The role of a People Leader (which is what we at Gofore call our ’people managers’) is one of the most demanding roles there is. They are the magic-makers juggling between the demands of their own work, that of their team’s and the needs of the business. They are the – sometimes stressed-out – heroes who provide the everyday employee experience for our employees. And we all know from personal experience what an effect a great People Leader has. You feel that you can be yourself. You’re not afraid to try something new because you know you have someone in your corner to support you. When you make mistakes, it doesn’t feel like the end of the world but rather a learning opportunity.

Last autumn, we asked Goforeans to nominate Grand Masters of any area of expertise, and this is what one Goforean wanted to share:

‘She is simply the best superior, People Person, I´ve met in my over 35 years of ICT-career. She is humane, kind, understanding, she listens to you, she takes you seriously, she helps and ”kicks you to go the way” you want to develop your own career, she has a coaching attitude as her style, but she is also demanding, meticulous, and prudent when needed. – Simply The Best, real Grand Master Flash!’

Quite amazing, right? Based on our recent well-being survey, 81,5 % of respondents said that their People Leader supports and helps them in their everyday work. And in our October 2021 engagement survey 73 % of respondents agreed with the sentence ’My supervisor genuinely cares for my well-being’. A big hats off! Even with these kinds of results, we know that being a great People Leader isn’t easy. And we, as a company, need to ensure that our People Leaders stay well and healthy in their demanding job of supporting others. Many of whom work in customer projects themselves at the same time.

Last year we started developing the next version of our leadership model which, over time, will define the role and expectations for a People Leader. From the people development perspective that means, in addition to defining our leadership principles, also creating structures that support our People Leaders’ well-being. For this we decided to utilise the self-determination theory and people’s basic psychological needs. Therefore, our primary focus has been on the competence, autonomy and the support network of our People Leaders. For competence, we built a series of trainings for people manager skills. For the support network, we started the People Leaders Circle.

What are trainings good for?

As separate events, not much. Anyone can go to the internet to find basic tips and training programs for their self development. But our approach was built on two factors:

Firstly: we have both junior and experienced People Leaders, and we need to find a way to secure a basic skills level for everyone in the most important areas.

Secondly: it’s not only trainings that we provide but also each training starts a stream that consists of a small group of People Leaders. This group continues to collaborate on the topic with the goal of co-creating our philosophy and tools for that specific area.

The topics that were selected into this set of trainings were: feedback, difficult conversations, learning facilitation, recruitment & employer branding, well-being, employment law & Gofore’s practices, and Gofore’s strategy, vision and leadership. These were selected due to their heavy impact on employee experience.

In the trainings, we try to find new approaches to or tools for familiar topics that serve as discussion-starters. There’s also as much hands-on practicing as possible. For example, in the feedback training we didn’t practice giving feedback but wanted to focus on strengthening one of Gofore’s building blocks, namely self-management. This happened by introducing a tool that People Leaders can use when their team members come to them with the feedback they have received, but are not sure of how to utilise it for their own development.

Next, our feedback stream is discussing if and how the aforementioned approaches could be utilised as a part of our leadership model. We also gather a ‘Start, Stop, Continue and Unanswered questions’ type of a feedback on Mural after the trainings, which gives good input for the stream’s work. For transparency, we have an open kanban board and open documentation for any People Leader to check the latest stream developments and topics.

People Leaders Circle – what’s that?

The Circle is our internal, group-wide support network for our People Leaders. It’s a Slack channel and it’s a Teams platform. The above-mentioned trainings are directed towards the Circlers. It’s the group of people who have the most impact on Goforeans’ everyday lives so their input and well-being is immensely important for Gofore.

Already previously we’ve had an active Slack channel, for example, for Finland’s People Leaders for the purpose of discussing and checking employment-related matters. The new thing with Circle is that this is a group-wide network. There’s a lot of wisdom in networking and sharing with colleagues from different countries and cultures, and that’s what we want to increase with the Circle. In addition, co-creating group-wide practices requires involvement from all parts of our organisation, and the Circle supports and celebrates this aspect.

Naturally, when we have around 100 People Leaders, most of whom also work in projects on a daily basis, there’s a limited amount of time they can allocate for activities such as the Circle. Therefore, the concept of the Circle is built to be more of an enabler and a resource for the People Leaders when they need support or information. For example, we’ve created and updated some of our onboarding tools to make their work with recruitment and onboarding smoother.

To better understand the needs and wishes of this large group, we also offer a possibility for facilitated small group discussions called ’My People Leadership’. These discussions are intended to bring the Circlers closer together but also to be a way of discussing one’s own pain points and wishes towards People Leadership and our leadership model. In a group of 100 it’s difficult to create a feeling of togetherness and sharing but in a group of eight it’s easier.

So where does all of this lead?

To tell the truth, there have been times when we have questioned the need for ‘people managers’, just to then realise that there’s no way around it: it is in everyone’s interest that we all have someone to turn to. The fact that we don’t yet know where all of this leads us and what our leadership model will look like in the future is where we are right now.

What we know is that we want to clarify the role of our People Leaders and offer them the support mechanisms and tools that help them feel confident and driven in their work. We want to emphasize that this is a learning path for us all and we’re together trying to find our way. Like it was mentioned in one of our internal blog posts last year: if you notice your own People Leader testing a new approach or way of doing things, be open to that and go with the flow (and give feedback)! That’s our way to do it.


Oletko kiinnostunut Goforesta työnantajana? Vahvuutemme on monimuotoinen joukko eri alojen asiantuntijoita, joille haluamme tarjota parhaat mahdollisuudet kehittyä ja kukoistaa, sekä työssä, että sen ulkopuolella. Lue lisää miksi työskennellä Goforella!

Salla Niemelä

Sallalle on tärkeää nähdä työntekijäkokemus osana menestyvää liiketoimintaa. Hän uskoo erinomaisen työntekijä- ja kandikokemuksen koostuvan hyvin hoidetuista tilanteista työarjessa sekä mahdollisuudesta antaa ja ottaa vastuuta. Goforella Salla tekee parhaansa tukeakseen rekrytoinnin menestystä ja työnantajakuvan rakentamista, sekä toimii muutosagenttina.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

On paper, customer-centric design and agile software development are a perfect match: agile teams thrive on creating customer and business value, and designers offer concrete methods for understanding customers and facilitating change. But even though dozens of frameworks and methodologies have been created to organize teamwork and streamline processes, the reality is far from a honeymoon. Teams are constantly facing the same challenges and people feel things could be better.

When we talked to 60 people in 30 different projects, we found that often:

  • Designers feel burdened by the number of mixed tasks. Too little resources combined with poor coordination turns design into a bottleneck that threatens the agility of the whole team.
  • Too little up-front design work causes hot fixes which stress everyone, break the flow of work, and lead to case-specific solutions that do not support the bigger picture.
  • Business goals miss clarity and focus, leading to a constantly shifting direction which frustrates teams. They deliver features instead of value, which reduces autonomy, motivation, and commitment of the team.
  • Customer-centricity is not embedded in the team culture. The responsibility for customer value is not shared amongst the whole team but falling on the shoulders of already exhausted product managers and designers.
  • Agile is not deeply understood but just “acted out”. Teams try to adopt existing agile frameworks straight off-the-shelf even if they seldom fit for them. Following a framework without evolving together is not agile, really.

We can make design and agile work better together

There’s a lot of value to be grabbed here. People and teams could be happier and more committed (which by the way is the key to success). Organisations could create better products faster and get more value for their investment to design and development overall.

Instead of being on the outskirts of development teams, designers could facilitate the team and the surrounding organisation to improve. Better armed, they could create disproportionate impact. But just adding a designer in the team doesn’t guarantee you all the benefits: there needs to be both depth and width in design capability and customer centricity. And most importantly, design and development need to work toward the same goals and share processes, methodologies, tools, and team culture.

Free relationship therapy (in a book form)

We asked designers, developers, product managers and other agile folk about challenges in design collaboration in agile teams. Now we’ve collected the findings into a workbook. Through examples and tips, the workbook helps teams to understand their challenges and to improve their ways of working together. Hopefully it inspires you to develop the best approach for your team, so that you can create world-class products and services for your customers and stay happy and healthy doing so!

We’d also love to have a chat with you to share, care & learn more together. ?

Download the workbook here

Ville Koistinen

Ville helps organisations to frame and clarify problem spaces, and design the right services, operational models and processes to reach their goals. At Gofore, Ville works as a design thinker, leader and doer.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

”Hankeviestinnän sisältöjen tulee olla ymmärrettäviä ja konkreettisia!” – Ohje on yleinen ja hyvä, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Jos hankeviestinnän tavoitteena on saada kohderyhmä sisäistämään jotakin uutta, tässä pitäisi onnistua. Miten siis tehdä ymmärrettävää ja konkreettista hankeviestintää? Tarkastellaan erikseen molempia vaatimuksia kirjoittamisen näkökulmasta.

Miten kirjoittaa ymmärrettävästi?

En usko, että kukaan viestijä tai asiantuntija kirjoittaa tarkoituksella epäselvästi. Ammattislangia voi viljellä tekstiin yllättävän helposti. Ammattikielestä voi tulla itselle arkista jopa vähän varkain, niin ettei sitä enää tunnista muille vieraaksi.

Tässä pari hyvää kuulemaani vinkkiä siihen, miten kirjoittaa ymmärrettävästi:

  • Ajattele arkisesti.
  • Sano se tavallisesti.

Näiden noudattaminen vaatii kuitenkin ensiksi sen ymmärtämistä, mikä lukijalle on tavallista ja arkista.

Vaikka termit olisivat lukijalle tuttuja, ei aina ole takuita siitä, että lukija yhdistäisi sanat samoihin asioihin kuin kirjoittaja. Tavallisista ja tutuista sanoista voi tulla eri tilanteessa oleville hyvin erilaisia mielleyhtymiä. Esimerkiksi ”tehokkuuden” lisääminen voi olla jollekin positiivinen asia, jolla kuvata asioiden sujuvoittamista. Toiselle tehokkuudesta tuleekin ensiksi mieleen henkilöstön vähentäminen ja huoli oman tehtävän jatkuvuudesta. Onnistunut viestintä vaatii siis aina ymmärrystä lukijan arjesta ja tilannetajua.

Lisäksi omasta ammattikielestä on hyvä olla tietoinen. Mitä sellaisia sanoja käytät, jotka eivät ole juuri muille kuin kollegoillesi tuttuja? Itse esimerkiksi mietin palvelumuotoilijana pari kertaa ennen kuin puhun vaikkapa palvelupoluista tai kosketuspisteistä.

Ymmärrettävän tekstin kirjoittaminen tarkoittaa myös saavutettavuuden huomioimista. Kirjoittaessa saavutettavuutta voi edistää esimerkiksi pitämällä lauseet tiiviinä, hyödyntämällä luetteloita ja käyttämällä tekstin sisältöä kuvaavia otsikoita. Hyviä vinkkejä selkeään yleiskieleen löytyy -sivustolta.

Miksi konkretia on joskus hankalaa?

Selkeä ja ymmärrettävä kieli ei vielä tee sisällöstä konkreettista. Miksi konkretia on niin hankalaa, että siitä pitää erikseen muistutella ohjeissa? Konkretiaa ei usein saavuteta silloin, kun kuvataan suuria linjoja ja ylätason tavoitteita ja kun käytännön ratkaisut eivät ole vielä tiedossa tai valmiita. Aika tyypillinen tilanne hankkeessa kuin hankkeessa siis! Ratkaisujen puuttuessa esimerkit olisivat tärkeitä, mutta joskus niitä ei uskalleta kertoa, jotta ei syntyisi virheellisiä odotuksia. Ilman esimerkkiä lukija kuitenkin yhdistää asian luontevasti mihin tahansa löytämäänsä tai tuntemaansa esimerkkiin. Odotustenhallinta onkin yleensä huomattavasti hankalampaa silloin, kun päätetään jättää jotakin kertomatta.

Joskus kehitystyön taustalla olevia haasteita ei haluta kuvata negatiivisen mielikuvan vuoksi. Haasteiden tunnistaminen voi olla organisaatiolle kova paikka ja se, miten haasteisiin suhtaudutaan, kertoo paljon organisaatiokulttuurista. Asiakkaat pitävät haasteiden tunnistamista ja niistä viestimisestä yleensä positiivisena asiana, sillä se osoittaa, että asioita halutaan kehittää.

Uskon että se kaivattu konkretia löytyy usein juuri sieltä mitä vältellään: keskeneräisyydestä ja sen kuvaamisesta, tutkimuslöydöksistä ja etenemisen aikana tehtyjen päätösten perusteluista, ideoista ja esimerkeistä, haasteista ja mahdollisuuksista. Ehkä hankeviestinnässä pääteekin sanonta: ”tärkeintä ei ole päämäärä vaan matka”. Vaikka päämäärä on kehittämisessä olennaista – ajatuksen tai toiminnan muuttaminen vaatii muutakin kuin suunnan näyttämistä.

Miten lisätä konkretiaa teksteihin?

Minulle toimivin tapa on miettiä jo tekstin suunnitteluvaiheessa konkreettiset kysymykset, joihin haluan vastata. Tätä blogia varten pohdin esimerkiksi näitä kysymyksiä:

  • mistä on kysymys, mitä asia tarkoittaa käytännössä?
  • miksi asia on siten kuin on?
  • mihin asia liittyy, millainen vaikutus asialla on?
  • tai mikä olisi hyvä käytännön neuvo tai esimerkki?

Kaikkea ei myöskään kannata mahduttaa samaan tekstiin. Suunnitteluvaiheen apukysymykset estävät rönsyilemästä. Ennemmin monta viestiä joilla on selkeä pääviesti ja kohderyhmä kuin yksi kaiken kaikille kokoava viesti. Ne harvoin jäävät mieleen tai tulevat luetuksi.

Vaikuttava hankeviestintä vaatii kokonaisuuden hallintaa ja suunnitelmallisuutta. Palvelumuotoilun avulla kehitetään vaikuttavaa viestintää, joka puhuu kohderyhmän ymmärtämää kieltä, käsittelee heitä kiinnostavia asioita ja tavoittaa heidät oikeissa kanavissa. Muotoilun menetelmin tehty viestintästrategia ja viestinnän konseptit antavat hyviä eväitä kohderyhmän ymmärtämiseen ja sopivien sisältöjen kirjoittamiseen.

Vaikuttava hankeviestintä vaatii kokonaisuuden hallintaa ja suunnitelmallisuutta.

Muista kenelle kirjoitat ja miksi

Ymmärrettävyys ja se mikä kellekin on konkretiaa, riippuu kohderyhmästä ja tavoitteesta: ennen kuin säntäät blogin tai tiedotteen kimppuun, muista kenelle kirjoitat ja miksi. Kiinnitä huomiota käyttämääsi kieleen ja kirjoita oikeista asioista. Asiantuntijoiden ja kaikkien hankkeen viestijöiden on hyvä kehittää ja tulla tietoiseksi omasta kirjoitustyylistään sekä tutustua yhteisiin ohjeisiin.

Strategisen viestinnän muotoilusta lisää aikaisemmassa blogissani: Vaikuttavaa hankeviestintää palvelumuotoilun avulla.

Ole meihin yhteydessä mikäli tarvitsette apua hankeviestinnän suunnittelussa.

Linda Macken

Linda on kokenut palvelumuotoilija, jonka sydän sykkii empaattiselle muotoilulle. Hänen vahvuuksiansa ovat laaja-alainen ammattitaito, kyky hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja rohkeus tarttua uusiin haasteisiin. Työssään Linda on mukana uusien toimintamallien ja digitaalisten palvelujen strategisessa suunnittelussa.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Tekoälystä apua sote-alalle

Alkuperäinen vieraskynäteksti on julkaistu Aamulehdessä 23.1.2022

Entä jos tekoäly auttaisi kaventamaan hyvinvointieroja? – Tieto yhdistettynä teknologiaan mahdollistaa entistä paremmat sote-palvelut.

Miltä kuulostaisi, jos tekoäly auttaisi kaventamaan hyvinvointieroja merkittävästi?

Tampereella ja viidessä muussa kaupungissa toteutetussa Lapsiperheiden edistynyt analytiikka -hankkeessa paljastui, että nykyiset palvelut eivät palvele parhaiten niitä lapsiperheitä, jotka tarvitsevat eniten apua ja tukea arkeensa. Hankkeeseen osallistuneissa kaupungeissa tämän kaltaisia perheitä on yli 10 prosenttia kaikista lapsiperheistä.

Eri rekistereistä tekoälyn avulla koottu data ja siitä johdettu analyysi antaisi päättäjille uusia työkaluja palveluiden kehittämiseksi perheiden ehdoilla ja niiden vaikuttavuuden mittaamiseen. Eli parempia palveluja tarjotaan sinne, missä niille on todellinen tarve.

Oikea tieto ja sen hyödyntäminen johtamisessa on avain parempiin sote-palveluihin. Tiedolla johtaminen tarkoittaa sote-uudistuksen yhteydessä sitä, että kerätään tarvittava tieto, analysoidaan se ja asetetaan tavoitteet ja mittarit analyysin pohjalta. Näiden tavoitteiden avulla johdetaan asioita ja ihmisiä.

Sotessa tehtävien muutosten kaikkia vaikutuksia ei pysty ennakoimaan. Siksi niitä tulee seurata ja analysoida.

Miksi tiedolla johtamisen kehittäminen on suuri mahdollisuus sote-uudistuksessa?

Kattava ja analysoitu tieto helpottaa valintojen tekemistä muutostilanteessa ja tekee päätöksenteosta selkeämpää. Pitää valita, mikä on tärkeää ja millaiset tavoitteet vievät kohti parasta mahdollista lopputulosta. Tämän jälkeen analysoitu ja ymmärrettäväksi koostettu tieto auttaa ammattilaisia kohti yhteisiä tavoitteita.

Sote-ammattilaiset kuvaavat nykyisiä organisaatioita usein hierarkkisiksi ja vanhanaikaisiksi, joissa kokonaiskuva jää arjen kiireen alle. Siksi ajantasainen tieto auttaa uudistamaan työkulttuuria. Sote-uudistus on mahdollisuus pöyhiä totuttuja tapoja, selkeyttää työtä ja palveluita. Selkeät tavoitteet sekä ymmärrettävä ja oikea-aikainen tieto auttavat suuntaamaan työn olennaiseen.

Asiakaslähtöisyys kasvaa datalla. Korona on lisännyt digitaitojamme ja digipalveluiden käyttöä. Tätä valmiutta kannattaa hyödyntää sotessa ja tarjota halukkaille palvelua digimuodossa. Asiakkailta kerätty tieto palveluiden käytettävyydestä on niiden parantamisen perusta ja auttaa kohdentamaan palveluita oikein.

Sote-uudistus tuo mahdollisuuden rikkoa totuttuja malleja ja rakentaa palveluja täysin uudelta pohjalta.

Uusia ratkaisuja voi miettiä myös oman tutun toimialan ulkopuolelta. Esimerkiksi Netflixin, Spotifyn ja verkkopankin kaltaisista sovelluksista olisi paljon opittavaa.

Miltä kuulostaa tilanne, jossa lasten, nuorten ja lapsiperheiden tosiasiallinen yhdenvertaisuus varmistettaisiin eri asuinalueilla aiempaan tietoon ja ennakointiin perustuen? Niin, että esimerkiksi avioeron, tapaturman tai työttömyyden kohdatessa tamperelaiset ja ylöjärveläiset lapsiperheet olisivat samalla viivalla?

Teknologian näkökulmasta tämä on jo mahdollista. Tieto yhdistettynä teknologiaan mahdollistaa meille kaikille entistä paremmat sote-palvelut.


Stefan Baggström

hyvinvointiliiketoiminnan johtaja, Gofore Oyj


Sote-uudistus edessä?

Kokonaisvaltainen kokemuksemme sote-uudistuksen valmisteluvaiheen tuesta on käytettävissäsi. Konseptiemme avulla viet sote-uudistuksen maaliin niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa.

Tutustu sote-tukipakettiimme

Stefan Baggström

Stefan toimii hyvinvointiliiketoiminnan johtajana Goforella. Stefan on johtamisen, ketterien menetelmien ja sote-ICT:n asiantuntija. Työssään hän pyrkii kehittämään asiakaskeskeisiä ratkaisuja ja toimintatapoja kokonaisvaltaisesti kohti jatkuvan onnistumisen mallia.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Asiakkaidemme toimintaympäristöt ja tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Sen myötä samoin meidän on päivitettävä asiakasymmärrystämme pystyäksemme tarjoamaan arvoa jäämättä jälkeen. Loppuvuodesta toteuttamamme asiakastyytyväisyyskysely antoi meille jälleen arvokasta tietoa asiakkaidemme mielipiteistä, toiveista, kokemuksista ja arvoista.

Liittolaisesi digitalisaatiossa ja muutoksessa 

Asiakkaidemme vastaukset piirtävät digitalisaatiosta kuvan loputtomasti mahdollisuuksia tarjoavana ilmiönä, joka tuo kuitenkin runsaasti haasteita tullessaan. Tehtävää on paljon, ja toisaalta rajalliset resurssit olisi osattava kohdistaa useista eri kohteista juuri siihen ajankohtaisimpaan ja kehityksen kannalta tärkeimpään projektiin. Kuulostaako tutulta? 

Ratkaisuksi asiakkaamme toivovatkin pikavoittojen ja yksittäisten ratkaisujen sijaan pitkäjänteistä yhteistyötä – strategisia kumppanuuksia, joissa me Goforella tarjoamme asiantuntemustamme myös yksittäisiä projekteja pidemmällä tähtäimellä. Niinpä projektien aikana yhdessä ideoimalla voimmekin ketterästi tarjota laaja-alaisista osaajistamme apua jo seuraavienkin hankkeiden suunnitteluun. Ja kun haluat siirtyä suunnittelusta toteutukseen, löytyy palveluistamme tukea myös muutoksen johtamiseen. 

Lue lisää: Kyvykkyytemme


Vastuullisuus mielessä, nyt myös kumppanivalinnoissa 

Tämän vuoden kyselyssä tiedustelimme asiakkailtamme myös heidän suhtautumistaan vastuullisuusasioihin. Varsin odotetusti niin kestävä kehitys kuin vastuullisuustavoitteetkin näkyvät useimpien asiakkaidemme toiminnassa tavalla tai toisella. Kysely paljasti kuitenkin asiakkaistamme ja heidän vaatimuksistaan jotakin uutta – Vuonna 2022 asiakkaamme odottavat yhä enemmän vastuullisuutta kumppaneiltaan, sillä yhä useampi asiakkaistamme arvioi kumppanivalinnoissaan yhteistyöyritystensä vastuullisuutta. 

Lue lisää: Gofore rakentaa eettistä digitaalista maailmaa


Jatkuvuuden turvaa Customer Team -malli  

Laadukkaiden asiantuntijoiden ja onnistuneiden projektien lisäksi asiakkaamme kiittelivät jokapäiväisen yhteistyömme sujuvuutta. Kasvustamme huolimatta olemme onnistuneet säilyttämään kokemuksen kotoisasta mutkattomuudesta. Toisaalta asiakkaidemme selkeimmät kipupisteet liittyvätkin juuri ajoittaisiin muutoksiin tiimien kokoonpanoissa. Muun muassa tätä haastetta ratkaisemaan olemme rakentaneet yhä useamman asiakkaamme valitsemaa Customer Team -mallia. 

Keväästä 2021 lähtien laajennetusti pilotoidussa ja hyväksi havaitussa mallissamme yksi asiakkuuden kokeneimmista asiantuntijoita voidaan nimetä Customer Lead -rooliin. Roolin tärkeimpänä tehtävänä on kehittää yhteistyötä luotettuna avainhenkilönä, hallita “iso kuva”, ja toimia helposti tavoitettavana ensimmäisenä kontaktina sekä asiakkaidemme että asiantuntijoidemme suuntaan. 

Customer Leadin tehtävien ytimeen kuuluu siis niin asiakkaan kuin asiantuntijoidemme toiveista ja hyvinvoinnista vastaaminen. Siksipä Customer Leadimme käyvät tiiminsä jäsenten kanssa jatkuvaa keskustelua asiakkuuden ja siihen kuuluvien tehtävien sujuvuudesta, sekä heidän oppimistavoitteistaan ja urakehityksestään. Tämän ansiosta henkilöstömuutokset tiimeissä pysyvät ennakoitavina, suunniteltuina ja hallittuina. Mallimme ansiosta projektikierto ei merkitsekään siis turbulenssia ja kehityksen hidastumista, vaan tuoreita ideoita sekä monipuolisesti kehittyviä motivoituneita asiantuntijoita. 


Kiitämme asiakkaitamme vastauksista 

Asiakastyytyväisyystutkimukseen vastasi asiakkaitamme laaja-alaisesti eri toimialoilta, niin pienemmistä kuin suuremmista organisaatioista, sekä Suomesta että ulkomailta. Palautteita on käsitelty organisaatiomme sisäisesti kuin myös yhdessä asiakkaidemme kanssa, ja löydökset ovat jo hyvää vauhtia muuttumassa kehitykseksi ja konkretiaksi. Avovastaukset tarjosivat meille monia uusia ja kiinnostavia kulmia asiakkaidemme ajatusmaailmaan, ja numeeriset mittarit antoivat asiantuntijoillemme aihetta olla ylpeitä hyvin tehdystä työstä. 

Asiakkaidemme kokonaistyytyväisyys asteikolla 1-5 oli tämän syksyn kyselyssä 4.3/5, ja NPS nettosuositteluasteemme 54 (asteikolla -100 – 100, tutkimuskumppanimme tarjoama alan verrokkilukema 37). Lämpimimmät kiitokset asiakkaillemme palautteesta, kyselyvastauksista ja ennen kaikkea luottamuksesta ja kuluneesta vuodesta.   

Henrik Vuoksenmaa

Henrikin mielestä asiakaskokemuksen tutkimuksessa yhdistyy useita kiehtovia teemoja: tinkimätön asiakaslähtöisyys, data hyvänä renkinä, ja lopulta lähes filosofiset pohdinnat asiakkaana olemisen ytimestä. Goforella Henrik työskentelee asiakaskokemuksen asiantuntijana ja itseoikeutettuna Helsingin toimiston espressokone-tutorina.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Keskustelemme ensimmäisessä Recoding podcastin sote-jaksossa siitä, mitä sote-uudistus tarkoittaa yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan näkökulmasta. Millaista Suomea olemme rakentamassa? Mukana keskustelemassa ovat vaikuttamisen monitoimimies Mikael Jungner ja Kuntaliiton sote-asiantuntija Karri Vainio.

Teemme töitä sen eteen, että digitaalinen tulevaisuus olisi inhimillinen ja kestävällä pohjalla. Tervetuloa mukaan! Kuuntele tämä ja muut jaksot SoundCloudista, Spotifysta tai YouTubesta!

Soteuudistus vaikuttaa suoraan satojen tuhansien ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Samalla se avaa myös kutkuttavan vaihtoehtojen horisontin; rakenteet, organisoituminen, kulttuuri ja tapa tuottaa palveluita voidaan rakentaa uudelleen. Uudet hyvinvointialueet ovat merkittävän kokoisia työnantajia, jotka pienimmilläänkin painivat suuryritysten kokoluokassa. Kyseessä on Suomen historian suurin liikkeenluovutus, YT-neuvottelut ja organisaatiomuutos.  Palkkojen lisäksi pitää yhtenäistää kulttuuri ja käytännöt tukemaan raikasta ja tuottavaa tekemistä. Parempi uusi edellyttää kognitiivista empatiaa, armojohtamista ja ketteriä loikkia kohti ketteryyttä.

Kognitiivinen empatia mahdollistaa rohkeat ratkaisut

Empatiaguru David Goleman on nimennyt empatian sosiaaliseksi tutkaksi ja nuottikorvaksi, joka auttaa muodostamaan nopeasti käsityksen tilanteista ja niissä esiintyvistä inhimillisistä muuttujista. Kognitiivinen empatia on tietoista rationaalista yritystä asettua toisen asemaan. Tätä taitoa tarvitaan, kun organisaatio, strategia, rakenteet ja palvelutuotanto rakennetaan hyvinvointialueilla uudelleen. Kognitiivinen empatia kertoo kyvystä määritellä järjellä, miten toista ihmistä voi parhaiten auttaa. Palomies ei voi ryhtyä rämpimään pelastettavan paniikissa eikä aluevaltuutettu olosuhteiden ahdingossa. Erilaisten näkökulmien huomioiminen mahdollistaa paremmat päätökset ja laadukkaan prosessin. Näkökulmien runsautta ja rohkeita ratkaisuja tulee ruokkia, jotta historiallisen muutoksen tuoma mahdollisuus ei jää käyttämättä.

Kognitiivisesta empatiasta innostunut toimittaja-kirjailija Robert Wright on jopa jalostanut lähestymistavasta itselleen harrastuksen. Seikkaillessaan sosiaalisessa mediassa hän jahtaa “vääriä” mielipiteitä. Kun tällainen helmi osuu kohdalle, hän koittaa ymmärtää mielipiteen perusteet ja polun, joka siihen on johtanut. Haasteeseen kuuluu myös se, että matkaa jatketaan tuohtumatta ja tuomitsematta. Poliittisin perustein valituille päättäjille voisi vastaavaa “opinion curious” -lähestymistapaa suositella lämpimästi. Argumentointi jalostaa tehdyt ratkaisut, mutta sote-päätöksentekoon tarvitaan järjen lisäksi myös sydäntä.

Armojohtaminen osaksi sote-arkea

Aluevaltuutetut määrittelevät hallintorakenteet, valitsevat päättäjät ja strategian, joilla hyvinvointialueilla sote-palveluja tuotetaan. Mikään rakenne tai tapa tuottaa ei ole väistämätön, mahdollisia tapoja ja kehityskulkuja on useita. Nykyinen tilanne tai tulevaisuus ei ole seuraus sarjasta välttämättömyyksiä vaan sarjasta valintoja. Organisaatiokulttuurin vaikutusta strategiaan tutkineen Erica Schoenbergerin mukaan suurin kulttuurin tuoma vaikutus tulee siitä, miten organisaatio määrittelee ympärillä olevan todellisuuden ja oman roolinsa siinä. Millaista tietoa organisaatio päätöksenteon tueksi kerää ja miten se tietoa tulkitsee. Organisaation tapa ymmärtää maailmaa ei ole päätös, vaan tapa rajata ne asiat, joita se strategiassaan käsittelee ja päättää. Kulttuuri määrittelee sen, mihin huomio strategiassa kohdistetaan ja mikä jää ulkopuolelle.

Kun uusilla hyvinvointialueilla asioita tehdään ensimmäistä kertaa, uusien ihmisten kanssa ja isosti, pitää olla armollinen ja hyväksyä kompuroinnit matkalla maaliin. Arvojohtamisen lisäksi kaivataan myös armojohtamista, lupaa yrittää, erehtyä ja yrittää uudelleen. Kukoistava kokeilemisen kulttuuri edellyttää, että suhtaudumme uusiin ihmisiin, olosuhteisiin ja näkökulmiin järjellisen empaattisesti ja uteliaan armollisesti.

Hoitopäätös tunnissa?

Sote-uudistuksen aikataulu on tiukka ja lyhyessä ajassa pitäisi tulla riittävän valmista, jotta palvelutuotannon siirto sujuu kitkatta. Nopea aikataulu mahdollistaa myös innovatiiviset ratkaisut ja ketterät kehitysloikat. Sampo-pankki lanseerasi 90-luvun puolivälissä kampanjan “Asuntolainapäätös tunnissa”. Lupaus pisti vipinää organisaation rakenteisiin ja pölyttyneisiin uskomuksiin. Pienen harjoittelujakson jälkeen asiakaslupaus piti ja toimialan palvelustandardit oli kirjoitettu asiakkaan tarpeista käsin uudelleen.

Nopea aikataulu ja riittämättömät resurssit voivat johtaa asioiden tekemiseen täysin uudella tavalla ja silti paremmin. Digitalisaatio mahdollistaa sen, että samaa palvelua ei tarvitse tuottaa samalla tavalla kaikille kohderyhmille. Tarvetta hoitoon pystytään ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään.  Hyvinvointi lisääntyy kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja pitkän tähtäimen kautta. Ensimmäiset aluevaltuutetut paaluttavat pohjat sille, kuinka vahvalle perustalle tulevat päättäjät ja toimijat pääsevät sotepalveluita rakentamaan. Jokainen meistä voi omalla aktiivisuudella vaikuttaa siihen, millaisia edellytyksiä hyvinvoinnille luomme ja millaista Suomea olemme rakentamassa.

Kuuntele jakso SoundCloudissa, Spotifyssa tai katsele YouTubessa!


Sote-uudistus edessä?

Kokonaisvaltainen kokemuksemme sote-uudistuksen valmisteluvaiheen tuesta on käytettävissäsi. Konseptiemme avulla viet sote uudistuksen maaliin niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa.

Tutustu sote-tukipakettiimme

Anni Saarinen

Anni Saarisella on vahvaa kokemusta digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä, digitaalisesta transformaatiosta, myynnistä ja konsultoinnista.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Goforen korkean tason pilviosaaminen sai virallisen tunnustuksen, kun yksi maailman tunnetuimmista pilvitoimijoista, Amazon Web Services (AWS) myönsi Goforelle AWS DevOps -kompetenssin. Gofore on neljäs suomalainen yritys, jolle kompetenssi myönnetään.

AWS DevOps -kompetenssi tarkoittaa sitä, että Gofore tarjoaa asiakkailleen todistetun teknisen pätevyyden AWS:n teknologiasta sekä mitattavan asiakasarvon hyödyntämällä DevOpsin parhaita käytäntöjä. DevOps on jatkuvan kehityksen toimintamalli, jossa ketterä järjestelmäkehitys kohtaa asiakasystävälliset toimintatavat mahdollistaen esimerkiksi ohjelmistojen tiiviin julkaisusyklin sekä palveluiden kehityksen mahdollisimman vähillä käyttökatkoksilla. DevOpsille tyypillistä on automaatioteknologioiden hyödyntäminen sekä prosessien jatkuva parantaminen. DevOps-kulttuuri rakentuu vahvaan luottamukseen ja avoimeen vuoropuheluun.

Erityisesti asiakkaat, jotka ovat siirtymässä DevOps-kulttuuriin tai käyttävät jo DevOps-menetelmiä, hyötyvät Goforen AWS DevOps -osaamisesta. Se antaa asiakkaille mahdollisuuden keskittyä tehokkaasti ydinliiketoimintaansa käyttämällä luotettavia ja moderneja työkaluja, seuranta- ja lokiratkaisuja palautteen keräämiseen, jatkuvaan oppimiseen sekä toimintojen parantamiseen.

”Tavoitteenamme on olla yksi Pohjoismaiden ja Euroopan tunnetuimmista kumppaneista asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea pilvimatkalleen. Tunnustuksen saaminen on looginen askel tällä tiellä. Todistettu osaamisemme innovatiivisessa digitaalisten palveluiden luomisessa Devops-ajattelulla ja Amazonin Platform as a Service (PaaS) ovat arvokas yhdistelmä kaikille, jotka haluavat uudistaa liiketoimintaansa”, kertoo Goforen pilvipalveluiden johtaja Jussi Puustinen.

AWS DevOps -kompetenssi myönnettiin Goforelle kolmannen osapuolen suorittaman auditoinnin ja DevOps -käytäntöjen laajan arvioinnin perusteella.

Gofore tarjoaa osaamista kaikilla pilvipalveluita tarjoavien markkinajohtajien teknologioilla. Goforen henkilökunnalla on tällä hetkellä yli 100 pilvisertifikaattia.

Ota yhteyttä:
Jussi Puustinen, Head of Cloud


Jussi Puustinen

Jussi Puustinen vetää Goforella Cloud&DevOps -yksikköä ja hän on ulkoilmaa rakastava IT-ammattilainen, jolle jatkuvan asiakasarvon luominen on lähellä sydäntä. Jussilla on kokemusta IT-palveluiden koko elinkaarelta yli 20 vuoden ajalta - aina strategisesta suunnittelusta toteutuksiin ja alasajoon asti. Hän kukoistaa saadessaan auttaa asiakkaita hyödyntämään uusia teknologioita tuloksellisesti.

Linkedin profile

Tiia Hietala

Tiia Hietala vastaa Goforen pilvikumppanuusyhteistyöstä Amazon AWS:n, Microsoft Azure:n ja Google Cloud:n kanssa, sekä kehittää Goforen pilviliiketoimintaa. AWS sertifioitu Tiia huolehtii lisäksi pilvikoulutuksista, suunnittelee ja toteuttaa markkinointia sekä tuottaa tapahtumia. Tiian sydän sykkii tulevaisuuden teknologioille ja on sitä mieltä, että kaikkien tulisi tutustua pilvipalveluiden tuomiin mahdollisuuksiin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Devecto on nyt osa Gofore-perhettä. Yhdessä Gofore ja Devecto tarjoavat älykkäiden laitteiden ja koneiden vaativaa ohjelmistosuunnittelua, niihin liittyviä palveluja ja työkaluja.

Olen työskennellyt Devectolla elokuusta 2019. Sitä ennen toimin kahdeksan vuotta tutkijana Tampereen yliopistolla. Tein ohjausjärjestelmien mallipohjaista suunnittelua sekä rakensin testiympäristöjä älykkäille hydraulisille järjestelmille.

Pitkän tutkijauran jälkeen kaipasin uusia haasteita ja hain nykyiseen rooliini.

Tutkijana toimiessa sain työskennellä pitkälti itsekseni ja työn eteneminen oli tämän vuoksi verkkaista. Kahdeksan vuoden jälkeen aloin kaivata uudenlaisia haasteita ja tiimiä ympärilleni. Devectolla työskenteli ennestään tuttuja, joilta olin kuullut positiivisia asioita yrityksestä. Tämä mielikuva vahvistui haastatteluiden myötä.

Osaamisen monipuolista hyödyntämistä ja uuden oppimista

HIL-testiyksikön rakentaminen Avantille oli ensimmäisiä asiakastöitä, joita toteutin. Yliopistourani aikana saadut opit saivat heti käyttöä ja uuttakin sai pian opetella. 

Taustani hydrauliikan ja automaation sekä mallipohjaisen suunnittelun ja simulointimallien parissa pääsivät tositoimiin Avantin HIL-testiyksikköä rakentaessa. Testiautomaation ohjelmiston integroimisessa ja testitapausten kirjoittamisessa tarvittiin kuitenkin myös koodaustaitoja, joita en ollut yliopistolla päässyt yhtä paljon harjoittamaan. Olikin hauskaa päästä verestämään myös näitä taitoja ja harjoitella C++ ja Python -ohjelmointikielien käyttöä tositarkoituksella. 

Mielenkiintoiset työtehtävät, tiimi ja kehittymismahdollisuudet houkutteli

Ohjelmistokehitys mallipohjaisen suunnittelun ja perinteisen koodaamisen keinoin, testausosaaminen sekä tausta hydrauliikan ja automaation parista ovat asioita, joita meillä arvostetaan. Kaikkea ei tarvitse hallita, mutta useampi mainituista kyllä. Kollegani ovatkin alansa kirkkainta kärkeä Suomessa. 

Tekeminen on korkeatasoista, ja asiakkaat ovat erittäin mielenkiintoisia. Saan tiimiltä tukea ja sparria hankalissa tilanteissa. Koko ajan pääsen kehittämään omaa osaamistaan ja ratkaisemaan asiakkaiden todellisia haasteita. 

Jos sinulla on osaamista mallipohjaisesta suunnittelusta ja haluat työskennellä laitteiden tai sulautettujen järjestelmien parissa, lue ihmeessä vielä lisää meistä!

Lue lisää ja katso avoimet työpaikat.

Vahvuutenamme on monimuotoinen joukko eri alojen asiantuntijoita, joille haluamme tarjota parhaat mahdollisuudet kehittyä ja kukoistaa, sekä työssä, että sen ulkopuolella.

Miikka Ketonen

Miikka on työskennellyt Devectolla elokuusta 2019. Ennen päätymistään Devectolle, Miikka toimi kahdeksan vuotta tutkijana Tampereen yliopistolla. Siellä hän teki ohjausjärjestelmien mallipohjaista suunnittelua sekä rakensi testiympäristöjä älykkäille hydraulisille järjestelmille.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

I think design has never been more in fashion than it is today. Did you know that over 80% of the environmental impacts of a product are determined during the design phase? Although both the environmental benefits and harms of the ICT sector as a whole are in discussion, there is a lot that we can do in designing digital services.  

As a teen in the 1990s (almost 30 years ago), I had read about climate change in the newspapers. The scientists were saying our actions might cause the rising temperatures in the atmosphere… Later, I applied and studied sustainable development. At that time, it felt like us students were a small group of “activists” wondering how come “no one else” cared for the environment. My grandpa even dared to call me “kettutyttö”, Google that. But because or despite the anxiety of young people, our society has evolved and a number of things within ecological sustainability have progressed. For example, “the fart-gas” became an alternative fuel in traffic, and plastic packages are collected and recycled (not yet efficiently, but still). And maybe the most remarkable change since the 1990s has been digitalization. I grew up learning the concept of email. Little did I know about my life today. 

Sustainable development means (Brundtland Commission 1987) “development that meets the needs of the present without compromising the ability of future generations to meet their own needs”. Unfortunately, in many ways, we are still compromising these abilities. As we begin the year 2022, we should remember that every year we are exceeding the World Overshoot Day, and for example, growing attention has been given to biodiversity loss, which means that we are losing nature’s ability to provide us the services we ultimately rely on.  

Before joining the Gofore Crew I worked in the energy industry as a designer and environmental specialist and latest as an environmental consultant providing climate and circular economy services for the industry and public sector. Switching from sustainability consulting to service design seemed maybe a little bit strange to most people. But sustainable design and “design for the planet” are the talk of the day. Like sustainable solutions, also service design is not an intrinsic value. It is connected to business, to the surrounding environment and other design disciplines. For organizations, it requires an ability to think in the long-term and now after working almost 6 months at Gofore, it seems that many industry sectors have embraced the value of service design. Service design is not about organizing nice workshops or co-creating “cool stuff”. What we do serves for purpose. My own inspiration for design originates to maintaining customer experience and relations as an account manager and developing tools and practices for reducing environmental impacts as well as considering different stakeholder groups. 

Today many sectors have taken huge leaps for example in climate action and there is a growing demand for sustainable technologies and solutions, but there is still a lot to do. The number one sustainability challenge companies are facing today is related to managing and utilizing data and developing the sustainability of diverse supply chains. When you buy a product or use a service, you can be certain it has required many steps before getting to you. Also, since IPCC released their latest climate report, it has become clearer that reducing climate impacts outside the company premises is needed and fast. When I imagine the next 10 years or less, reaching carbon neutrality without the role of digitalization or design seems almost like a “mission impossible” (yes, Finland is targeting carbon neutrality by 2035 and it is needed for staying below the 1.5°C climate target). Tackling the climate crisis or biodiversity loss will require many steps and probably re-designing along the way, but we can start by imagining what the world would look like in the circular, climate-neutral economy in 2035: 

  • Sustainability has been taken in the core of management principles and decision making 
  • Sustainable decision making considers different kind of impacts and also life cycle 
  • The values of sustainable design have been identified and new ways for prevailing our lifestyles have been emerged 
  • The products and services actually reflect our sustainability policies
  • There are procedures and tools by which we can determine and analyze our own impacts and be motivated in sustainable behavioral change 

Together with our customers, we are working in the heart of sustainable opportunities

Together with our customers, we are working in the heart of sustainable opportunities. Although many changes are being realized by increasing resource efficiency, modernization of production facilities, or decarbonizing energy, there will still be challenges that are not met by technology. We will need new services to give us new information and new information will lead to more efficient, more sustainable, or even circular “business as usual”. But none of it will be realized without the help of us humans. As your ally in digitalization and change, we are not only providing digital solutions or practices for sharing data and information but contributing by helping you to understand the transformation and making the most of it. In addition, many of the low-hanging fruits might have already been done and soon before 2035, we are left with challenges that require designing more cooperation, more sharing of information, and more understanding of the complex ecosystems and their impacts, in a digital way.  

Yep, service design is not just for designing services. Do you want to know more about how Gofore’s service designer can help your organisation to solve different challenges? Read more.


Minna Tontti

Minna työskentelee Goforella kestävään kehitykseen keskittyvänä palvelumuotoilijana. Hän haluaa auttaa yrityksiä ja organisaatioita tarttumaan kiertotalouden mahdollisuuksiin ja luomaan ratkaisuja, jotka auttavat meitä saavuttamaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen. Minnalla on vahva 16 vuoden kokemus energia-alalta, suunnittelusta ja konsultoinnista eri toimialoilla. Häntä inspiroivat ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävien työkalujen ja prosessien kehittäminen sekä eri sidosryhmien näkemysten huomioiminen muotoilun avulla. Vapaa-ajallaan Minna osallistuu aktiivisesti oman yhteisönsä toimintaan ja tekee vapaaehtoistyötä lapsiperheiden hyväksi.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Mediatiedote 10.1.2022

Hyvää huomista täältä Goforelta! Näillä sanoilla alkaa digitaalisen muutoksen asiantuntijayhtiön ensimmäinen oma yrityskohtainen työehtosopimus (TES), joka on julkaistu ja allekirjoitettu maanantaina 10.1.2022. Sopimusta on rakennettu tiiviissä yhteistyössä luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja ammattiliittojen edustajien kanssa, ja se kuvastaa laajasti Goforen arvoja, yrityskulttuuria ja ajattelu- ja toimintatapoja. Sopimus sisältää lisäksi yhtiön kasvuun ja kannattavuuteen perustuvan palkkaratkaisun. Oma TES sisältää useita kirjauksia, joista Goforella on jo aiemmin sovittu paikallisesti. Gofore julkaisee työehtosopimuksensa toimialallaan ensimmäisten joukossa, ja se on alallaan ensimmäinen yhtiö, joka julkaisee sopimuksen myös verkkosivuillaan.

Goforen TES löytyy tästä linkistä

Kuudelle periaatteelle rakentuva TES linjaa työaikoihin ja työn tekemisen tapoihin, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen ja sairaustapauksiin liittyviä kysymyksiä. Sopimus korvaa Goforella aiemmin noudatetun alakohtaisen sopimuksen. Sopimuksen piirissä on tällä hetkellä noin 700 konsernin työntekijää Suomessa. Kaikkiaan yhtiöllä on yli 900 työntekijää Suomessa, Saksassa, Virossa ja Espanjassa. Sopimus on lähtökohtaisesti voimassa kalenterivuoden kerrallaan, ja se on myös monilta osin valtakunnallista työehtosopimusta parempi. Esimerkiksi isät saavat Goforella kolme viikkoa palkallista perhevapaata, mikä on kaksi viikkoa enemmän kuin valtakunnallisessa sopimuksessa.

”Gofore on aina ollut ihmislähtöinen ja kulttuuria kaikessa tekemisessään korostava yhtiö. Työehtosopimuksemme perusperiaate on, että työehdot heijastelevat mahdollisimman hyvin kulttuuriamme. Sisällössä korostuvat joustavuus ja luottamus, jotka kertovat ihmiskäsityksestämme. Sopimuksemme ei ole tällä valmis, vaan se on ajassa kiinni oleva, ja kehitämme sitä yhdessä luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kanssa edelleen”, sanoo toimitusjohtaja Mikael Nylund.

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat Goforen yrityskulttuurin kulmakiviä. Työntekijät ovat mukana yrityksen kehittämisessä monilla tavoin, ja myös työehtosopimuksen sisältöön on voinut vaikuttaa ja sen etenemistä seurata ja kommentoida kaikille avoimissa kanavissa ja keskustelutilaisuuksissa. Avoimuuden periaate ulottuu myös siihen, että sopimus julkaistaan yhtiön verkkosivuilla. Sopimus poikkeaa sisällöltään ja ulkoasultaan siitä, miltä työehtosopimukset tyypillisesti näyttävät.

”Iloitsen siitä, että onnistuimme tekemään sopimuksesta goforelaisten näköisen. Se tarjoaa hyvän käyttäjäkokemuksen ja henkii goforelaisia arvoja sekä toimintakulttuuria. Työssämme meitä auttoi innostunut ja sitoutunut joukko goforelaisia, jolta saimme palautetta sopimuksen laatimisen eri vaiheissa”, kertoo Juho Salmi, joka toimi yhtiön pääluottamushenkilönä sopimuksen laatimisen ja neuvotteluprosessin aikana.

Työehtosopimus sisältää Goforen kasvuun ja kannattavuuteen perustuvan palkkaratkaisun vuodelle 2022.

”Perusajatuksemme on se, että palkankorotukset peilaavat Goforen taloudellista menestystä. Kun yhtiöllämme menee hyvin, palkanmaksukykymme on parempi ja korotukset suurempia. Liiketoiminnassamme ainoastaan ihmiset luovat ja lisäävät asiakasarvoa. Koska työ tehdään yhdessä henkilöstön kanssa, on mielestäni loogista, että jaamme myös työn tulokset yhdessä. Haluamme lisäksi edistää palkkatasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, ja palkitsemme pitkäjänteisestä hyvästä suoriutumisesta ja entistä vaativampien tehtävien hoitamisesta”, Mikael Nylund kuvailee.

Goforen työntekijät vaalivat ja kehittävät yrityskulttuuriaan aktiivisesti. Goforella kulttuuri on tiivistetty kulttuurikirjaksi, joka on toiminut pohjana myös työehtosopimuksen laatimisessa. Kulttuurikirjaa ja työehtosopimusta voi lukea rinta rinnan.

”Arvojemme mukaisesti haluamme panostaa työntekijöidemme hyvinvointiin ja työkulttuurimme toimivuuteen. Tämän sopimuksen kautta olemme ensimmäisten joukossa kehittämässä tasa-arvoisempaa ja yhteistä etua korostavaa työkulttuuria, jossa niin johtaminen, yhdessä tekeminen kuin itseohjautuvuus ovat kiinni tulevaisuudessa”, sanoo henkilöstöjohtaja Sanna Hildén.

Esimerkkejä Goforen työehtosopimuksen kuuden periaatteen sisällöistä

  • Sopimuksessa on runsaasti kirjauksia ja joustoja työajasta ja -paikasta. Goforella voi työskennellä paikkariippumattomasti ja sovittaa työn tekemistä yhteen perheen ja vapaa-ajan kanssa. Lyhennettyä työaikaa Goforella on mahdollista hyödyntää joustavasti.
  • Gofore antaa kolmen kuukauden palkallisen vapaan työntekijälle, joka adoptoi alle 10-vuotiaan lapsen tai alle 18-vuotiaan vammaisen lapsen. Tavallisesti TES-sopimusten nojalla adoptiovapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan korvaus tulee Kelalta.
  • Lähtökohtaisesti Goforella työntekijä saa palkan normaalisti muun muassa siltä ajalta, jos käy joko itse tai puolisonsa kanssa lapsettomuushoidossa. Lapsettomuushoitojen aiheuttamasta työkyvyttömyydestä johtuen työtekijä saa sairausajan palkkaa.
  • Sopimus huomioi erilaiset perhemuodot ja perhetilanteet esimerkiksi sairaan lapsen hoidossa. Yhtiön käytännön mukaisesti sairaan lapsen hoitoa voi kirjata jokainen goforelainen, jonka taloudessa asuvaa lasta hän hoitaa. Henkilö voi siis hoitaa puolisonsa lasta, tai vaikkapa sisarensa lasta, mikäli asuu yhdessä sisarensa kanssa. Gofore tarjoaa työntekijöilleen myös hoitopalvelua: jos lapsi on sairaana, goforelainen voi tilata yrityksen maksaman hoitajan kotiinsa hoitamaan lasta, jotta pääsee itse töihin.
  • Jos työntekijän vanhempi sairastuu äkillisesti, goforelaisella on mahdollisuus ottaa enintään kaksi päivää palkallista vapaata auttaakseen vanhempaansa.
  • Ennen lomakauden alkua työsuhteeseen tulleen uuden työntekijän on halutessaan mahdollista pitää vapaata lomakauden aikana siten, että palkallinen ja palkaton vapaa ovat yhteensä vähintään neljä viikkoa.

”On hienoa, että työehtosopimus ei ole Goforella pelkkä määräysluettelo, vaan se heijastaa yrityksen koko kulttuuria. Myös neuvottelujen aikana oli aistittavissa Goforen työntekijöitään kohtaan osoittama arvostus”, sanoo Insinööriliiton työehtoasiantuntija Minna Anttonen, joka toimi YTN:n ja Tietoala ry:n nimeämänä pääneuvottelijana.

Gofore valmisteli omaa yrityskohtaista työehtosopimustaan syksyn 2021 ajan. Aiemmin yritys on noudattanut valtakunnallista alakohtaista sopimusta, jonka ohella paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on käytetty erilaisten työsuhde-etujen kirjaamiseen. Teknologiateollisuuden päätös irtautua yleisistä työehtosopimuksista toi Goforelle kimmokkeen alkaa rakentaa omannäköistä sopimusta. Yrityskohtaisen sopimuksen laatimisesta Goforella alettiin keskustella ensimmäisen kerran jo vuoden 2021 alussa.


Mikael Nylund, toimitusjohtaja, Gofore Oyj
p. 040 540 2280

Muut haastattelupyynnöt ja mediatiedustelut
Goforen viestintä: Anne Sivula, 040 717 4873,

Toimitusjohtaja Mikael Nylund
Kuvia Goforesta

Gofore Oyj on digitaalisen muutoksen asiantuntija. Meitä on Suomessa, Saksassa, Espanjassa ja Virossa yli 900 alan johtavaa asiantuntijaa, jotka ovat yrityksemme sydän, aivot ja kädet. Kaikella tekemisellämme on positiivinen vaikutus – oli kyse sitten johdon konsultoinnista, muotoilusta, koodauksesta tai testauksesta. Meillä tehdään töitä ihmisistä, yhteisöistä ja organisaatioista välittäen. Toimintaamme ohjaavat vahvat arvomme: olemme jokaiselle hyvä työpaikka, ja elämme asiakkaidemme onnistumisista. Liikevaihtomme vuonna 2020 oli 78 miljoonaa euroa. Gofore Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Tutustu meihin paremmin osoitteessa

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.