Goforen korona-exit suunniteltiin yhdessä henkilöstön kanssa

Osallisuutta korostava työkulttuuri ei perustu ylhäältä annettuihin määräyksiin

Tuolileikin ja läsnäolovaatimusten sijaan yritysten pitää rakentaa työskentely luottamukselle ja työn tarkoituksenmukaisuudelle

Työn tekemisen tavat puhuttavat työyhteisöissä. Osa odottaa, koska pääsee taas turvallisesti palaamaan toimistolle tai miettii, voiko jatkossa tehdä osan viikkoa etänä. On myös heitä, jotka kysyvät, onko toimistolle pakko enää palata vai voiko työt järjestää kuten itselle parhaiten sopii. Mutta onko tämä järkevä tapa keskustella tulevaisuuden työstä? Kuinka pitää kiinni yhteisöllisyydestä ja työn merkityksellisyydestä? Entä miksi jokaisen yrityksen kannattaa määritellä ja sanoittaa omaa yrityskulttuuriaan? Goforen muutoksen ja yrityskulttuurin asiantuntijat Eeva Kiiskinen ja Anni Roinila vastaavat.

Työn tarkoitus ja yksilölliset tarpeet ohjaavat lokaation valinnassa

Goforen Eeva Kiiskisen mielestä keskustelu työstä pyörii tällä hetkellä liikaa sen ympärillä, missä paikassa työtä tehdään.

“Puhumme työn lokaatiosta, kun pitäisi puhua työn sisällöstä ja merkityksellisyydestä. On erikoista, jos määrittelemme työtä sen kautta, missä paikassa olemme vaadittavan tuntimäärän viikossa. Me Goforella puhumme kontrollin sijaan luottamuksesta. Johdon kannattaa kysyä työntekijöiltä, mikä ihmisiä innostaa ja motivoi ja mikä on kenellekin sopivin tapa työskennellä”, sanoo Goforen Transformation Lead Eeva Kiiskinen.

Kasvuyhtiö huolehtii hybridityöntekijöistään vastuullisesti

Goforen työkulttuuriin on aina keskeisesti kuulunut mm. erilaiset joustot, työskentelytavat ja -paikat, matala hierarkia ja itseohjautuva työtapa. Yli 800 hengen IT-konsulttiyhtiö kehittää työn tekemisen tapoja ja yrityskulttuuriaan jatkuvasti, mikä on juuri nyt ajankohtaista erityisesti kolmesta syystä.

  1. Gofore on kasvanut ja kansainvälistynyt viime vuosina voimakkaasti mm. rekrytointien ja yritysostojen kautta. Erityisesti pääkaupunkiseudulle mietitään ratkaisuja, jotka palvelisivat henkilöstön moninaisia tarpeita niin tilojen, työmatkojen kuin toiminnallisuuksien kannalta.
  2. Pitkään kestänyt etätyösuositus on muuttanut goforelaisten ajatuksia työn tekemisestä.
  3. Yhtiön uusi pääkonttori valmistuu Tampereen rautatieaseman viereen vuoden 2023 lopulla, ja sen halutaan palvelevan työntekijöitä ja sidosryhmiä mahdollisimman hyvin.

Goforella työn merkityksellisyys syntyy paitsi työn sisällöstä, myös vuorovaikutuksesta kollegoiden kanssa. Aiemmin valtaosa halusi työskennellä toimistolla, mutta keväällä toteutetussa kyselyssä 65 prosenttia kertoi haluavansa tehdä jatkossa hybridityötä.

“Tämä on meille olennainen tieto esimerkiksi pääkaupunkiseudun toimistoratkaisuissa sekä uuden pääkonttorin suunnittelussa kestävällä tavalla. Lisäksi tulevaisuuden työn muotoilun ytimessä on ollut se, miten ylläpidämme yhteisöllisyyttä ja tuemme yksilöiden osaamista myös virtuaalisesti”, Eeva Kiiskinen sanoo.

Ajankäyttöön, itsensä johtamiseen ja etätyön aiheuttamaan yksinäisyyden tunteeseen tarjotaan jatkossa lisää oppia ja sparrausta.

Palvelupaketit tukemaan tulevaisuuden työtä

Osallistavan muotoilutyön pohjalta Goforella rakennetaan nyt neljää erilaista palvelupakettia. Ne perustuvat tunnistettuihin persooniin ja työn tekemisen tapoihin, joita ovat:

  • Toimiston pesänrakentaja
  • Huomisen hybridityöläinen
  • Liikkeessä oleva nomadi
  • Itsenäinen etäilijä.

Kaikkia näitä persoonia ja työn tekemisen tapoja löytyy goforelaisista jo nyt. Suurinta osaa henkilöstölle tarjottavista palveluista on ennen koronaa tarjottu toimistolla. Nyt pohditaan yhdessä, miten työntekijäkokemusta ja yhteisöllisyyttä voitaisiin rakentaa myös virtuaalisesti ja pitkänkin matkan päästä.

“Meillä Goforella ei ole ollut eikä ole jatkossakaan ylhäältäpäin saneltua velvoitetta tulla toimistolle. Itseohjautuvassa yhteisössä kuuntelemme asiakkaitamme ja työntekijöitä itseään. Luotamme siihen, että goforelaiset yhdessä ratkaisevat parhaiten työn tekemisen tavat”, Eeva Kiiskinen kertoo.

“Etätyöläiset ja hybridityöntekijät saavat palvelupaketeissa tarvitsemaansa tukea arkeen. On tukea jaksamiseen, ajan hallintaan ja etätuen palveluita. Kohtaamiset rakennetaan yhtä aikaa virtuaalisiksi ja fyysisiksi, samalla työn mielekkyys ja yhteisöllisyys säilyy. Tuolileikin ja läsnäolovaatimusten sijaan uusi normaali rakentuu luottamukselle ja työn tarkoituksenmukaisuudelle.”

Kulttuurikirja auttaa arjessa ja lisää ymmärrystä

Goforen menestystarina rakentuu ainutkertaiselle yrityskulttuurille ja vahvoille arvoille, jotka ovat pysyneet samoina perustamisajoista, jo 20 vuoden ajan: Gofore on jokaiselle hyvä työpaikka, ja elämme asiakkaiden onnistumisista.

Goforen kasvu on ollut nopeaa sekä liikevaihdossa että työtekijöiden määrässä. Maaliskuussa yhtiö siirtyi First North -markkinapaikalta Helsingin pörssin päälistalle. Yritysostot ja rekrytoinnit ovat tuoneet Goforelle osaamista ja yksiköitä, jotka ovat sekä laajentaneet liiketoimintaa ja palvelutarjontaa että muuttaneet työyhteisöä yhä monimuotoisemmaksi. Näissä muutoksissa goforelaiset ovat myös halunneet aktiivisesti vaalia ja kehittää ainutkertaista ja palkittua yrityskulttuuriaan.

Viimeisin yrityskulttuurin kehitys- ja määrittelytyö tehtiin viime talven ja kevään aikana, ja juuri kesän kynnyksellä julkaistiin goforelaisten yhdessä tekemä uusi kulttuurikirja.

“Meillä strategia ja kulttuuri tukevat toisiaan. Kulttuurin tehtävä on osaltaan varmistaa, että yritys voi saavuttaa strategiset tavoitteensa. Kumpikaan osa-alue ei voi toteutua toivotulla tavalla, jos ne nähdään erillisinä, toisistaan riippumattomina osa-alueina”, sanoo Goforen Head of Culture Anni Roinila.

Miksi jokaisen yrityksen kannattaa sanoittaa ja vaalia yrityskulttuuriaan?

“Kulttuurin määrittelyssä palataan siihen, mikä on työyhteisön yhdessä valittu tapa nähdä kaikki ympärillä tapahtuva. Ajattelemme, että yrityskulttuuri on jokapäiväistä toimintaa, joka tapahtuu ihmisten välillä. Kun kulttuuri on määritelty yhteisesti, on mutkattomampaa myös toimia yhdessä, esimerkiksi asettaa tavoitteita ja rakentaa uutta”, Anni Roinila kertoo.

“Meillä Goforella kulttuurikirja auttaa ymmärtämään, millaista työskentely Goforella on, ja toisaalta mitä goforelaisilta voi odottaa. Kirjan antamat esimerkit heijastavat goforelaisten omia kokemuksia ja tapoja nähdä asiat. Kulttuurikirjan tarkoitus on myös tukea arjen tekemisessä ja olla avuksi uusissa, ehkä haastavissakin tilanteissa.”

Goforen kulttuurikirja rakentaa yhtiön yrityskulttuurin kuudelle voimatekijälle: läpinäkyvyys (transparency), luottamus (trust), omistajuus (ownership), kehittyminen (mastery), yhteisöllisyys (membership) ja välittäminen (caring).

Eeva Kiiskinen

Eeva Kiiskinen

Eeva toimii organisaatiomuotoilun ja muutosjohtamisen asiantuntijana. Hän sparraa asiakkaita organisoitumiseen, vuorovaikutukseen ja asiakaskeskeiseen kulttuuriin liittyvissä projekteissa. Eeva toimii johtamisviestinnän kouluttajana Tampereen yliopiston EMBA-koulutuksissa. Eevan tuotantotalouden alan väitöskirja käsitteli johtajuuden rakentumista strategisessa muutostilanteessa.

Linkedin profileTwitter profile
Anni Roinila

Anni Roinila

Anni työskentelee yrityskulttuurin ja rekrytoinnin kehittämisen asiantuntijana. Hän vastaa Goforen ainutlaatuisen yrityskulttuurin ja työntekijäkokemuksen kehittämisestä yhdessä koko työyhteisön kanssa. Annin tausta on vahvasti rekrytoinnissa ja työnantajamielikuvan kehittämisessä, ja hän osallistuu edelleen myös Goforen kasvun tukemiseen rekrytoinnin näkökulmasta. Anni rakastaa nauramista, inspiroituu hyvistä keskusteluista ja seuraa mielellään pöhköjä Twitter-ketjuja.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

microsoft-cloud-partner-gofore

Microsoft on myöntänyt Goforelle virallisen Cloud Adoption Framework (CAF) Ready -kumppanistatuksen. Gofore pystyy nyt toteuttamaan asiakkailleen Microsoftin Cloud Adoption Framework -mallin mukaisia Azure-pilvipalveluita. CAF Ready kumppanuus on tae siitä, että Goforella on vaadittavaa osaamista mallin parhaiden käytäntöjen noudattamiseen, jotta asiakkaalle voidaan tarjota paras mahdollinen tuki Azure-pilvipalveluiden joustavassa ja turvallisessa käyttöönotossa.

Jos harkitset pilvipalveluiden käyttöönottoa, Goforen ja Microsoftin yhteistyö tarjoaa yrityksellesi asiantuntijaorganisaation kattavan tuen.

“Ohjaamme ja autamme asiakasta kaikissa pilvipolun vaiheissa pilvistrategiasta aina pilvimigraatioon saakka ja noudatamme Microsoftin CAF-mallin parhaita käytäntöjä ja oppeja. Näin pilvipalveluiden käyttöönotosta tulee systemaattista ja kustannustehokasta, mikä puolestaan säästää asiakkaan aikaa ja resursseja. Tavoitteenamme on aina taata asiakkaalle aidot hyödyt Azure-pilvisiirtymästä”, kertoo Goforen pilviliiketoimintajohtaja Jussi Puustinen.

“Olemme tyytyväisiä, että Gofore on saavuttanut Microsoft CAF Ready -kumppanistatuksen ja että heidän asiantuntijuutensa on auditoitu kolmannen osapuolen toimesta. Tämän osaamisen avulla organisaatiot voivat nopeuttaa Azure-pilvisiirtymäänsä aina strategisesta suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon asti varmistaen liiketoimintansa modernisoinnin onnistumisen. Onnittelut Goforelle tästä merkittävästä saavutuksesta”, sanoo Vesa-Matti Paananen, Microsoftin kumppaneista vastaava teknologiajohtaja.

Pilvipalvelut mahdollistavat organisaation ketterän ja kestävän kehityksen myös tulevaisuudessa. CAF Ready -kumppanuuden myötä Goforen Azure-pilvipalveluosaamisen tarjonta laajenee ja monipuolistuu entisestään. Gofore tarjoaa pilvipalvelukonsultointia neliportaisen mallin avulla riippuen asiakasorganisaation tarpeista ja toiveista:

  • Pilvivision luominen ja strategian määrittäminen
  • Turvallisen Azure-pilvipohjan ja -hallintamallin luominen
  • Uudistuminen jav ankka arkkitehtuurisuunnittelu ja toteutus
  • Vaivaton ja tehokas ylläpito ja jatkuva kehittäminen.

Tutustu tarkemmin työhömme pilvipalveluiden parissa: gofore.com/pilvi

Lisätietoja:
Jussi Puustinen

+358406744748

Jussi Puustinen

Jussi Puustinen

Jussi Puustinen vetää Goforella Cloud&DevOps -yksikköä ja hän on ulkoilmaa rakastava IT-ammattilainen, jolle jatkuvan asiakasarvon luominen on lähellä sydäntä. Jussilla on kokemusta IT-palveluiden koko elinkaarelta yli 20 vuoden ajalta - aina strategisesta suunnittelusta toteutuksiin ja alasajoon asti. Hän kukoistaa saadessaan auttaa asiakkaita hyödyntämään uusia teknologioita tuloksellisesti.

Linkedin profile
Tiia Hietala

Tiia Hietala

Tiia Hietala vastaa Goforen pilvikumppanuusyhteistyöstä Amazon AWS:n, Microsoft Azure:n ja Google Cloud:n kanssa, sekä kehittää Goforen pilviliiketoimintaa. Moniosaaja Tiia huolehtii lisäksi pilvikoulutuksista, suunnittelee ja toteuttaa markkinointia sekä tuottaa tapahtumia. Tiian sydän sykkii tulevaisuuden teknologioille ja on sitä mieltä, että kaikkien tulisi tutustua pilvipalveluiden tuomiin mahdollisuuksiin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Opas goforelaisen bongaamiseksi

Gofore-bongarin tervehdys! Haluan löytää piilossa lymyävät mahdolliset Gofore-yksilöt ja tarvitsen apuasi. Olen nimittäin varma, että lajiimme kuuluvia yksilöitä on tunnistamatta. Asuuko kenties omassa elinympäristössäsi vielä tunnistamaton goforelainen?

Alla kuvailen goforelaisen ominaisuuksia, jotta tunnistamattomat yksilöt voivat löytää niille sopivaan yhteisöön. Lähtökohtaisesti kaikki havainnot ovat tärkeitä. Myös palaamista suunnittelevista yksilöistä voit ilmoittaa havainnot matalalla kynnyksellä.

Gofore neuvonantopalveluiden parvi

Neuvonantokonsultit on Gofore-lajiin kuuluva parvi. Tämä erityinen yhteisö elää digitalisaation eri teemojen parissa konsultoiden asiakkaitamme. Parvi käyttää ravintonaan pääsääntöisesti julkista sektoria, mutta havaittavissa on kaikkiruokaisuutta muillekin sektoreille. Asiakkuuksien esiintyvyys on koko Suomessa.

Goforelaisia on siis mahdollista bongata koko Suomen alueelta, mutta suurin määrä havaintoja tehdään Uudellamaalla, Turun ja Tampereen alueilla sekä Jyväskylän seudulla. Lajin pääasialliset asiakkuudet ovat näissä kaupungeissa, joten konsulteilla on toisinaan tarve vaeltaa näihin kohteisiin. Yksilöt ovat siis kohtuullisen halukkaita matkustelemaan (lentämisen sijaan, yllättävää kyllä, he käyttävät paljon julkisia liikennevälineitä). Parven suuruus on tällä hetkellä vajaat 200 yksilöä.

Seitsemän intohimoista alalajia

Neuvonantokonsulttien parvi on kehittynyt vuosien saatossa seitsemäksi omaksi alalajikseen eli kyvykkyydekseen. Näitä ovat hankinta, agile, data/AI, IT-infra-konsultointi, projektipäälliköinti, IT-arkkitehtuuri, digitaaliset transformaatiot sekä palvelumuotoilu.

Useimmilla Goforen neuvonantokonsulteilla ilmenee intohimoa ja taipumusta tehdä maailmasta parempi paikka digitalisoimalla palveluita. Parven yksilöillä on usean vuoden kokemus työskentelystä digitaalisten palveluiden kehittämisen parissa. He osaavatkin kokemuksensa kautta haastaa asiakkaita yksilöllisesti huomioiden onnistuneimpaan lopputulemaan. Tämä konsulttien laji kokee työelinympäristönsä merkitykselliseksi, koska pääsevät suoraan tai välillisesti vaikuttamaan mm. kuntalaisen, kaupunkilaisen ja/tai kansalaisen elämään. Parvi motivoituu asiakkaan onnistumisista. Lajilla on tunnistettavissa myös halu jakaa osaamistaan naapuripöntön asukkaille.

Ominaista lähes kaikille Goforen neuvonantajille on julkishallinnon kokemus, konsultointikokemus tai taidot toimia konsulttina sekä vahva IT-, ICT-, ATK- ja digitalisaatio -teemoille altistuminen. Laji visertää sujuvasti suomea, englantia sekä teknologiaa. Lajin voi pistää merkille loistavista kuuntelu-, asiakaspalvelu-, viestintä- sekä dokumentointitaidoista.

Gofore elinympäristönä tarjoaa rinnalle vahvimmat lajin edustajat. Lajin edustajat hyväksytään juuri sellaisena kuin ovat ja kaikki ovatkin oikein mukavia omia itsejään, jotka innolla kohtaavat toisiaan. Goforen bongailu on mielenkiintoista puuhaa ja voin todeta, että kohtaamani lajin edustajat ovat kaikki mitä mukavimpia ja mielenkiintoisempia tyyppejä. He tykkäävät viserrellä ja innostuvatkin usein humoristiseen sirkutteluun.

Voit ilmoittaa havaintosi suoraan ammattilaisbongauksessa käytetyn LinkedIn-palvelun kautta tai ilmiantaa myös itsesi täällä.

 

Apua eri alalajien tunnistamiseen

Alalajit eli kyvykkyydet (pl Data/AI sekä palvelumuotoilu)

Projektipäälliköt

Esiintyy isona joukkona. Lajille hyvin tunnusomaista on usean vuoden kokemus projektipäällikkönä toimimisesta erilaisissa infra- ja/tai järjestelmäprojekteissa. Lajilla alalajeina ovat projektipäälliköt järjestelmä- tai infratuntemuksella. Toisilla yksilöillä esiintyy kumpaakin. Monipuolinen kokemus on nähty lajilla eduksi. Lajin projektipäällikkö ymmärtää, mikä on projektipäällikön tärkeimmät tehtävät ja tämän vuoksi osaa johtaa projektin kuin projektin menestykseen.

Pilvitaitoinen IT- infrakonsultti

Tiivis laji, jolla on erityisen korkeatasoiseksi kasvanut osaaminen IT-infrasta. Tämän lajin reviirille kuuluu konsultointi mm. seuraavilla osa-alueilla: pilvipalveluinfra, on-premise konesalit, tietoliikenne, palvelinten ja työasemapalveluiden hallinta, loppukäyttäjäpalvelut sekä palvelutransitiot. Korkeatasoisen osaamisen vuoksi tämä laji ymmärtää myös arkkitehtuurin päälle. Erityisesti tunnistat tämän yksilön taidosta visertää Azurea, AWS:ää tai/sekä GCP:tä.

IT-arkkitehti

IT-arkkitehdit ovat valtava mielenkiintoinen joukko osaajia, joilla on hyvin monipuolinen osaaminen IT-kehittämisestä. IT-arkkitehtuurista on vielä myös tunnistettavissa ainakin kolme omaa alalajiaan, joissa yksilöiden osaaminen on eriytynyt omiin uomiinsa. Useilla yksilöistä on tunnistettavissa osaamista yli ns. lajin ominaispiirteiden. Lajikuvaukset ovat aina suuntaa-antavia.

Tekniset arkkitehdit liikkuvat sujuvasti järjestelmien rajapintojen määrittelyn parissa. Tämä laji osaa myöskin kuvata asiakkaan digitaalisten palveluiden vaatimuksia teknisestä näkökulmasta. He hallitsevat järjestelmien käyttöönotot ja dokumentointitaidot ovat lajille tunnusomaistaosaamista. Heidän yhtenä erityisominaisuutenaan on kyky jäsentää erilaisia toteutusvaihtoehtoja sekä kuvata niiden erityispiirteitä. He ovat teknisesti taitavia eli lajin yksilö ovat useimmiten kerryttäneet teknologiaymmärystään kattavan työkokemuksensa kautta. Heillä on myös taito ymmärtää, millaisista teknologiaratkaisuista asiakkaan tarvitsema palvelu tai tuote kannattaisi rakentaa.

Kokonaisarkkitehti-laji auttaa organisaatioita selkiyttämään liiketoiminnan visioita. He osaavat kuvata, miten IT:n kehittäminen voi tukea tämän vision toteutumista. He ymmärtävät myös IT-järjestelmien kehityksen tarpeita. Esiselvitykset, suunnittelu ja määrittely, kilpailutus ja ketterät menetelmät ovat lajin erityistaitoja. Viitekehyksistä jamenetelmistä heille ovat tuttuja TOGAF, ja JHS-179 ja erilaiset fasilitointimenetelmät. Kuvausvälineistä tämä laji tykkää käyttää Visio:ta QPR:ää, BizzDesign:ia sekä Sparxia.

Ratkaisuarkkitehtien laji konseptoi mielellään asiakkaan toiminnan tarpeita ja prosesseja. Heillä on taito kääntää nämä tarpeet ICT- ja /IT-ratkaisuiksi tai -tuotteiksi jahe osaavat myöskin määritellä ne. Heille tunnusomaista lajikieltä ovat KATAKRI- ja- VAHTI-ohjeet, JHS179, TOGAF ja NAF4, Archimate ja EA. Viimeisimpänä on tunnistettavissa omana lajinaan tietoarkkitehdit. Tämä laji viihtyy tietojen ja käsitteiden mallintamisen parissa. Heille ominaista on tuntemus avoimesta datasta, tietojen yhteentoimivuudesta ja tietovarannoista. Tämä laji pyrkii saamaan asiakkaalla jo olemassa olevan ja syntyvän tiedon yhteiseen ymmärrettävään muotoon.

Digitaalisen transformaation konsultti

Nämä lintuauran kärkiyksilöt. Teiden raivaaja kohti digitaalista transformaatiota. Johdon konsultit kuvaavat itseään digitalisaation generalisteiksi. Yleisimmin tällä lajilla on tunnistettavissa usean vuoden kokemus tällä kentällä, mieluiten laaja-alaisesti. He ymmärtävät miten digitalisaatiolla voidaan tukea sekä kasvattaa liiketoimintaa. Tämä ymmärrys voi olla syntynyt erilaisista kehittämistehtävistä/projekteista liiketoiminnan eri tasoilla. He ymmärtävät teknologiaa sekä liiketoimintaa. Yksilöt osaavat laatia tilanneanalyyseja, -kuvauksia ja toimenpide-ehdotuksia digitaalisten transformaatioiden saavuttamiseksi. Heillä katse kaikessa tekemisessään on tulevaisuuteen ja siellä tarvittaviin edellytyksiin.

Agile coachit

Tälle lajille ominaista on intohimoinen suhtautuminen agileen. Yksilöt ovat hyvin tiivis joukko erilaisilla taustoilla. Osaamiseltaan he haluavat joukkoonsa toisia agile coach ammattilaisia. Yksilöiltä on tunnistettavissa agile viitekehyksen vahvaa tietämystä ja tämä teoria ohjaa heidän toimintaansa. Joillain lajin yksilöillä on softakehityksen taustaa, mikä onkin lajin yksi tunnistepiirteistä. Tällaisia ovat myös scrum master- kokemus tai product owner-kokemus. Lajin yksilöt osaavat toimia itsenäisesti agile coacheina tiimeissä ja organisaatioiden muilla tasoilla.

Hankintaosaajat

Tämä laji tuntee julkisen puolen IT-hankinnat. Tuntemus tästä on heille kertynyt nokat savessa hankintoja kilpailutellessa. He tuntevat käytännön kiemurat, mutta samalla he visertävät taidokkaasti hankintalakia.

Vahvuutenamme on monimuotoinen yhteisö, jossa on runsaasti huippuosaamista ja erilaisia yksilöitä, joille haluamme tarjota parhaat mahdollisuudet kehittyä ja kukoistaa, sekä työssä, että sen ulkopuolella. Lue lisää ja liity joukkoon!

Marjo Hämäläinen

Marjo Hämäläinen

Kirjoittaja on merkityksellisestä työelämästä ja vastuullisesta liiketoiminnasta kiinnostunut rekrytoija. Rekrytoinnin generalisti, joka kohtaa ja välittää. Marjon tavoitteena rekrytoijana on tehdä maailmasta onnellisempi paikka tekemällä vastuullisia rekrytointeja sekä löytää oikeita "mätsejä". Goforella Marjo rekrytoi neuvonantokonsultteja digitaalisten muutoshankkeiden pariin laajasti eri rooleihin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Kirjoitin tammikuussa aloituksestani Goforen rekrytointitiimissä ja siihen johtaneesta päätöksentekoketjusta. Koeaikani päättyi toukokuun alussa ja tässä vaiheessa lienee sen tekstin lukeneita kohtaan reilua tehdä pieni välitilinpäätös. Olenko itse maistanut edellisessä tekstissäni tarjoilemaani koiranruokaa?

”Mikä erottaa Goforen muista IT-konsulttifirmoista?”

Pääasiallinen tehtäväni on löytää uusia goforelaisia, joten yllä oleva kysymys esitetään minulle lähes päivittäin. Ja hyvä niin, sillä se on aivan olennainen kysymys. Päällisin puolin näyttäytynemme suurin piirtein samanlaisilta kuin Ite wikin 1998 muuta siellä listattua yritystä. Jos saman kysymyksen esittäisi jokaiselle goforelaiselle, olisi erilaisia vastauksia varmasti yhtä monta kuin vastaajiakin, eli yli 800.

Olennaista onkin tiedostaa ja ymmärtää tekijöitä, jotka yhdistävät kymmenissä eri tehtävissä työskenteleviä ammattilaisiamme, ja peilata näitä tekijöitä omiin prioriteetteihin. Näitä tekijöitä ovat arvomme ja kulttuurimme.

Arvot, jotka näkyvät arjessa

Itselleni organisaation arvot ja niiden toteutuminen arjessa on yksi keskeisimmistä mielekkään työn kriteereistä. Goforelaisten ja Goforesta kiinnostuneiden kanssa keskustellessani olen huomannut, etten ole yksin.

Goforen arvoja ovat tavoite olla kaikille hyvä työpaikka ja ymmärrys siitä, että elämme asiakkaidemme onnistumisesta.

Kaikki se, mitä olen tähän mennessä tehnyt tai nähnyt on ollut kytköksissä jompaan kumpaan tai molempiin arvoihin. Tämä on poikkeuksellista, sillä edelleen arvot jäävät suurimmassa osassa organisaatioista arjesta irralliseksi sanahelinäksi. Yrityskulttuurimme ansiosta olen päässyt tekemään ja näkemään todella paljon siihen nähden, että aloitin vasta äskettäin.

Tasavertaisuus, läpinäkyvyys, luottamus

Goforen työmahdollisuuksista kiinnostuneiden kanssa keskustellessani kerron useimmiten kulttuurimme tiivistyvän tasavertaisuuden, läpinäkyvyyden ja luottamuksen periaatteisiin.

Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaikki Goforea ja toimintaamme koskeva tieto on jokaisen saatavilla, ellei lainsäädäntö tai pörssisäännöt sitä rajoita. Suurimmaksi osaksi ei rajoita. Johtoryhmämuistiot, asiakaspalautteet, henkilöstöpalautteet kaikkine kommentteineen, laskutusasteet, kollegoiden projektit ja osaaminen, käynnissä olevat sisäiset kehitysprojektit jne. ovat kaikki kenen tahansa nähtävillä.

Edellä kuvattu läpinäkyvyys mahdollistaa jokaisen goforelaisen tasavertaisen osallistumisen organisaatiota koskevaan kehittämiseen ja päätöksentekoon. Mikäli asiakasprojektissa tai yleisemmin Goforen toiminnassa on kehitettävää, voi kuka tahansa nostaa havaintonsa keskusteluun ja kuka tahansa voi tähän halutessaan osallistua. Useimmiten keskustelut ovat myös tarkoittaneet konkreettisia tekoja asioiden muuttamiseksi.
Läpinäkyvyys ja tasavertaisuus vaativat toteutuakseen ympärilleen ihmiskäsityksen, jossa luottamus jokaiseen yksilöön on lähtökohta, eikä seuraus puheista, teoista, tuloksista tai yrityksessä vietetystä ajasta.

Mitä tähän mennessä on jäänyt käteen?

Ensimmäisistä viikoista on jäänyt mieleen saatavilla olevan tiedon paljous ja Slackissa todella aktiivisesti jatkuvasti käynnissä olevat keskustelut asiasta ja sen vierestä. Uteliaana ja tiedonjanoisena halusin tietenkin yrittää ottaa haltuun tämän kaiken, ja nopeasti. Huomasin pian sen mahdottomuuden ja aloin opetella itselleni relevantin tiedon suodattamista niistä kanavista, joista sitä näyttäisi eniten tulevan.

Aikaa meni alussa lisäksi laajaan sidosryhmäjoukkoon tutustumiseen ja erilaisiin perehdytyksiin osallistumiseen. Infoähkyn helpotettua seuraava yllätys oli käynnissä olevien kehitysprojektien ja niiden aihioiden määrä. Jälkikäteen tämä on alkanut tuntua ymmärrettävältä.

Kun tuodaan yhteen satoja asiakkaidensa toimintaa työkseen kehittäviä ammattilaisia ja tarjotaan heille työkalut olisi pikemminkin huolestuttavaa jos omasta organisaatiosta ei löytyisi parannettavaa. Kulttuurissamme kehotetaan ihmisiä tarttumaan havaittuihin epäkohtiin sekä kehitysmahdollisuuksiin. Niihin myös tartutaan ja asioihin saadaan muutoksia.

Omalta osaltani olen päässyt uusien goforelaisten rekrytoinnin ohessa osallistumaan mm. rekryprosessiemme kehittämiseen, Goforen työnantajakuvan ja viestintämme kehittämiseen, sekä moneen muuhun. Työni on siis ollut juuri sellainen sillisalaatti jonka toivoin löytävänikin!

Jos Goforen yrityskulttuuri alkoi kiinnostaa sinua tarkemmin, pääset tutustumaan siihen täällä.

Janne Borro

Janne Borro

Kirjoittaja on kestävästä liiketoiminnasta ja 2020-luvun johtamisesta innostuva IT-rekrytoinnin moniottelija – ja tuore goforelainen. 🙂 Goforella Jannen työ keskittyy erityisesti testiautomaatioasiantuntijoiden rekrytointiin ja työnantajakuvan rakentamiseen ohjelmistotestauksen ja -laadunvarmennuksen ammattilaisten parissa.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Nowadays, consumers are conscious. The trend is that people are increasingly buying from companies whose values they appreciate. Being ethical and doing ethical choices is affecting people’s behavior more and more.

But are companies ready for this? Companies should reflect on society and align their business with the change that is happening in the world right now. They should understand that when products and services are being designed, values and ethics should be used in the decision-making. This is something we should think about also in our own work, as designers, developers, specialists, and leaders. Sami is writing in his text that we need to understand the complexities of the impact that digital services have on society. Only then we can use design to minimize the negative impacts and set society-level goals to maximize the positive ones.

This is where company values, ethics and global sustainability goals come into the picture. Good Growth’s model and Design for Everyone toolkit provides concrete actions and tools, so that we can help our clients into the right direction.

Differentiating by being ethical

As Anton describes in his text, Good Growth – three reasons why the younger generations demand sustainability, while older generations are fighting with their guilt. When you look at the markets, doing responsible business is already expected, but being seen as an ethical company is the way to differentiate. Gofore’s brand promise states that we are the pioneers of ethical digital, in this blog post I will present how to make this concrete via a case example.

But what does ‘being ethical’ mean in practice? For me, as a designer I view my projects and my clients from the design perspective.

Here are few points from design perspective, the goals of Design for Everyone:

  • Increasing awareness of ethical decision making
  • Mindset of being ethical – understanding the human side of our business
  • Responsibility as a designer – in the process and in the outcome
  • Doing ethical and inclusive design. Recognizing marginal and diverse groups, as well as biases (we all have those, whether you like it or not)
  • Predicting the future and where society is going – helping our clients to adapt

Customer project example

Few months ago, we started a project with a client, who had some ethical concerns. This was one of our first Good Growth projects, where we used the Good Growth model and the Design for Everyone toolkit. We arranged a workshop with them around values, ethics and sustainability. The aim was to increase the awareness of ethical decision making in product business. We also used the UN’s Sustainable Development Goals in action, I will shortly tell you how. But first some background of why the customer wanted our help.

 

The client works within healthcare with plans on going international. They were pondering whether their product will be used as expected in new unknown market areas or whether it could even be used to cause harm for some groups of people. It can be a bit of a mystery, how business is done in a culture that differs a lot from ours. So, what direction should they take? Is it better to be safe and not scale the business or be brave and hope that everything goes well? How could their company values guide them in doing ethical and sustainable decisions?

Ethical discussions can be challenging, as there often is no clear answer of right or wrong. However, what one can do is to systematically consider the possible risks and the possible positive impact and look at the big picture. We helped the client to facilitate this discussion and bring it into global context. In our client’s case another important aspect was that they want to be a purpose driven company, they want their employees to get motivated by this.

United Nation’s Sustainable Development Goals in action

When doing Good Growth projects, one approach is to look into ´making an impact’ in the light of the United Nations Sustainable development goals. These 17 goals are universal and aimed at achieving a better and more sustainable future for all. They address the global challenges. They are dealing with issues such as inequality, extreme poverty and environmental catastrophes. This is the standard that companies are already measured by.

Our Design for Everyone toolkit gives practical tools to address these questions. The SDGs should guide the work of governments and companies, globally. But they can also guide our work, when we want to design and develop sustainable services and products. Some companies are already using the SDGs and they have selected their goals for their future and for example listed them on their websites. But there are also many smaller or medium-sized companies, also within our clients, who have not thought about SDGs or ethics in decision making. When we come across client’s who have not thought about this at all, maybe we are the ones who should be asking these questions?

Now, let’s go back to the client case. We had around 10 participants from different roles attending the workshop. The first part of the agenda was about ethical design and the values of the client and the second part was about expanding their thinking into the global context – there we used SDGs to help in the evaluation.

The participants were asked to look at the SDGs and think about their product’s societal impact. They selected 6 goals out of 17: goal 3 Good health and well-being, goal 4 Quality education, goal 8 Decent work and economic growth, goal 9 Industry innovation and infrastructure, goal 16 Peace, justice and strong institutions and goal 17 Partnerships for the goals. Everyone voted for the goals individually, they could select as many as they wanted.

After the goals were selected, we took also Good Growth lenses along: people, business and nature. The participants were asked to write down the impact or consequences the selected SDGs would have within these lenses. This led us to a more in-depth discussion about what this means when going international to new market areas. The SDGs worked pretty well as a reference point, and as the UN is behind them, they are credible as well.

So, what was the outcome of this workshop? And what was the value for us? For the client this was a discussion starter first of all, the aim was to increase the awareness of ethics, values and societal impact. Also, for the employees to find motivation to thrive, through the purpose of the company. For us, the Good Growth team, this was a great opportunity to try out the Design for Everyone methods in practice and gain experience. Now we can iterate our tools to work even better in the next projects. And now it is also easier to tell about Good Growth projects to you all, with a real reference case.

Do you think your company could need a workshop like this? Please contact our team and we would be happy to help out!

This is the fourth blog text of Good Growth’s Design for Everyone series, make sure to read also Anton’s blog post Resetting the role of Design, Sami’s recent blog post about designing with a societal state of mind and Michelle’s blog post Grounding digitalization in sustainable development – I’m in! Are you?

Suvi Leander

Suvi Leander

Suvi works as a Senior Service Designer and User Researcher at Gofore, currently developing tools for ethical design for the Good Growth framework. Suvi has over 15 years of experience in service design in both the public and private sectors, from industry to product business. International user research, creating inclusive service concepts, sustainability, and ethical design is close to Suvi’s heart. Sources of inspiration come from music, books, food & wine and exploring new cultures.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

My path into an IT consulting company has maybe not been the most traditional, but that just means I’ve experienced a lot on the way. Reducing inequalities has been the guiding light throughout my career and that is what brought me to Gofore too.

Gofore’s brand promise of creating an ethical digital world and the Good Growth business model makes Gofore a pioneer among digitalization consultancies and I wanted to be a part of that!

My diverse and international work experience have ingrained sustainable development and a human rights-based approach in me and my way of work. In 2016 I first got introduced to human-centered design through becoming an innovation focal point at the United Nations Population Fund (UNFPA). The human-centered design was selected as the framework for innovation activities in the organization and my role included driving innovation culture and designing innovation projects.

After that experience, design thinking has followed me everywhere I’ve gone: from co-creating, the Health Buddy program at the Finnish HIV Foundation to my MBA studies, leading the Digital Wellbeing Sprint at Laurea University of Applied Science, currently writing my thesis on inclusive design and most recently starting as a service designer at Gofore.

So how does my passion for reducing inequalities and my work at Gofore go hand in hand, you might ask? 

In brief, the Good Growth business model views the future of business through the lenses of People, Nature and Business and the “Design for Everyone” approach acts as a concrete tool for working towards the promise of the SDGs to leave no one behind. With this approach, Gofore combines my passions for equality, human-centered design, and digitalization and that’s why Gofore is the right place for me.

“To get digitalization right”

I’m very excited to be a part of shaping the thinking around ethical/sustainable/inclusive design and I’m looking forward to becoming an expert in designing services incorporating these values. In the future I’d like to work on more customer projects incorporating social and environmental sustainability in the design of digital services.

One of the biggest challenges of our time is to get digitalization right, in a sustainable way. If we fail, we risk a number of negative consequences, such as a growing digital divide, further environmental degradation and increasing economic and social inequalities both between countries and within countries.

Can you really afford not to do it in a sustainable way?

We have the trillion-dollar chance now to do digitalization right. In this context, what I mean by ”right” is so that everyone has a chance to participate and no one is left behind. If we fail, we might unwittingly create an even more unequal world where digital services only serve some of us. There’s already plenty of examples where AI-based products and services have adopted bias and only work for some people, leaving large parts of the population (and possible customer base) outside. Sami Vihavainen brought up several examples in his recent blog, go check it out.

Notice how I said we have a trillion-dollar chance? The wording was very deliberate. Grounding digitalization in the sustainability framework is not just the right thing to do, but it’s also the profitable thing to do. All 193 countries have committed to the SDGs and they have also recognized that the goals cannot be reached without the private sector. This means that there are great business opportunities connected to realizing the SDGs. Several estimates value the possibilities in the trillions and the Business and Sustainable Development Commission estimates the SDGs bringing 12 trillion dollars’ worth of business opportunities by 2030.1

So here’s a question for all organizations embarking on the journey of digitalization: Can you really afford not to do it in a sustainable way, for people, the planet, and prosperity?

This is the third blog post in the Good Growth Design for Everyone series. If you thought this was interesting, go read Anton’s post Resetting the role of Design and Sami’s post “Autoplay, let me sleep” – How can we design to help societies thrive?  And keep an eye out for one more text by Suvi before the holidays!

Reference:

Elkington, J., Roberts, R. 2017. Sustainability: A $12 Trillion a Year Market by 2030. The European Business Review. Available at: https://www.europeanbusinessreview.com/sustainability-a-12-trillion-a-year-market-by-2030/  [Accessed 18.6.2021]

Michelle Sahal Estime

Michelle Sahal Estime

Michelle works at Gofore as a Service Designer. Throughout her career, she has focused on reducing inequalities working at the UN, in NGOs and academia. In recent years it has led her on the path of digitalization, service design and user-centric design and she is particularly passionate about ethical and inclusive design. On her free-time Michelle likes movies, gardening and spending time with her family and friends.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Hankinnoilla parempi arki

Käytettävyyden arviointi osana järjestelmäkilpailutusta parantaa työntekijäkokemusta.

Tietojärjestelmät ovat tietotyöläisen työkaluja, joiden käyttö on parhaimmillaanmiellyttävää, tehokasta ja vaikuttavaa. Arjen keskusteluissa esiin nousevat kuitenkin useammin tuskailut, kuin riemunkiljahdukset. Olisiko voitu hankkia parempi järjestelmä? Käytettävyysarviointiin osallistumalla työntekijät organisaation eri tasoilla pääsevät vaikuttamaan julkiseen hankintaprosessiin ja tutustumaan tulevaan työvälineeseensä ennen hankintapäätöstä. Osallistuminen sitouttaa, hallitsee odotuksia ja valmistaa muutokseen.

Ihmislähtöisyys julkisissa hankinnoissa

Julkisia hankintoja ohjaa hankintalaki, jonka tavoitteena on tehokas julkisten varojen käyttö, laadukkaat, innovatiiviset ja kestävät hankinnat sekä tasapuoliset mahdollisuudet yrityksille ja yhteisöille tarjota tuotteita, palveluja tai urakoita julkisissa tarjouskilpailuissa. Hankintayksiköiden tulee järjestää tietyt kynnysarvot ylittäville hankinnoille tarjouskilpailut hankintalain periaatteita noudattaen eli syrjimättä, tasapuolisesti, avoimesti ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. 1). Tietojärjestelmien kustannusten vuoksi niiden hankinta on lähes poikkeuksetta hankintalainsäädännön mukaisen kynnysrajan ylittävä kilpailutus.

Erilaiset konsultointi- ja neuvontapalvelut tukevat ja auttavat julkisten toimijoiden hankintayksiköitä kilpailuttamaan vaativiakin tietojärjestelmäkokonaisuuksia. Näistä SaaS-palveluina hankittavat asiantuntijajärjestelmät, kuten talous- ja HR-järjestelmät sekä asianhallintajärjestelmät, ovat esimerkkejä ratkaisuista, jotka koskettavat laajaa ja monimuotoista työntekijöiden joukkoa. Työntekijöiden tehtävänkuva ja henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten osaaminen ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat siihen, kuinka järjestelmää käytetään ja millaista käyttökokemusta siltä odotetaan.

Jos odotuksia ei huomioida, voi edessä olla tyytymättömyyttä tai jopa puhdastavastarintaa tulevaa työvälinettä kohtaan. Kallein järjestelmä on käyttämättä jäänyt järjestelmä ja siksi organisaatioilla ei ole varaa unohtaa sen käyttökokemusta.

Työntekijäkokemuksen merkitys

Organisaatioissa puhutaan enenevissä määrin työntekijäkokemuksesta ja sen tuomasta kilpailuedusta. Sitoutuneet ja hyvinvoivat työntekijät nähdään organisaatioiden menestystekijöinä, ovathan he avainasemassa erinomaisen asiakaskokemuksen tuottamisessa. Jo vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen 2) mukaan organisaatioilla, joissa johdetaan työntekijäkokemusta, on pienempi vaihtuvuus, 20 % tehokkaammat ja tuottavammat työntekijät, pienemmät kulut ja tyytyväisemmät asiakkaat. Näissä organisaatioissa työntekijät kokevat merkityksellisyyden ja turvallisuuden tunnetta, joka on edellytyksenä luovuudelle, ongelmanratkaisulle ja organisaatiota eteenpäin vieville innovaatioille.

Työvälineiden merkitys työntekijäkokemukseen on tekemiemme tarvekartoitusten perusteella merkittävä. Hitaat, paljon koulutusta ja uudelleen opettelua vaativat epäintuitiiviset järjestelmät aiheuttavat hammasten kiristystä, pakottavat keksimään kiertoreittejä rutiinitehtävien tekemiseen, lisäävät manuaalisia työvaiheita ja altistavat virheille. Arki tuntuu hankalalta, eivätkä järjestelmät tunnu palvelevan työntekijää tai tehtävää.

Ei ole elo pelkkää ruusuilla tanssimista heilläkään, jotka työkseen hankkivat järjestelmiä. Sopivan järjestelmän kilpailuttaminen on tasapainoilua tavoitteiden, hinnan, laadun ja vaatimusten välillä: voittava tarjous valitaan niistä ratkaisuista, joita on hyväksytysti tarjottu juuri kyseiseen kilpailutukseen. Joskus hinta tai jokin toiminnallinen tai tekninen vaatimus voi sulkea pois tarjoajan, jonka järjestelmä olisi ollut helpoin tai miellyttävin käyttää. Tämä ei läheskään aina näy työntekijälle, joka lopputuloksen kanssa painiskelee. Siksi on tärkeää huomioida eri työntekijöiden tarpeet jo aikaisessa vaiheessa. Tällöin hankinnan rajaaminen ja vaikeatkin päätökset ovat helpompi tehdä.

Käyttötapaustutkimus antaa suunnan arvioinnille

Tarpeiden ymmärtämistä auttaa hankintaan sopivan laajuinen tarvekartoitusvaihe, jossa laadullisen ja määrällisen tutkimusdatan avulla analysoidaan, miten käyttäjät töitään tekevät ja mitä he odottavat ja tarvitsevat hankittavalta järjestelmältä. Kartoitusvaiheessa tunnistetaan tulevan järjestelmän merkittävimmät käyttäjäryhmät, olennaisimmat käyttötapaukset ja tärkeimmät toiminnallisuudet. Tällä varmistetaan, että hankittava järjestelmä vastaa aitoon tarpeeseen ja tuo lisäarvoa organisaation toimintamalleihin ja prosesseihin.

Käyttötapaukset ovat usein vain rajattu otos kaikesta siitä, mitä järjestelmällä tullaan tekemään. Käyttötapausten valintaan vaikuttaa moni näkökulma. Halutaanko tuoda esiin toiminnot, jotka toistuvat useita kertoja päivässä vai kenties sellaiset erityistapaukset, joissa mahdolliset käytettävyyspuutteet aiheuttaisivat todellisia vaaratilanteita? Tyypillisesti käyttötapauksiksi valikoituvat sellaiset tapaukset, jotka kuvastavat järjestelmän suurimmalle käyttäjäkunnalle keskeisiä tapahtumien kulkuja, joiden halutaan sujuvan mahdollisimman tehokkaasti, miellyttävästi ja vaikuttavasti valtaosalle käyttäjistä.

Käyttötapausten valintaan vaikuttaa myös se, millaista vaikuttavuutta järjestelmällä tavoitellaan. Tämän määrittelyn tulisi olla yksi ensimmäisiä askeleita hankinnan valmistelussa ja se osoittaa liiketoiminnan strategiset suuntaviivat hankinnalle. Vaikuttava käytettävyys vähentää parhaimmillaan rutiinitehtäviin käytettävää aikaa, opettelun tarvetta ja ”hukan” kuten turhien työvaiheiden määrää, vapauttaen enemmän aikaa työntekijän ydintehtävän tekemiseen.

Käytettävyysarvioinnin malli Goforella

Muutama vuosi sitten aloimme palvelumuotoilijoiden, käytettävyys- ja hankinta-asiantuntijoiden kesken kehittää käytettävyysarvioinnin mallia, joka perustuu käytettävyysasiantuntija Jacob Nielsenin käytettävyyden määritelmään ja ISO 9241-11:2018 -standardiin. Standardi määrittelee käytettävyyden seuraavasti: “Se vaikuttavuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, jolla tietyt määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyssä ympäristössä” 3). Käytettävyydellä (engl. usability) tarkoitetaan siis kuinka hyvin jonkin järjestelmän, tuotteen tai palvelun toimintoja voidaan käyttää haluttuun tarkoitukseen. Halusimme luoda mallin, jolla saisimme vastaukset tähän kysymykseen jo ennen hankintapäätöstä. Erityisesti valmisjärjestelmien kohdalla tämä onnistuuerinomaisesti. Käytettävyysarvioinnilla saadaan käytettävyyden tilannekuva arviointihetkellä; tarkoituksena ei ole muuttaa hankittavaa järjestelmää tai tuottaa syötteitä kehitysjonoon.

Mallimme mukailee ryhmäläpikäyntimenetelmää. Käytettävyysasiantuntijat, käyttäjät ja hankinnan asiantuntijat kokoontuvat käytettävyysarviointitilaisuuteen, jossa he arvioivat tarjoajan esittelemää järjestelmää sitä havainnoimalla ja itse käyttämällä. Osallistavan käytettävyysarvioinnin avulla eri käyttäjäryhmien ymmärrys omasta toimintaympäristöstään ja käyttötilanteistaan saadaan huomioitua osana arviointia.

Käyttäjistä arviointitilaisuuteen

Käyttäjät voivat olla mitä vain järjestelmän käyttäjiä päivittäin käyttävistä satunnaisiin, pääkäyttäjistä loppukäyttäjiin. Arvioijien valinnassa tärkeää on, että he arjessaan suorittavat tai suorittaisivat valittuja käyttötapauksia järjestelmällä. Käyttäjien ei tarvitse olla käytettävyyden tai tietojärjestelmien ammattilaisia – ”maallikoiden” kokemukset tuovat usein kiinnostavimmat tulokset, joille järjestelmien parissa työskentelevät asiantuntijat voivat sokeutua.

Käyttäjät opastetaan käytettävyyden arviointiin ennen tilaisuutta, mutta silti käytettävyyden asiantuntija on prosessissa paikallaan. Arviointitilaisuus on intensiivinen ja tiukkaa keskittymistä vaativa tilaisuus, jonka tuloksilla on merkittävä rooli hankinnassa ja laatupisteytyksessä. Käytettävyysasiantuntija auttaa tunnistamaan arvioista ja perusteluista käytettävyyden havainnot ja pystyy yhdessä hankinnan asiantuntijoiden kanssa varmistamaan, että arviot annetaan oikeista asioista.

Aikaisemmin luodut käyttötapaukset toimivat arviointitilaisuudessa tehtävänantona. Käytettävyysasiantuntija ja arvioijat arvioivat, kuinka hyvin arvioitavat kriteerit toteutuvat heidän suorittaessaan käyttötapausta itsenäisesti järjestelmää käyttämällä tai havainnoimalla. Tilaisuuden päätteeksi tarjoajaa kiitetään ja arvioijat kokoontuvat loppuyhteenvetokeskusteluun.

Käytettävyysarvioinnin vaikuttavuus

Viime aikoina käytettävyysarviointi on ollut se tarjousten laatuarvioinnin osa, joka on tuonut kilpailua ratkaisevia, merkittäviä eroja eri tarjoajien välille. Osallisuutta tukeva malli on saanut kehuja sekä asiakkaiden että käyttäjien puolelta. Vaikka käytettävyysarvioinnin valmistelu ja toteuttaminen on työläämpi kokonaisuus kuin esimerkiksi asiantuntijan tekemä heuristinen arviointi tai loppukäyttäjille esittelyn jälkeen suunnattu SUS-kysely, on käytettävyyden arvioinnin merkitys hankinnalle koettu suureksi. Sen ehdottomia valtteja on tavoite tuoda subjektiiviselle aiheelle mitattavia ja luotettavia arvoja, mahdollisuus todentaa järjestelmien käytettävyyttä ja sen vaikutukset työntekijäkokemukseen.

Osallistuminen arviointitilaisuuteen sitouttaa työntekijöitä tulevaan järjestelmään. Osallistuminen arviointiin hallitsee odotuksia ja tuo perspektiiviä sille, mitä järjestelmiä markkinoilla on juuri kyseisen organisaation tarpeisiin tarjolla. Luonnollinen muutosvastarinta vähenee, kun joku kollegoista on päässyt kokeilemaan tarjottuja järjestelmiä ja kertoo hankintapäätöksen jälkeen kokemuksistaan. Arviointiin osallistumista on kuvailtu merkityksellisenä: myös minun ääneni tuli kuuluviin, myös minun kokemustani arvostettiin.

Malli on elänyt muutaman elinvuotensa aikana jo useamman iteraation ja taipunut moniin tilanteisiin. Sen avulla on opittu lisää muun muassa aistirajoitteiden vaikutuksesta järjestelmien käyttökokemukseen ja siitä on muuntunut kokonaan virtuaalinen versio koronakevään digiloikan myötä. Meidän näkemyksemme on, että käytettävyyden arviointi osana julkisia hankintoja on tullut jäädäkseen ja jatkamme mallin kehitystyötä ylpeydellä. Vaikka asiantuntijajärjestelmissä on vaikea saavuttaa samaa käytettävyyden tasoa, kuin kevyissä, kuluttajille suunnatuissa ratkaisuissa, olemme nähneet hienoja panostuksia aiheeseen ja haluamme kannustaa käyttökokemuksen huomioivaan kehitystyöhön. Nyt esitelty tapa pohjustaa inhimillistä ja kestävää digitaalista tulevaisuutta, jota haluamme omalta osaltamme olla rakentamassa.

Lähteet:

1: Valtion hankintakäsikirja 2017: Osa I Valtion hankintojen johtaminen ja johdanto julkisiin hankintoihin, http://vm.fi/documents/10623/2291459/K%C3%A4sikirja+Osa+I+Hank+johtaminen+20170320_final.pdf
2: The employee experience: Culture, engagement, and beyond, J. Flynn, A.H. Mazor, 2017, https://www2.deloitte.com/us/en/insights/focus/human-capital-trends/2017/improving-the-employee-experience-culture-engagement.html
3: Nielsen, J. 2012. https://www.nngroup.com/articles/usability-101-introduction-to-usability

Laura Virkki

Laura Virkki

Laura toimii palvelumuotoilijana Goforen digitaalisen muutoksen neuvonantopalveluissa. Lauran erikoisosaamista on muotoilun menetelmien hyödyntäminen toimintamallien ja prosessien kehittämisessä, aina tarvekartoituksista kokeilemalla oppimiseen sekä käytettävyyden ja saavutettavuuden varmistamiseen hankinnoissa.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Amazon’s recruiting algorithm favoured male applicants over female ones. Facebook’s news feed algorithm persuades users to read news that it thinks interests them. The Suomi.fi service creates a digital channel for users to interact with public organizations, and Netflix gives people easy access to an almost unlimited archive of films to watch after a hard day of work. These examples show how digital services can shape decisions on who gets employment, what information people are exposed to, how they take part in civic duties, and how they spend their leisure time.

I have recently been discussing the large-scale impact of our work, designing and developing digital services, with my colleagues at Gofore. Here, I’ll share two viewpoints.

  1. Treating digital artifacts as participants in our society can teach us to see how they shape its workings and impact how people in society behave.
  2. We need to systematically understand the complexities of the impact that digital services have on society. This way we can use design for minimizing the negative impacts and setting society-level goals to maximize the positive ones.

Treating digital services as participants in our society

Digital services shape our societies partly based on the values that drive their design. The main purpose of digitalization is often to make things more efficient, easy, pleasant, and safe. These can be great values to drive design. We all know how convenient it is to order an Uber or get food via Wolt. However, when we take a deeper look—for example, at the value of convenience—we can see that it might have unintended and unsustainable consequences in the long run and on a large scale. Uber, for example, can be convenient for its primary user (the passenger), but at the same time creates a loss of security, stability, and safety nets for other stakeholders, such as freelance Uber drivers or licensed NYC taxi drivers. In the case of Netflix, one can argue that it is not good on a societal level that the autoplay function conveniently starts the next episode automatically; farewell good night’s sleep, hello next episode of The Crown, and morning fatigue.

The idea of technology actively shaping society has been discussed for example in academia. Treating technology as an actor working as a network with humans was presented by sociologist Bruno Latour [1]. The impact of values on the design of technology is deeply discussed in a myriad of books and articles [2]. However, I think we still lack in taking that into practice in the context of creating today’s digital services.

One often-used pre-digital-era example about the effect of values in design is a construction project in NYC: the city planner at the time, Robert Moses, constructed highway overpasses so low that they prevented (and still prevent) tall vehicles such as public transportation buses from using the highway without hitting the bridge. This design stopped people who rode the bus from accessing certain beaches.

In practice, this meant people with lower socio-economic status: poor people and minorities. The design decision has been said to be deliberate due to Moses’ racist values [3]. Others have argued that the design decision was related to money, norms and building practices of the time (before and around the mid-20th century) [4]. Whether the reasons were racist values or a narrow-sighted design process, it’s clear that the impact of the design on society was very significant.


I had the opportunity to drive under the famously low overpasses while living in NYC.

How can we design to help societies thrive?

As stated, technologies such as digital services or a concrete bridge can have a significant impact. However, I see that technology does not solely have the power to shape people’s actions. Instead, people are in an active role in shaping technologies into directions where they support people’s and societies’ actual needs and goals. Next, I’ll raise two points that I see as steps forward in designing digital services to help societies thrive:

1. Educating people about the impact of digital services, and
2. Designing digital services with a societal state of mind.

Related to the first point, education is a fundamental tool to share knowledge and give perspective about the world around us. Doing so increases people’s capabilities to change the world into something better. We increasingly support our clients by educating them that technology is not an island, but as mentioned, can contain design decisions that significantly impact society. Participants have perceived this kind of education as motivational, as it shows them the broader meaning of their own projects and product-level work. It also enables people and organizations to position themselves in the bigger picture of how societies are shaped through technology and how they are part of that continuous process.

Let us look at the second point next: design with a societal state of mind. Projects in which new software and digital services are designed are often purposely focused. Questions like “What is the MVP of this service?” or “Who are the primary users and what are their needs?” can be important. However, such questions give us a narrow view and might take us to paths that have negative implications on the societal level. For example, “Move fast and break things,” the mantra of Silicon Valley, affects us all, but does not consider the societal consequences. Also, traditional user-centered design mainly focuses on fulfilling the pragmatic and hedonic goals of primary user groups and aligning those with the service provider’s business goals to make a profit.

One way that we have facilitated our design and helped our clients get into the societal state of mind is using broad, well-known frameworks such as the UN’s sustainable development goals (SDGs). We systematically review how specific projects could contribute to some of the SDGs such as quality of education or reduced inequalities. This can help connect even a small project to a broader context and set goals based on that.

We are here to help societies thrive

In this text, I raised points that I believe are important steps forward in designing digital services that can help societies thrive. The points arose from our recent initiatives at Gofore: our Code of Ethics booklet, which guides us on “How to Be a Human at Gofore” [5]; and the business model we call the Good Growth. The model gives our clients tools to view designing digital business and artifacts more holistically and sustainably. It utilizes design for everyone practices that take societal and inclusive dimensions into account (more about Good Growth e.g. in our earlier post and Resetting the Role of Design by Anton Schubert [6] [7] ).

Overall, at Gofore we are motivated and in a pole position to work toward design practices that are increasingly holistic, inclusive, ethical, and take sustainability into account.

 

References

  1. Latour, B., 2007. Reassembling the social – An introduction to Actor-Network Theory. Oxford University Press.
  2. Friedman, B., Hendry, D., 2019. Value Sensitive Design. The MIT Press.
  3. Caro, R., 1975. Power Broker. Random House USA
  4. Bloomberg City Lab, 2017. Robert Moses and His Racist Parkway, Explained. Available at: https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-07-09/robert-moses-and-his-racist-parkway-explained [Accessed 31.5.2021]
  5. Gofore, 2020. Code of Ethics. Available at: https://gofore.com/code-of-ethics/
  6. Schubert, A. 2020. Gofore. Good Growth – 3 Reasons Why. Available at: https://gofore.com/good-growth-3-reasons-why/
  7. Schubert, A. 2021. Gofore. Reseting the Role of Design. Available at: https://gofore.com/resetting-the-role-of-design/
Sami Vihavainen

Sami Vihavainen

Sami has over 15 years of experience in understanding and designing interactions between people and technology. He has worked in myriad of contexts and roles in both academic and business environments. Sami’s objective is to design technologies and services that increase people’s and societies’ wellbeing. He sees that through the increasing role of digitalization and AI in both everyday life and solving of global challenges, it is ever more important to take the society level goals, ethics and sustainability into account in design. At Gofore Sami works in the role of Principal Designer. Otherwise, he currently concentrates on learning piano, catching Pokemons, and planning post-pandemic life with his wife and two kids.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

What is communication? What it means to me might not have the same meaning for you. Do our values, culture, behaviour, emotions have some effect on our way of communicating and interacting? What is the role of spoken language and body language within communication and interaction?

I work as a project leader in IT projects. Often the role is called project manager, but leader describes the role better since projects and people in projects need to be lead not only managed. Leading a project includes managing the project tasks of course – but a big part of the job includes interaction with people.

Common understanding

To have a common understanding, here is how I understand these terms interaction and communication.

Interaction:

  • is being in contact with the environment and with other people.
  • is conscious or unconscious.
  • is being present.
  • is listening.
  • calls for emotional awareness.
  • includes communication.

As you can see, communication is part of interaction to me. There are two areas of communication, goal-oriented communication to other people and nonverbal communication.

Goal-oriented communication is words, both spoken and written, and it is conscious. Nonverbal communication (Nonverbal Communication and Body Language, 2020) is most often instinctive. It is formed by multiple ways like body language, tone of voice, the way we listen, how we touch and what is our space, and how we take it. Body language means for example gestures, body posture and movement, facial expressions, and eye contact. This means that communication is not just words but deeds.

Communication at work

I have experienced the importance of communication in my work. For example, the outcome of a root cause analysis is a piece of good evidence. Root cause analysis is often done if something has gone wrong in a project. This is an analysis to find out what was the real reason for what happened. We do this analysis to learn and to be able to prevent the same thing from happening next time and later in the future.

Based on my experience, approximately 80% of all mistakes in projects have happened because someone has thought or assumed something wrong. Therefore, I dare to claim that 80 % of the root causes have been communication-related, lack of communication, or misleading communication. This is no surprise if we think of Wiio’s law, the law that describes it all about how difficult communication really is, it states that “Communication usually fails, except by accident” (Wiion lait – ja vähän muidenkin, 1978).

Easy to fix? Not at all. It might be if the machines were doing the communication, but because it is we human beings, it gets a bit more difficult. A human being is a complicated creature.

To make us communicate we need to be motivated to communicate.

To make us be motivated to communicate we need to be dedicated to the work that needs communication.

To make us dedicated we need to understand what is in it for each of us. There needs to be trusted for letting us make the decisions and take responsibility. There needs to be an open and honest environment, so that we have psychological security, and the work needs to be consistent with our own values.

To make this all happen we need a lot of active positive interaction between people! We need to be present and focus, listen and receive all types of communication, also the nonverbal communication such as body language.

Communication at Gofore 🧡

I became Goforean beginning of March 2021, and I was more than interested to find out how things related to the topic are done here. What I have experienced is that people at Gofore know how to communicate and interact, and more than knowing they also do so <3. Here are some reasons why I think so.

I felt and still feel more than welcome. I had a nice surprise phone call on the Friday before starting, Turku office Lead Eero called me just to remind me that I will become a Goforean the following Monday and to wish me welcome! 😀

I feel that I am part of Gofore Crew (and many other different groups as well). During my first month I had the following events related to communication and interaction:

  • 6 onboarding meetings with different contents about the story of Gofore, our values, our mission, our strategy, our diversity, our culture, our code of ethics, expectations of Gofore Crew, well-being, Gofore handbook, daring, clubs, this list goes on.
  • 4 “How are you doing” phone calls.
  • 24 “Welcome to the crew”- messages from acquaintances and strangers
  • 10 Coffee and weekly encounters
  • 1 personal Introduction text with pictures written by me
  • 4 afterwork events:
  • Massage supported by Gofore
  • Online board game
  • Amos Rex: Egyptian brilliance, remote guidance
  • Remote cooking with colleagues and Harri Syrjänen
  • 16 Slack channels (picked out by me out of hundreds)

There are a lot of interesting Slack channels and conversations. The conversions are very open, and I feel that there is a lot of trust among the discussions, since people are asking questions, asking for help, sharing opinions, giving good tips, agreeing, disagreeing, and thinking together – communicating in a way that I have not seen before in work life.

I have almost forgotten the Covid-19 since I have felt that I am in the same room with people – people use videos during the online meetings, they are present, there is interaction, I am able to see them and their nonverbal communication! This means a lot to me, and I think is also one big reason for not feeling alone, when starting in a new company during a remote work situation.

Gofore is growing and this is also visible with the different company cultures that are present. I find it interesting to see how things are solved and how the culture is changing and growing to keep the Gofore values present. I just received the Gofore culture booklet in our old-fashioned mailbox with a chocolate bar that I will enjoy while reading the booklet.

My top list to remember about communication

  1. There is always interaction when there are two or more people involved.
  2. We all communicate, whether we want it or not. We should focus on what we communicate and how!
  3. Rule number one in project communication is “Never assume anything”.
  4. We shall make sure there is a common understanding about the topic under work.
  5. Listening to others is also a form of communication.
  6. Not saying anything is also communication.
  7. Communication and interaction are the keys to success.
  8. People at Gofore have good communication skills that are supported by the Gofore culture.

How do you understand communication and interaction? Do we share the same understanding of the subject in question? Would you like to hear more about my experience with project leadership, or experiences here at Gofore? I’m happy to communicate with you!

Marianne Rantanen

Marianne Rantanen

Marianne is an experienced Project Leader who has attained strong knowledge and skills through practice in over twenty years. One of her strengths is the ability to work and communicate with different people, in many different environments and corporate cultures. To be able to get people involved, motivate them, communicate openly and take their values into account are practices that over the years have turned out to be the key factors to achieve the desired results and goals.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Organisaation asiakasymmärrystä kasvatetaan systemaattisesti tutkimalla ja testaamalla.

Esimerkiksi kehityshankkeissa tämä tarkoittaa, että asiakasymmärrystä kerätään läpi koko prosessin, kehitetään sitten uutta tai olemassa olevaa palvelua. Keräämisen keinot ja tavoitteet vaihtelevat matkan varrella tarpeiden mukaan. Lisäksi rajaavina tekijöinä toimivat budjetti, resurssit ja aika.

Miten siis olisi hyvä lähteä liikkeelle?

Ensin katsotaan uteliaasti eri suuntiin. Tutkiminen on tällöin luonteeltaan etsimistä, avoimin mielin havainnoidaan ns. lapsen silmin, varotaan olettamasta asioita, ja annetaan näin mahdollisuus yllätyksille tekemällä tutusta tuntematonta ja tuntemattomasta tuttua.

Tämä alun sumuinen, fuzzy front endiksi kutsuttu vaihe on tärkeä, jotta olemme varmasti ratkaisemassa oikeaa ongelmaa tai tyydyttämässä kriittistä tarvetta, mikä on olemassa laajemmin. Näin varmistetaan osaltaan, että palvelusta ollaan valmiita maksamaan, jos kyseessä on maksullinen palvelu tai julkisena palveluna se hyödyttää lukuisia ihmisiä, jos kyse on kansalaispalvelusta. Jos kyseessä on organisaatioiden välinen palvelu ei määrä ole välttämättä oikea mittari. Siksi tuleekin ymmärtää miten asiakkaat mittaavat palvelun onnistumisen.

Tämä on erityisen tärkeä muistaa myös silloin, kun teillä jo on idea mitä haluatte toteuttaa, olette mahdollisesti saaneet jopa signaalin kentältä, että tarvetta idealle olisi. Vaarana kuitenkin on, että aletaankin ratkaista väärää ongelmaa. Onkin tärkeää ensin pysähtyä ja astua potentiaalisen asiakkaan kenkiin ja katsoa maailmaa hänen silmin.

Ennenkuin hypätään kunnolla tutkimaan on hyvä kerätä olemassa oleva tieto ja keskustella organisaation avainhenkilöiden kanssa, jotka liittyvät kehitettävään asiaan.

Aluksi tehdäänkin niin sanottua pöytälaatikkotutkimusta eli tarkastellaan kevyesti olemassa olevaa tietoa kuten asiakastutkimuksia, palautekyselyitä, kvantitatiivista numeerista dataa, tilastoja esim. kävijämääristä sekä analysoidaan verkossa olevaa uusinta tietoa aiheesta ja esimerkiksi siihen liittyvistä ilmiöistä, trendeistä ja mahdollisista heikoista signaaleista.

Olemassa olevaan tietoon on hyvä suhtautua aina varauksella, sillä emme aina tiedä miten tieto on kerätty ja mitä tavoitteita keräämisellä on ollut. Esimerkiksi aiemmat laadulliset tutkimukset eivät aina sovi suoraan tiedon lähteiksi kehitettäessä palveluita eri kontekstiin.

Pöytälaatikkotutkimus antaa meille ymmärrystä siitä mitä tietoa tarvitaan lisää eli mitä primääristä ensisijaista tutkimusta tulisi tehdä niin kontekstista kuin eri sidosryhmistä.

Tässä yhteydessä pyrimme ymmärtämään organisaation nykyistä ekosysteemiä ja toimintaympäristössä vaikuttavia muutostekijöitä, joita ovat poliittiset, ekologiset, ekonomiset, kulttuuriset ja teknologiset tekijät. Voimme tutustua myös tavoitteista riippuen esimerkiksi korvaaviin ja vaihtoehtoisiin palveluihin verkostossa. Nämä kaikki tekijät tuovat prosessiin sekä mahdollisuuksia että rajoitteita. Tässä voidaan hyödyntää sidosryhmä-, konteksti- ja ekosysteemikarttoja.

Jotta ymmärretään potentiaalisten sidosryhmien tarpeita, tavoitteita, toimintoja, käyttäytymistä ja kokemuksia heidän maailmassaan ja vaihtuvissa konteksteissa on tehtävä laadullista tutkimusta, kuten havainnointia etnografisin keinoin ja syvähaastatteluita osallistavin tehtävin kontekstissa.

Tietoa tulee kerätä eri sidosryhmistä, kuten henkilöstöstä, nykyisistä asiakkaista, yhteistyökumppaneista – unohtamatta sidosryhmiä, jotka eivät ole vielä organisaation asiakkaita tai ovat lopettaneet asiakkuuden. Tässä kohtaa voidaan hyödyntää muotoilussa käytettyjä työkaluja löydösten näkyväksi tekemiseen kuten asiakasprofiilia, empatiakarttaa, kokemuskarttoja, polkuja ja blueprintiä.

Tällä tavoin tietoa keräämällä, analysoimalla ja yhdistämällä löydetään vähitellen oikea ongelma kontekstissa tai systeeminen ongelma, johon haluamme löytää ratkaisun tai ratkaisut.

Kaikki kerättävä tarpeellinen tieto tehdään näkyväksi visuaalisesti, niin että kaikki sidosryhmät mitkä osallistuvat kehittämiseen ovat kartalla ja puhuvat samaa “kieltä“. Näin vältytään myös loputtomilta blah, blah, blah palavereilta, joissa ei edistystä tapahdu.

Näkemyksemme kirkastuu matkan varrella, kun oivallamme lisää, saamme uutta tietoa ja yhdistämme tietoa uudelleen. Näemme mahdollisuuksia niin havaituista haasteista kuin nykyisistä hyödyistäkin.
Myöhemmin kun ajatuksemme on jo ratkaisuissa testataan ja kerätään palautetta syntyvistä idea-aihioista, konsepteista, piloteista ja MVP:stä validoimalla aiemmin saamaamme evidenssiä asiakkaista sekä kokeilemme myös rohkeasti jotain aivan uutta ymmärtämällä missä rajat menevät.
Tutkimalla, testaamalla ja kokeilemalla tehdään siis tietoisia, aitoon asiakasevidenssiin pohjautuvia päätöksiä. Joko teillä on asiakasymmärryksen keruu ja hyödyntäminen hallussa?

Tämä oli asiakasymmärrys-sarjani kolmas ja ainakin toistaiseksi viimeinen osa. Ensimmäisessä osassa kerroin ajatuksiani siitä MITÄ asiakasymmärryksellä tarkoitetaan. Toisessa osassa keskityin avaamaan sitä MIKSI asiakasymmärrystä tarvitaan.

Marjukka Rantala

Marjukka Rantala

Marjukka on innovaattori ja liiketoimintamuotoilija, joka auttaa organisaatioita kasvattamaan innovaatiokyvykkyyttään ja vahvistamaan innovaatiokulttuuriaan. Hän yhdistää muotoiluajattelun ja liiketoimintaosaamisen asiakkaille räätälöityihin innovaatioprosesseihin. Yhteiskehittämällä ja kokeilemalla osallistetaan eri tahoja ja rakennetaan merkityksellisiä palveluita ja ekosysteemejä koko verkostolle, liiketoiminnalle ja lopulta yhteiskunnalle.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.