilaisessa yhteiskunnassa.

Tekoäly ravisuttaa johtamista

Olemme tulleet kauas ajoista, jolloin neuroverkot olivat vain meidän tutkijoiden temmellyskenttiä. Vaikka olemme edelleen vasta alussa, tekoäly on jo muuttanut johtamista. Varsinainen murros alkoi 2015, jolloin myös itse siirryin Goforelle.

Siitä alkoi ainutlaatuinen matka, jossa johtaminen, data ja tekoäly yhdistetään. Olemme huomanneet, että johtaminen muuttuu, kun sen tueksi saadaan riittävästi faktoja. Niitä pystymme tarjoamaan luomalla olemassa olevasta datasta tekoälyn ja koneoppimisen avulla näkymiä, jotka osoittavat olemassa olevan toiminnan vinoumat.

Minusta on melko absurdia, että edelleen esimerkiksi lääkäreiden työtä mitataan sen mukaan, paljonko potilaita menee putkesta läpi. Silloin lääkärin todellinen arvontuotto, eli potilaan hyvinvoinnin ja terveyden koheneminen jäävät pimentoon.

Meillä on silmät ja suut täynnä dataa, mutta emme osaa johtaa hyvinvoinnin kasvua ja vaikuttavuutta!

Kohti hyvinvoinnin ja vaikuttavuuden johtamista

Onneksi siihen on olemassa välineet. Kysymys on uskalluksesta ja halusta ottaa ne käyttöön ja samalla uudelleenkalibroida johtaminen asiakkaan hyvinvoinnin johtamiseksi.

Apuna on datan ja keinoälyn avulla piirretty kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta.

Esimerkiksi käy Espoossa tehty työ lastensuojelun hyväksi. Data-analyysin avulla tunnistettiin 280 muuttujaa, joiden avulla voidaan ennustaa, keistä nuorista tulee lastensuojelun asiakkaita. Jotta yksittäisen henkilön kohdalla riski realisoituisi, tarvitaan todennäköisesti useita kymmeniä toisistaan riippumattomia tekijöitä. Yksikään perheiden kanssa töitä tekevä ihminen ei yksinkertaisesti pysty hahmottamaan näin ison tekijämäärän yhteisvaikutusta ja tarjoamaan oikeita palveluita oikeaan aikaan. Algoritmeille sadat ovat suupaloja.

Tämä on paitsi todella merkityksellistä, myös uusinta uutta! Eri alojen dataa anonyymisti yhdistelemällä myös palveluiden johtaminen yhdistyy. Sama pätee teollisuuteen. Omat datavarannot riittävät vain harvoin asiakkaan kokonaiskuvan hahmottamiseen, mutta avointa dataa on jo hyödynnettäväksi.

Mitä näiden jälkeen?

Kun katsotaan vielä pidemmälle, mitä tutkijaminäni erityisesti rakastaa, astutaan dataan perustuvien alustaekosysteemien ajalle. Silloin johtaminen muuttuu ekosysteemin ja hyvinvoinnin johtamiseksi. Kuluttajan ei tarvitse enää olla systeemi-integraattori seikkaillessaan kymmenien palveluntarjoajien omissa palveluissa.

Tätäkin kehitetään jo esimerkiksi työvoiman kohtaanto-ongelmaa ratkaisevassa palvelussa. Siinä CV ladataan yhteen järjestelmään, josta se liitetään alustaekosysteemiin ja koneoppiminen yhdistää sen tiedot kaikkiin avoimiin tehtäviin. Matka on mitattavissa työllistymiseen saakka. Todellista työelämän match-makingia: Tekoälyn hyödyntäminen ESCO-osaamisten haussa, Hyvä tekoäly – algoritmi, joka on suunniteltu auttamaan !

Myös Aurora AI-hankkeessa ollaan saman asian äärellä. Siinä visioidaan palvelua, jossa ihmisille tarjotaan elämäntilanteeseensa sopivia palveluita riippumatta niiden tuottajasta. Esimerkiksi uudelle paikkakunnalle muuttavalle tarjotaan palvelut oikea-aikaisesti bussilipuista sähkösopimuksiin.

Minua innostaa aivan valtavasti ajatus siitä, että Suomi voisi olla tässä edelläkävijä. Meillä on teknistä osaamista ja viranomaisilla laadukkaat datat. Lisäksi kansalaisten ja viranomaisten välillä vallitsee luottamus. Kaikki eväät ovat repussa – nyt tarvitaan uskallusta syödä ne.

Minusta Gofore on niitä harvoja, jotka tarjoavat ajatukselleni vastinetta. Meillä on täällä töissä paljon kaltaisiani ihmisiä, jotka etsivät mahdollisuutta tuottaa korkeamman tason merkitystä ja vaikuttavuutta. Hyvinvointia.

Haluatko oppia aiheesta lisää? GTalks: Tekoälyn etiikka -webinaari 29.10.2020 tarjoaa ajattelun välineitä eettisesti kestäviin ratkaisuihin. Lue lisätiedot ja ilmoittaudu.

Pasi Lehtimäki

Pasi Lehtimäki

Pasilla on yli 20 vuoden kokemus analytiikasta ja ohjelmistokehityksen eri rooleista, mukaan lukien monet johtotehtävät. Hän keskittyy auttamaan asiakasorganisaatioita ymmärtämään tekoälyn ja koneoppimisen luonteen, mitä sillä voidaan saavuttaa, miten se muuttaa organisaatioiden toimintamalleja. Pasi on innostunut luomaan asiakaslähtöisiä data- ja analytiikkaratkaisuja. Pasin tekoälykoulutuksiin on osallistunut lähes 2000 asiantuntijaa ja johtajaa.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Goforen perusarvoihin on alusta asti kuulunut se, että haluamme olla työntekijöillemme mahdollisimman hyvä työpaikka. Yrityksellämme on vahva henkilöstön osallistamisen kulttuuri, jonka näkyy myös omistamisessa. Olemmekin ottaneet ihmiset hyvin konkreettisesti osaksi taloudellista menestystämme.

Näin ollen Goforella henkilöstö on merkittävä omistajaryhmä: todella moni goforelaisista omistaa yhtiön osakkeita. Osakkeita omistavat goforelaiset pääsevät nauttimaan yhtiön menestyksestä, kun omistamisen hyödyt konkretisoituvat osinkoina ja osakkeen arvon kehityksenä, vaikka tuottoon liittyykin aina myös riski.

Goforella myös henkilöstön palkitseminen on aina ollut yhtiön näköistä ja sitä kehitetään jatkuvasti. Yritysostojen jäljiltä palkitsemiskäytäntöjen ja työsuhde-etujen kirjo on laaja, mutta näitä ollaan nyt osin yhtenäistämässä ja toisaalta kehittämässä palvelemaan kunkin organisaation osan erityisiä tarpeita. Lähtökohtana kehittämistyössä on se, minkälaiset palkkiot vahvistavat toivottua kulttuuria. Meidän alallamme kilpailu parhaista osaajista on kovaa, ja todennäköisesti houkuttelevalla palkitsemisella voimme lisätä Goforen vetovoimaisuutta työnantajana.

Työntekijöiden palkitseminen on Goforella myös johtamisen keino, ja osakeomistus kannustaa henkilöstöä kehittämään yrityksen toimintaa oman työnsä kautta. Omistajina olemme kaikki samassa veneessä soutamassa kohti mahdollisimman inhimillistä, digitaalista ja kestävällä pohjalla olevaa tulevaisuutta.

Suurin sysäys henkilöstöannista

Kiinnostus omistajuuteen on Goforella ollut alusta lähtien suurta. Ensimmäisiä goforelaisia liittyi omistajiksi jo yhtiön historian alkutaipaleella. Suurempi sysäys tapahtui kuitenkin pörssilistautumisen yhteydessä vuonna 2017, missä henkilöstöanti ylimerkittiin 1,2-kertaisesti. Houkuttimena oli osakkeiden edullisempi hinta. Lisäksi osallistujat pääsivät mukaan lisäosakeohjelmaan.

Uskomme osakkeiden omistamiseen sitouttamiskeinona myös uusien työntekijöiden kohdalla. Vuonna 2018 järjestimme poikkeuksellisen rekrytointikampanjan, joka teki uusista työntekijöistä osakkeenomistajiamme. He saivat 1 500 euron arvosta osakkeita työsopimuksen allekirjoituspalkkiona. Kampanja houkutteli markkinoiden parhaita osaajia ja oli epäilemättä vaikuttava ensipuraisu uusille goforelaisille.

Samana vuonna käynnistimme CrewShare-osakesäästöohjelman henkilöstöllemme. Goforelaiset voivat säästää osan palkastaan ja hankkia sillä Goforen osakkeita alennettuun hintaan. Osallistujat saavat myös lisäosakkeita, kun sekä omistus että työsuhde ovat jatkuneet tarpeeksi pitkään. Ohjelmassa on tällä hetkellä kolmea eri ansaintajaksoa ja osallistujia lähes 260.

Omistajuus palkitsee ja opettaa

Itseään varten ahkeroimisen fiilis motivoi monia henkilöstöomistajiamme päivittäisessä työssään. Kun omistaa palan työpaikkaansa, on uudella tavalla sitoutunut sen osakkeiden arvon kehittymiseen, ja työ tuntuu entistä merkityksellisemmältä. Totta kai työnantajaan sitoutumiseen vaikuttavat muutkin tärkeät seikat, kuten vaikkapa mahdollisuus kehittymiseen, monipuoliset työtehtävät, palkkaus sekä kansainvälinen työyhteisö. Nuo ovat ainakin omalla listallani.

Goforeen sijoittaminen on saanut monet goforelaiset innostumaan sijoittamisesta myös yleisemmällä tasolla. Oman työnantajayrityksen omistaminen on voinut olla turvallinen ensiaskel sijoittamisen maailmaan esimerkiksi niille, joille sijoittamisen riskit, niiden hallinta ja erilaiset sijoitustuotteet eivät ole olleet tuttuja. Goforen henkilöstön osakesäästöohjelmaan osallistuminen on opettanut ensikertalaisille kaikenlaista säästämisen ja sijoittamisen perusteista. Samalla on toivottavasti hälvennyt sijoittamiseen välillä liittyvä epävarmuus.

Sijoittaminen onkin mitä mainioin tapa kehittää itseään. Ilahtuneena olen kuunnellut työkavereiden kertomuksia siitä, miten he haluavat laajentaa reviiriään esimerkiksi indeksirahastoihin tai asuntosijoittamiseen. Kynnys aloittaa sijoittaminen olisi varmasti ollut korkeampi ilman työpaikan osakkeiden hankintaa – moni tämän myötä on rohkaistunut opettelemaan kokeilemalla.

Omistatko sinä työnantajasi osakkeita?

Goforelaiset sijoittajina -blogisarjassa työntekijämme pohtivat sijoittamista ja sitä, mitä Goforen osakkeiden omistaminen ja yrityksessä työskentely on heille mahdollistanut ja opettanut. Lisäksi goforelaiset kertovat, miten osakkeiden omistaminen on vahvistanut heidän sitoutumistaan työpaikkaansa.

Nina Pavon

Nina Pavon

Nina Pavón on kokenut viestinnän moniottelija, jonka intohimona on jatkuva kehittäminen ja kehittyminen. Goforella hän vastaa sijoittajasuhdeviestinnästä. Ennen Goforea Nina on toiminut globaalisti toimivan pörssiyhtiön viestinnässä sekä asiakkaita mediayhteistyössä ja vaikuttamisessa sparraavana viestintäkonsulttina.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Recoding-podcastin vieraaksi tullut tutkimusjohtaja Sonja Lahtinen on tutkinut väitöskirjassaan yritysten yhteiskunnallista tehtävää. Pelkällä voitontavoittelulla ei enää luoda kestävää tulevaisuutta, mutta ajattelutavan muutoksella voidaan tehdä ihmeitä.

“Muihin toimijoihin verrattuna yrityksillä on maailmanluokan resurssit ja valmiudet viedä kestävämpiä toimintatapoja eteenpäin”, Lahtinen sanoo.  

Ajankohta yritysten yhteiskunnallisen tehtävän pohtimiselle on osuva. Yritysten yhteiskunnallista tehtävää tutkinut ja Co-founders-konsulttitoimiston tutkimusjohtaja Sonja Lahtinen sanoo, että juuri tänä syksynä on kulunut 50 vuotta siitä, kun taloustieteilijä Milton Friedman lausui kuuluisan doktriininsa: yritysten ainoa ja tärkein tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen.

“Nyt meidän on todella tärkeää ymmärtää, miten vaikutusvaltainen tämä lausuma on ollut. Se on ollut ohjenuorana kokonaiselle sukupolvelle yritysjohtajia ja valtioiden päämiehiä”, Lahtinen sanoo.

Recoding-podcastin neljännen tuotantokauden toisessa jaksossa teemana on juurikin yritysten yhteiskunnallinen tehtävä. Lahtinen herättelee miettimään, mitä seurauksia ajattelutavalla on ollut. Voiton maksimoiminen on tuonut maailmaan paljon vaurautta, mutta kuka siitä on ollut osallisena ja kuka ei? Mistä vauraus on peräisin ja millä seurauksilla se on luotu?

Lahtisen mukaan yritykset ovat saaneet tämän yksisuuntaisen tavoitteen myötä pysytellä myös omassa kuplassaan.

“Yritysjohtajien on totta kai ollut huomattavasti helpompi tehdä päätöksiä, kun ei ole tarvinnut kysellä kaikkien sidosryhmien mielipiteitä. Ne kun saattavat olla välillä hyvinkin ristiriidassa keskenään. Friedmanin johtamassa koulukunnassa on vallinnut myös naiivi ajatus siitä, että se mikä on hyväksi osakkeenomistajille on automaattisesti hyväksi myös yhteiskunnalle”, Lahtinen sanoo.

Tänä päivänä voidaan todeta, että näin asia ei todellakaan ole. Lahtisen mukaan Friedmanin opit ovat tuoneet meidät aikaan, jossa vallitsee kammottava epätasa-arvo niin taloudellinen kuin etninenkin. Lisäksi haasteina ovat monet viheliäiset ongelmat, kuten ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden romahtaminen.

Yrityksillä on parhaat valmiudet rakentaa kestävää tulevaisuutta

Paine muutokseen on valtava. Jos ongelmia ei aleta ratkoa, loppuu peliaika todella nopeasti. Mutta kenellä muutoksen tekemisessä on suurin vastuu? Yhteiskunnallisten haasteiden ratkomista on pidetty tähän asti ennen kaikkea valtioiden ja päättäjien tehtävänä.

Sonja Lahtinen sanoo, että kestävän tulevaisuuden palapelissä on monta palaa, eikä ongelmia ratkota ilman kaikkien yhteistyötä. Tutuilla vastuunkantajilla on kuitenkin tänä päivänä omat haasteensa.

“Viime aikoina on tullut selväksi, että politiikan polku saattaa olla liian hidas, järjestöjen resurssit liian rajallisia, eikä kansalaisten kuluttajavaikutuksellekaan voida asettaa liikaa panoksia. Niinpä yritysten rooli nousee keskeiseksi, koska yhä useammin ratkaisut löytyvät markkinoilta”, Lahtinen toteaa.

Yritykset innovoivat, suunnittelevat ja toteuttavat. Lahtisen mukaan yrityksillä on muihin toimijoihin verrattuna maailmanluokan resurssit viedä kestävämpiä toimintatapoja eteenpäin. Lisäksi niillä on laaja läsnäolo tavallisten kuluttajien elämässä.

“Kuluttaja ei voi ajatella haluavansa ostaa farkkuja palveluna, jos mikään yritys ei ole tuonut tällaista palvelua markkinoille”, Lahtinen sanoo.

Yritysten vetäminä muutokset voivat olla myös todella nopeita. Lahtinen kertoo esimerkin päivittäistavarakaupasta. Kun päivittäistavarakauppa on laittanut kasvikset ja hedelmät tarjoukseen eurolla, on suomalaisten kulutus voinut tarjouksen aikana tuplaantua.

“Vaikka THL tekisi minkälaisia ohjeistuksia ja suosituksia, se ei koskaan pysty samanlaiseen välittömään vaikutukseen kuluttajakäyttäytymisessä”, Lahtinen pohtii.

 

Rima korkealle ja digitaalisuus käyttöön

Yrityksillä on valtaa ja mahdollisuuksia tehdä merkittäviä ja nopeita muutoksia, mutta se edellyttää myös heiltä itseltään muutosta. Mistä elementeistä se koostuu?

Sonja Lahtinen tunnisti väitöstutkimuksessaan kolme organisaation osa-aluetta, joissa muutoksen pitää tapahtua, jotta yritysten rooli muuttuu yhteiskunnallisemmaksi ja kestävämmäksi: liiketoimintastrategiassa ja johtamisen sekä yhteisluomisen käytänteissä.

“Nämä muodostuvat joko uudistumisen lähteeksi tai uudistumisen esteeksi.”

Kestävän kehityksen asiat kuuluvat liiketoiminnan ytimeen ja yrityksen strategiaan, muuten niille ei ole budjettia eikä riittävän osaavia henkilöitä edistämään asioita. Olennaista on myös johtamisen muutos. Viheliäisiä ongelmia ei ratkota vanhakantaisella käskemisellä ja hierarkkiseen toimintaan nojaten.

“Tarvitaan kokeilukulttuuria, virheiden sallimista, empatiaa, luovuutta ja välittämistä. Kestäviä ratkaisuja voidaan tuottaa vain, kun asioita luodaan yhdessä.”

Kaikkein tärkein yksittäinen asia, jonka on muututtava, on Lahtisen mukaan ajattelutapa. Hän haastaa Milton Friedmanin esittämällä vaihtoehtoisen tavan hahmottaa yrityksen tehtävä. Tämä tapa huomioi niin viheliäiset ongelmat kuin muutoksen tarpeen.

“Yrityksen tehtävä on tuottaa ratkaisuja ihmisten ja planeetan kohtaamiin haasteisiin, mutta kaupallisella ja skaalautuvalla tavalla.”

Lahtisen mukaan on itsestään selvää, että myös digitalisaatio on muutoksen tekemisen keskiössä. Muutos lähtee liikkeelle siitä, että tietoisuutta haasteista lisätään.

“Digitalisaatio on ainoa tapa levittää tietoisuutta kestävyyden tavoitteista ja toimista seitsemälle miljardille ihmiselle.”

Digitalisaatio on myös ytimessä muuttamassa kuluttajakäyttäymistä sekä tekemässä toimitusketjuja läpinäkyviksi. Se on vauhdittava tekijä kestävyyden transitioille.

Keinot siis on, mutta enää tarvitaan tahtoa ja kunnianhimoa. Ratkaisut eivät aina löydy helposti, mutta ei niiden pidäkään.

Lahtinen lainaa lempilausettaan Interstellar-scifi-elokuvasta, joka kuvaa hänestä loistavasti tasoa, jolla yritysten pitäisi nyt toimia.

“Se ei ole mahdotonta, se on välttämätöntä.”

Kiinnostuitko? Kuuntele Recoding-podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa ja Applen podcasteissa

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Aloitin työskentelyn Goforella 2017, yhtenä tavoitteenani perustaa elinvoimainen tekoälyyn perustuva liiketoiminta. Alkuvaiheessa havaitsimme, että tekoälystä puhuminen ja sen mahdollisuuksien esilletuominen oli oletuksiamme haastavampaa. Asiakaskunnassa kovinkaan monella toimijalla ei vaikuttanut olevan selvää käsitystä siitä, miten tekoälyyn perustuvat ohjelmistot voisivat heitä auttaa. Aihe on kieltämättä monella tapaa haastava. Yleisin ajattelutapa vaikutti olevan, että tekoälyn suurin hyöty on siinä, että ohjelmistoista tulee aiempaa älykkäämpiä tai käytettävämpiä, eli kehitys tapahtuisi yksinomaan IT:n alueella.

Halusimme kollegani Petri Takalan kanssa luoda tekoälyn potentiaalin hahmottamiseen kokonaan uusia näkökulmia. Jotta viestimme tekoälyn mahdollistamasta laajemmasta muutoksesta korostaisi organisaatioiden toimintatapojen muutosta IT:n sijaan, päätimme kehittää tekoälykoulutuksen, joka toisi esille muutakin kuin sovelluskehityksen näkökulman.

Liikkeellelähtö – analytiikan ja tekoälyn perusteet

Aluksi, koulutuksemme keskittyi tuomaan esille eri tasoiset datan hyödyntämisen tasot, joissa ihmisen rooli visualisointien tulkitsijana asteittain pienenee kohti ennakoivia tai täysin autonomisia järjestelmiä mentäessä. Tämän lisäksi, johdattelimme osallistujia kansantajuisesti edistyneeseen analytiikkaan, jossa tavoitteeseen pyritään pääsemään muodostamalla datasta matemaattinen malli. Aikakautemme ehkä yleisin matemaattinen malli esim. ennusteongelmien ratkaisuun on ns. neuroverkko, jossa mallin laskenta perustuu suureen määrään suhteellisen yksinkertaisia, toisiinsa kytkettyjä matemaattisia malleja. Tämä on mielestäni tekoälyyn liittyvän kehityksen merkittävin kontribuutio: aiemmin älykkyyden saaminen ohjelmistoon edellytti ihmisten kykyä määritellä tarkasti älykäs toiminto, ja ohjelmoida se osaksi ratkaisua. Koneoppimisen aikakaudella voimme muodostaa ”älykkyyden” ratkaisuun oppimalla se datasta, ilman että ihminen se etukäteen tarkasti määrittelee.

Lähemmäksi asiakasta

Huomasimme, että analytiikasta ja koneoppimisesta puhuminen ei silti herättänyt kovin voimakkaita reaktioita: esimerkit muualta maailmasta, ja miten niissä tekoälyä hyödynnettiin, eivät välttämättä auttaneet asiakkaiden edustajia ratkaisemaan heidän ongelmaansa: miten tekoäly hyödyttäisi juuri meitä? On mielestäni kiistaton lähtökohta, että organisaatioilla on omat tietovarantonsa, palvelunsa ja prosessinsa, ja näinollen heidän tekoälyn hyödyntämisen tarpeensa ovat todennäköisesti yksilöllisiä. Tästä syystä kehitimme tekoälykoulutuksia räätälöidysti asiakkaillemme: tutkimme esimerkiksi asiakkaan valitsemia prosesseja, ja identifioimme kohtia, joissa erilaiset tekoälyn tai muun relevantin teknologian mahdollisuudet olivat suuret. Ehkä oleellisinta on kuitenkin ollut se, että olemme yhdistäneet tekoälykoulutuksen ja asiakasdatojen analyysit ja kokeilut. Olemme toteuttaneet kevyitä kokeiluja asiakkaidemme omalla datalla, heidän valitsemistaan ongelmista, ja tulosten läpikäynti tuli osaksi koulutusta. Näin tekoälyyn liittyvä yleistieto yhdistyy organisaation omiin, räätälöityihin avainongelmiin. Mahdollisuuksien hahmottaminen helpottuu huomattavasti, kun tekoäly viedään äärimmäisen lähelle asiakkaan omaa arkea.

Riittääkö tekniikasta puhuminen?

Järjestimme lukuisia tekoälykoulutuksia, joiden hedelmällisintä antia olivat osallistujien kysymykset, jotka heidän mieltään painoivat. Näissä kysymyksissä ei kovinkaan usein kysytty miten tekniikka toimii. Kysymykset liittyivät melko usein tekoälyn käyttöön, esimerkiksi siihenm, mitä lain mukaan saa tehdä ja mitä ei, tai esimerkiksi siihen, miten yhteiskunta voi asteittain muuttua, jos tekoälyn käyttö yleistyy rajusti. Huomasimme, että tekniikasta puhuminen ei riitä. Voisimme tarjota apuamme myös hahmottamaan tekoälyn käyttöä sekä juridisesta ja eettisestä näkökulmasta.

Yhteiskunnassamme varsin suuri osa relevanttia dataa ovat henkilötietoja, ja henkilötietojen käyttö ohjelmistoratkaisuissa on juridisesti säädeltyä. Huomasimme, että erilaisissa tilanteissa vallitseva ajattelutapa oli, että laki kieltää henkilötietojen käyttämisen tekoälyratkaisuissa, vaikka oman näkemykseni mukaan useimmiten käyttötarkoituksessa ei edes tarvita tarkkoja henkilötietoja, vaan tarvittava aineisto on anonymisoitavissa, kenenkään tietosuojaa vaarantamatta. On ymmärrettävää, että sekä tekniikan että juridiikan yhtä aikaa hallitsevia avainhenkilöitä ei aina ole käytettävissä, vaan edistyminen edellyttää erilaisten osaajien rakentavaa vuoropuhelua.

Tekoälyn etiikka

Viimeisen vuoden aikana tekoälyn etiikasta puhuminen on yleistynyt valtavasti. On huomattu, että tekoäly ja koneoppiminen ovat voimas työkalu, jonka lähes kuka tahansa voi omaksua. Tästä kumpuaa yhteiskunnallinen tarve valikoida, mihin me yhteiskunnassa katsomme sitä voitavat soveltaa. Me haluamme tarjota markkinaan oman näkemyksemme tekoälyn etiikasta. Tekoälyn eettisyyden keskustelussa kantavia teemojamme ovat avoin ja laaja keskustelu tekoälyn vaikutuksista, samalla välttäen hyvä-huono tai oikea-väärä asetelman syntymistä. Lisäksi, silloin tällöin törmää ajatukseen, että tekoälyratkaisut itsenäisesti kehittäisivät päätöksentekologiikkansa, ja tämän seurauksena algoritmit tekevät päätöksiä joita emme haluaisi tehtävän. Useimmiten tekoälyn päätöksenteon logiikka opitaan ihmisten asenteiden ja ajattelutapojen muokkaamien tietojärjestelmien keräämästä datasta, jolloin lopputulos ehkä useimmiten tuokin esille aiemman, ihmisen toiminnan eettisyyden. Olen oppinut valtavasti lisää etiikasta, erityisesti yhteistyöstä eetikko Anna Seppäsen, CoHumans Oy, kanssa. Keskustelut hänen kanssaan ovat omiaan laajentamaan insinöörikoulutuksen saaneen allekirjoittaneen käsityksiä etiikasta.
Lopputulos

Olen pitänyt n. 50 koulutusta yhteensä n. 2000 osallistujalle viimeisen kahden vuoden aikana. Tällä hetkellä tekoälykoulutuksemme koostuu viidestä erillisestä koulutuksesta, aina tekoälyn perusteista koneoppimiseen, tekoälyä lähellä olevista teknologioista tekoälyä koskevaan juridiikkaan ja etiikkaan.

Erilaiset datan avulla tehtävät kokeilut syventävät koulutusta, tehden siitä itseopiskelua vaikuttavamman kokemuksen. Suosittelemme kouluttautumista kokonaisille johtoryhmille tai tiimeille samalla kertaa. On erittäin tärkeää, että tiimien ja ryhmien kyky hahmottaa tekoälyn mahdollisuudet ja käydä tekoälyn hyödyntämisestä keskustelua nousevat uudelle tasolle samalla kertaa, kokonaisuutena.

Mitä sisältöä itse kaipaisit tekoälykouluksiin?

Pasi Lehtimäki
Principal Consultant, Head of Data and AI Capability at Gofore

Pasi Lehtimäki

Pasi Lehtimäki

Pasilla on yli 20 vuoden kokemus analytiikasta ja ohjelmistokehityksen eri rooleista, mukaan lukien monet johtotehtävät. Hän keskittyy auttamaan asiakasorganisaatioita ymmärtämään tekoälyn ja koneoppimisen luonteen, mitä sillä voidaan saavuttaa, miten se muuttaa organisaatioiden toimintamalleja. Pasi on innostunut luomaan asiakaslähtöisiä data- ja analytiikkaratkaisuja. Pasin tekoälykoulutuksiin on osallistunut lähes 2000 asiantuntijaa ja johtajaa.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.