Vuosi 2020 on tuonut meille jälleen useita uusia julkisen sektorin hankkeita. Kokosimme yhteen katsauksen vuoden mittaan julkistamistamme sopimuksista.

Vuonna 2020 olemme iloksemme saaneet jälleen kertoa useista merkittävistä julkisen sektorin hankkeista, joihin Gofore on valikoitunut kumppaniksi. Julkisen sektorin hankkeet tarjoavat meille tilaisuuden tehdä missiomme mukaisesti merkityksellisiä projekteja, joilla on suuri positiivinen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön, rakentaen tulevaisuudesta entistä toimivampaa digitaalista muutoksen ja työn tekemisen tapojen uudistamisen kautta.

2020 parhaat palat

Viime vuonna (2019) 70 % liikevaihdostamme tuli julkisen sektorin asiakkailta. Vuosina 2017–2019 julkisen puolen vuosittainen keskimääräinen kasvu on ollut +45 % ja yksityisellä sektorilla vastaava kasvu on ollut +24%. Kun katsomme kolmannen kvartaalin lukuja, vuosi 2020 on jatkamassa samankaltaista kehityssuuntaa: Goforen koko liikevaihto kasvoi vuoden takaisesta 22,1 % ja julkisen sektorin osuus liikevahdosta oli peräti 74 %.

Vuoden 2020 lähestyessä loppuaan, voimme ylpeinä katsoa kulunutta vuotta ja koota yhteen vuoden mittaan julkistamamme suurimmat uudet julkisen sektorin hankkeet. Tarkemmat tiedot kumppanuuksista löydät linkkien kautta alkuperäisistä yhtiötiedotteistamme.

Lue myös aiempi juttumme lokakuulta siitä, miten uudet valtionhallinnon asiakkuudet vahvistavat Goforen roolia kestäviä ja ketteriä digipalveluita tarjoavana yrityksenä.

 

Joulukuu

Digi- ja väestötietovirasto on valinnut Goforen Suomi.fi-verkkopalvelun kehityskumppaniksi

Digi- ja väestötietovirasto valitsi Goforen Suomi.fi-verkkopalvelun sovellus- ja ohjelmistokehityksen suunnittelu- ja ohjelmointitehtävien toimittajaksi. Hankinnan enimmäislaajuus on viiden vuoden sopimuskauden ajalta, ja toteutuessaan koko laajuudessaan hankinnan arvioitu arvo on 13,5 miljoonaa euroa.

KEHA-keskus on valinnut Goforen laajojen kehittämiskokonaisuuksien sekä ratkaisukehityksen ja ylläpidon asiantuntijapalvelujen toimittajaksi 

ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) valitsi Goforen laajojen kehittämiskokonaisuuksien kehitys- ja asiantuntijapalvelujen sekä ratkaisukehityksen ja ylläpidon asiantuntijapalvelujen toimittajaksi. Goforen osuus kuuden vuoden puitejärjestelyn kokonaisarvosta on arviolta 40-60 miljoonaa euroa.

Toisen kilpailutuksen kohteena olivat ratkaisukehityksen ja ylläpitopalvelujen asiantuntijapalvelut, jotka kohdistuvat KEHA-keskuksen omistamien ja/tai vastuulla olevien asiakaslähtöisten sähköisten palvelujen ja niitä tukevien ratkaisujen toteuttamisen osa-alueille. Tämän hankinnan arvioitu kokonaisarvo on 27 miljoonaa euroa, joka jakautuu kolmelle osa-alueelle ja kuudelle eri toimittajalle.

 

Marraskuu

Digi- ja väestötietovirasto on valinnut Goforen toimittajaksi UI, UX, käytettävyys ja saavutettavuus -hankinnassaan 

Digi- ja väestötietovirasto valitsi Goforen toimittajaksi UI, UX, käytettävyys ja saavutettavuus -hankinnassaan. Viiden vuoden puitejärjestelyn arvioitu arvo on 5,5 miljoonaa euroa.

 

Syyskuu

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on valinnut Goforen projektipäällikköpalveluiden toimittajaksi

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom valitsi Goforen projektipäällikköpalveluiden toimittajaksi. Viiden vuoden puitesopimuksen arvioitu kokonaisarvo on 4,7 miljoonaa euroa.

Eläketurvakeskus on valinnut Goforen ohjelmistokehityskumppanikseen

Eläketurvakeskus (ETK) valitsi Goforen ohjelmistokehityskumppanikseen. Puitesopimuksen kohteena ovat ETK:n toimintaa tukevien tietojärjestelmien kehittäminen ja niiden ylläpito, ohjelmistokomponenttien toteutus, tukipalvelut ja konsultointi sekä ohjelmistot. Määräaikainen sopimuskausi on viisi vuotta ja puitejärjestelyn arvioitu arvo sopimuskaudella on 8 miljoonaa euroa. Summa jakaantuu Goforen ja Reaktor Innovations Oy:n kesken.

 

Kesäkuu

Patentti- ja rekisterihallitus on valinnut Goforen yritys- ja yhteisötietojärjestelmänsä ylläpito-, tuki- ja kehityspalveluiden toimittajaksi

Patentti- ja rekisterihallitus valitsi Goforen sen yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) ylläpito-, tuki- ja kehityspalveluiden toimittajaksi. Sopimuskausi on kolme vuotta, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Sopimuksen arvioitu enimmäisarvo sopimuskaudella on 12 miljoonaa euroa. Cybercom Finland Oy toimii hankkeessa alihankkijana.

Patentti- ja rekisterihallitus on valinnut Goforen IT-arkkitehtuuripalvelujensa toteuttajaksi

Patentti- ja rekisterihallitus valitsi Goforen vastaamaan sen IT-arkkitehtuuripalvelujen toteuttamisesta. Sopimuskausi on viisi vuotta ja hankinnan arvioitu kokonaisarvo sopimuskaudella on 5-10 miljoonaa euroa. Arvioitu työmäärä on 7 000-13 700 henkilötyöpäivää sopimuskaudella.

 

Huhtikuu

Liikenne- ja viestintävirasto on valinnut Goforen arkkitehtuurikonsultoinnin palvelutoimittajaksi

Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) valitsi Goforen vastaamaan sen ICT-arkkitehtuurikonsultoinnin tehtävistä. Sopimuskausi on viisi vuotta ja hankinnan arvioitu kokonaisarvo sopimuskaudella on 4,1 miljoonaa euroa.

 

Maaliskuu

Opetushallitus valitsi Opintopolku-palvelukokonaisuuden ylläpitäjäksi Goforen ja Cybercom Finlandin

Opetushallitus valitsi Gofore Oyj:n ja Cybercom Finland Oy:n muodostaman ryhmittymän vastaamaan Opintopolku -palvelukokonaisuuden ylläpidosta ja jatkokehitystyöstä. Sopimus on toistaiseksi voimassa, sen vuosittainen hankinta-arvo on noin 2,5 miljoonaa euroa ja hankinnan ennakoitu kokonaisarvo 7 miljoonaa euroa. Ryhmittymäsopimuksen mukaan työt jaetaan tasan yhtiöiden välillä.

 

Vuosi 2020 on tuonut omat haasteensa, jonka vuoksi olemmekin erityisen kiitollisia kaikille, jotka olette olleet mukana mahdollistamassa onnistumisiamme. Toivomme kaikille oikein hyvää ja loistokasta vuotta 2021!

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Goforen Recoding-podcastin neljännen tuotantokauden hostina toimii Timo Bruns. Kysyimme Timolta, miksi hän ryhtyi podcast-isännäksi ja miten parempi huominen tehdään. 

  

Timo, kuka olet ja mitä kaikkea teet Goforella?
Olen tullut Goforelle kaksi vuotta sitten Solinorin yritysoston mukana. Olen tehnyt myyntiä ja markkinointia, tällä hetkellä koordinoin ja vastaan bisnesasiakkuuksista. 


Miksi ryhdyit podcastin hostiksi?

Sitä kysyn itseltänikin! Ehkä isoin syy oli se, että halusin taas astua mukavuusalueen ulkopuolelle ja oppia uutta. 


Neljännen tuotantokauden teemoina ovat muutos, vastuullisuus ja parempi tulevaisuus. Mikä näissä teemoissa inspiroi sinua?

Nämä ovat teemoja, jotka eivät ole mitään ’olisi kiva’ -juttuja vaan kulmakiviä parempaan huomiseen sekä ratkaisevia asioita, joilla sinne päästään.   


Miten sinun mielestäsi parempi huominen rakennetaan?

Kolmannen jakson vieras Michaela Ramm-Schmidt sanoi sen paremmin kuin ikinä itse pystyn: kaikkia tarvitaan, ja me kaikki voimme tehdä jotain. Ja kun kaikki tekevät jotain, siitä syntyy isoja ja mullistavia juttuja, jotka saavat massatkin liikkeelle. 


Podcastin juonnossa kerrot, että olet aina halunnut taivuttaa teknologiaa ennemmin ihmisten tarpeisiin kuin päinvastoin. Kerro tarkemmin tästä ajatuksesta!

Opin aikoinaan Lontoon yliopistossa HCI:tä (Human Computer Interaction) opiskellessani, että digitaalisuus on kokonaisvaltaisesti hyödyllistä vasta, kun kaikki käyttävät sitä. Ei riitä että digitaalisuus on vain aikaisin omaksujien ja kiinnostuneiden huvia, teknologian on oltava paitsi toimivaa myös helppokäyttöistä. Donald Normanin, käytettävyyden grand old manin ja Design of Everyday Things -kirjan kirjoittajan sanoja lainatakseni: kun teknologia on niin helppoa, ettei sitä huomaa, se on riittävän hyvää.  


Podcastissa ei anneta valmiita vastauksia, vaan ennemmin keskustellaan syvällisiä. Kerro mistä olet viimeksi itse inspiroitunut ja ryhtynyt syventämään ajatuksiasi? Vinkkaa vaikkapa joku hyvä kirja tai puheenvuoro.

Minulla on iso läjä keskeneräisiä ja muutama kokonaan luettukin kirja yöpöydällä, mutta yksittäistä suositusta en pysty nimeämään. Minulla on myös krooninen huono omatunto siitä, että pitäisi lukea lisää ja katsoa vähemmän Netflixiä. Innostun monesta asiasta ja yritän löytää niistä systeemisiä yhteyksiä. Koska luonnossakin kaikki liittyy kaikkeen, pitäisi myös ihmisten tekemisessä ottaa paremmin huomioon se, että olemme osa luontoa – ja siten joko osa ongelmaa tai osa ratkaisua. 


Miksi Recodingia kannattaa kuunnella? Kenelle se sopii erityisesti?

Olen itse inspiroitunut tähän saakka jokaisen vieraan hienoista ja syvällisistä pohdinnoista paremman huomisen puolesta. Uskon ja toivon, että keskustelut inspiroivat myös kuulijoita. Recoding sopii kaikille, joita kiinnostaa oppia ja pohtia sekä olla osana muutosta!

Recoding podcastin kaikki jaksot löydät osoitteesta gofore.com/podcast. Kuuntele Timon koko kausi Spotifystä.

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Jokainen johtaja haluaa pitää asiat hallinnassa. Tietojärjestelmien kanssa on kuitenkin käynyt niin, että järjestelmät ja niiden keskinäiset riippuvuudet ovat kasvaneet kontrollointikyvyllemme liian suuriksi ja monimutkaisiksi. Täydellisen kontrollin ja varmuuden tavoittelu on valitettavasti utopiaa.

Optimaaliseen ja realistiseen hallintaan on yksinkertainen tie, mutta sitä ei ole aina helppo toteuttaa.

  1. Tunnista kriittiset liiketoimintaprosessit
  2. Tunnista ydinjärjestelmät
  3. Tunnista kriittiset riippuvuussuhteet
  4. Jäädytä kaikki, minkä voit
  5. Keskity testaamaan kriittisiä integraatioita

Kuinka tunnistat kriittiset tietojärjestelmät?

Koska liiketoimintasi menestyy, olet mitä ilmeisimmin tunnistanut kriittiset liiketoimintaprosessit ja tiedät ainakin osapuilleen, miten tietojärjestelmät liittyvät niihin. Järjestelmiä ja sovelluksia saattaa olla hyvin paljon, mutta todennäköisesti vain kourallinen niistä on ydinjärjestelmiä. Kun vähintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy, kyseessä on ydinjärjestelmä:

  • Välttämätön keskeiselle liiketoimintaprosessille – tuotannonohjausjärjestelmät (MES) yleensä täyttävät tämän ehdon.
  • Sisältää suuren määrän liiketoiminnan kannalta kriittistä dataa – ERP- ja CRM-järjestelmät usein täyttävät tämän ehdon.
  • Suuri aktiivinen käyttäjäkunta – Toimiston järjestelmät, tilausjärjestelmät sekä helpdesk- ja itsepalvelujärjestelmät usein täyttävät tämän ehdon.
  • Toimii integraatioalustana yrityksen arkkitehtuurissa.

Näistä kriteereistä neljäs on erityisen mielenkiintoinen. Osa yrityksistä on rakentanut kaiken toimintansa SAP-järjestelmän varaan. Toisilla saattaa olla niin sanottu piilotettu integraatioalusta jossain erittäin vanhassa tietojärjestelmässä, jonka tietokantaan kaikki muut järjestelmät nojaavat. Toisilla saattaa olla luotettava integraatioväylä, jonka pohjalle kaikkien muiden järjestelmien keskinäinen tiedonvaihto rakennetaan.

Tietojärjestelmien haasteet liittyvät yleensä integraatioihin

Koska ohjelmistot ovat kietoutuneet toisiinsa, faktapohjainen analyyttinen keskustelu aiheesta saattaa olla haastavaa. Rajoja järjestelmien ja ydinjärjestelmien välillä on joskus vaikea hahmottaa. Esimerkiksi käyttöliittymän nimestä tulee helposti sana, jota käytetään kaikesta tuon käyttöliittymän kautta hoidettavista asioista, vaikka todellisuudessa käyttöliittymä on vain ohut kuori suuren tietojärjestelmän ympärillä.

Tietojärjestelmiin liittyvät haasteet eivät yleensä aiheudu yksittäisen järjestelmän ongelmista, vaan riippuvuuksista ja integraatioista eri järjestelmien välillä.  Kun liiketoiminta kehittyy jatkuvasti kiihtyvään tahtiin, digitaalisten liiketoimintaprosessien hallinnan täytyy kehittyä lähes samaa tahtia. Uusia, joskus ennalta-arvaamattomia, järjestelmäpäivityksiä tapahtuu jatkuvasti. Yhden järjestelmän päivittäjät harvoin tietävät saatikka välittävät muista järjestelmistä, joihin heidän järjestelmänsä integroituu.

Kun ydinjärjestelmät ja niiden kriittiset riippuvuudet tunnistetaan, niitä pystytään hallitsemaan ja niiden laatua pystytään tarkkailemaan. Muiden järjestelmien voi antaa huoletta kehittyä vapaammin. Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän muutoksia ydinjärjestelmiin ja kriittisiin riippuvuuksiin sekä perinpohjaisempaa laadunvarmistusanalyysiä ennen tuotantoon menoa. Takaan, että ongelmilta ei silti voi täysin välttyä, mutta ainakin liiketoiminnan kannalta kriittisten järjestelmien toiminta on vähemmän riskialtista.

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Unlike many of my childhood friends, I was never that interested in cars. I never knew that much about them nor even cared. At least not as much as my friend did. So, when the discussion turned into cars, I just zoned out and thought about something else. What I, however, was extremely passionate about was computers. I can still remember the excitement I had in the mid-nineties when I had saved up 7000 Finnish marks (about 1700 EUR) from my first summer job. My father assisted me with an additional 5000 and I was able to buy the components for a new PC with a Pentium 90 processor. A lot has changed since then, but not my excitement in new technologies.

Six life saving apps for new mobility

The paradigm shift to electric, connected, and automated vehicles is often compared to the shift from mobile phones to smartphones. This is not only true from the user’s perspective, with a superior user experience of the device itself, but from the enabling effect – just like smartphones enabled a multitude of new value in all thinkable fields.

From the computer to the smartphone to the new mobility, the technology that is now rising in mobility will unlock many positive things and those things will be larger than you and me. And they will be necessary. The scholars at Delft University1 have outlined six inspiring goals we are moving towards: zero emission, zero energy, zero congestion, zero accident, zero empty, and zero cost. Let’s explore them.

 

  • Zero Emission – road transport account for around 20% of the CO2 emissions in Europe. This pollution has a big impact on our and our environment’s health. Electric cars have zero tailpipe emissions and by using renewable energy sources the total environmental impact of EVs (including materials) is approximately one quarter of petrol or diesel driven vehicles.
  • Zero Energy – Moving requires energy but it makes all the difference where the energy is coming from. This process is referred as Well-to-Wheel, the total energy chain. The total energy required to move an electric vehicle is much smaller than with vehicles using traditional internal combustion engines. For example, it is already possible to build energy positive vehicles using current solar technology.
  • Zero Congestion – We all hate to sit in the traffic jams, and we are already heavily relying on navigation services to avoid some them. With the rise of shared data and connected vehicles we can move towards more efficient traffic. We are already seeing many interesting business models around shared vehicles and on-demand ridesharing (such as MOIA, Share Now, BlaBlaCar and Kyyti).
  • Zero Accident – We humans cause around 95% of all traffic accidents. We have already now modern cars driving on our streets that have the intelligence to help us to avoid accidents. Eventually we will be comfortable in letting the car to take us safely where we want to go.
  • Zero Empty – The current situation is that most private and commercial vehicles go underutilized. For example, 50% of logistics-vehicles are driving without cargo. This means that there is a significant opportunity to make things more efficient.
  • Zero Cost – We have seen many different technological disruptions where we as customers simply get more value with less cost than before. Today, for example, we can buy a music subscription for 10 euros a month and put 30 million songs in our pocket. Do you remember how it was 25 years ago with music? With mobility-as-a-service innovations and the advancement of technology will eventually lead to exceptional customer value, more effective operations and less costs for everybody.

Welcome New Mobility

These goals are making me extremely excited about new vehicles and mobility. The goals will be achieved quickly, and they will require great systemic changes in technology, novel business models, culture, human behaviour and policy making. Our work with customers such as Aimo Park, E.on and Virta are the proof that these pieces are now starting to align together. Our evolutionary Good Growth concept is an excellent starting point to start to tackle these issues. There is still alot of work to be done and this work should be done together. This is the future we at Gofore are working towards. Welcome New Mobility.

References

1 Rieck, F.G.; Machielse, C.; van Duin, J.H.R (2017). Automotive, the Future of Mobility.

Karl Nyman

Karl Nyman

Karl believes that technology has the potential of making our everyday lives better if humanness and sustainability are always kept as the centering values. Karl is a versatile and customer-oriented professional with a wide-ranging background. He has experience in several different industries including e.g. retail and logistics, energy, construction, telco, professional services, insurance and the public sector. His roles have varied from agile and organizational coaching to digital strategy consulting and leadership. Karl is especially passionate about developing strategies, products, and ways of working in the digitizing world. Ihr Ansprechpartner für New Mobility / Digitale Transformation / Beratung +49 174 329 1621 karl.nyman@gofore.com

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Millainen on johtamisen uusi aika?

Perinteinen pomokulttuuri alkaa tulla tiensä päähän – mitä tilalle? Itseohjautuvuudesta puhutaan paljon, mutta ennemmin kannattaisi käyttää sanaa yhteisöohjautuvuus, sanoo tutkija, kirjailija ja konsultti Perttu Salovaara Recoding-podcastissa.

Elämme ajassa, jossa pitää vetää tiettyjä johtopäätöksiä, sanoo Perttu Salovaara. Tutkijana, kirjailijana ja konsulttina työskentelevä Salovaara on perehtynyt ennen kaikkea johtamiseen ja johtajuuteen. Häneltä on juuri ilmestynyt uusi kirja Johtopäätös – Yhteisöt ja organisaatiot pomokulttuurin jälkeen.

“Vanha, hierarkkinen johtamistapa on ollut vallalla 150 vuotta. Se tulee osittain jatkumaan, mutta rinnalle on kehittymässä uusia johtamistapoja. Kuten kirjan nimikin viittaa, entinen johtamistapa on tullut monin osin päätökseen”, Salovaara sanoo.

Perinteinen pomokulttuuri on törmännyt seinään monessa suhteessa. Ylhäältä alaspäin käskyttäminen ei välttämättä motivoi ihmisiä tai saa heitä antamaan parastaan. Monesti se ei ole myöskään yrityksen menestyksen kannalta tehokasta, saati tuottavaa. Parhaat ratkaisut löytyvät usein ennemmin työntekijöiltä, jotka ovat lähimpänä ongelmaa – ei ylhäällä olevilta johtajilta. Siksi työntekijöillä kannattaisi olla myös enemmän päätösvaltaa.

Salovaaran mukaan on myytti, että ihmiset tarvitsevat johtajaa.

“Sanotaan, että ilman johtajaa ei hyvä heilu ja tulee vain kaaosta. En kiistä tätä, mutta toisaalta, emme ole muuta kokeneetkaan.”

Totuutena pidetään myös sitä, että hyvä johtaminen olisi kiinni yksilön taidoista.

“On aina huonompaa ja parempaa johtamista, mutta se ei poista sitä, että systeemissä on valuvika. Se, että organisaatiot on rakennettu niin, että pomot aina päättävät.”

Itseohjautuvuuden sijaan yhteisöohjautuvuutta

Jäykkää hierarkiaa on organisaatioissa alettu korvata itseohjautuvuudella, joka on jo varsinainen muotitermi. Salovaaran mukaan sana ei ole kuitenkaan toimiva.

“Vanhanaikaisen individualismin korostaminen on melkein negatiivinen piirre tässä keskustelussa. Itseohjautuvuus-sanan käyttäminen voi johtaa moniin väärinymmärryksiin.”

Hänen mukaansa ennemmin tulisikin puhua yhteisöohjautuvuudesta tai ryhmäohjautuvuudesta. Silloin ymmärretään saman tien, että kyse on organisoitumisesta eli yhteisestä tekemisestä ja sen järjestämisestä.

“Ja kun puhutaan ihmisyhteisön järjestäytymisestä, pitää sille olla reunaehdot ja yhteiset pelisäännöt. Niitä voidaan kehittää sitten yhdessä eteenpäin, jos ne eivät toimi.”

Salovaara herättelee huomaamaan, miten ihmiset luonnostaan ovat yhteydessä toisiinsa, työelämän ulkopuolella. Silloin sosiaalisissa suhteissa ei ole hierarkiaa, ja toisista yhteisöistä muodostuu merkityksellisempiä kuin toisista.

“Tällaiset merkitykselliset lähiyhteisöt ovat ohjaava tekijä myös verkostomaisessa tekemisessä. Meidän pitää työelämässä luoda palatseja ennen kaikkea ihmisille, ei johtajille.”

Yhteisöohjautuvuudessa avainasemassa on myös luottamus. Sitä pohdittaessa päästään jo lähelle ihmisen syvintä olemusta: olemmeko luonnostamme hyviä vai pahoja? Salovaaran mielestä organisaatiot on tähän asti rakennettu sen olettamuksen mukaan, että ihmiseen ei voi luottaa ja siksi häntä pitää kontrolloida.

“Mutta entä jos organisaatiot rakennettaisiin sen mukaan, että ihmiset ovat hyviä? Kokemuksesta voidaan jo sanoa, että ihmisiin luottamalla tuottavuus on noussut. Kun ihmiset saavat tehdä asioita, kuten he itse haluavat, siitä on myös selviä hyötyjä euroissa mitattuna.”

Uusi johtamisen aika voi siis povata työntekijöille enemmän mahdollisuuksia käyttää luovuutta ja hyödyntää omaa intohimoa.

Voit kuunnella Recoding-podcastia kaikissa podcast-sovelluksissa kuten SpotifyssaSoundCloudissa, Applen podcasteissa ja Suplassa. 

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Good Growth – 3 Reasons Why

“Good Growth is not just a way to be successful economically, it’s a way to be successful as humans”

Hold on – what is Good Growth?

At Gofore, Good Growth (GG for short) is a new business model for sustainable digitalisation that helps organizations to embed sustainability into everything they do. The model comprises a portfolio of high value elements that help to address sustainability through three lenses – Business, Society and Nature. Good Growth gives the process, the tools and expert collaborations that are needed in creating digital solutions that make a sustainable future possible.

We partnered with Ekokumppanit to develop the GG model together. Currently we are in the first phase of development which delivers at the end 2020, a year that for many has cemented opinion and action around the need for new ways of thinking and doing. If you would like to know why we need it, read on.

Sustainability is the new business transformation

Businesses have prioritised economic growth over everything else for as long as we have known (in the western world at least). Many of us have spent a lifetime in jobs that have supported companies primarily to grow their market share and then to grow some more.

Recently, COVID-19 has brought our never-ending desire for economic growth into stark light. It’s interesting yet rather depressing to see so many nations juggling between saving lives by reducing infection and getting people back to work to avoid any further economic downturn. It’s clear that our society, our sense of well being, our way of life as humans is intertwined deeply with the notions and concepts of growth, capitalism and economic success. So what? I hear you say.

I was talking to a friend of mine recently about Gofore’s Good Growth model and he immediately assumed Good Growth was a measure of how economically successful a company was and assumed the offer we were building at Gofore was a way of helping our clients to maximise this type of economic success. Well in many ways, he was right, and I was happy that he thought about it that way. For Good Growth to succeed on its goal, we need to ensure that we work with the current ways of doing business, using capitalism and economic growth as the foundation for the Good Growth model but at the same time, transitioning forward toward something much better. Good Growth means it is possible to combine sustainability and business by helping companies edge into an unpredictable future in a way that keeps them socially relevant, economically healthy, culturally vibrant and sustainable.

Sustainability is the new business transformation and like all transformations, it’s a long journey of disruptive change that takes time and needs to address the fundamentals of how we behave as humans. Good Growth is not just a way to be successful economically, it’s a way to be successful as humans.

3 reasons why:

1. It’s the right thing to do

The most important of the 3 Why’s in my mind. Not sure I need to even explain this point, but I’ll do it anyway. Take a look at all the stuff that is going on in the world today. Climate change is real, animal populations have declined by 70% in the last 50 years, micro-plastics can be found in all brands of bottled water, we are in the midst of a global pandemic which has killed more than 1.5 Million people worldwide and rising. Businesses are in economic fallout with unemployment rising sharply, threatening social stability and public wellbeing and putting more stress on the healthcare system. Political polarisation is rife, as nations continue to squabble on the most basic needs for cross country collaboration. It seems fair to say that the world needs clarity and concrete action and I believe we can make a real impact from our area of business and with our combination of skills and scale. I’d love to see more companies standing behind the promise of sustainability. If we work together and stand together, then there will be no stopping us. In numbers we have the best chance of changing mindset and fast-tracking the transition to a more sustainable future.

2. It’s a more meaningful purpose for everyone’s work

I’m a designer and I’ve always had the idea, that I want to create a better world. It’s the main reason I got into this job in the first place. For us Goforeans, we are all in the business of creating the future through digitalisation. The responsibility on our shoulders is greater than it’s ever been in the past. Every decision we make in the way we design, develop and implement digital services, has the power to change the way millions of people behave. In our field, in our jobs, together with our customers, we are the gatekeepers of Good Growth. We should ask ourselves if we are ready to accept our responsibility because if we do, it means we need to stand behind it and act on it in everything we do. The payback will be huge, knowing that we are directly responsible for developing a more sustainable society and business environment, and getting paid to do so. Could you even imagine a better win-win?

3. It simply makes good business sense

You don’t need to dig very deep to find a thousand reports and predictions about the value of sustainable business in the coming decades. Back in 2017 the European Business Review was predicting a 12 Trillion business by 2030. If you are a keen follower of stocks and shares, you’ll notice sustainability funds are out-performing others. Check this article from the Economist. Even the financial institutions are in on the action. Who would have imagined that JP. Morgan would take such a stance?

The truth is that many of the bad old ways of doing business are coming under intense scrutiny from an open and transparent digitalised world, where the people’s voice is heard loud, clear and critical. The younger generations demand sustainability, the older generations are fighting with their guilt. Governments are creating policies and compliance legislation. The polarisation we see in society today is only helping to strengthen the cause and mobilise action.

If we believe that the market is in transformation and sustainability is becoming a valued and demanded aspect of all businesses and organisations, we need to ask ourselves what are we offering to the world in regard to sustainability, and how can we help our customers with their sustainability challenges?

Do you want to get started with Good Growth?

We at Gofore provide professional support and coaching to organisations that are interested in exploring how Good Growth can benefit your business.

Check out our Good Growth offer from here

For more info please contact Anton (anton.schubert@gofore.com), Kristiina (kristiina.harkonen@gofore.com) or Mikko (mikko.nurmi@gofore.com).

Anton Schubert

Anton Schubert

Anton Schubert has been working for more than 25 years with global customers in numerous design consultancies in Europe and the US. Anton’s experience covers multiple industry domains with leading brands such as VW, Samsung, Prada, Lufthansa, Ford, Vodafone, Allianz, Nestle, Arla and P&G. He has built and led successful design teams in Helsinki, Stockholm, and London with numerous brand strategy, design and digitalisation companies. Anton is leading Gofore’s Good Growth offering. The aim going forward is to support our customers both in the public and private sector with their sustainability transformation.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

To spark new ideas for the City of Jyväskylä marketplace sales and how it could be more place appealing for visitors, a hackathon was organized by the City of Jyväskylä. Hackathon offered an opportunity for participants to be forerunners in innovating the new marketplace, perhaps even find out ways to utilize the marketplace without physically being there – in the spirit of corona. And for us at Gofore the hackathon was a great way to help in the development of the city center, where our office is also located, by offering expertise in digitalisation.

Gofore aims to radiate good. This is one of our goals defined as part of our new brand. Mentoring and being part of the jury in this hackathon was a way for Gofore to help in the development of the city center by offering expertise in digitalization. We were sparring teams on ideas about software and application development, user experience, prototyping, and service design. Participating groups could book mentoring live or online throughout the 24 hours the hackathon took place. I was offering my expertise as a software developer and as a former entrepreneur to the participants.


Happy fellows. Goforeans Jarkko, Tero, Esa, Juha L. and Juha T. from Gofore’s Jyväskylä office.

How to stick to one good idea and make that a great one?

The hackathon lasted 24 hours, from 12 am Monday to 12 am on Tuesday with constant checkpoints housed by Crazy Town. Checkpoints gave key knowledge on the marketplace and how to design and pitch a concise pitch. Between the checkpoints was an opportunity for the participants of the hackathon to utilize our and other experts’ mentoring services.

I helped several teams by giving them mentoring and one of the key takeaways was that many had multiple good ideas but may have had trouble sticking to one idea and making that great. The second day started with polishing and preparing the pitches; while I was doing work for our customer.


I offered my expertise as a software developer and as a former entrepreneur to the participants.

How to score: novelty, appliability and effectivity

This was my first time being part of a jury in a hackathon, so in itself, it was a fun experience. The teams would give their 3-minute pitches to the jury and the jury could and would then ask questions and give feedback. Roughly half of the 9 teams were pitching live and half online. There were multiple great ideas pitched and loads of effort put in by different teams. I personally like data so I was impressed by two teams performing surveys to hundredish people about different aspects and utilization of the marketplace.

The pitches were ranked in 3 different categories: novelty, appliability and effectivity. Some of the teams shined in a single category but lacked in another. In my own ratings, the winning teams were the ones with the most steady score all around. It was crucial that most of the judges understood the pitch.

Winning innovation was a mobile application

The jury discussed the final verdict for a while, pondering on different aspects of the highest-scoring teams. The winning teams were chosen to be an analogical and digital solution: a new cart for the marketplace with design competition included and a digital application for both the stallholders and visitors.

Onixia, a group of teampreneurs from Tiimiakatemia, proposed to have new rentable carts in the marketplace to allow for more approachable and easier access to being a stallholder in the marketplace. They had detailed plans on how the cart would be designed and put into action. They won second place and were awarded 1500 € to develop their idea further.

Memorandum was the winning team of the hackathon and they were proposing a mobile application. Memorandum is a startup from Jyväskylä and they have been developing mobile applications and are known for their Augmented Reality experiences. They had a good plan with a team that can see the plan into reality. They were rewarded 1800 € from the hackathon. Participating teams will have the chance to use Crazy Town Showroom to showcase and try their ideas further and perhaps take them to the next level.


The winning team, Memorandum, proposed a mobile application.

I look forward to seeing what the future holds with the new marketplace and I wish the best for all of the participating teams and hope to see some or most of the plans come into realization in some form or other.

Do you want to hear about our expertise and join the crew in Jyväskylä? Check out our open positions.

teropaavolainen

Tero Paavolainen

Tero työskentelee ohjelmistosuunnittelijana Goforella. Hän on käyttänyt C# ja JavaScript-ohjelmointikieliä ja niihin liittyviä teknologioita useissa projekteissa. Moninaisen osaamisen yhdistäminen antaa hänelle mahdollisuuden kehittää uudenlaisia ratkaisuja hänen työssään. Tero tykkää uusien asioiden oppimisesta sekä ongelmien ja pulmien ratkaisemisesta. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat lautapelit ja sähly, ja hänet löytää usein osallistumissa erilaisiin hackathoneihin, jameihin tai vastaaviin tapahtumiin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Millainen strategia toimii parhaiten, kun halutaan muuttaa liiketoimintaa kestävämmäksi ja rakentaa parempaa tulevaisuutta? Recoding-podcastin viidennen jakson vieraana on UPM:n strategiajohtaja Maija Joutsenkoski.

Millainen bisnesympäristö, sellainen strategia. Näin ajattelee UPM:n strategiajohtaja Maija Joutsenkoski. Kymmenen vuotta UPM:n strategiatiimissä työskennelleenä hän tietää, että hyvästä strategiasta voi toisaalta lausua yleisiä totuuksia, mutta toisaalta ei.

“Strategia pitää aina luoda sen mukaan, millainen bisnes on ja millaisessa toimintaympäristössä ollaan. Jos bisnesympäristö on stabiilimpi, voi strategiaakin suunnitella pidemmälle. Toki muutosvauhti ylipäätään voimistuu, mutta muutokset eivät kosketa kaikkia aloja samalla tavalla. Kaiken perässä ei voi lähteä juoksemaan. Eli pitää valita asiat, joihin varaudutaan ja ne, joihin vain reagoidaan.”

UPM yrityksenä edustaa varsin stabiilia bisnestä, jossa strategiaa tehdään hyvin pitkällä aikajänteellä. Investointeja voidaan valmistella kymmenenkin vuotta ja ne tehdään myös kestämään kymmeniksi vuosiksi. Joutsenkoski nostaa esimerkiksi UPM:n uuden biokemikaalitehtaan, joka on puolen miljardin investointi. Toisaalta muutoksiakin on alalla tapahtunut: digitalisaatio on heiluttanut paperiteollisuutta reippaasti.

Yritysten pitkän tähtäimen ja lyhyen tähtäimen strategioissa voidaan toteuttaa myös vastuullisuutta. Isot investoinnit voivat olla mahdollisuus suurempaan transformaatioon, ja pienemmissä muutoksissa pystytään parantamaan vaikkapa prosesseja ja energiatehokkuutta. Vastuullisuuden toteuttaminen on oltava myös kannattavaa, ja siksi osa muutoksista ottaa aikansa.

“Jos ajatellaan vaikkapa vetyä, niin menee hetki, ennen kuin siitä tulee kannattavaa. Mutta toisaalta on ilahduttavaa, että nykyisin on myös jo niin paljon kaupallisesti kilpailukykyisiä ja kustannustehokkaita ratkaisuja”, Joutsenkoski sanoo.

Yhteinen näkemys yhteisestä tavoitteesta

On yksi asia suunnitella toimiva strategia, mutta toinen se, että sen toteuttamiseen lähtevät kaikki mukaan. Miten siis päästä yhteiseen näkemykseen siitä, mikä on yhteinen tavoite?

Joutsenkosken mukaan tärkeää on pystyä pysähtymään ja katsoa kokonaisuutta huolella.

“On aina haastavaa, että löydämmekö oikeasti kärsivällisyyttä ja aikaa perehtyä huolella asioihin. Olemmeko myös valmiita laittamaan etusijalle sen, että kokonaisuus menee paremmaksi sen sijaan, että pitäisimme kukin kiinni siitä juuri meille yhdestä tärkeästä asiasta?”

Myös osallistaminen ja strategian rakentaminen eri tasoilla on olennaista. Joutsenkosken mukaan välillä toimii enemmän ylhäältä alas, välillä alhaalta ylös – ja usein joku toimintatapa siltä väliltä. Jos kaivataan esimerkiksi paljon ideoita, on suuri rikkaus, jos strategian suunnitteluun saadaan mukaan paljon porukkaa.

“Osallistamisen määrä on hyvä suhteuttaa siihen, mikä on ratkaistava kysymys ja missä vaiheessa asiaa tehdään. Luodaanko kokonaan uutta strategiaa ja uusia tavoitteita vai viilataanko vanhaa?”

Strategiatyössä näkyy myös johtamisen muutos. Korkealla olevilla esimiehillä ei välttämättä ole parasta ymmärrystä, eikä myöskään suoraa ratkaisua toimintaan. Johtaminen onkin yhä enemmän kyselemistä ja koutsaamista.

“Ratkaisuja on hyvä etsiä kysymällä mielipiteitä niiltä, jotka ovat lähempänä asiakasta ja tekemistä. Sieltä saadaan ihan erilaisia signaaleja kuin mitä pelkkää dataa analysoimalla voidaan saada”, Joutsenkoski sanoo.

 

Digitalisaatio auttaa ymmärtämään kompleksisuutta

Digitalisaatiolla on olennainen rooli paremman huomisen luomisessa ja yritysten vastuullisen liiketoiminnan strategioissa, sanoo Maija Joutsenkoski.

“Digitalisaation avulla voidaan optimoida resurssien käyttöä, ja sen avulla voimme mahdollistaa kiertotalouden. Digitaalisuus auttaa tekemään myös kuluttajalle läpinäkyväksi sen, mikä on vaikkapa jonkin tuotteen hiilijalanjälki. Kaiken kaikkiaan digitaalisuudessa on hirveästi elementtejä, jotka eivät ole paitsi tarpeellisia vaan myös luovat uusia mahdollisuuksia.”

Digitalisaation avulla asioita voidaan tehdä myös selvästi isommin, sillä sen avulla uudet paremmat ratkaisut voidaan skaalata suuremmiksi ja tuoda näin yhä useamman ulottuville.

“Digitaalisuuden myötä ihmiset voivat ymmärtää ylipäätään paremmin kompleksisia kokonaisuuksia. Heille voidaan näyttää helpommin, missä ovat ne isot vivut, jotka vaikuttavat ja joihin myös he itse voivat kiinnittää enemmän huomiota.”

Vastuullisen yritysstrategian luomisen malli on Joutsenkosken mukaan myös sopiva ihan jokaisen meidän elämään.

“Yritysten toimintatavoista on paljon yleistettävissä myös jokaisen meistä omaan elämään. Mieti, missä haluat olla tulevaisuudessa. Laske taaksepäin, mitä sinun pitää sitä varten tehdä ja organisoi asiat sitten siihen suuntaan. Tämän avulla pääset varmasti jonnekin – ja mitä rohkeampi tavoite on, sitä pidemmälle pääset!”

Voit kuunnella Recoding-podcastia kaikissa podcast-sovelluksissa kuten SpotifyssaSoundCloudissa, Applen podcasteissa ja Suplassa. 

 

 

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Tavanomaisesti verkkopalveluita ja mobiilisovelluksia kehitetään vastaamaan vain tietyn asiakaskunnan tai käyttäjäjoukon tarpeisiin. Karkeasti sanottuna muut olkoon käyttämättä tai sopeutukoon tilanteeseen mahdollisesti muilla tavoin tai hyödyntäen palveluita jopa eri kanavia pitkin.

Mutta eihän tämän näin pitäisi mennä. Digitaalisten palveluiden käytön tulisi onnistua kaikilta mahdollisista aisti- tai muista rajoitteista riippumatta.

Saavutettavuuden ja käytettävyyden ero on, että käytettävyys korostaa hyvää toimivuutta tyypillisissä tilanteissa, kun saavutettavuus taas rakentuu toimivuuden varmistamisesta myös epätyypillisissä tilanteissa.

Saavutettavuus on nimenomaan kaikkien huomioimista.

Onkin hyvä korostaa sitä tosiasiaa, että me kaikki, myös sellaiset ihmiset, joilla ei ole pysyvää aisti- tai muuta rajoitetta, voimme olla tilanteessa, jossa tarvitsemme esteettömiä palveluja:

  • Minulla on vain yksi käsi vapaana, koska kannan vauvaa toisella käsivarrella ja haluaisin tarkistaa jotain verkosta / mobiilista
  • On todella aurinkoinen päivä ja olen ulkona yrittäen lukea verkkosivustoa matkapuhelimestani (sivuston kontrastin tulee olla riittävä)
  • Olen menettänyt kuuloni väliaikaisesti tai kärsin tinnituksesta
  • En voi katsella videota äänellä (ei kuulokkeita paikassa, jossa en halua aiheuttaa häiriöitä), ja minun on ymmärrettävä, mitä sanotaan

Missä vaiheissa kehitysprosessia saavutettavuus pitää ottaa huomioon?

Oikeastaan saavutettavuutta ohjaa kaksi periaatetta: Design for all ja usability for everyone.

Lähdet sitten suunnittelemaan tai kehittämään käytettävää palvelua tietylle asiakasjoukolle tai saavutettavaa palvelua kaikille, niin kyllä siinä noudatetaan samoja perusperiaatteita ja hyviä käytäntöjä.

Saavutettavuuteen liittyvät asiat täytyy ottaa huomioon jo hankintavaiheessa, kiinteänä osana sekä projektinhallintaa että määrittelyä. Samalla tavoin osana palvelun suunnittelua kuin ketterää ja iteratiivista kehitystä, testausta ja laadunvarmistusta.

Eli jos mietit voiko saavutettavuuden lisätä jälkikäteen palveluusi, niin voi, mutta täytyy ymmärtää, että se tulee vaikuttamaan ja vaatimaan muutoksia kaikkialle.

Siksi karsastammekin ajatusta yksittäisistä erikoisosaajista liimailemassa saavutettavuutta valmiin toteutuksen päälle vaan pyrimme ensisijaisesti tarjoamaan vaaditun saavutettavuuden erityisosaamisen osaksi palvelun suunnittelevaa ja toteuttavaa tiimiä.

Meiltä löytyykin jo nyt lähes 60 saavutettavuuden ammattilaista hankinnasta, suunnitteluun, toteutukseen kuin testaukseen.

Design näkökulma?

Kun palvelua lähdetään muotoilemaan, suunnittelemaan designia, käyttötapauksia, käytettävyyttä, niin olemme havainneet, että paras lopputulos saadaan kun kaikki osapuolet pääsevät osallistumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Jos mietitään esimerkiksi verkkopalvelun käyttöä pelkästään näppäimistön avulla puhumattakaan ruudunlukijoista, niin näiden ottaminen mukaan designiin ja sitä kautta toteutukseen vaatii saumatonta yhteispeliä kehittäjien ja suunnittelijoiden välillä.

Olemme lähteneet edistämään tätä suunnittelijoiden ja kehittäjien välistä läheistä yhteistyötä muun muassa design systems lähestymiseen pohjautuvien toteutuksien kautta esimerkiksi suomi.fi-palvelussa. Sovitaan yhdessä toimintatavat ja rakennetaan yhdessä valmiit yleisti hyödynnettävät komponentit jotka täyttävät saavutettavuuden erityisvaatimukset.
Ketterän kehityksen näkökulmasta?

Saavutettavuus ei sinällään tee eroa ketterään kehitykseen muuta kuin että sen mukanaan tuomat erityisvaatimukset tulee ottaa huomioon kehityksen eri vaiheissa.

Sanoisin että mikäli saavutettavuus on tavoitteena niin se tulisi tällöin olla mukana myös tehtävien defition of done määrittelyissä ja näin ollen testauksessa ja laadunvarmistuksessa.

Lue lisää saavutettavuudesta osana digitaalisten palveluiden kehitystä.

Teknisen kehityksen näkökulmasta?

Fakta on se, että erilaiset saavutettavuutta arvioivat palvelut ja analytiikka ei saa valitettavasti kiinni kuin noin 30-40 % mahdollisista tapauksista ja näin ollen palvelun kehittäjien olkapäillä lepää suuri vastuu.

Sinänsä saavutettavuus ei ole mikään uusi asia. Web Content Accessibility Guidelines eli verkkopalveluiden sisällön saavutettavuuden ohjeistustakin on päivitetty ja ylläpidetty jo toistakymmentä vuotta.

Kun mietetään teknistä toteutusta, niin puhutaan asioista kuten fokuksesta, siirtymäpisteistä, sisällön kuin avun saannin löydettävyydestä, piilotetuista ominaisuuksista tai kentistä, saavutettavasta kirjautumista tai ihan vaan toisteisten kenttien välttämisestä. Kysyykö sinun palvelusi edelleen oletuksena erikseen toimitus- ja laskutusosoitetta?

Mitä tämä tarkoittaa ”tavalliselle käyttäjälle”?

Alusta asti saavutettavasti eli teknisestä näkökulmasta semanttisesti oikein toteutettu järjestelmä on myös usein helpompi ylläpitää, sekä toimii suoraan erilaisilla alustoilla, kuten selainten ja mobiililaitteiden lisäksi älykelloilla.

Palvelu joka toteutetaan saavutettavuuden periaatteita noudattaen on siis varmasti hyvä käyttää myös tavallisen käyttäjän näkökulmasta.

Kohti tulevaisuuden saavutettavaa ratkaisua

Mikäli sinulla tai organisaatiollasi on kysymyksiä tai mahdollisia tarpeita saavutettavuuden suhteen, niin ota ihmeessä yhteyttä. Voimme auttaa hyvin niin hankinnassa, projektinhallinnassa, sisällön- ja sivuston suunnittelussa, kuin toteutuksessa ja testauksessa.

Juhana Harmanen
Web-kehityksen vetäjä
Teknologiakonsultti

Kuuntele lisää mietteitä saavutettavuudesta ja sen toteuttamisesta osana ketterää kehitystä Goforen Agile Podcastissa.

Lue aiheesta lisää:

Saavutettavuus osana digitaalisten palveluiden kehitystä

How to use semantic HTML in Web Apps

We broke the internet so here’s how to start fixing it

Kyyti – Making daily travel easy

Työmarkkinatori – Hyva tekoaly algoritmi joka on suunniteltu auttamaan

Työmarkkinatori – Ymmärrys on valtaa

Suomi.fi -saavutettavuus

Suomi.fi – design system 

Why you should definitely have a Design System in place already

Design Systems simplified – an outlook beyond the trend

Juhana Harmanen

Juhana Harmanen

Juhana vastaa Goforella web-kehityksestä sekä toimii teknologiakonsulttina erilaisissa projekteissa. Hän uudistaa ja vaalii goforelaisten web-osaamista vastaamaan asiakkaidemme nykyisiä ja tulevia tarpeita. Hänen intohimonsa kumpuaa yrittäjäasenteesta ja uusien hankkeiden käynnistämisestä. Juhana on ulkoilmaihminen ja onkin aikoinaan viettänyt kaksitoista lyhyttä kesää eräoppaana Lapissa. Viime aikoina hänen vapaa-aikansa on täyttynyt ajanvietosta lasten ja perheen parissa, sekä peräkkäisistä remontointi- ja rakennusprojekteista.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.