Yritykset eettisinä toimijoina

”Etiikka on hyvän ja pahan, oikean ja väärän kysymysten pohdiskelua”, vastaa filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti Henrik Rydenfelt kysymykseeni siitä, miten hän itse määrittelee käsitteen ”etiikka”. Käsitettä käytetään arkisessa keskustelussa usein monilla erilaisilla tavoilla. Etiikan luonne on edelleen filosofien debatin kohteena, mutta Rydenfelt itse päätyy siihen näkemykseen, että etiikka voisi olla jopa tiedettä, tieteellistä tutkimusta siitä mikä on hyvää ja pahaa.

Kuuntele koko podcast-jakso, jossa keskustelemme Henrikin kanssa yritysetiikan teemoista ja yritysten olemassa olon tarkoituksesta. Jakson löydät SoundCloudista, Spotifysta sekä YouTubesta.

Valitettavasti ei kuitenkaan ole olemassa ”totuuskooppia”, yleispätevää menetelmää, joka kertoisi meille mikä on totta, vaan käsityksemme tästä perustuu aina ihmisten ennakko-oletuksiin ja havaintoihin maailmasta.  Skotlantilainen filosofi David Hume on aikoinaan esittänyt Humen giljotiinina tunnetun periaatteen, jonka mukaan tosiasioista ei voi minkäänlaisen pätevän päättelyn avulla johtaa moraalisia väittämiä. Rydenfelt kuitenkin ajattelee, että Humea on tässä kohtaa ylitulkittu ja että etiikassakin voisi silti olla olemassa itseään korjaava prosessi, jonka avulla pystyttäisiin tekemään oletuksia siitä, miten asioiden tulisi olla, osittain samalla tavalla kuin tieteessä yleisesti tehdään

Haastattelin Rydenfeltiä toukokuussa 2022, jolloin yritysetiikka oli vahvasti pinnalla Ukrainan sodan vuoksi. Sodan vaikutuksesta monet yritykset ovat olleet pakotettuja tekemään hyvin nopeita eettisesti perusteltuja päätöksiä liiketoiminnan lopettamiseksi Venäjällä. Myös informaatiovaikuttamisesta Venäjän toimien yhteydessä puhuttiin paljon. Rydenfeltin rauhoittava näkemys kuitenkin oli, että Venäjän informaatiovaikuttaminen oli toistaiseksi ollut yllättävänkin alkeellisella ja vanhanaikaisella tasolla.

Modernin informaatiovaikuttamisen ja Venäjän roolin siinä, voi ajatella tulleen suuren yleisön tietoon Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaalien jälkipyykin yhteydessä. Tällöin nousi esiin Cambridge Analytican ja Facebookin toiminta, jossa käytettiin kehittyneitä data-analytiikan menetelmiä muun muassa äänestäjien poliittisiin mielipiteisiin vaikuttamiseen. Tämä tapaus nosti monien ihmisten tietoisuuteen sen, miten hienovaraisilla ja kohdennetuilla menetelmillä informaatiovaikuttamista on nykymaailmassa mahdollista tehdä. Kyseisen kaltaista kehittynyttä vaikuttamista Venäjän taholta ei Rydenfeltin käsityksen mukaan kuitenkaan ole nyt havaittu, vaan enemmänkin vaikuttamisyritykset ovat olleet vanhanaikaisempia ja perinteisempiä. Lähinnä on keskitytty toistelemaan itselle myönteisiä väitteitä tai toisaalta esimerkiksi salakuuntelemaan ihmisten viestintää eri palveluissa. Nämä ovat siis käytännössä samoja toimintatapoja, joita KGB on käyttänyt jo 50-luvulla tai jopa aikaisemminkin.

Facebookiin toiminnasta syntynyt kohu on nostanut esiin myös pohdintaa yritysten vastuusta ja yritystoiminnan päämääristä. On pohdittu voiko yritys päättää, että kun he ovat määritelleet yritystoimintansa tarkoituksen tietyllä tavalla, niin tämän päämäärän tavoitteleminen jollain tavalla pyhittäisi keinot. Eräät Facebookin työntekijät ovat esimerkiksi esittäneet, että koska heidän liiketoimintansa päätavoite on yhdistää ihmisiä, niin jos tämän toiminnan sivuvaikutuksena ihmisiä kuolisi terrorihyökkäyksessä, se olisi sellaista, joka yrityksessä tulisi vain hyväksyä. Tämän väitteen Rydenfelt kumoaa. Tosin hän myöntää, että kysymys on monimutkainen. On selvää, että jos yritys määrittelisi päämääräkseen esimerkiksi jotakin, joka on laitonta, tämä ei olisi yleisesti hyväksyttävää. Mutta myös lain ulkopuolella on paljon asioita, joita ei voi hyväksyä.

Yritysten yksi haaste onkin se, että koska organisaatiot muodostuvat lukuisista ihmisistä, jotka edustavat erilaisia arvomaailmoja ja moraalisia näkemyksiä, on mahdollista, että työntekijöiden toimesta esitetään yrityksen arvoista poikkeavia ajatuksia tai toimitaan tavoilla, joita ylin johto ei hyväksy. Aiemmin kuvatussa tapauksessa myös Facebook puolustautui vedoten yksittäisten työntekijöiden yksityisajatteluun. Rydenfelt kuitenkin näkee tapauksen esimerkkinä siitä, että organisaatiossa ei ole ollut kaikki asiat kunnossa. Yrityksen johto ei voi paeta vastuutaan. Kyse on siitä, että yrityksen arvot eivät saa jäädä sanahelinän tasolle, vaan niiden tulee todella määrittää toimintaa. Silloin kun yrityksen arvot todella edetään todeksi päivittäisessä toiminnassa, yritykseen valikoituu samanhenkisiä ihmisiä ja yrityksen kulttuuri muodostuu arvojen mukaiseksi. Näin Facebook-esimerkin kaltaisia asioita ei Rydenfeltin mukaan pääse tapahtumaan.

Jostain syystä yritykset puhuvat usein mieluummin vastuullisuudesta kuin etiikasta. Tähän on varmasti monia syitä, osa historiallisia ja osittain kyse voi olla vain siitäkin, että etiikka käsitteenä koetaan vaikeaksi. Vastuullisuus kuitenkin määrittää ja rajaa sitä millä tavalla ja mitä asioita yritykset voivat tehdä ja siinä mielessä käsitteenä se lähestyy etiikan käsitettä.

Osakeyhtiölaki määrittää, että yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Jonkin verran on viime aikoina keskusteltu siitä, onko tämä määrittely riittävää. Rydenfelt ei kuitenkaan näe tässä ristiriitaa yritysten eettisten päämäärien kanssa. Laki ei sano, että tämä olisi yritysten ainoa tarkoitus, eikä myöskään määrittele, että yritysten olisi pakko maksimoida voittonsa. Kyse on enemmänkin siitä, että yhteiskunta on antanut yrityksille oikeuden ja mahdollisuuden toimia tämän päämäärän eteen sillä, ehkä kirjoittamattomalla, oletuksella, että yrityksistä on myös monenlaista muuta hyötyä eri sidosryhmille ja koko yhteiskunnalle. Näin ollen lainsäätäjän tulee samalla myös asettaa rajat sille millä tavoilla voittoa ei tule tavoitella.

Haasteena onkin, että tähän jää väistämättä iso, harmaa alue, koska lainsäädäntö aina kulkee maailman ja teknologian muutosten perässä. Kenties voisikin ajatella, että yksi osa meidän teknologian kehittäjien vastuunkantoa onkin, että nostamme aktiivisesti esiin tunnistamiamme riskejä ja epäkohtia, jotta niihin kyettäisiin yhteiskunnan ja lainsäädännön taholta ajoissa.

Kristiina Härkönen

Kristiina työskentelee Goforella kestävän kehityksen johtajana – unelmatyössään. Hän on ollut aina intohimoinen paremman tulevaisuuden rakentaja niin ihmisille kuin planeetalle. Hän uskoo, että teknologia ja digitalisaatio voivat olla merkittäviä tekijöitä aikamme isompien haasteiden ratkaisuissa. Samaan aikaan ne ovat usein myös haasteiden aiheuttajia. Teknologia itse on neutraali asia, ihmiset päättävät kuinka sitä käytetään. Meidän täytyy määritellä mihin tarkoitusperiin osaamistamme ja resurssejamme käytämme. Yritysten tulee ymmärtää vastuunsa kestävän tulevaisuuden rakentajina. Kristiina on ollut Goforella vuodesta 2003 ja sinä aikana nähnyt yrityksen kasvun kuudesta työntekijästä kansainvälisesti toimivaksi, satojen ihmisten organisaatioksi. Hän on työskennellyt ohjelmistokehittäjänä, arkkitehtuurin ja projektijohtamisen konsulttina sekä myynnissä ja liiketoimintajohtajana. Vapaa-ajalla Kristiina nauttii luonnossa rentoutumisesta, metsäseikkailuista koiransa kanssa sekä mökkeilystä.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

We have always had a culture of learning at Gofore and to help, we have Gofore Academy supporting our employees.

In today’s world, a lot of learning happens through work. We believe that working and creating together is the best way to learn new things. The best solutions and brightest ideas are usually born when we do things together.

Gofore Academy: to remove obstacles to learning

The purpose of Gofore Academy is to pave the way for Goforeans in professional development matters or as we put it: to remove obstacles to learning. Gofore Academy offers specially tailored internal trainings to our employees. Academy also helps to find information on external learning events and trainings, what are the hottest certifications in our industry now, and what to do if you quickly need to learn a new skill.

At Gofore we have a wide variety of domain expertise needed in the IT consultancy business. We have developers, designers, testing specialists, management consultants, project managers, and more. The skills needed to master one’s domain are supported through guilds, teams, and other peer support groups. Gofore Academy serves all our specialists regardless of their domain.

Gofore Academy’s internal training offering is focusing on skills needed in consulting work. Some might call them soft skills, but in fact, they are the most complex skills there is when your job is to work together with other people. The ability to look at things from the other person’s perspective is the core skill we believe everyone should master. For a successful collaboration to happen we need to understand each other better.

Finding your own intrinsic motivation

We respect and value all individuals and their uniqueness and different wishes. Everyone has their own learning dreams, and we encourage everyone to take time to find out what tickles them and makes their eyes sparkle. What motivates you? After you have found that out, plan your journey and start taking concrete actions towards that goal. Of course, help is provided for making the personal development plan. Having a plan is a baseline for all development actions. And we do hope that once people have made their plans, they also share them internally with People Leaders and colleagues to help the dreams come true.

Internal trainings bring our people together

Gofore Academy has a good network of trainers that we collaborate with. Both internal and external ones. Having trusted partners who know our company, our values and ways of working is important. The reason we love the internal trainings so much, is the fact that they bring our people together, from different parts of organization, roles or even countries everyone has an equal opportunity to participate. Internal trainings are constantly being praised for introducing people with each other.

Some skills we have covered in our internal trainings organized by Gofore Academy are:

  • presentation and communication skills
  • influencing and interacting with people
  • social media
  • self-leadership skills
  • facilitation skills
  • basics of agile
  • understanding customer experience

In 2021: over 50 internal trainings, and over 600 participants

In 2021 Gofore Academy organized over 50 internal trainings. The trainings had over 600 Goforeans as participants. We have chosen the training topics from the needs arising in the company. We are constantly keeping our eyes and ears open for the current and future training needs which serve Goforeans in the best possible way.

For example, we have wanted to support our feedback culture and have tailored a special training for giving feedback. And even though we work together and have support from each other, the work of a modern knowledge worker is independent, and you need the skills and tools to lead your own work-life balance and wellbeing. For that need, we also offer a training series.

In addition to instructor-led internal trainings we have provided an online learning platform to our employees to help them learn i.e., technical skills when there is a need for that. With the help of an online learning platform, it is easy for you to take over maybe a new programming language when you can fit it into your schedule and study at your own pace.

Learning and renewing continuously

We want to offer Goforeans learning and development possibilities they need and wish. And when succeeding in that, people can learn new skills relevant to their development at their time in Gofore. We are learning in everyday work and having support from our colleagues sharing knowledge with each other through teamwork, in guild happenings, hackathons, and other peer support we have going on. And spice that up with learning possibilities that Gofore Academy offers. Sounds like a good combination, doesn’t it?

 

Haluamme jatkuvasti kulkea eteenpäin. Goforella pääset kehittämään taitojasi alan parhaiden ammattilaisten kanssa. Tutustu meihin lisää!

Elina Seppänen

Elinan intohimo on jatkuva oppiminen ja hän on utelias tutkimaan elämän hienoja asioita aina luonnosta taiteeseen ja kirjallisuuteen tieteeseen. Työssään Gofore Academyn parissa hän auttaa mielellään ihmisiä löytämään tapoja kehittyä ja hallita uusia taitoja.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

TL;DR – Helsinkiin tuleva Local Zone tarjoaa lähinnä matalampia viiveitä, eikä ratkaise datan sijainnin ongelmia. Valitettavasti GCP Haminakaan ei tätä tarjoa ja Microsoftin tulevan Suomi-regioonan kanssa menee useampi vuosi. Kiinnostavin ratkaisu onkin ehkä jakaa sovellus ympäristötasojen mukaan, eikä hakata päätänsä seinään jakamalla sovelluksen osia eri hosting-ympäristöihin.

Viime vuoden lopulla kuulimme kiinnostavia uutisia AWS:lta heidän vuosittaisessa re:Invent -konferenssissaan. AWS julkisti rakentavansa 32 uutta AWS Local Zonea ympäri maailmaa ja yksi niistä avautuisi Suomeen; ja tämä tapahtuisi jo vuoden 2022 aikana, eli melko pian.

Eli muutaman kuukauden päästä pääsemme siis käyttämään AWS:n pilvipalveluita Suomessa ja pitämään datan kotimaassa? Hmm, valitettavasti ei… Local Zone ei ole regioona ja ne tarjoavat hyvin rajatut palvelut, jotka rajoittuvat lähinnä virtuaalipalvelinten ja konttien ajamiseen.

Mikä AWS Local Zone sitten oikeastaan on ja mitä se tarjoaa erityisesti suomalaisille julkisen sektorin toimijoille?

TUTUSTU PILVIPALVELUIHIMME
 

Mikä on AWS Local Zone (LZ)?

AWS itse jaottelee Local Zonet reunalaskennan (Edge Computing) alle. Tärkeimpinä hyötyinä mainostetaan lyhyttä latenssia palvelun ja loppukäyttäjän välillä. Zonen sijoituspaikaksi on julkistettu Helsinki, joten pääkaupunkiseudulla pitäisi päästä arviolta noin 3-6 millisekunnin viiveisiin.

AWS for the Edge graphic

Pieni latenssi mahdollistaa esimerkiksi hyvän käyttökokemuksen nopeatempoisissa peleissä, ja esimerkiksi Supercell on ollut esillä yhtenä Local Zone -hyödyntäjänä. Toinen mainittu hyödyntämiskohde ovat ohjelmistot, jotka vaativat nopean yhteyden tietokantaan tai taustajärjestelmään. Näitä voivat olla esimerkiksi suunnitteluohjelmistot tai jotkin vanhemmat ”puheliaat” ohjelmistot nk. legacy-sovellukset.

Fyysisesti Local Zone tulee olemaan muutama räkki AWS:n omistamia ja hallinnoimia palvelimia jonkin paikallisen hosting-kumppanin konesalissa pääkaupunkiseudulla. Kapasiteetti tulee siis olemaan melko rajallinen ja etenkin poikkeustilanteissa se tulisi varmasti loppumaan, eli uusia työkuormia sinne ei saisi käyntiin, jos kapasiteetti loppuisi.

Local Zone kytkeytyy aina pääregioonaan, joka Helsingin tapauksessa on Tukholma. Paikallinen Local Zone (eu-north-1-hel-1a) luodaan osaksi Tukholman regioonan resursseja ja sitä hallinnoidaan sieltä.

Listaus tarjotuista palveluista löytyy tuotesivuilta (https://aws.amazon.com/about-aws/global-infrastructure/localzones/features/) ja sieltä kannattaa tarkastella rajallisempaa vaihtoehtoa. Laajemmat palvelut tarjoava Los Angelesin Zone on ymmärtääkseni jonkinlainen poikkeus tarjonnassa ja tukee alueen filmituotantoyrityksiä melkein mini-regioonan tyyliin.

Joudumme siis tyytymään pariin eri EC2-instanssityyppiin, EBS-levyihin (gp2), konttiajoalustoihin (ECS ja EKS) sekä kuormantasaajiin (vain ALB). Lisäksi verkkopuolella luvataan hyvät yhteydet pääregioonaan eli Tukholmaan, sekä mahdollisuus paikallisiin Direct Connect -yhteyksiin, joiden avulla saadaan yhteys esimerkiksi omiin on-prem -konesaleihin.

Local Zonet ja datan sijainti (Data Residency -vaatimus)

Helsingin Local Zone siis mahdollistaa laskennan Suomessa, mutta tallennuspuolella ollaankin isompien haasteiden edessä. Sekä objektitallennuspalvelu S3 että tietokantapalvelu RDS puuttuvat Zonejen palveluvalikoimasta. Näiden osalta ajatus tuntuu olevan nojata pääregioonan palveluihin, jolloin data olisi tallennettuna Ruotsissa. Ja jos sovelluksen data on jo rajojen ulkopuolella, niin helposti nousee mieleen, että siinä tapauksessa helpointa olisi sijoittaa koko sovellus Tukholmaan.

Sovelluksen tietokantaa olisi toki mahdollista ajaa itse joko virtuaalikoneessa (EC2) tai kontitettuna (ECS/EKS). Tämä lisäisi ylläpitotyötä, kun vastuu kannan saatavuudesta ja päivityksistä jäisi itselle hoidettavaksi. Lisäksi pitäisi ratkaista kannan varmistukset, jotka pitäisi viedä joko pääregioonaan tai johonkin on-prem -ympäristöön, sekä mahdollisesti kannan korkea saatavuus (englanniksi ”high availability” eli HA). Vielä ei ole tiedossa tuleeko Helsinkiin alkuun vain yksi saatavuusalue (1a) vai kaksi (1b), jolloin Suomessa tapahtuva HA-arkkitehtuuri onnistuu vain, jos alueita on kaksi.

Toinen vaihtoehto olisi rakentaa tilaton sovellus, jonka front-end ajetaan Local Zonessa, ja kaikki data tallennetaan on-prem -tietokantaan paikallisen Direct Connect -yhteyden taakse. Tässä hyödyt jäisivät ehkä kuitenkin puolittaisiksi ja olisi todennäköisesti vaivattomampaa viedä koko sovellus on-premiin. Toki frontendin skaalausta voisi parantaa LZ:n avulla, mutta vastavuoroisesti sovellus jakautuisi kahteen hosting-ympäristöön – mikä ei ainakaan helpottaisi sovelluksen kehittämistä ja ylläpitoa.

Miten sitten ratkaista ”datan pitää pysyä Suomessa” -vaatimus pilvessä?

Jos vaatimus on pitää data Suomessa joka tilanteessa, julkipilven hyödyntäminen on tällä hetkellä melko haastavaa.

Ensimmäisenä kannattaa pysähtyä pohtimaan voisiko vaatimusta kyseisen sovelluksen kohdalla laventaa pitämään data EU-alueella. Toki tämä ei aina ole mahdollista, esimerkiksi turvaluokitellun datan kanssa.

AWS:n palveluvalikoimasta löytyy myös toinen reunalaskentamahdollisuus, eli AWS Outposts. Nämä ovat fyysisiä laitteita, 2U-servereistä aina kokonaisiin räkkeihin, jotka sijoitetaan asiakkaan vuokraamaan konesalisijaintiin. Laitteiden vuokraamiseen täytyy kuitenkin sitoutua useaksi vuodeksi ja vuokrahinnat ovat sen verran kalliita, että investoinnin perustelu voi olla haastavaa. Kukaan Suomessa ei ole ainakaan julkisesti mainostanut hankkineensa Outposteja, joten niitä tuskin on käytössä testilaitteita lukuunottamatta.

Googlen Haminan palvelinkeskusta on myös mainostettu kotimaisena vaihtoehtona. En ole varsinaisesti Google Cloud Platform (GCP) -asiantuntija, mutta kuulemani mukaan tilannetta tarkemmin selvittäneet ovat joutuneet pettymään. Useampi palvelu on kai rakennettu globaaliksi, eli data liikkuu myös Haminan ulkopuolelle, ja ”Suomesta tulee saari” -skenaariossa palvelut puolestaan lakkaavat toimimasta kun yhteydet globaaliin hallintakerrokseen katkeavat. Lisäksi ylläpidon henkilöstöä on ympäri maailmaa (”follow the sun” -malli) ja heitä ei ole voitu turvaselvittää suomalaisten tai eurooppalaisten mallien mukaan; mikä toki taitaa olla haaste kaikkien julkipilvien kanssa.

No, Microsoft sentään julkaisi alkuvuonna, että saamme Suomeen oman paikallisen Azure-regioonan. Regioonan muodostavat kaksi datakeskusta ovat vielä kuitenkin kaavoitusvaiheessa ja avaamisen jälkeenkin, korkeamman tason palveluja uusiin lokaatioihin on yleensä saanut odottaa vielä vuoden verran. Arviolta 3 vuoden päästä Suomi-regioonaa pääsisi siis kunnolla hyödyntämään. Tässäkin tapauksessa ylläpitohenkilöstöä olisi varmasti myös Suomen ulkopuolella.

Yhteenveto

Helsingin Local Zone tuo siis kyllä uutta AWS:n tarjontaan, mutta ei valitettavasti kuitenkaan ratkaise julkisen sektorin haastetta – pilven joustavuutta haluttaisiin hyödyntää, mutta datan pitäisi – ainakin osassa sovelluksista – pysyä joka tilanteessa Suomessa.

En myöskään usko, että AWS tekisi päätöstä rakentaa paikallinen AWS-regioona Suomeen lähivuosina. Enemmänkin Local Zonet laajentavat nykyisten regioonien kattavuusaluetta, mutta hyödyt ovat viiveiden laskussa eivätkä datan sijainnin rajoittamisen mahdollistamisessa.

Ehkä järkevimmäksi vaihtoehdoksi täyttää vaatimukset ja kuitenkin hyödyntää julkipilveä, jää jakaa sovellus ympäristötasojen eikä sovelluksen osien hosting-lokaatioiden näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa Dev- ja Test-ympäristöjen ajamista julkipilvessä ja tuotantodataa käsittelevien QA- ja Prod-ympäristöjen jättämistä on-premiin. Työkuormien siirrettävyyden voi toteuttaa ne Docker-kontteina Kuberneteksen päällä ja DevOps-automaatiota voi hakea sekä pilvessä että on-premissä toimivilla työkaluilla.

Me Goforella olemme paljon tekemisissä julkisen sektorin pilvitekemisen kanssa ja kerromme mielellämme vaihtoehdoista tarkemmin. Kerro, jos jokin jäi askarruttamaan aiheen tiimoilta tai jätin jonkin relevantin vaihtoehdon käsittelemättä.

TUTUSTU PILVIPALVELUIHIMME

Harri Lakkala

Harri toimii Goforella AWS-pilviarkkitehtina sekä -neuvonantajana. Hänellä on laaja kokemus sekä hands-on -tekemisestä (mm. IaC, DevOps ja governance) että julkipilven tehokkaan hyödyntämisen vaatimista toimintatapa- ja ajattelumuutoksista.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Toimiva digitaalinen ratkaisu on ensisijaisesti ihmisläheinen palvelu, joka on osa isompaa kokonaisuutta. Goforen Ari Hirvonen kannustaa teollisuuden yrityksiä avartamaan ajatusmaailmaansa.

”Suomi on ehkä maailman diginatiivein kansa, mutta meilläkin on yhä tekemistä. Digitaaliset ratkaisut on saatava aidosti asiakaslähtöisiksi. Yritysten pitää rohkeasti haastaa itsensä, jotta tuotteille saadaan parempi asiakaskokemus”, Goforen älykkään teollisuuden myynnistä vastaava Ari Hirvonen toteaa.

Paraskaan digitaalinen ratkaisu, oli se sitten sovellus tai huipputeknologiaa sisältävä laite, ei yksin riitä, jos sen keskiössä ei ole käyttäjä. Ratkaisun on oltava toimiva osa isompaa kokonaisuutta, yrityksen ekosysteemiä, jotta siitä olisi aidosti hyötyä sekä yrityksen omille työntekijöille että yrityksen asiakkaille. Esimerkiksi tiedolla johtamiseen ja kestävään kehitykseen tehdyt panostukset eivät välttämättä tuota tulosta ilman tätä.

”Arvoketjusta ei voi erottaa mitään irrallista osaa. Tämä on todella tärkeää ymmärtää”, Hirvonen toteaa.

Älykäs laite ymmärtää käyttäjää

Ymmärrys asiakkaan toimialasta ja laitteiden toimintaympäristöstä takaa laitteen suorituskyvyn.

”Pelkän ohjelmiston sijaan mietimme kokonaisuutta, jonka osaksi laite tai kone tulee, sekä tietysti käyttäjää. Teollisuuden laitteissa kokonaisuuteen liittyy kiinteästi muun muassa mekaniikkaa, hydrauliikkaa ja sähkötekniikkaa. Niistä jokainen vaikuttaa myös ohjelmistoon.”

Juuri tähän Goforelta löytyy monipuolista asiantuntemusta. Se on digitaalisen muutoksen asiantuntija, joka ei ole sitoutunut mihinkään tiettyyn teknologiaan. Pääasia on kehittää laadukkaita, positiivisia ja kestäviä ratkaisuja.

Toimiva kumppanuus kantaa projektien ensimetreiltä aina loppusuoralle ja elinkaaritukeen saakka. Keskiössä on tavoite luoda optimoituja ratkaisuja. Tyypillinen yhteistyöprojekti alkaa lopputuloksen konkreettisesta määrittelystä. Tällöin on erityisen tärkeä kuunnella käyttäjiä sekä muita sidosryhmiä. Toiminnallisuutta voidaan jo alkuvaiheessa testata oikeaa työkonetta mallintavassa simuloidussa ympäristössä.

Goforen teollisuudelle suunnattu palvelutarjonta nousi vuoden 2022 alussa uudelle tasolle, kun se osti Devecto Oy:n. Devecto on huippuosaaja vaativassa ohjelmistosuunnittelussa. Se taitaa teollisuuden digitalisoinnin, liikkuvan kaluston järjestelmien kehittämisen ja sulautetut järjestelmät. Devecto on tehnyt töitä muun muassa Ponsselle, Valtralle ja ABB:lle. Devecton asiakkaat saavat puolestaan Goforen myötä kokonaisvaltaisen digimuutosjohtamisen lisäksi kansainvälistä osaamista. Sillä on Suomessa, Saksassa, Espanjassa ja Virossa yli 1 000 asiantuntijaa.

Ala on hyvin kiinnostava, sillä digitaalisten ratkaisujen suhteen ollaan vasta alkutaipaleella.

”Uskomattomia juttuja on tulossa”, Hirvonen hymyilee.

Artikkeli on julkaistu alunperin Talouselämän Teknologia- ja teollisuusratkaisut -liitteessä 29.4.2022.

Ari Hirvonen

Jo pienestä saakka Ari on innostunut asioista, koonnut kavereita yhteen ja saanut muutkin innostumaan. Arille on tärkeää, että toimitaan aina tiiminä: Se antaa parhaan avun asiakkaalle ja on hauskempaa kuin yksin puurtaminen. Myynnin johtajana Ari haluaa innostaa ja tuoda ihmiset yhteen, saman mission äärelle, kuuntelemaan ja auttamaan asiakasta.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

”En ole aina tiennyt haluavani käyttöliittymäsuunnittelijaksi, vaatimusmäärittelijäksi tai muotoilijaksi.” UX/UI Designerimme Rosa kertoo, miten hän päätyi IT-alalle ja löysi Goforesta työnantajan, joka pitää huolta työntekijöistään.  

Päädyin sattumalta ja ajatuksella ”kokeillaan nyt tätäkin” lopulta opiskelemaan tietojärjestelmätieteitä Jyväskylän yliopistoon, mikä osoittautui ihan hedelmälliseksi päätökseksi. Mielenkiinto käyttöliittymiä ja käyttökokemusaiheita kohtaan syttyikin pienenä liekkinä suhteellisen nopeasti, yliopisto-opintojen ensimmäisenä lukuvuonna. Tutustuin eräällä kurssilla Nielsenin heuristiikkoihin, joiden pohjalta piti arvioida ja perustellen uudelleen muotoilla jokin verkkopalvelu. Olin yhtään liioittelematta liekeissä. Kasvava innostukseni johti lopulta siihen, että suoritin maisterin tutkintoni kognitiotieteiden pääaineessa.

Mutkan kautta unelma-ammattiin

Työssä kävin koko opintojeni ajan, eli ura lähti hyvin nopeasti ottamaan suuntaa IT-alalla. Työskentelin perinteisissä service desk -tehtävissä, sen jälkeen asiakkuusvastaavana ja lopulta järjestelmäkehityksessä tuoteomistajana. Olin pitkään ajatellut, ettei UX- tai UI-painotteisia töitä ole mahdollista yliopisto-opintojen pohjalta hakea, sillä omaa harrastuneisuutta olisi pitänyt olla taustalla paljon, sekä esimerkiksi portfolio ja jotain visuaalista työnäytettä osaamisesta. Jos kuitenkin jotain kiitän, niin omaa sinnikkyyttäni, sillä niin vain muutaman mutkan kautta pääsin lopulta niihin tehtäviin, joihin olin opintojeni aikana tähdännyt – tekemään vaatimusmäärittelyä, käyttöliittymäsuunnittelua ja palvelumuotoilua.

Miksi hain lopulta Goforelle, oli sekin eräänlainen itsetutkiskelun tulos. Kaipasin erilaista haastetta, mitä sen hetkinen työni tarjosi, mutta halusin myös sellaisen työnantajan, joka vastaisi paremmin omia arvojani. IT-alallahan näitä yrityksiä riittää, mutta ajatus Goforesta mahdollisena tulevaisuuden työnantajana kumpusi lopulta somen kautta. Bongasin Linkedinissä hehkutusta Goforen omasta työehtosopimuksesta. Selasin sopimuksen läpi ja vakuutuin siitä, että Goforella todella halutaan pitää huolta työntekijöistä – yrityksen tärkeimmästä voimavarasta.

Onnellisesti goforelainen

Goforen muotoilijahausta voit lukea lisää ja syvällisemmin täältä. Lyhyesti sanottakoon, että oma rekrykokemukseni oli lämmin, hermostuttava mutta palkitseva. Pääsin näyttämään, mihin pystyn, ja sittenpä kävikin niin hassusti, että minut haluttiin sisään tuplaroolilla, tuoteomistajaksi ja muotoilijaksi, tekemään kahta lempijuttuani: ketterää järjestelmäkehitystä ja käyttökokemussuunnittelua. Tällä hetkellä vedän siis pientä (mutta sitäkin sähäkämpää) kehitystiimiä Goforen arvokkaimman aarteen, Hohdon, ympärillä. Hohdossa nimittäin yhdistyvät kaikki Goforen liiketoiminnan kulmakivet: ihmiset, myynti ja resursointi. Ehkä Hohdosta ja sen salaisuuksista lisää myöhemmin omassa blogikirjoituksessaan.

Minut on otettu Goforen muotoilijayhteisöön ilolla vastaan, ja olen päässyt työskentelemään tuoteomistajan tehtävien lisäksi muun muassa ihan perinteistä nappien piirtelyä ja aloittamaan isompaakin palvelumuotoiluprojektia. Työtä teen kotitoimistolta Kuopiosta, mutta koen tärkeänä nähdä omaa tiimiäni säännöllisesti. Arkea rytmittävät siis myös säännölliset reissut Jyväskylän ja Tampereen suuntaan. Hassua kyllä, tässä uraa startatessa on tullut tehtyä käänteisesti, mitä ehkä useammat muut opiskelijat, sillä karkasin yhä kauemmaksi pk-seudulta. Tätä työtä saa onneksi tehdä sieltä, missä oma sydän on, ja minulla se on Savossa. 🧡

Käythän kurkkaamassa Goforen avoimet työpaikat, ja tule työkaverikseni!

Rosa Vanninen

Rosa työskentelee Goforella sisäisessä kehityksessä tuotepäällikkönä ja UX-muotoilijana. Ihmisenä ja työkaverina Rosa on lämminsydäminen haasteisiin heittäytyjä. Erityisesti työssä kiinnostavat asiakaslähtöinen järjestelmäkehittäminen palvelumuotoilu keinoin, sekä käytettävyyden ja käyttökokemuksen rakentaminen sisällön ja käyttöliittymän muotoilun kautta. Rosan haaveena on joskus jatkaa käytettävyyden tutkimusta tohtorikoulun puolella.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.