Kansallinen koulutuksen digitaalinen palvelualusta mahdollistaa koulutuksentarjoajille laajemmat markkinat ja kunnille uusia palveluita, jollaisia ei vielä osata edes toivoa.

– Tällä hetkellä koulutuspalveluiden markkinointi ja integrointi jokaiselle kunnalle erikseen vie palvelunkehittäjiltä aikaa ja voimavaroja, mutta pyörää ei tarvitse keksiä joka kerta uudelleen. Standardoidussa palveluympäristössä kaikki palveluntarjoajat ja koulutuksen järjestäjät pystyvät hyödyntämään samaa alustaa. Kunnilta tämä säästää merkittävästi aikaa esimerkiksi palveluiden integraatioissa, palveluiden käyttöönotossa ja tietoturva- ja vaikuttavuusarvioinneissa. Myös pilotointi helpottuu, kertoo DigiOne hankejohtaja Kirsi Lehto, Vantaan kaupunki.

– Palveluntuottajat hyötyvät siitä, että DigiOnessa kehitetään kansallisia tietomalleja ja standardoituja rajapintoja. He voivat testata sovelluksiaan DigiOnen testiympäristössä jo palvelua kehittäessään, lisää Goforen ICT-hankepäällikkö Jouni Kilpi. Gofore on mukana DigiOne hankkeessa rakentamassa koulutuksen digitaalista palvelualustaa yhdessä kuntien, Kuntien Tieran ja Kuntaliiton kanssa.

Laadukkaita koulutuksen palveluita tehokkaasti

Oppimista ja hyvinvointia edistetään toiminnan muutoksen kautta. Kun kaikki opettajien, oppijoiden, rehtoreiden, huoltajien ja hallinnon käyttämät tiedot, järjestelmät ja palvelut kootaan yhteen samalle palvelualustalle, tavoitteena on mahdollisimman käyttäjäystävällinen palvelukokonaisuus, joka vapauttaa aikaa hallinnollisista tehtävistä.

– Oppijoilla tulisi olla yhdenvertaiset lähtökohdat oppimiseen niin pienissä kuin isoissakin kaupungeissa. DigiOne palvelussa hyödynnetään Opetushallituksen kansallista ePerusteet-palvelusta saatavaa tietoa opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa, Jouni Kilpi sanoo.

DigiOne on Vantaan kaupungin vuonna 2019 käynnistämä hanke, jota Business Finland on mukana rahoittamassa. Hankkeen pääyhteistyökumppani on Kuntaliitto. Keväällä 2021 mukana on seitsemän kaupunkia ja Kuntien Tiera. Mukana olevat kunnat kattavat yli 25 prosenttia Suomen väestöstä. Tavoitteena on, että vuoden 2028 loppuun mennessä mukana olisi 80 kuntaa.

Hanke kestää vuoteen 2023, tänä aikana tuotetaan palvelut perusopetukseen ja lukioon. Varhaiskasvatus ja ammatillinen koulutus otetaan huomioon palvelualustan suunnittelussa, jotta niihin liittyvät palvelut voidaan liittää mukaan myöhemmin.

– Vaikka aika on haastava, haaveilen, että samalla tavalla kuin Suomen koulutusjärjestelmä on maailman huippua, olisimme myös koulutusteknologian huipulla. Kehittäminen ei lopu vuonna 2023 vaan vauhti todennäköisesti vain kiihtyy. Kun DigiOne alustalous ekosysteemi yhdistää julkiset ja kaupalliset toimijat sekä käyttäjät, se tuo rajattomat mahdollisuudet tulevaisuudessa, Kirsi Lehto summaa.

Hankkeessa ovat mukana Espoon, Jyväskylän, Lahden, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit sekä Kuntien Tiera. Kuntaliitto on hankkeen pääyhteistyökumppani. Gofore vastaa hankkeessa muun muassa järjestelmän kokonaisarkkitehtuurista ja palvelumuotoilusta.

Lue lisää DigiOnesta: www.digione.fi

 


Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ”Koulutustarinat”-mediajulkaisussa (30.3.2021). Lue artikkeli täältä.

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Kun työ ja muu elämä soljuvat sopivasti yhteen, voi työntekijäkin hyvin. “Hän on silloin myös hyvin sitoutunut ja motivoitunut työhönsä”, sanoo Mothers in Business MiB ry:n toiminnanjohtaja Annica Moore Recoding-podcastissa.

Keskustelua vetävät paremman arjen puolesta puhuja ja julkishallinnon liiketoiminnasta vastaava Riikka Vilminko-Heikkinen sekä datan keräämiseen intohimoisesti suhtautuva ja Turun toimistoa vetävä Eero Rostiala Goforelta.


Mitä jos tehtäisiin kysely, jossa lapset saisivat kertoa mielipiteitään omien vanhempiensa työpaikasta? Miltä luulet, että sinun työpaikkasi vaikuttaisi lastesi tai muiden läheistesi silmin? Tällaisen kiinnostavan idean heittää ilmoille Recoding-podcastissa yhteiskuntavaikuttaja, perheystävällisyyden puolestapuhuja ja Mothers in Business eli MiB ry:n toiminnanjohtaja Annica Moore.

Työelämän perheystävällisyydestä puhutaan yhä enemmän. Mooren mukaan siihen on tärkeät perusteet: kun työ ja muu elämä soljuvat hyvin yhteen, voi työntekijä hyvin ja silloin hän on myös sitoutunut ja motivoitunut työhönsä. Jos työ puolestaan vie lähes kaiken energian, se hidastaa ihmistä ja syntyy stressiä sekä konflikteja.

Työn ja perheen yhteensovittamisessa on totuttu viittaamaan erityisesti ydinperheiden pikkulapsiarkeen, mutta Moore muistuttaa, että perhe tarkoittaa ihmisille monenlaisia asioita. Ihmisillä on myös monenlaisia erilaisia kuormittavia elämänvaiheita. Voi olla huolta ikääntyvistä vanhemmista tai sairaasta ystävästä. Joillekin lemmikki on se kaikkein tärkein.

“Keskeistä on, että ihminen nähdään työyhteisössä kokonaisuutena, ja että myös kollega ja pomokin osataan nähdä kokonaisuutena. Olisi tärkeää, että joustoja rakennetaan niin, että kukin pystyy tekemään töitä suhteessa omaan elämäntilanteeseensa”, Moore sanoo.

Johtaja, näytä itse esimerkkiä!

Jotta perheystävällisyys ei jäisi sanahelinäksi ja kauniiksi arvolistoiksi pöytälaatikkoon, on mietittävä konkretiaa ja sitä, miten asioita oikeasti parannetaan. Mooren mielestä avainasemassa on johtaminen.

“Kyse on sellaisen työkulttuurin luomisesta, jossa perhe saa näkyä ja kuulua. Mitkään jipot eivät toimi, vaan myös esihenkilöiden pitää näyttää esimerkkiä. Kun hekin käyttävät vaikkapa pitkiä perhevapaita, muutkin uskaltavat”, Moore sanoo.

Toinen olennainen asia perheystävällisessä johtamisessa on luottamus. Sen merkitys korostuu näinä aikoina, kun työtä tehdään paljon etänä.

“Johtamisessa on keskeistä se, että luotetaan työntekijöihin ja siihen, että asiat tulevat hoidetuiksi. Sitä kautta muodostuu myös tila niille joustoille, joita ihminen työelämässä tarvitsee”, Moore sanoo.

Työntekijän puolelta tärkeää on puolestaan itsetuntemus. Se, että kukin tunnistaa myös itse ne asiat, joita omassa elämäntilanteessaan tarvitsee ja osaa nostaa nämä työpaikallaan esille ja keskusteluun.

IT-alalla kuljetaan perheystävällisyydessä edellä

Perheystävällisyys on ehdoton valtti rekrytoinnissa. Tämän ovat oivaltaneet erityisesti monet IT-alan yritykset. Inhimillisellä työkulttuurilla houkutellaan parhaita osaajia, mutta teknologia-alalla myös erityisesti naisia.

“IT-firmoissa on kova kisa osaajista, ja erityisesti alalle yritetään houkutella naisia. Toisaalta teknologia-alalla on myös rahaa, joten kokeilevampia käytäntöjä on silloin helpompi kokeilla. Muiden alojen kannattaa ehdottomasti seurata, millaisia avauksia näissä firmoissa nyt tehdään”, Annica Moore sanoo.

Perheystävällisyyttä vauhdittaa Mooren mukaan myös työn muutos – se, ettei työtä sidota enää niin tiukasti aikaan ja paikkaan.

“Kaikkien ei enää välttämättä tarvitse muuttaa kauas omista tukiverkoistaan, vaan voi jäädä alueelle, jossa omat vanhemmat tai sisarukset asuvat. Sitä kautta omaan elämään saa yhteisöllisyyttä ja apua arjen pyörittämiseen.”

Työpaikkojen joustojen ohella perheystävällisyyden toteutumiseen tarvitaan kuitenkin tukea myös muualta. Mooren kannustaa kauaskantoisempaan ajatteluun, jotta koko palveluympäristö saadaan sopeutumaan muuttuviin tarpeisiin.

“Perheystävällisen työelämän sijaan olisi tärkeää puhua myös perheystävällisestä yhteiskunnasta.”

Voit kuunnella Recoding-podcastia SpotifyssaSoundCloudissa ja Applen podcastissa.

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

My name is Toni Mauno and I work as a Cloud Specialist. Typically I’m in the thick of it, designing, enabling, and implementing new features and infra, and helping developers take full advantage of it all. I get most excited when I get to work with some new interesting technologies, tools, and libraries.

Tell us about your career and study background?

From a young age, I’ve always been interested in computers and technology, and all that kind of stuff. I remember when we got our first computer and my little brother didn’t quite understand what mom was talking about and he got very worried about what the mouse would eat & where it would sleep. Years later all that led me to study software engineering at Lahti University of Applied Sciences. I started working as a web developer but ended up quickly getting more interested in the cloud & DevOps methodologies. Eventually ended up here at Gofore as a Cloud Specialist.

What makes Gofore a great company for you?

I guess culture is the first thing that really comes to mind, I’ve had a very good work-balance at Gofore for one. I’ve also had good fortune with some interesting and challenging projects.

What are the things you most likely tell your close circle about Gofore?

Honestly probably some funny stories about software development, of some weird unexpected bugs and stuff like that.

What’s the best Gofore memory?

Hard to pinpoint any single memory, probably all the nice casual after works, etc. with colleagues and interesting technical talks in guilds and such.

What is your favorite internal Slack channel at Gofore?

#moneybags for stock market & mortgages etc. discussions, #hundkarusellen for a daily dose of cute dog pictures and some less public channels for random chats with colleagues.

What are the technologies and tools you mostly work with?

Currently AWS, Kubernetes, Datadog, MongoDB & GitLab CI to mention a few. When I need to do some coding my go-to languages tend to be Node.js or Python. Would enjoy doing something with Golang as well.

How does your typical day look like? What excites you most in your daily work?

Typically I’m in the thick of it, designing, enabling & implementing new features & cloud infra and helping developers take full advantage of it all. I think I get most excited when I get to work with some new interesting technologies, tools, libraries, etc. For instance, right now I’d love to work with infra-as-code tools like AWS CDK or Pulumi, both of which utilize more general-purpose languages like TypeScript, instead of relying on template languages that can often be a bit restrictive.

What would you like to do in the future at Gofore?

I’ve been working a lot with AWS for the past couple of years but I’d like to do more GCP projects in the future as well. I’ve been mostly working on private sector projects and would like to continue doing so.

What kind of digital world do you want to build with others?

Tackling sustainability issues for instance could be very motivating from a technical person’s perspective.

 

It’s often said that digitalisation has changed every part of human life – how we live, how we work and how we interact with the world around us. But when you think about it, digitalisation alone can’t change anything. Without people, it’s all just hardware and code. That is why we want you to get to know our people, Goforeans. Read Our Gofore stories! 🧡

Are you interested in job opportunities at Gofore, read more about us, and check out the open positions gofore.com/liity-joukkoon/

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

A few weeks ago my colleague Hannele Kuitunen and I were discussing how the COVID era has changed the way we work. A year ago when people started to work more intensively from their home offices, many of us (yours truly included) understood quickly that in order to take care of our personal wellbeing we needed to step outside a couple of times a day, get some fresh air, and also try to maintain the good physical health as an office worker by doing exercises and stretches and taking breaks.

”Is it possible to encourage people to work as much as they can while being on the move?”

Well. I know that there are a lot of great examples of people who have been able to maintain this healthy way of leading their daily lives. But based on my rather small sample, many of us have some issues with physical activity (yours truly belongs to this group too). We simply spend too much time still! And that leads us to the idea Hannele and I had: is it possible to encourage people to work as much as they can while being on the move? Indoors or outdoors. In our company, we all work with our computers and have a lot of online meetings. But are there ways to do some part of the work away from the computer? This being ’on the move’ could be anything: walking or running outside, climbing stairs, doing sit-ups, squats or exercising with a stretch band.

Things escalated quickly.

I had a chat with my other colleague Nina Etelävuori and we just decided to go ahead and organise a company-wide experiment to find out if it is possible to actually work on the move, at least a few times a week. In this experiment that quickly turned to a campaign, our Gofore Crew would mark their minutes of working time done ’on the move’ to an app and also tell their colleagues how successful they were in this. Naturally, the app would have a leaderboard and that would automatically lead us to a nice and friendly competition between colleagues. Who gathers the most experiences with working on the move?

This week we will get started with our campaign. With this campaign, we are actually experimenting different ways of working now and in the future. During the campaign, we will share our discoveries on what works and what doesn’t work to our colleagues. When the campaign is over we will also share the insights externally.

You can follow our journey and progress on Gofore’s social media accounts and with the hashtag #workingonthemove.

Avatar

Heini Tuomola

Heini steers Gofore’s culture & people development projects and actively works on the move (whenever she remembers)

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

“Tulevaisuuden kunnissa kaiken tekemisen keskiössä pitäisi olla kuntalainen. Palveluiden ja arjen tulisi sujua hänen kannaltaan mahdollisimman helposti ja hyvin”, sanoo Toni Auvinen, kuntien visioija ja ihmislähtöisyyden asiantuntija Recoding-podcastissa.

Keskustelua vetävät paremman arjen puolesta puhuja ja julkishallinnon liiketoiminnasta vastaava Riikka Vilminko-Heikkinen sekä datan keräämiseen intohimoisesti suhtautuva ja Turun toimistoa vetävä Eero Rostiala Goforelta.

Millainen on tulevaisuuden kunta vuonna 2035? Tätä on pohtinut yrittäjä, konsultti ja kuntien tulevaisuuden asiantuntija Toni Auvinen. Aiemmin kunnanjohtajana ja digijohtajana työskennellyt Auvinen on kirjoittanut aiheesta myös kirjan. Häneen mukaansa tulevaisuuden kunta rakentuu ihmisläheisesti ja digitaalisesti.

Mutta millaisista palasista sujuva arki kunnassa koostuu? Kyse on ennen kaikkea helppoudesta ja siitä, ettei arjen tekemisiä tarvitse sen kummemmin miettiä. Oman energian voi käyttää tärkeisiin ja merkityksellisiin asioihin, eikä vaikkapa byrokratian keskellä selviämiseen. Auvinen sanoo, että kunnat ovat suuren muutoksen kynnyksellä.

“Sähköisten palvelujen tarve on noussut koronapandemian myötä selvästi, mutta tarvetta on ollut aiemminkin. Väestömme vanhenee, ja sen myötä resurssit pienentyvät. Myös asiakkaiden odotukset muuttuvat.”

 Suurin muutos Auvisen mukaan on siinä, mistä lähtökohdista kuntien toimintaa tehdään ja palveluja rakennetaan. Kaiken keskiössä tulisi olla kuntalainen itse.

“Ihmislähtöinen tarkoittaa kuntalaisten tuntemista, vuorovaikutusta ja kohdennettua informaatiota sekä yhteydenpitoa. Digitalisaation myötä kunnan tulee tarjota myös suoria vaikuttamisen mahdollisuuksia ihmistä itseään ja hänen läheisiään koskevissa asioissa. Nyt kun eletään kuntavaalivuotta, voidaan valitettavasti todeta, että edustuksellinen demokratia on valunut jo aika kauaksi tavallisen kuntalaisen arjesta”, Toni Auvinen sanoo.

Digitaalisuus apuna ihmislähtöisessä palvelusuunnittelussa

Digitalisaation avulla kuntia voidaan kehittää entistä ihmislähtöisemmiksi. Toni Auvinen sanoo, että digitaalisuus on ennakointia, reagointia, seurantaa, tietojen keräämistä, analysointia ja hyödyntämistä. Vuosien saatossa kertyvää tietoa voidaan hyödyntää yhä paremmin kuntalaisten hyväksi.

“Digitaalisesti kerätyn tiedon ja myös kuntalaisten omien kertomusten avulla voimme ymmärtää, millaisia elämäntapahtumia arkeen liittyy. Kun tietoa on tarpeeksi, voimme paremmin luoda kuntalaisten todellisiin tarpeisiin sopivia elin- ja asuinympäristöjä”, Toni Auvinen sanoo.

Hän myös kannustaa siihen, että kaikkia uusia digitaalisia palveluita ja ideoita testattaisiin mahdollisimman paljon kuntalaisten kanssa vuorovaikutuksessa.

“Mieluummin niin kuin vain siellä valtuustosalin sisällä!”

Yhteistyö on avainsana

Tulevaisuuden kunnassa rajat hälvenevät, ja hyvä niin. Jotta kuntalaisten palveluista saadaan toimivia ja ketteriä, tarvitaan niihin Auvisen mukaan yhteistyötä yli sektorirajojen.

“Julkisella puolella on edelleen vallalla, että parempi syntyy kun tehdään itse ja yksin. Yhteistoimintaa ja avoimuutta tarvittaisiin kuitenkin lisää, niin julkisen ja yksityisen välille kuin myös eri kuntien välille.”

Yhteistyössä on hyvä olla mukana myös kolmas sektori. Auvinen toteaa Recoding-podcastissa, että hyviä rajoja ylittäneitä digitaalisia palveluita on jo onnistuttu rakentamaan. Yksi on ihmisten terveystietoja kokoava Omakanta.

“Sinne on tullut mukaan myös yksityisiä toimijoita. Jos se saadaan vielä sellaiseksi, että se kokoaa tiedot kaikista mahdollisista asiakkaan käynneistä, ollaan erittäin hyvässä tilanteessa.”

Auvinen näkee tulevaisuuden ylipäätään rakentuvan erilaisten alustojen päälle: palveluverkkoja, palvelupisteitä, tiloja ja henkilöstöä tulisi tarkastella rajattomasti parhaita yhteistoimintamalleja etsien ja asiakkaiden parhaaksi. Tästä voisivat hyötyä pienemmät kunnat, jotka muuten jäävät isojen kaupunkikeskusten kehityksen jalkoihin. Alustojen avulla alueellisia eroja voisi tasata.

Työn muutos muuttaa myös kuntia

Monimuotoinen ja monipaikkainen työ on tullut jäädäkseen. Auvisen mukaan muutokset ruokkivat toinen toisiaan. Työn muutos tukee myös palvelurakenteiden muutosta – ja sama toisin päin: kun palvelut toimivat ketterästi, voivat ihmiset liikkua vapaammin myös asuinympäristönsä suhteen.

“Työtä pitää voida tehdä siellä, missä se parhaiten sujuu ja tuottaa tuloksia. Aluekehityksen lähtökohdista tämä vähentää fyysisen etäisyyden ja keskittyneisyyden merkitystä.”

Työn muutos tarjoaa kunnille lisää mahdollisuuksia kilpailla asukkaista. Jos työ ei ole enää sidottu fyysiseen sijaintiin, nousevat asumisen ja elämisen ympäristöt merkityksellisemmiksi. Samoin kunnan tunnelma ylipäätään.

“Kuntalaisen hyvinvointiin heijastuu myös se, millainen ilmapiiri kunnassa on. Onko se positiivinen, eteenpäin menevä ja kehittyvä vai onko siellä passivoiduttu ja murehditaan menneitä tai tämän hetken ongelmia?” Auvinen kysyy.

Eteenpäin menevä ja ihmislähtöinen asenne ratkaisevat sen, miten unelmien kuntaa päästään oikeasti rakentamaan.

Voit kuunnella Recoding-podcastia SpotifyssaSoundCloudissa ja Applen podcastissa.

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Our Gofore: Berit Alasmäki

I’m Berit Alasmäki and I work as a UX Designer. I didn’t have any particular dream job when I was growing up, but my parents often commented that I would probably work in the IT industry because I was constantly doing all sorts of experiments on the computer. It has not always been easy to find a community that would make me feel like home but Gofore really has been such.

Tell us about your career and study background?

I come from a family where computers and arts have been strongly present. I remember my parents having this old MS-DOS microcomputer which they used for accounting and I always wanted to play around with it. Also, instead of sports, my mom used to take me to art classes with her and teach me how to draw and paint with different techniques.

Around 1997 we purchased our first Windows computer which was probably the first time I started to get into the world of computing. In the beginning / mid-2000’s I was already using a computer every day for visiting websites like Jippii.fi, Habbo Hotel, Newsgrounds and Runescape. I was also playing around with editing videos (Windows Movie Maker) and creating websites for The Sims game fan material purposes. Those experiences made it possible for me to learn more advanced programs later as I grew older (Adobe programs).

At the beginning of the 2010s, when I had just turned 18, I started to work in a start-up company where I was pushed to learn a lot of things and I always got work assignments of things I didn’t have much experience of (front-end development, designing, creating marketing materials and business plans, pitch presentations, etc). I must say it was probably the most valuable experience I was able to ever gain in my career. After my experience there and graduating from secondary school I decided to apply for an Informational Technology degree at Vaasa University of Applied Sciences. From there I found an internship place in Helsinki which led my way to Gofore. Officially I became part of Gofore in January 2018 because I was working for Leadin at the time it was merged with Gofore. And here I am today.

My dream job was never clear to me but my parents always said I’m probably going to do something in IT because I was always on the computer. For a long time, I was thinking about becoming a police officer or physiotherapist but in the end, I never had the focus to do those things. Also, even though I was studying Web and Mobile Application Development in the UAS I didn’t ever feel like it was something I wanted to seriously do. Thanks to my internship I learned better about UX & UI designing and decided to move my focus from web development to designing.

What makes Gofore a great company for you?

It has not always been easy to find a community that would make me feel like home but Gofore really has been such.

The community is a mixture of people from different backgrounds, different generations, and cultures which makes your mind expand and you will learn a lot of new things you probably wouldn’t have learned otherwise. I have also been fortunate to be part of a company that supports personal growth.

I was 24 when I got pregnant and had my first child and around that time, I had just joined Gofore. I didn’t have so much previous work experience in the field, and I was afraid I wouldn’t be able to keep up with the development. Fortunately enough, my co-workers have been supportive and patient with me and there has been so much I have learned just in the past 3 years working here. Talking about “Positive Impact” I really feel like that’s what they have given to me and it has motivated me to share the same experience with the rest of the world too.


Day at the home office.

What are the things you most likely tell your close circle about Gofore?

I don’t talk so much about my work to my close circle but people close to me see from my presence how the work is impacting me. I enjoy it a lot and I feel like the work time flexibility has created more space for me to balance between family and work.

The work time flexibility has also made it more possible to focus on creativity and self-development which are really important factors to keep the motivation and focus on the work.

I feel happy that I get to work in a company like Gofore. I have similar values that the company also represents. I appreciate that the employer supports the employee’s well-being and values my work.

What’s the best Gofore memory?

The family game day! I took my stepdaughter and my young cousins with me to the office to play Minecraft. I didn’t have any idea how to play that game but simply to just share that moment with my family and colleagues – it was awesome.

What is your favorite internal Slack channel at Gofore?

Probably our General channel because that’s how you can keep up with the whole company. People send sometimes really funny stuff there.

What are the technologies and methods you mostly work with?

I love sketching and writing down ideas on paper. Probably the most used tools I have are a pen and a notebook. If talking about digital tools I’m currently working with Figma tool and I have found it to be the best in terms of usability and flexibility.

I used to use Adobe Illustrator to make design layouts, but I realized that the program was way too heavy for simple design sketches. I also like how easy it is to build whole design systems in Figma. I still use Adobe Illustrators for drawing illustrations and other vector graphics like icons. For organizing my work and mind I use Miro and Trello quite a lot. Spotify is also in large usage because I like to listen to design and work-life-related podcasts there. It’s nice to listen to those while creating UI designs.

I like to play some sort of background noise with the sounds of “cafés” or nature while I’m drawing. Pure silence doesn’t always work for me and sometimes my mind needs little background noise to stay creative.

How does your typical day look like? What excites you most in your daily work?

My workday is usually a mixture of meetings and designing. I do nowadays fewer user interviews and workshops but I used to do those more as well. Sometimes I might also do some internal work e.g. creating material for the onboarding. I also try to do some workout or stretching in the middle of the workday or simply just clean around the house to get out of the chair once in a while. My day usually ends around 4 PM because that’s when the rest of the family comes home but I like to work an hour or two later in the evening after having a longer break.

What would you like to do in the future at Gofore?

I would love to be more involved with the onboarding and culture development crew because I enjoy organizing events and socializing with new people. I would love to also develop further our design community and make it more active overall.

What kind of digital world do you want to build with others?

Accessibility and overall great usability are close to my heart. I wish I could be part of developing something that could leave a positive impact on the whole world. A world where everyone could have an equal opportunity to learn, grow and build a life despite where they come from, where they are living in, or what kind of family background they might have. A world where digitalisation could build and unify people – not separate.

It’s often said that digitalisation has changed every part of human life – how we live, how we work and how we interact with the world around us. But when you think about it, digitalisation alone can’t change anything. Without people, it’s all just hardware and code. That is why we want you to get to know our people, Goforeans. Read Our Gofore stories! 🧡

Are you interested in job opportunities at Gofore, read more about us, and check out the open positions gofore.com/liity-joukkoon/

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Miten vastuullisuustyömme auttaa asiakkaidemme menestymistä? Valjastamme osaamisemme ja ymmärryksemme myös asiakkaidemme avuksi, kun he etsivät uusia, kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteemme on olla kestävää kehitystä edistävien digitaalisten ratkaisujen ja vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijä. Tästä kerromme tarkemmin juuri julkaistussa vastuullisuusraportissamme.

Viime vuosi laittoi uusiksi lähes kaiken mihin olimme tottuneet. Sekä Gofore että asiakkaamme olivat uuden edessä: toimistoarki muuttui etätöiksi ja organisaatioiden totutut toimintamallit, jopa liiketoiminta haastettiin monelta kantilta. Huomasimme, että intohimomme ja vastuullisuustyömme merkitys kiteytyi juuri tähän hetkeen ja asiakkaiden auttamisen tärkeyteen.

Brändiuudistuksemme on itselleni erityinen ilonaihe – uusi brändilupauksemme: ”Pioneering an ethical digital world” on viesti siitä, miten vahvaa koko organisaatiomme sitoutuminen vastuullisuuden ja eettisyyden teemoihin on. Toisaalta lupaus luo positiivista painetta kaikille goforelaisille, koska se luonnollisesti pitää lunastaa.

Hieno asia on myös osaaminen ja ymmärrys, jota meillä on vähitellen kehittynyt kestävän kehityksen tuomista liiketoimintamahdollisuuksista. Digitalisaatiolla on valtava potentiaali tarjota ratkaisuja merkittäviin kestävyyshaasteisiin ja meillä on vahva halu olla mukana näiden ratkaisujen kehittämisessä. Vastuullinen toimintatapa auttaa myös osaltaan vahvistamaan yrityskulttuuriamme ja tarjoamaan päivittäiselle työllemme entistäkin vahvempaa merkityksen tunnetta.

Kyky tukea asiakkaita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on liiketoimintamahdollisuus

Emme ole onneksi yksin miettimässä näitä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemoja. Ne ovat koko ajan isompi osa myös asiakkaidemme päivittäistä työtä heidän pyrkiessään kohti hiilineutraaliutta tai toteuttaessaan muita vastuullisuustavoitteitaan. Gofore elää asiakkaiden onnistumisista, joten on luontevaa, että meidän pitää pystyä tarjoamaan ratkaisuja myös näihin asiakkaiden haasteisiin. Haluamme auttaa asiakkaitamme tarttumaan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, joita heidän alansa tarjoaa kestävän kehityksen mukanaan tuoman muutoksen myötä.

Yhtiömme strategiaa päivitettiin vuosille 2021–2023 ja samalla myös kestävän kehityksen strategiaa tarkennettiin. Tavoitteenamme on olla kestävää kehitystä edistävien digitaalisten ratkaisujen ja vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijä. Lisäksi merkittävän osan liikevaihdostamme pitäisi tulevaisuudessa tulla ratkaisuista, jotka parantavat todennettavasti resurssitehokkuutta tai vähentävät ilmastopäästöjä tai jotka tukevat vahvaa, turvallista, demokraattista ja avointa yhteiskuntaa.

Seuraamme aktiivisesti kansainvälisiä kehityskulkuja. Haluamme osaltamme olla vaikuttamassa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen kaltaisten ympäristöongelmien ratkaisemiseen, sekä tasa-arvoisen, avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamiseen. Huomiomme on myös oman toimintamme ympäristövastuussa, ja tavoitteenamme on muun muassa olla hiilineutraaleja tämän vuoden aikana.

Gofore Good Growth tuo kestävän kehityksen tavoitteet digitalisaatioprojekteihin

Tavoitteenamme on lisääntyvässä määrin luoda kestävää kehitystä ja mitattavaa vaikuttavuutta asiakasprojekteissamme. Vuoden 2020 tärkein toimenpiteemme tällä osa-alueella oli Gofore Good Growth -menetelmäkehityksen käynnistäminen. Good Growth on malli, joka mahdollistaa kestävän kehityksen tavoitteiden tuomisen keskeiseksi osaksi digitaalisia kehitysprojekteja.

Good Growth -malli arvioi hankkeen tai ratkaisun positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia kolmen eri linssin läpi:

  • ympäristö
  • yhteiskunta
  • talous

Asiakkaiden kestävän kehityksen strategiasta tai YK:n kestävän kehityksen tavoitteista johdetaan mittarit, joita seuraamalla voidaan konkreettisesti seurata tavoitteissa onnistumista. Lisäksi osana hanketta pyrimme löytämään uusia keinoja digitalisaation hiilijalanjäljen pienentämiseen. Tässä olennaista on kehittää ymmärrystä eri arkkitehtuuri- ja infrastruktuurivalintojen vaikutuksesta ohjelmistoratkaisun resurssien käyttöön.

Vuonna 2021 tavoitteenamme on ottaa Good Growth -malli käyttöön asiakasprojekteissa ja tuoda se aktiiviseen käyttöön sisäisesti. Pyrimme myös ymmärtämään yhä paremmin niitä tekijöitä, joista vaikuttavuutemme kestävän kehityksen tavoitteisiin koostuu. Näin voimme parantaa kädenjälkeämme jatkuvasti.

Maailman muuttuessa ja kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen tullessa yhä enemmän osaksi valtavirtaa ne yritykset menestyvät, jotka kykenevät ottamaan muutoksessa edelläkävijän roolin. Tässä roolissa haluamme edetä ja auttaa myös asiakkaitamme näkemään muutoksessa mahdollisuuden. Olenkin iloinen ja ylpeä työstä, jota Gofore on tämä tavoitteen puolesta viime vuoden kuluessa tehnyt.

Lue lisää vastuullisuustyöstämme ja tavoista, joilla digitalisaation keinoin voidaan tukea kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

Kristiina Härkönen

Kristiina Härkönen

Kristiina työskentelee Goforella kestävän kehityksen johtajana – unelmatyössään. Hän on ollut aina intohimoinen paremman tulevaisuuden rakentaja niin ihmisille kuin planeetalle. Hän uskoo, että teknologia ja digitalisaatio voivat olla merkittäviä tekijöitä aikamme isompien haasteiden ratkaisuissa. Samaan aikaan ne ovat usein myös haasteiden aiheuttajia. Teknologia itse on neutraali asia, ihmiset päättävät kuinka sitä käytetään. Meidän täytyy määritellä mihin tarkoitusperiin osaamistamme ja resurssejamme käytämme. Yritysten tulee ymmärtää vastuunsa kestävän tulevaisuuden rakentajina. Kristiina on ollut Goforella vuodesta 2003 ja sinä aikana nähnyt yrityksen kasvun kuudesta työntekijästä kansainvälisesti toimivaksi, satojen ihmisten organisaatioksi. Hän on työskennellyt ohjelmistokehittäjänä, arkkitehtuurin ja projektijohtamisen konsulttina sekä myynnissä ja liiketoimintajohtajana. Vapaa-ajalla Kristiina nauttii luonnossa rentoutumisesta, metsäseikkailuista koiransa kanssa sekä mökkeilystä.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Otamme Goforen arjessa päivittäin askeleita kohti eettistä digimaailmaa. Haluamme rakentaa eettisiä, ihmiskeskeisiä ratkaisuja ja tehdä töitä sen eteen, että digitaalinen tulevaisuus on inhimillinen ja kestävällä pohjalla. Kehittyvissä maissa erityisesti naisten koulutuksella on tutkitusti merkittäviä vaikutuksia koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Pääsy tietoon avaa uusia mahdollisuuksia ja nykypäivänä tämä on parhaiten toteutettavissa digitaalisten välineiden ja toimivien tietoliikenneyhteyksien kautta. Tätä tuemme myös pienessä sambialaisessa Isengen kylässä.

Naisten koulutuksella on suuri vaikutus hyvinvointiin

YK:n tilastojen mukaan kaksi kolmasosaa maailman lukutaidottomista on naisia. Koulutuksen tärkeys nimenomaan naisille on kuitenkin kiistaton. Jokainen koulussa vietetty vuosi lisää naisten tuloja 10–20 %. Koulutuksen myötä naiset avioituvat myöhemmin, saavat vähemmän lapsia ja joutuvat harvemmin väkivallan kohteeksi. Erityisesti maaseudulla naisten koulutuksella on suuri vaikutus koko perheen hyvinvointiin ja esimerkiksi lapsikuolleisuuteen. Äidin koulutuksella on tilastollisesti suora korrelaatio lasten todennäköisyyteen selvitä elossa ensimmäisistä elinvuosistaan kehittyvissä maissa.

Vuonna 2004 Vesilahden yläaste Pirkanmaalla lahjoitti sen vuoden taksvärkkirahat pienen sambialaisen Isengen kylän tukemiseen. Tästä lähti liikkeelle pitkäaikainen projekti, Isenge Club, jossa suomalaisten vapaaehtoisten aktiivien tuella on rakennettu kylään muun muassa koulu, vedetty sähköt ja tietoliikenneyhteydet, rakennettu porakaivo, kauppa, ompelimo ja kehitetty maataloutta. Tällä hetkellä työn alla on kylätalo, jonne tulee muun muassa kirjasto tietokoneineen ja yhteyksineen, sekä vanhainkoti. Meillä goforelaisilla on ollut ilo tukea hanketta vuodesta 2017 lähtien. Oma panoksemme on pääasiassa keskittynyt koulutukseen ja digitalisaation kehittämiseen. Olemme hankkineet mm. tietokoneita, tulostimen ja projektorin, sekä kustantaneet tietoliikenneyhteydet ja atk-opettajan palkan.

Jatko-opintoihin hyväksyttävien tyttöjen määrä kasvussa

Iloksemme Isengessä myös tyttöjen koulunkäynti on päässyt hyvään vauhtiin. Tällä hetkellä oppilaita on luokilla 0-4 yhteensä 55 ja heistä on 26 tyttöjä. Hyvin myönteistä on sekin, että 4. luokan jälkeen on jatko-opintoihin viime vuosina hakeutunut yhtä lailla tyttöjä ja poikia. Vuonna 2020 jatko-opintoihin hyväksyttiin 2 poikaa ja 2 tyttöä ja tänä vuonna 2 poikaa ja 3 tyttöä.

Goforen tuella tarjottu mahdollisuus tietotekniikkaan tutustumiseen on alueella ainutlaatuinen. Viime lukuvuonna tietotekniikkakursseille osallistui oppilaita enemmän kuin heitä oli koulun kirjoilla, sillä myös kauempana sijaitsevan jatkokoulun oppilaita tuli opettelemaan tietotekniikan alkeita alakoululle. Koululla on opetettu myös aikuisia tietokoneiden ja internetin käyttöön.

“Paikallisilla naisilla on voimakas halu toimia yhteisön puolesta ja rakentaa parempaa tulevaisuutta”

Iso merkitys avustustyön onnistumisessa on alusta saakka ollut kylän naisten ottaminen mukaan toimintaan ja näiden antama vahva panos. Sambian kulttuurissa on selvästi nähtävissä, että paikallisilla naisilla on voimakas halu toimia yhteisön puolesta ja rakentaa parempaa tulevaisuutta sekä omille lapsilleen, että kaikille kyläläisille. Tietoliikenneyhteyksien kautta myös monille kylän iäkkäämmille naisille on auennut maailma uudella tavalla ja yhteisöllisyys ja into asioiden kehittämiseen on ollut valtavaa.

Isengen kylän kuulumisten seuraaminen on ollut itselleni todella palkitsevaa. Kylästä tulevat viestit ja videot kannustavat jatkamaan yhteisen tulevaisuuden rakentamista. Näin naistenpäivänä mieltäni lämmittää ajatella niitä tyttöjä ja nuoria naisia, jotka ovat koulutuksen ja meidän suomalaisten tarjoaman tuen avulla saaneet mahdollisuuden oppia ja käyttää lahjakkuuttaan yhteisönsä kehittämiseen. Liian usein naisten kyvyt ja potentiaali edelleen jää käyttämättä. Tarvitsemmekin paljon lisää Isengejä ja samanlaista intoa ja heittäytymistä kulttuurirajat ylittävään yhteistyöhön kuin vesilahtelaisten aktiivien ja Isengen kyläläisten välillä.

Hyvää naistenpäivää!

Kristiina Härkönen

Kristiina Härkönen

Kristiina työskentelee Goforella kestävän kehityksen johtajana – unelmatyössään. Hän on ollut aina intohimoinen paremman tulevaisuuden rakentaja niin ihmisille kuin planeetalle. Hän uskoo, että teknologia ja digitalisaatio voivat olla merkittäviä tekijöitä aikamme isompien haasteiden ratkaisuissa. Samaan aikaan ne ovat usein myös haasteiden aiheuttajia. Teknologia itse on neutraali asia, ihmiset päättävät kuinka sitä käytetään. Meidän täytyy määritellä mihin tarkoitusperiin osaamistamme ja resurssejamme käytämme. Yritysten tulee ymmärtää vastuunsa kestävän tulevaisuuden rakentajina. Kristiina on ollut Goforella vuodesta 2003 ja sinä aikana nähnyt yrityksen kasvun kuudesta työntekijästä kansainvälisesti toimivaksi, satojen ihmisten organisaatioksi. Hän on työskennellyt ohjelmistokehittäjänä, arkkitehtuurin ja projektijohtamisen konsulttina sekä myynnissä ja liiketoimintajohtajana. Vapaa-ajalla Kristiina nauttii luonnossa rentoutumisesta, metsäseikkailuista koiransa kanssa sekä mökkeilystä.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

DevOps – What is your X?

Premise 

Recently an increasing number of new variants are emerging around DevOps. This is of course a testament to the gravity of DevOps as movement. Each variant claims to be something new and shiny. DevQaOps, DevBizOps, DevApiOps and DevSecOps, to mention a few. It almost seems like there is a new variant coming each week which claims to solve all of your problems. Have you ever wondered why that is or what is all of this fuzz about?

 

DevOps infinity loop

Chronology 

When DevOps was first coined, the Tech world was not the same as it is now. The Tech domain is a rapidly evolving landscape filled with disruption and fads. The required skills & competences of ten years ago often no longer apply today. The advancements in e.g., cloud computing and microservices have created a demand for new skills and expertise. The team that applied DevOps ten years ago, shouldn’t look the same today from the capabilities standpoint. That is why one of the core pillars of DevOps is continuous learning, you’re never finished learning. As DevOps gained popularity, more and more organizations tried to jump on board the hype train. This meant that organizations with different levels of maturity started applying DevOps and make it fit to their reality. Like many other paradigm shifts before, applying a tried and tested framework and making it ”fit-for-purpose” can lead to all sorts of conundrums.  

Key issues 

Applying a best practice and making it ”fit-for-purpose” without a deep understanding of it, is a recipe for disaster. Especially if your take of ”fit-for-purpose” is to twist and turn tried and tested practices to fit your paradigm. An excellent satire piece was written about this by Ron Jeffries – We tried baseball and it didn’t work. It is often referenced in books and pieces of Agile and DevOps. DevOps includes all the required capabilities for software production. The DevOps cycle is simplified visual illustration for introductory purposes. It does not contain all the necessary information for adopting DevOps. Just because the cycle traditionally does not display aspects such as UX Design, InfoSec or Quality Assurance, it doesn’t mean that they are excluded from it. 

 

One major factor leading up to the DevOps variants can be attributed to the ever-increasing shortage of tech experts. The digital disruption has created a reinforcing loop of higher demand than the supply. More and more often DevOps teams consist of junior level programmers and/or system admins. They have not had the opportunity to perfect their craft and are oblivious to the holism that is software production. One cannot address things they are not aware of. Unintentionally excluding critical practices from software production has led to the need to retroactively address them. There are no shortcuts to mastery.  

Conclusion 

The emerging variants are partly due to ’Fear of Missing Out’ aka FOMO, and partly due to a real need to address arisen issues with incomplete or unbalanced adoptions of DevOps. The most recent variants of <X>Ops are a whole another story, but the Dev<X>Ops variants address specific needs in a given environment. Basically, the question is  which X is suboptimal in your team or organization and needs reinforcements? Dev<X>Ops isn’t the new DevOps, it’s DevOps with a single emphasis based on a dire need. If you are now considering starting DevOps, don’t start with Dev<X>Ops – the original is still the key.  

Key takeaways 

  • The X in Dev<X>Ops is okay, but do not try to come up with a new DevOps – the original one still applies. 
  • DevOps requires highly skilled experts, so be prepared to have both Seniors and Juniors in the team. 
  • DevOps is a highly capable and refined tool, but you need to know your way around it. 
Tommi Ferm

Tommi Ferm

At Gofore, Tommi works as the Head of Offering, Software Testing & Software Quality Assurance. His colorful journey took him from Software Testing, Management Consulting to Offering Development. Tommi is passionate about Value Creation, System Thinking and Continuous Improvement. He is also avid supporter of the Lean-Agile practices and DevOps.

Linkedin profile
Jani Haapala

Jani Haapala

Jani works as a DevOps architect at Gofore. He is passionate about measurement, feedback, and continuous automated quality feedback loops. Jani’s journey started from manual testing and has evolved to full-scale software development automation. Jani thinks that automation can help everybody and increase value in anything.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Mistä parempi arki koostuu ja mitä meidän pitää sen eteen tehdä? Recoding-podcastissa käynnistyi jo viides tuotantokausi. Ensimmäisen jakson aiheena on älykäs arki, ja vieraana on ihmiskeskeisen digitalisaation pioneeri ja kansallista AuroraAI-tekoälyohjelmaa rakentamassa mukana oleva Aleksi Kopponen.

Recodingin keskustelua vetävät paremman arjen puolesta puhuja ja julkishallinnon liiketoiminnasta vastaava Riikka Vilminko-Heikkinen sekä datan keräämiseen intohimoisesti suhtautuva ja Turun toimistoa vetävä Eero Rostiala Goforelta.

Muutos, jossa laitetaan ihminen keskiöön. Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Aleksi Kopponen on ollut tiiviisti mukana rakentamassa kansallista AuroraAI-tekoälyohjelmaa. Sen tavoitteena on rakentaa ihmisille parempaa arkea tekoälyn ja digitalisaation keinoin.

“AuroraAI-ohjelman rakentamalla tietoverkolla pyritään tukemaan yhteiskuntaa muutoksessa, jossa palvelutuotanto tukee ihmisiä entistä paremmin heidän eri elämäntilanteissaan ja -tapahtumissaan”, Kopponen sanoo podcastissamme.

AuroraAI:n tavoitteet osuvat hyvin yksiin myös digitalisaation kehitykseen ylipäätään. Recoding-podcastin hosteina tällä kaudella toimivien Riikka Vilminko-Heikkisen ja Eero Rostialankin tavoitteena on nähdä teknologia hyvinvoinnin edistäjänä eikä päinvastoin. Riikka vastaa Goforella julkisen hallinnon liiketoiminta-alueesta ja sanoo, että nimenomaan pyritään paremman arjen rakentamiseen.

“Vaikka puhumme digitalisaatiosta ja teknologioista, on loppujen lopuksi tavoitteena aina helpottaa ihmisten arkea älykkäillä ja ennakoivilla palveluilla, jotka tuodaan entistä lähemmäs ihmisiä.”

Eero on ollut rakentamassa Goforen Turun toimipisteen yhteisöä alusta saakka. Työyhteisössä on panostettu arkeen, jossa kaikkien on hyvä olla. Lisäksi Eero on erityisen kiinnostunut datasta ja sen käytöstä.

“Olen ollut hieman koukussa jopa my datan keräämiseen, ja jaan sitä myös palveluntarjoajille. Datan käyttö sujuvamman arjen mahdollistamiseksi on intohimoni”, hän kertoo.

Ovatko julkiset palvelut kadottaneet ihmisen?

Kun yksittäinen virasto tai kunta tarkastelee ihmistä, nähdään hänet oppilaana, kuntalaisena, veronmaksajana, potilaana tai asiakkaana. Aleksi Kopposen mukaan ihminen tulee sen sijaan harvemmin esille yksilönä, jossa olisi mukana koko hänen elämäntilanteensa.

“Meillä on vielä aika pitkä matka sellaiseen ihmiskeskeisyyteen, jossa jokainen nähtäisiin omana itsenään ja osattaisiin huomioida kaikki näkökulmat, jotka hänen elämäänsä liittyy.”

Ihmiskeskeisyyttä edistäisi eri sektorien rajoja ylittävä palvelutuotanto, joka saisi arjen rullaamaan paremmin. Muutos on käynnissä, mutta sitä on jarrutellut esimerkiksi tiukka sääntely. Suomen laki on velvoittanut eri toimijat keskittymään tiettyihin asioihin.

Lainsäädäntöä sekä sen tulkintaa ollaan kuitenkin muokkaamassa, jotta yhteistyö rajojen yli olisi helpompaa. Tekoälyohjelma AuroraAI on myös yksi tapa rikkoa perinteisiä rajoja. Sen keskeisenä ideana on ollut kehittää uusia teknologisia edellytyksiä ja toimintamalleja, ja mukana ovat niin julkiset kuin yksityiset toimijat.

“Tällainen iso muutosohjelma pakottaa meidät vähäksi aikaa luopumaan perinteisestä ajattelusta ja miettimään tilannetta kokonaisvaltaisesti.”

AuroraAI-ohjelmaa rakennetaan vuoden 2022 loppuun asti. Kopponen sanoo, että ohjelma on onnistunut, jos sen myötä on pystytään luomaan esimerkkejä ja suuntaa näyttäviä organisaatioita.

“Ohjelmassa on tarkoitus saada teknologian ydinkomponentit sellaiseen kuntoon, että niitä voidaan kytkeä eri elämäntilanteisiin ihmisten parhaaksi. Ohjelma on jo nyt vaikuttanut todella monien organisaatioiden tapoihin viedä asioita eteenpäin. Hyvien esimerkkien avulla muutosta viedään edelleen eteenpäin”, Kopponen sanoo.

Eettistä on myös viedä kehitystä eteenpäin

Tekoälyyn ja datan hyödyntämiseen liittyy edelleen monia ennakkoluuloja, varauksia ja pelkoja. Recoding-podcastissa perataan näitä auki yhdessä Aleksi Kopposen kanssa. Hänen mielestään olemme itse onnistuneet tekemään tekoälystä vieraan hahmon, jonka pelätään hyökkäävän ihmisiä vastaan.

“En sano, että se on pelkästään huono juttu, sillä tämä pitää meitä varpaillaan siitä, mihin tekoäly voi kyetä.”

Silti tekoäly ja data ovat kuitenkin Kopposen mielestä ennemmin ratkaisuja, joilla rakennetaan parempaa. Teknologian avulla saamme tietoa ja parempaa ymmärrystä, jonka myötä voimme kehittää niin johtamista kuin paremmin kohdistettuja ja ihmisläheisempiä palveluja.

On myös tärkeää pitää yllä jatkuvaa ja huolellista keskustelua tekoälyn etiikasta. AuroraAi-ohjelmaa varten on perustettu oma etiikka-asiantuntijaryhmä, joka opponoi sitä säännöllisesti. Aleksi haluaa myös haastaa etiikkakeskustelua.

“Minua harmittaa se, että esillä ovat jatkuvasti vain uhat. Yhtä lailla olisi syytä kysyä, onko eettistä olla kehittymättä? Olen aidosti huolissani myös siitä, että julkisten palveluiden legitimiteetti pienenee, jos ei pysytä siinä kehityksen kelkassa, missä muut toimijat ympäri maailman etenevät.”

Kumpi on inhimillisempää: digitaalinen vai fyysinen?

Mutta entä ihmisläheisyys: onnistuuko se oikeasti teknologioiden avulla? Aleksi sanoo, että olemme jumittuneita siihen käsitykseen, että fyysinen kontakti on automaattisesti inhimillisin vaihtoehto.

“Minulla on esimerkiksi älysormus. Se on täysin digitaalinen palvelu ja vain juuri minun parhaakseni. Eikö se ole henkilökohtaista palvelua? Mielestäni fyysisen ja digitaalisen maailman välille on luotu teennäinen vastakkainasettelu. Olemme oikeasti eläneet jo vuosia hybridimaailmassa, jossa fyysiset ja virtuaaliset palvelut kohtaavat jatkuvasti. Tämä ei tietenkään poista sitä faktaa, että fyysistä kohtaamista totta kai tarvitaan jatkossakin.”

Kiinnostavaa on myös pohtia sitä, miten muutoksen onnistumista voidaan mitata. Vaikka keräämme dataa ja hyödynnämme tekoälyä, onko silti mahdollista hahmottaa, mitä ihmisille oikeasti kuuluu? Mistä tiedämme, voivatko ihmiset paremmin?

“Hyvinvointi on ensinnäkin todella subjektiivinen käsite ja äärimmäisen vaikeasti mitattava verrattuna vaikkapa kovaan talouden mittaamiseen. Tärkeintä on tunnistaa hyvinvointiin vaikuttavat  tai niitä kasvattavat trendit, joihin kannattaa investoida. LIsäksi on tunnistettava ne ihmiset, joiden hyvinvointi selvästi sakkaa ja tarjottava heille palveluita, jotka tukevat heitä kohti parempaa.”

Voit kuunnella Recoding-podcastia SpotifyssaSoundCloudissa ja Applen podcastissa.

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.