Digitalisaation asiantuntijayrityksessä ei enää nykypäivänä tarvitse perustella ihmisten moninaisuuden ja inkluusion merkitystä liiketoiminnalle. Asiasta on lukuisia tutkimuksia, ja on kiistatta osoitettu, että moninaisuus lisää luovuutta, innovaatioiden määrää ja tuottavuutta, kun erilaiset ihmiset löytävät erilaisia näkökulmia ratkaistaviin ongelmiin. Moninaisuus myös vaatii valmistelemaan paremmin, avaamaan tarkemmin omaa lähestymistapaa ja ottamaan huomioon muut ryhmässä mukana olevat ihmiset. Ihmiset sitoutuvat paremmin työhönsä, kun he tuntevat olonsa hyväksytyksi, tervetulleiksi ja arvostetuiksi.

IT-alalle aiemmin tyypillisestä homogeenisesta maailmasta on otettu jo iso harppaus kohti kulttuuria, jossa erilaisuutta ei pelkästään hyväksytä, vaan siihen kannustetaan. Olemme kuitenkin alalla, joka elää innovaatioista, lahjakkuudesta ja osaamisesta – siitä, että ihmiset uskaltavat ajatella rohkeasti totutun raamin ulkopuolelta ja ehdottaa jotain täysin ennenkuulumatonta. Sen vuoksi Gofore ja lukuisat verrokit ovat vahvasti sitoutuneet moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden kulttuuriin ja periaatteisiin.

Siinä, missä siitä on helppo kirjoittaa strategiaan, toimintatapaohjeeseen ja perehdyttämismateriaaliin, sen saaminen osaksi organisaation kulttuuria ja jokaista työpäivää on kuitenkin haastavaa. Isoin ongelma on, miten saadaan sadat tai tuhannet erilaiset ihmiset jakamaan samat eettiset periaatteet, joiden mukaan toimia.

Nykypäivän asiantuntijaorganisaatio on itseohjautuva ja matalahierarkinen. Se haluaa antaa yksittäiselle työntekijälle sekä valtaa että vastuuta omaa työtä koskeviin päätöksiin. Yrityksen toiminnan eettisyys on jokaisen työntekijän jokapäiväisten päätösten summa, jolla ei välttämättä ole aina paljon tekemistä yhdessä valitun arvoperustan kanssa. Kun yhteistä arvopohjaa rikotaan, kyse on useimmiten ymmärtämättömyydestä tai yrityksen rakenteista, jotka eivät kannusta ja tue toimimaan oikein. Siksi oikein toimimista tulee opetella kuten mitä tahansa muutakin taitoa.

En väitä, että me Goforessa olemme löytäneet edellä kuvattuihin haasteisiin hopealuodin, mutta olemme mielestäni valinneet oikean suunnan. Sen sijaan, että olisimme laittaneet ylimmän johdon etiikkakurssille, käynnistimme viime syksynä koko yhtiön kattavan eettisen toimintakyvyn kehittämishankkeen. Sen tarkoitus on antaa kaikille goforelaisille eettistä päätöksentekoa tukevat taidot ja työkalut, jotta he pystyisivät toimimaan työssään tavoilla, jotka tukevat koko yrityksemme arvoja.

Toivon, että tämä hanke auttaa tekemään yhdenvertaisuuden, hyväksynnän, kunnioittavan keskustelukulttuurin ja turvallisen ympäristön periaatteet aidosti osaksi arkipäiväistä työtämme. Mikäpä olisi parempi ajankohta päättää ottaa yhdenvertainen kulttuuri mukaan vuoden jokaiseen työpäivään kuin pian huipentuva Pride-kuukausi, joka muistuttaa ainakin itselleni positiivisella tavalla siitä ilosta ja rikkaudesta, jota moninainen kulttuuri parhaimmillaan elämäämme tuo.

Kristiina Härkönen

Kristiina työskentelee Goforella kestävän kehityksen johtajana – unelmatyössään. Hän on ollut aina intohimoinen paremman tulevaisuuden rakentaja niin ihmisille kuin planeetalle. Hän uskoo, että teknologia ja digitalisaatio voivat olla merkittäviä tekijöitä aikamme isompien haasteiden ratkaisuissa. Samaan aikaan ne ovat usein myös haasteiden aiheuttajia. Teknologia itse on neutraali asia, ihmiset päättävät kuinka sitä käytetään. Meidän täytyy määritellä mihin tarkoitusperiin osaamistamme ja resurssejamme käytämme. Yritysten tulee ymmärtää vastuunsa kestävän tulevaisuuden rakentajina. Kristiina on ollut Goforella vuodesta 2003 ja sinä aikana nähnyt yrityksen kasvun kuudesta työntekijästä kansainvälisesti toimivaksi, satojen ihmisten organisaatioksi. Hän on työskennellyt ohjelmistokehittäjänä, arkkitehtuurin ja projektijohtamisen konsulttina sekä myynnissä ja liiketoimintajohtajana. Vapaa-ajalla Kristiina nauttii luonnossa rentoutumisesta, metsäseikkailuista koiransa kanssa sekä mökkeilystä.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

“Millaista on olla naisena IT-alalla?”. Tähän kysymykseen olen kahden vuoden IT-urani aikana törmännyt yllättävän monta kertaa. Toisaalta vastaan siihen aina innostuneesti, koska omissa kokemuksissani ei ole moitittavaa, päinvastoin voin kehua Goforea tasa-arvoisena työnantajana ja kertoa miten en ole missään työtilanteessa kokenut sukupuoltani ongelmana, esteenä tai vähättelyn aiheena. Toisaalta kysymys on loppujen lopuksi hyvin outo siinä mielessä, että tätä on ihan validia edelleen kysyä. Mahtavaa, työpaikkasi ei syrji sinua sukupuolesi perusteella! Tuosta palkintoja sinulle, työnantajallesi ja koko IT-alalle! Toivottavasti tulevaisuudessa oleellista olisikin kysyä ”Millaista on olla IT-alalla?”.

Totta on tietysti se, että IT-alalla naisten osuus on noin 28 %. Goforella naisia on noin kolmannes. Luvut ovat onneksi kasvusuunnassa. Vähän aikaa sitten törmäsin kommenttiin ”eihän naisia kiinnosta teknologia-ala – jos kiinnostaisi, ne hakeutuisivat sinne enemmän”. En olisi uskonut enää tämmöistä lukevani. Kysehän on rakenteista, joita meille opetetaan jo lapsuudessa ja koulun penkillä. On hyvä huomioida myös se, että vaikkei ole itse kokenut jotain tiettyä asiaa, se ei tarkoita, etteikö sitä tapahtuisi.

Ihan omia itsejään

”Vau, enpä olisi päällepäin uskonut!” En kuulemma näytä IT-asiantuntijalta. Tätä kuulen erittäin usein, kun puhun robotiikasta tai konsulttina työskentelystä alan ulkopuolisille henkilöille. Ihmisillä on edelleenkin mielikuvia, ehkä jäänteenä jostain 90-luvun Matrix-ajoista, pimeässä kellarissa piileksivistä datailijoista, jotka hakkeroivat viranomaisten sivuja ja poistuvat ulkomaailmaan ainoastaan noutamaan pikaruokaa. Miltä IT-asiantuntija sitten näyttää? Sanoisin, että ihan omalta itseltään. Minäkin näytän ihan omalta itseltäni.

”Yksi jätkistä.” Valitettavasti edelleen kuulee myös tarinoita, joissa työpaikalla on joutunut sulautumaan joukkoon niin sanotusti yhtenä jätkistä. Jos tulet palaveriin vahvasti meikattuna pinkissä mekossa korkkarit kopisten, rapiseeko uskottavuutesi? Taputellaanko sinua selkään siitä, että kestät ronskia huumoria, etkä ole liian herkkä? Nykyään kun kaikesta loukkaannutaan ja mitään ei uskalla enää sanoa – näitäkin kommentteja kuulee. En usko, että kovin moni sukupuoleen katsomatta allekirjoittaa tällaisia näkemyksiä. Mikään ei ole niin vanhanaikaista, kuin vitsailla esimerkiksi seksuaalisella häirinnällä tai homo- ja transfobialla.

Työhyvinvoinnin olennainen osa on, että jokainen voi myös töissä olla oma itsensä, kokea arvostusta ja yhteenkuuluvuutta.

Kehitetään kulttuuria yhdessä

Siinä missä yritys kasvaa ja työntekijöitä tulee lisää, myös monimuotoisuus kasvaa. Tämä tulee ottaa huomioon yrityksen kulttuurin kehittymisessä, jotta pysytään kartalla siitä, miltä meistä tuntuu nyt. Jos työyhteisö on voinut hyvin vuosi sitten, tilanne ei välttämättä ole sama juuri nyt. Vuodessa on ehtinyt tulla kymmeniä uusia työntekijöitä, tiimit ja esihenkilöt vaihtua tai työroolit muuttua.

Myös yrityksen johdon monimuotoisuudella on valtava merkitys. Inklusiivisuutta pitää johtaa, se ei synny itsestään. Monimuotoisuuteen aidosti panostavalla yrityksellä on myös kilpailuvaltti, sillä työyhteisön kulttuurin kehittäminen ylätasolta arkityöelämään vaikuttaa myös houkuttelevuuteen. Goforella seurataan työhyvinvointia tasaisesti mm. kyselyiden avulla ja kehitetään jatkuvasti parannuksia yhdessä työntekijöiden kanssa. Tärkeimmät henkilöstöteemamme ovat poikkeuksellisen hyvän työntekijäkokemuksen sekä inklusiivisen kulttuurimme kehittäminen.

Puretaan stereotypioita

Olen seurannut Sosiaali- ja terveysministeriön sekä THL:n Segregaation purku -hanketta, jonka tavoitteena on purkaa ammatillista sukupuolittunutta eriytymistä. Tällainen segregaatio vaikuttaa mm. ahtaisiin stereotypioihin, osaamisen hyödyntämiseen, palkkaeroihin ja yleisesti työmarkkinoihin. Meillä kaikilla on myös tiedostamattomia ennakkoluuloja ja siksi näistä asioista tulee ensinäkin puhua, jotta tällaisia seikkoja voi ylipäätään tiedostaa.

Palkkaeroista mainitsen huomioni ikävästä ilmiöstä, johon olen törmännyt naisten välisissä keskusteluissa. Perusteluja listataan usein omassa päässä armottomasti ja pohditaan, voinko oikeasti pyytää tällaista palkkaa. Totta kai voit, ja pitää! Eräs kollegani heitti palkkaneuvotteluihin yksinkertaisen vinkin: ”Mieti sellainen summa, mitä juuri ja juuri kehtaat pyytää ja laita siihen vielä pikkuisen päälle”. Toinen pohti, että hänen tulisi koulia itsestään röyhkeämpi palkkaneuvottelija. Ei palkan pidä kuitenkaan olla röyhkeydestä kiinni.

Kulttuurisiin rakenteisiin iskostuneet mallit istuvat tiukassa ja näitä rakenteita on rikottava palkkakeskusteluista alkaen. Suurimmat syyt palkkaeroille löytyvät työmarkkinoiden eriytymisestä ja yhteiskunnallisista normeista esimerkiksi perhe-elämässä. Onneksi olemme muutoskohdassa esim. perhevapaauudistuksen myötä. Myös palkka-avoimuus jo työpaikkailmoituksissa on erittäin tervetullutta ja tarpeellista.

Esittelen seuraavaksi elämässä vastaan tulleita havaintoja tilanteista ja tavoista puhua, joilla on aito vaikutus inklusiivisuuteen työpaikalla:

  • Kysymykset aviomiehestä/vaimosta/tyttö- tai poikaystävästä. Entä jos kysyisit neutraalisti esimerkiksi puolisosta tai kumppanista.
  • Kysymykset lasten saamisesta, kuten ”onkos perheenlisäystä odotettavissa?” Perheen perustaminen on henkilökohtainen asia, johon voi liittyä vaikeita tunteita ja asioita, jotka eivät kuulu yleiseen keskusteluun.
  • Sukupuolittuneet ammattitermit, kuten esimies. Nämä ovat iskostuneet hyvin tiukkaan selkärankaan ja opettelen vielä itsekin, vaikka ajan itse vahvasti sukupuolineutraalien termien käyttöä. Vaikka jokin termi olisi sinulle ok, se ei ehkä ole sitä kaikille. Tällaisilla termeillä myös ylläpidetään stereotypioita.
  • ”Mistään ei uskalla enää vitsailla”. Tämän olen kuullut esimerkiksi ulkonäköön, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvissä vitseissä. Vitsit voivat olla tarkoitettu hyväntahtoisiksi, mutta ne voivat myös satuttaa. On myös hyvä huomioida tilanne, missä vitsailee. Työpaikka on kuitenkin työpaikka, ei saunailta kavereiden kesken.
  • ”Ethän sä tuosta voi suuttua!” Jokaisella on oikeus tunteisiinsa. Yleensä paras tapa on keskustella asia rauhallisesti läpi. Hyökkäys on paras puolustus -mentaliteetti ei vie mihinkään. Sananvapaus ei myöskään oikeuta vihapuheeseen tai syrjiviin kommentteihin.
  • Sukupuolittavat etuliitteet, kuten esimerkiksi naisjohtaja. Onko liite olennainen? Onko sukupuolella jokin oleellinen merkitys asiayhteydessä? Jos ei – se on turha. Sukupuolia on myös useampi, joten esimerkiksi molempien sukupuolten sijaan olisi hyvä puhua kaikista sukupuolista. Vastakkaiset sukupuolet -termi myös korostaa sukupuolten vastakkainasettelua.
  • Itsensä vähättely: ”Anteeksi jos kyselen tyhmiä.” ”No tämä nyt on vaan tämmönen…”. ”En ole mikään ekspertti…”. Älä sulje itse itseäsi ulkopuolelle. Anna kehuja muille, kun siihen on aihetta ja ota kehut myös vastaan mukisematta. Älä käytä turhia vähätteleviä sanoja ja fraaseja. Ruokitaan myönteistä kulttuuria.

Millaisia kokemuksia sinulla on? Mitä juuri sinä voisit tehdä syrjivien rakenteiden purkamiseksi?

Tutustutaan, opitaan ja rikastutaan

Moninaisuuteen kuuluu myös erilaiset luonteenpiirteet ja ihmistyypit. On ekstrovertteja ja introvertteja, hiljaisia ja ulospäinsuuntautuneita. Jotkut tykkäävät työskennellä omassa nurkassaan hiljaa ja rauhassa, joku kaipaa ympärilleen menoa ja meininkiä! Eräs ottaa ohjat vaivatta käsiinsä ja toinen tekee työnsä parhaiten, kun saa tarkat ohjeet ja neuvot. Kaikista ei tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen. Usein ihmisille on helpointa toimia itsensä kaltaisten ihmisten kanssa. Parasta on kuitenkin, kun ymmärretään, miksi ihmiset toimivat kuten toimivat. Tähän auttaa se, että ihmisiin tutustutaan.

Itse olen oppinut Goforella paljon paitsi itsestäni ja luonteenpiirteistäni, myös muista ihmisistä. Olen oppinut toimimaan hyvin erilaisten persoonien kanssa ja saanut myös uusia näkemyksiä itse omiin toimintamalleihini. Osittain oma persoonani on myös vahvistunut – koska olen saanut olla myös työssäni oma itseni. Olen myös oppinut havainnoimaan erilaisia ihmistyyppejä ja tiedän, millaisten ihmisten kanssa homma vaan natsaa saumattomasti ja keiden kanssa joudun käyttämään enemmän energiaa. Kaikesta olen oppinut.

Jokaisella on oikeus viihtyä työpaikallaan ja kokea olevansa arvostettu osa työyhteisöä. Tätä lujittaa myös työtehtävien ulkopuolella tapahtuva toiminta, jossa tutustutaan paremmin. Se voi auttaa tiimejä hitsautumaan paremmin yhteen tai purkamaan vanhoja yrityksen sisällä olevia siiloja. Goforella tähän on matalan kynnyksen keinona Small Events, joita jokainen työntekijä voi itse järjestää.

Laajemmalla tasolla yritysten tulee tarkastella omaa kulttuuriaan ja ilmapiiriään tasaisesti. Laki kieltää syrjinnän työpaikoilla, mutta toimintamallit voivat olla myös alitajuntaisia tai ne ovat niin iskostuneita, että muutos vaatii aikaa ja panostusta. Joskus ulkopuolisuutta ei yksinkertaisesti havaita, ellei sinne itse joudu. Huomioidaan siis mitä ympärillämme tapahtuu! Kysytään kollegalta, mitä hänelle kuuluu. Kysytään sitä myös itseltämme. Keskustellaan asioista ja opetellaan tunnistamaan erilaisia tilanteita, sellaisiakin mitkä eivät ehkä ole meille itsellemme tuttuja. Tutustutaan toisiimme ja opitaan toisiltamme.

Yhtenä suunnannäyttäjänä omassa arjessamme Goforella toimii yhdessä työntekijöiden kanssa kirjoitettu Code of Ethics.

Tuuli Ashurst-Pitkänen

Tuuli työskentelee Goforella Test Managerina. Työssään hän innostuu erityisesti mielikuvituksen käytöstä ja luovien ratkaisujen löytämisestä vaikeidenkin ongelmien ratkaisemiseksi. Tuuli on kiinnostunut lisäksi arjen robotiikasta, ympäristöteknologiasta sekä älytekstiileistä. Ammatillinen tausta hänellä on bioanalytiikassa ja plakkarissa lisäksi maisterin paperit kirjallisuustieteestä. Vapaa-ajan puolivakavana harrastuksena hän valmistaa luonnonkosmetiikkaa omassa kotilaboratoriossaan ja upottaa kädet saveen keramiikkakurssilla.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Vahvalla pilviosaamisella varustettu tietoturva-asiantuntija Jaakko Mäntysaari suunnittelee ja kartoittaa korkean tietoturvan ratkaisuja DevSecOps-projekteissa.

”Työni ytimessä on penetraatiotestaus ja haavoittuvuuksien löytäminen. Minun onnistumiseni ovat tavallaan asiakkaiden epäonnistumisia: tarkoituksenani on saada järjestelmä toimimaan tavalla, johon kehittäjät eivät ole varautuneet. Olenkin eräänlainen pahanilmanlintu – kun minulla on syytä hymyyn, se merkitsee asiakkaalle useimmiten päänvaivaa ja korjaustoimenpiteitä”, Jaakko kertoo nauraen.

Asiantuntijuus vyöryy lumipallon lailla

Goforelainen mastery merkitsee Jaakolle huippuosaamisen levittämistä ja jakamista ympärilleen.

”Parhaassa tapauksessa huippuasiantuntija voi parantaa tiimin muidenkin jäsenten työtä omalla osaamisellaan. Hyvin kasattu tiimi koostuu eri alojen taitajista, jotka voivat oppia toisiltaan ja viedä oppimaansa seuraavaan projektiin. Näin syntyy eräänlainen lumipalloefekti, jossa osaaminen sekä laatu vahvistuvat vahvistumistaan, kun tiimien kokoonpanot vaihtelevat”, Mäntysaari pohtii.

Vahvan substanssiosaamisen lisäksi Jaakko hyötyy työssään hyvistä vuorovaikutustaidoista ja sosiaalisuudesta.

”Olen huomannut, että asiakkaan olon voi tehdä mukavaksi keskustelemalla, kyselemällä ja toisinaan ihan vain höpöttämälläkin. Tietoturva-asioiden arkaluontoisuuden vuoksi on tärkeää rakentaa aktiivisesti luottamusta asiakkaan kanssa.”

Tietoturva on jatkuvassa liikkeessä

Mäntysaaren tiimissä parhaita työkaluja ja käytäntöjä kerätään jatkuvasti päivittyvään tietopankkiin, jonka avulla pyörää ei tarvitse keksiä joka projektia varten uudelleen. Tiimin prosessit paranevat koko ajan, ja uudet työntekijät saadaan nopeasti perehdytettyä goforelaisiin työtapoihin.

”Tietoturvakenttä on jatkuvassa liikkeessä, ja juuri opittu työkalu tai metodi saattaa olla ensi viikolla jo vanhentunut. Tämä työ kysyy lisäksi epäonnistumisten sietokykyä. Joskus maali voi olla jo näkyvissä, mutta sitä ei koskaan saavuteta. Myös tietynlaisesta pikkutarkkuudesta ja järjestelmällisyydestä on huomattavaa hyötyä. Leipääntymään ei helposti pääse, sillä projektit ovat usein melko nopeita”, Jaakko Mäntysaari kertoo.

Mäntysaaren veti Goforelle mahdollisuus kehittyä ja keskittyä tietoturvatekemiseen.

”Aiemmassa työpaikassani aloin urautua, eikä oppimiseen ollut juuri aikaa. Täällä opin joka päivä uutta. Minua motivoi työssäni kyltymätön halu oppia, ja olisin varmaan vieläkin kirjoilla yliopistolla, ellei opinto-oikeuteni raja olisi tullut vastaan.”

Tiimi kannustaa oppimaan uutta

Korkeita laatustandardeja edellyttävän asiantuntijatyön moottorina toimii yhteen hitsautunut tiimi, jonka jäsenet tukevat toisiaan ja kannustavat oppimaan uutta.

”Tällä alalla sertifikaatiot ovat suuressa roolissa, ja meillä onkin tiimin kanssa isolla taululla listattuna kaikkien viimeisimmät ja työn alla olevat sertifikaatit”, Jaakko havainnollistaa.

Mäntysaari näkee alansa kiinnostavimmiksi ajankohtaisiksi trendeiksi erilaiset passwordless-ratkaisut, lohkoketjujen tietoturvakehityksen sekä container breakout -hyökkäysten yleistymisen. Uusiin tarpeisiin ja haasteisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa tulevaisuuden luotaamista.

”Hakeuduin tänne töihin, sillä Gofore tarjosi minulle työtehtäviä, jotka vastasivat prikulleen sitä, mihin halusin kehittyä. On ollut ilo havaita, että työnantaja haluaa jatkuvasti kehittää kanssani työnkuvaani omien kiinnostuksenkohteideni mukaan.”

Meillä Goforella kulttuurimme kuudesta voimatekijästä mastery kuvaa sitä osaamista, rohkeutta ja kunnianhimoa, jolla goforelaiset ryhtyvät projekteihin. Se kertoo myös siitä ettemme pelkää rooleja, jotka haastavat osaamistamme. Goforella tarjoamme erinomaiset edellytykset henkilökohtaiseen ja ammatilliseen oppimiseen, ja haluamme jakaa osaamistamme myös kollegoillemme, asiakkaillemme sekä muille sidosryhmillemme.

Lisää huippuosaajiemme uratarinoita löydät täältä.


Etsimme joukkoomme teknistä tietoturva-asiantuntijaa
Lue lisää ja hae

Vahvuutenamme on monimuotoinen joukko eri alojen asiantuntijoita, joille haluamme tarjota parhaat mahdollisuudet kehittyä ja kukoistaa sekä työssä että sen ulkopuolella.

Katso avoimet työpaikkamme ja liity joukkoon!

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Muistatko ajan, kun yrityksesi tärkeimpiä investointipäätöksiä oli, että keneltä tilaisit uudet ATK-raudat? Hieman siinä maksettiin tietysti kapasiteetista, jota ei käytetty ja kollegat saattoi napista kehityksen kankeudesta, mutta eiväthän he ymmärtäneet teknisten asioiden monimutkaisuutta.

Ne olivat vanhoja, eivät välttämättä hyviä, mutta yksinkertaisempia aikoja.

Sitten tuli pilvi ja kielenkäyttö muuttui. Ei enää rajoitettu, kontrolloitu ja odotettu, vaan mahdollistettiin, tuettiin ja otettiin ketterästi käyttöön. Yhtäkkiä investointeja ei enää tehtykään etukäteen vaan tärkeimmät päätökset liittyivät siihen, miten hyödyntää pilven tarjoama kapasiteetti, skaalautuvuus ja varmistaa samalla turvallisuus parhaalla mahdollisella tavalla.

No, eihän tämä muutos ole vielä varsinaisesti tapahtunut, vaikka mahdollisuudet ovat olemassa. Kuten mihin tahansa matkaan, pilvimatkaankin liittyy monenlaisia haasteita ja jopa riskejä. Muutos voi edellyttää, että osa ICT-portfoliosta olisi tarpeen modernisoida, joka vaatii päättäväisyyttä ja investointeja. Näiden investointien takaisinmaksu on toki laskettavissa.

Matkaa ei tarvitse tehdä yksin, sillä apunasi ovat Goforen kaltaiset asiantuntijat, jotka varmistavat järkevän siirtymän ja pilvestä saatavat hyödyt. Sekä omien selvitystemme että kumppaneidemme, kuten Microsoftin, tekemien tutkimusten avulla pystymme sekä auttamaan asiakkaitamme niin tämän hetken kuin tulevaisuuden tarpeita ennustaen. Oma lähestymistapamme noudattaa esimerkiksi Microsoftin Cloud Adoption Framework -mallia, joka huomioi tärkeimmät liiketoiminnalliset elementit ja tarjoaa työkalut asiakkaan tilanteen selventämiseksi.

 

Trendinä turvallisuus

Kuumin aihe pilvikentällä on tällä hetkellä uusien digitaalisten palveluiden tuottaminen serverless- ja PaaS-arkkitehtuureita hyödyntäen. Nousevana teemana on turvallisuuden varmistaminen ja kokonaisuuden tehokas hallinnointi. Amazon Web Services:n kanssa yhteistyössä toteuttamamme tutkimus osoitti, että suurin osa haastatelluista piti pilveä turvallisempana vaihtoehtona kuin itse rakennettua ja hallinnoitua ICT-infraa. Itse uskon, että pilviympäristöihin perehtyneet tietoturva-ammattilaiset ovat pian todella kysyttyjä.

Tietosuoja liittyy turvallisuuteen olennaisesti ja johtavat pilvitarjoajat kuten Amazon, Google ja Microsoft tarjoavat jatkuvasti enemmän tietoa ja läpinäkyvyyttä aiheeseen liittyen. On hienoa nähdä, että strategiana ei ole piilottaa yksityiskohtia, jotka liittyvät tiedonsiirtoon vaan kertoa julkisesti nykytilanteesta sekä suunnitelmista jatkokehityksen suhteen.

 

Kestävä strategia matkaoppaaksi

Kestävä pilvistrategia muodostaa matkasi perustan. Keskiössä ei ole teknologia vaan ymmärrys oman organisaation kyvykkyyksistä ja pilvisiirtymän ajureista. Oman maturiteetin ja osaamisen kartoittaminen sekä tarpeet muutoksen johtamiselle ja kommunikoinnille on hyvä kirkastaa. Hyvä strategia auttaa muutoksen käytäntöönpanon lisäksi viestimään asiasta sekä yrityksen sisällä että ympäröivälle ekosysteemille, jolloin muutoksen onnistumisen todennäköisyys kolminkertaistuu.

Katso pilvimatkaoppaastamme missä vaiheessa matkaa olet:

  • Vision ja strategian määrittäminen
  • Pilven hallinnoinnin periaatteet ja käytänteet
  • Vankan teknisen pohjan luominen
  • Muutoksen toteuttaminen
  • Skaalaaminen, ylläpitäminen ja parantaminen

Mikäli teillä on tehty päätös pilven hyödyntämisestä, aloita matka jo tänään. Me autamme!

 

NAPPAA VINKIT PILVIMATKALLE

 

Jussi Puustinen

Jussi Puustinen vetää Goforella Cloud&DevOps -yksikköä ja hän on ulkoilmaa rakastava IT-ammattilainen, jolle jatkuvan asiakasarvon luominen on lähellä sydäntä. Jussilla on kokemusta IT-palveluiden koko elinkaarelta yli 20 vuoden ajalta - aina strategisesta suunnittelusta toteutuksiin ja alasajoon asti. Hän kukoistaa saadessaan auttaa asiakkaita hyödyntämään uusia teknologioita tuloksellisesti.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Mihin datan käytön ja tekoälyn etiikka pohjautuu? Kenellä on valta päättää, millaiseen etiikkaan teknologian kehitys pohjautuu? Miten voidaan varmistaa, että digitalisaatio kohtelee kaikkia tasavertaisesti?

Recoding-podcastissa on vieraana kokenut julkisen sektorin kehittäjä Sanni Pöntinen. Jakson löydät SoundCloudista, Spotifysta sekä YouTubesta.

Julkishallinnon kehittäjä Sanni Pöntisen tie eettisten kysymysten ja tekoälyn pariin on poikkeuksellinen. Sanni tuli 2000-luvun alussa nuoreksi tuottajaksi Tampereen museopalveluiden yksikköön, jossa tuotettiin kulttuuripalveluita lapsille ja nuorille. Jotta ohjelma saisi rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä, se tuli erityisesti suunnata tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Tätä kautta Sanni päätyi pohtimaan millaisilla keinoilla lapselle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita, pystytään tarjoamaan samanlainen kokemus kuin muille. Sanni kertoo, että vaikka julkista sektoria usein soimataan siitä, että se uskoo tietävänsä asiat toisten puolesta, he halusivat erityisesti herkistyä sille, miten erityistarpeita omaava lapsi kokee asiat. He kiersivät erityiskouluja, haastattelivat ihmisiä ja opettelivat ymmärtämään.

Tätä kautta erityislasten ja myöhemmin myös muiden ihmisryhmien palveluiden kehittämisen eettisistä kysymyksistä tuli Sannin työn arkipäivää. Samoin hänelle tuli tutuksi ihmis- ja käyttäjäkeskeinen suunnittelu. Sannin mukaan julkisessa hallinnossa puhutaankin nyt paljon ihmiskeskeisyydestä, jolla pyritään pääsemään eroon hallinto- tuottavuus- tai lakikeskeisyyden paradigmasta. Tämän sijasta tulisi lähteä liikkeelle ihmisten ymmärtämisestä. Samalla myös hallinto ja prosessit muuttuvat.

Myöhemmin myös tekoälyyn liittyvä kehittyminen tuli osaksi Sannin työnkuvaa. Vuosina 2018-2019 Sanni oli mukana projektipäällikkönä Tampere 2020-luvulla projektissa, jossa pohdittiin tulevaisuuden kuntaa, Tamperetta, sote-uudistuksen jälkeen. Tässä projektissa Sanni tutustui AuroraAI-ohjelmaan, jossa edistyneen data-analytiikan avulla selvitettiin opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä asioita, sekä Tampereen kaupungin veto- ja pitovoimaa. Tässä hankkeessa pinnalle nousivat myös datan käyttöön liittyvät eettiset kysymykset.

Sanni pohtii, että jos mietitään mitä on eettinen datan käyttö, ihan ensimmäiseksi pitää ymmärtää mitä etiikka on. Pitää olla herkkänä hyvän ja pahan, oikeudenmukaisen ja epäoikeudenmukaisuuden kysymyksille ja myös ymmärtää millä aikakaudella ja missä kulttuurissa näitä pohditaan. On tärkeää olla tietoinen taustalla vaikuttavista arvoista ja asenteista.

Samalla tulee olla tietoinen myös itse datasta, koska usein se sisältää vääristymiä. Usein data otetaan sellaisenaan, eikä huomata, että siihen liittyy monenlaisia taustamotiiveja, oletuksia ja erilaisia kulttuurisia kehyksiä.

Eettisen harkinnan tueksi on kehitetty myös lainsäädäntöä, kuten GDPR, joka teki epäeettisestä datan käytöstä rangaistavaa. Suomessa on kuitenkin jo ennen tätä tehty monenlaisia suosituksia ja myös EU on julkaissut aiheesta julkilausumia, raportteja ja tekoälyyn liittyviä strategioita. Neuvoja ja ohjeita siis löytyy. Yleisesti suunnittelua ohjaavia arvoja tulisi olla esimerkiksi tasa-arvoisuus, ihmisen arvokkuus, autonomia, vastuu, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus, demokratia, oikeusvaltio ja yksityisyydensuoja. Eli todella paljon aineksia kyllä löytyy, kun halutaan peilata, onko kehittäminen eettistä.

Joskus saattaa kuitenkin käydä niin, että kun ollaan digitalisoimassa jotakin aikaisemmin ihmistyönä toteutettua prosessia, niin vasta tässä yhteydessä nousee esiin, ettei näitä edellä kuvattuja periaatteita ole aikaisemminkaan noudatettu. Päätöksenteko ei ole ollut yhdenvertaista tai läpinäkyvää. Sannin mielestä voikin toisinaan olla, että vasta digitalisointi nostaa esiin niitä kohtia, joissa on aiemmin tehty subjektiiviseen arvioon perustuvia ratkaisuja. Parhaimmillaan tekoäly voi poistaa tämän tapaisia ongelmia, koska se on oikeasti tasalaatuista, eikä sillä ole huonoja päiviä. Toisaalta se kuitenkin poistaa myös inhimillisen harkinnan, joka jossain kohdassa saattaa auttaa tekemään inhimillisiä, hyviä päätöksiä.

Sannin mielestä tekoälyn kehittämisessä tulee ymmärtää minkälaisessa maailmassa me haluamme elää. Algoritmin tulisi palvella tätä ideaa maailmasta, esimerkiksi demokraattista oikeusvaltiota. Sanni näkee nykypäivän ongelmaksi sen, että suurilla teknologiayhtiöillä on valtavasti valtaa valtioiden sisällä. Näiden yhtiöiden eettisillä periaatteilla, jotka eivät ole yhteisesti sovittuja, eivätkä läpinäkyviä, luodaan tekoälyn algoritmeja. Sannin mielestä voi kyseenalaistaa sitä onko oikein, että meillä on tämän kaltaisia pieniä diktatuureja oikeusvaltion sisällä. Hän pitää tätä merkittävänä eettisenä ongelmana, joka kasvaa ja vahvistuu, vaikka EU kuinka yrittäisi laittaa kapuloita rattaisiin.

Toinen kiinnostava asia on se missä ja kenen toimesta kehittäminen tapahtuu. Usein julkisella sektorilla on hänen mielestään liikaakin sellainen ajatus, että ”tekki hoitaa”. Ikään kuin viranhaltijan paikka ei olisi siellä missä kehittäminen tapahtuu. Sannin mielestä substanssin asiantuntijan tehtävän tulisi nimenomaan olla siellä missä synnytetään se ketju, missä päätös syntyy, tekoälyn kehittämisen ytimessä.

Jos tulevaisuudessa algoritmit korvaavat ihmiset päätöksenteossa, mikä sitten on ihmisten rooli? Sannin mielestä kysymys on vinha, siihen sisältyy eräänlainen virkamiesparadoksi, koska usein edelleen yhteisesti jaettu ideaali on jonkinlainen kasvoton virkahenkilö, joka on tasapuolinen ja lahjomaton. Mutta nyt kun kirjataan algoritmi tasapuoliseksi ja syrjimättömäksi, niin mihin sitä virkahenkilöä oikeastaan tarvitaan? Jos toisaalta uskalletaan liittää virkahenkilön toimintaan muitakin arvoja, kuten yhteisön palveleminen, rakentaminen, yhteisön äänen kuuleminen, ja samalla rooli algoritmien ja säätelyn kehittämisessä suhteessa yhteisön kehittämiseen, niin sillä on jatkuvuutta. Mutta jos virkahenkilö ajatellaan vain päätöksentekokoneena, niin väkisinkin tulee mieleen ajatus, että olisiko tässä sitten se tehostamisen paikka.

Puhutaan paljon mahdollisuuksien tasa-arvosta, mutta miten tämä toteutuu digitaalisissa palveluissa? Sannin mielestä lähtökohta on, että tämä huomioidaan, se on julkisen tehtävä. Käytännön tasolla kuitenkin voi tulla eteen haasteita. Esimerkiksi asiakaspalvelun kehittämisen vakiintunut eetos on nykyisin digitalisointi, mutta samalla yhteiskunnassa on muistisairautta ja ihmisillä monenlaisia rajoitteita käyttää digitaalista palvelua. Pitää ymmärtää, että digitalisointi on evolutiivinen prosessi ja aina pitää olla kyky palvella kaikkia ihmisiä tasapuolisella tavalla. Käytännössä julkisen kehittämisen on ymmärrettävä tarvittaessa vähän jarruttaa ja varmistaa, että kaikki pysyvät mukana. Ja pitää ymmärtää myös, että digitaaliset taidot ovat kansalaistaitoja, joita pitää kehittää ja ylläpitää.

Toinen näkökulma asiaan on, että aika tyypillistä on edelleen, että katsotaan kuntalaista talouslukujen kautta tai ainoastaan 4 vuoden välin tehtävässä hyvinvointikertomuksessa. Eli asiaa katsotaan hyvin kapeasti sektoreittain, eikä kokonaisuutena. Ihmiset ovat moninaisia ja moninaisuuden ja holistisuuden ymmärtäminen on tärkeää, kun mietitään, miten ihmistä datan kautta katsotaan.

Ihmisten moninaisuus on kiinnostava kysymys myös siitä näkökulmasta ketkä palveluita suunnittelevat ja kehittävät. Sanni on päätynyt näiden asioiden pariin varsin poikkeuksellisella taustalla. Kuka tässä siis oikeasti on asiantuntija? Sanni sanoo, että ilman alan koulutusta hän uskaltaa puhua asiasta ja on sitä mieltä, että tämä keskustelu kuuluu kaikille. Digitalisaation ymmärrys on kaikkien asia ja tietyntyyppinen kansalaistaito. Ja julkisten palveluiden kehittäjänä Sanni törmää näihin asioihin jatkuvasti. Kuka tahansa on omasta näkökulmastaan asiantuntija, koulutustaustasta riippumatta.

Kuitenkin herkästi kysymykset edelleen jätetään teknologian asiantuntijoiden hoidettavaksi. Osasyynä voi olla se, että ihmiset eivät miellä, että heillä olisi asiantuntijuutta. Ajatellaan, että nämä asiat ovat niin vaikeita, että ne kuuluvat vain teknologian asiantuntijoille, eikä ymmärretä, että kyse on ihmisten arkipäivästä ja yhteisesti jaetuista arvoista. Sanni kannustaakin omalla esimerkillään muitakin liittymään keskusteluun, vaikka ei olisikaan korkeakoulututkintoa aiheesta.

Usein keskustelu datan ja tekoälyn ympärillä keskittyy uhkiin ja riskeihin, mutta huomataanko näiden mahdollisuudet? Varmaan sekä että – Sannin mielestä Suomi onkin vähän teknokratiauskoinen maa. Suomessa uskotaan, että teknologinen kehitys ratkaisee ongelmat ja usein näin onkin. Mutta edelleen on maailmassa nälänhätä, sota on käynnissä Ukrainassa, maapallo tuhoutuu, eli ainakaan vielä teknologia ei ole kyennyt vastaamaan näihin kriiseihin. Ja tätä kautta on helppoa lähteä dystooppiseen kuvitelmaan siitä mihin teknologia meidät lopulta vie. Tällöin kuitenkin positiiviset asiat jäävät huomaamatta. Sanni haluaakin uskoa, että kun ihmiset toimivat itselleen tyypillisellä tavalla, ovat uteliaita ja pyrkivät toimimaan aina paremmin, niin teknologia kyllä löytää ratkaisuja.

Sanni tuo myös esiin tietyllä tavalla lohdullisen ajatuksen ihmisistä aikansa uhreina. Asioita on menneisyydessä tehty pieleen ja varmasti tehdään nytkin. Siksi pitää olla nöyriä sen suhteen mitä teemme. Väistämättä olemme aina sokeita jollekin asioille. Kun asioista ajan myötä tullaan tietoiseksi, niin ne tulevat myös valinnan piiriin. Siksi keskustelu ja ongelmien esiin nostaminen on niin tärkeää. Kun asiat on tiedostettu, voidaan jatkossa valita toisin, pyytää anteeksi ja toimia älykkäämmin. Eli vaikka ihmisillä tuntuu aina olevan kova halu olla historian oikealla puolella, niin saatamme epäonnistua siinä surkeasti.

Olen itse käyttänyt Facebookia vuodesta 2007. Ottaessani sen käyttöön, en olisi ikinä voinut kuvitella miten valtava määrä dataa elämästäni sinne tulee kerääntymään. Nyt, kun tietoomme on tullut millä eettisesti arveluttavilla tavoilla dataa on voitu käyttää, niin on syytä pohtia missä tässä on kehittäjän vastuu. Kuinka paljon on kohtuullista odottaa, että pystytään huomioimaan erilaisia skenaarioita sen suhteen, miten dataa voidaan käyttää tulevaisuudessa? Sanni ajattelee tästä, että ihmisten perusluonne on utelias – kokeilemme, erehdymme ja opimme ja se on kehittäjän rooli. Kehittäjän tulee toki pitää eettiset kysymykset mielessään, mutta siitä huolimatta on mahdollista, että tulee kehittäneeksi jonkin uuden ongelman, johon ei ole olemassa sääntelyä.  Mutta sitten se sääntely tulee perässä ja korjaa tilanteen. Puhutaan tieteen itseään korjaavasta roolista ja tässä kyseessä on yhteiskunnan itseään korjaava rooli. Eihän maailma mene eteenpäin, jos me emme uskalla kokeilla ja erehtyä.

Niinpä kenties kehittäjän rooli eettiseltä kannalta onkin erityisesti pitää yllä keskustelua. Ei liikaa rajoittaa itseään, mutta nostaa esiin ongelmia ja tuoda ne lainsäätäjän tietoisuuteen.

 

Kristiina Härkönen

Kristiina työskentelee Goforella kestävän kehityksen johtajana – unelmatyössään. Hän on ollut aina intohimoinen paremman tulevaisuuden rakentaja niin ihmisille kuin planeetalle. Hän uskoo, että teknologia ja digitalisaatio voivat olla merkittäviä tekijöitä aikamme isompien haasteiden ratkaisuissa. Samaan aikaan ne ovat usein myös haasteiden aiheuttajia. Teknologia itse on neutraali asia, ihmiset päättävät kuinka sitä käytetään. Meidän täytyy määritellä mihin tarkoitusperiin osaamistamme ja resurssejamme käytämme. Yritysten tulee ymmärtää vastuunsa kestävän tulevaisuuden rakentajina. Kristiina on ollut Goforella vuodesta 2003 ja sinä aikana nähnyt yrityksen kasvun kuudesta työntekijästä kansainvälisesti toimivaksi, satojen ihmisten organisaatioksi. Hän on työskennellyt ohjelmistokehittäjänä, arkkitehtuurin ja projektijohtamisen konsulttina sekä myynnissä ja liiketoimintajohtajana. Vapaa-ajalla Kristiina nauttii luonnossa rentoutumisesta, metsäseikkailuista koiransa kanssa sekä mökkeilystä.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Mikko Luokkamäelle mastery luo mahdollisuuksia, joustavuutta ja synergiaa.

”Huippuasiantuntijuutta on monenlaista. Voit olla jonkin todella kapean osaamisalueen taitaja, tai monien alojen osaaja, joka pystyy omaksumaan erilaisia rooleja ja hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia. Koska Goforella työskentelee runsaasti molempia, tiimejä voidaan koota joustavasti ja räätälöidä asiakastarpeiden mukaan”, Luokkamäki kertoo.

Ylen projektien parissa liki viisi vuotta työskennellyt Luokkamäki on tilaus- ja toimitusketjujen sekä logistiikan ammattilainen. Projektipäällikön roolissa hän on päässyt syventymään pitkäjänteisesti murroksessa olevaan broadcast-alaan ja sen erityispiirteisiin.

”Tiiviin Yle-yhteistyön aikana olen oppinut huiman määrän mediateknologiasta ja saanut erityisosaamista, mitä en olisi taatusti muualta saanut. Olen kehittynyt projektiammattilaisena ja samalla saanut tuoda Yleen omaa projektihallinnan, logistiikan, prossessikehityksen ja palvelumuotoilun osaamistani. Pitkäjänteinen yhteistyö hyödyttää molempia: pääsemme aina erittäin nopeasti uusiin projekteihin tai ratkaistaviin ongelmiin kiinni, kun aikaa ei tarvitse käyttää asiakaskohtaisen perustietojen haalimiseen.”

Oppiminen tapahtuu epämukavuusalueella

Vaikka asiakas pysyy samana, vaihtuvat projektit ja uudet kehitysalueet takaavat, ettei työ käy yksitoikkoiseksi.

”Tällaisessa työssä ei pärjää ilman vahvaa motivaatiota ja tahtoa kehittyä. Täytyy uskaltaa mennä omalle epämukavuusalueelle ja ottaa jatkuvasti haltuun täysin uusia konsepteja ja teknologioita. Omia vahvuuksiani ovat sosiaalisuus, halu tarttua haasteisiin sekä tietynlainen lannistumattomuus vastoinkäymisten edessä”, Mikko pohtii.

Gofore oli hiljattain mukana uudistamassa Ylen valtakunnallista radiojakelutekniikkaa IP-pohjaiseksi. Mittava muutosprojekti toteutettiin tiukassa aikataulussa, sillä vanha jakelutekniikka oli jo poistumassa käytöstä.

”Muutosprojekti oli äärimmäisen palkitseva, ja aikataulussa pysyminen vaati vankkaa luottamusta meidän, asiakkaan ja sidosryhmien välillä. On hienoa, että saan olla asiantuntijuudellani mukana parantamassa tärkeää julkista palvelua ja sen toimintavarmuutta”, Luokkamäki kertoo.

Mastery leviää yli tiimirajojen

Luokkamäki pitää Goforella työskentelyssä erityisesti siitä, että tietoa ja osaamista jaetaan aktiivisesti yli tiimirajojen.

”Gofore on moderni työnantaja, joka luottaa työntekijöihin ja tukee heitä yksilökohtaisesti. Täällä ajatellaan työntekijöiden parasta, ja hyvistä tekijöistä halutaan pitää kiinni. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii alan ensimmäinen yrityskohtainen työehtosopimus. Mastery ei ole koskaan valmista, vaan ajan hermolla pysyminen vaatii jatkuvaa oppimista ja halua kehittyä. Täällä siihen tarjotaan monenlaisia polkuja ja mahdollisuuksia.”

Meillä Goforella kulttuurimme kuudesta voimatekijästä mastery kuvaa sitä osaamista, rohkeutta ja kunnianhimoa, jolla goforelaiset ryhtyvät projekteihin. Se kertoo myös siitä ettemme pelkää rooleja, jotka haastavat osaamistamme. Goforella tarjoamme erinomaiset edellytykset henkilökohtaiseen ja ammatilliseen oppimiseen, ja haluamme jakaa osaamistamme myös kollegoillemme, asiakkaillemme sekä muille sidosryhmillemme.

Lisää huippuosaajiemme uratarinoita löydät täältä.


Etsimme joukkoomme IT-projektipäälliköitä
Lue lisää ja hae

Vahvuutenamme on monimuotoinen joukko eri alojen asiantuntijoita, joille haluamme tarjota parhaat mahdollisuudet kehittyä ja kukoistaa sekä työssä että sen ulkopuolella.

Katso avoimet työpaikkamme ja liity joukkoon!

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Palvelumuotoilija Michelle Sahal Estimén uran punaisena lankana on kulkenut yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen. Muun muassa YK:lla aiemmin työskennelleen Sahal Estimén monipuolinen työ- ja opiskelutausta on antanut hänelle laajan valikoiman työkaluja käytettävyydeltään korkeatasoisten palvelujen suunnitteluun.

”Sanoisin, että olennaisin ominaisuus työssäni on empatia. Ihmislähtöisen suunnittelun kannalta on tärkeää osata tulkita ja ymmärtää ihmisiä sekä erilaisia lähtökohtia. Omasta tutkijataustastani on ollut paljon apua. Palvelumuotoilussa pärjää monenlaisella luonteella, mutta konsultoivassa roolissa täytyy pystyä omaksumaan suhteellisen nopeasti uutta tietoa”, Michelle pohtii.

Sahal Estimén työ sisältää esimerkiksi käyttäjätutkimusta, konseptointia, työpajojen fasilitointia ja käytettävyystestausta projektien eri vaiheissa. Pääosa hänen asiakkaistaan on julkisen sektorin toimijoita.

”Se on mieluisaa, sillä oma taustanikin on julkisella sektorilla. Työnkuvani ja sen painopisteet ovat kehittyneet mielenkiinnon kohteideni mukaan. Suhtaudun intohimolla eettiseen ja inklusiiviseen designiin, ja olen saanut työnantajalta ja työyhteisöltä paljon kannustusta osaamisen syventämiseen sillä saralla. Yhdenvertaisuuden huomioiminen näkyy Goforella ethical digital -ajattelussa, joka on tärkeä lähtökohta digipalveluprojekteissamme.”

Asiantuntemus rakentaa luottamusta

Michelle Sahal Estimélle mastery merkitsee edelläkävijyyttä sekä yksilöiden että yrityksen tasolla. Goforella ei tyydytä toistamaan totuttuja ratkaisuja, vaan pyritään aktiivisesti haastamalla parantamaan digipalvelukehityksen toimintatapoja.

”Kokemukseni mukaan goforelaisia yhdistää halu kehittyä ja pitää yllä osaamistaan – täällä on töissä yli tuhat ihmistä, joista jokainen on asiantuntija omalla alallaan. Se on valtava resurssi, jonka avulla lähes kysymykseen kuin kysymykseen löytyy vastaus yrityksen sisältä. Asiantuntemus auttaa rakentamaan luottamusta ja kunnioittavaa ilmapiiriä myös asiakkaidemme kanssa: meidät nähdään toimijana, jonka taitoon voi luottaa.”

Omalla asiantuntijuudella on Michellelle merkitystä myös yhteiskunnallisella tasolla.

”Julkisen sektorin projektit tuntuvat erityisen tärkeiltä, sillä niissä pääsen edistämään omalla osaamisellani yhdenvertaisia ja käytettäviä palveluja yhteiskunnan tarpeisiin. Toki siihen liittyy myös suuri vastuu: emme saa ratkaisuillamme missään nimessä esimerkiksi heikentää yhdenvertaisuutta”, Sahal Estimé kertoo.

Kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus korostuu

Kestävästä kehityksestä on puhuttu jo pitkään, mutta usein pääsääntöisesti ekologisessa merkityksessä. Michelle Sahal Estimé uskoo, että kestävän kehityksen sosiaalisella ulottuvuudella on alati kasvava rooli digipalvelujen kehityksessä. Eettisesti ja inklusiivisesti kehitetyt digitaaliset palvelut huomioivat kaikki potentiaaliset käyttäjät.

”Se on suunta, johon haluan viedä osaamistani. Goforen design-yhteisö on upea porukka, jonka sparrailun ja tuen avulla olen kasvanut itse designerina sekä konsulttina valtavasti. Tällainen ei olisi mahdollista, ellei työnantaja antaisi mahdollisuuksia ja vapautta työssä kehittymiseen.”

Meillä Goforella kulttuurimme kuudesta voimatekijästä mastery kuvaa sitä osaamista, rohkeutta ja kunnianhimoa, jolla goforelaiset ryhtyvät projekteihin. Se kertoo myös siitä ettemme pelkää rooleja, jotka haastavat osaamistamme. Goforella tarjoamme erinomaiset edellytykset henkilökohtaiseen ja ammatilliseen oppimiseen, ja haluamme jakaa osaamistamme myös kollegoillemme, asiakkaillemme sekä muille sidosryhmillemme.

Lisää huippuosaajiemme uratarinoita löydät täältä.


Etsimme joukkoomme palvelumuotoilijoita!
Lue lisää ja hae

Vahvuutenamme on monimuotoinen joukko eri alojen asiantuntijoita, joille haluamme tarjota parhaat mahdollisuudet kehittyä ja kukoistaa sekä työssä että sen ulkopuolella.

Katso avoimet työpaikkamme ja liity joukkoon!

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Agile Coachin eli ketterän valmentajan tehtävä on auttaa valmennettaviaan kohti ketterämpää toimintaa ja ajattelua. Sitä tekee myös Katja Luumi, jonka ensikosketus ketterään ajatteluun tulee yllättäen täysin teknologia-alan ulkopuolelta.

”Aloitin työnteon ompelumaailmassa, jossa töitä tehtiin lean-menetelmillä työvaihe kerrallaan. Kun sain oman vaiheeni valmiiksi, seuraava jatkoi. Sieltä opin läpivirtauksen tärkeyden.”

Sittemmin Luumi on jättänyt tekstiilialan taakseen, mutta ketteristä menetelmistä hän ei ole luopunut. Uransa aikana hän on ehtinyt työskennellä muun muassa testaajana, Scrum Masterina, CI-putken kehittäjänä ja devaajana. Nykyisessä roolissa Agile Coachina kokemuksesta on hyötyä, sillä onnistuminen edellyttää kykyä astua erilaisiin saappaisiin ja ymmärtää niihin liittyviä kipukohtia.

”Kirjamaailmassa asiat on helppo laittaa samaan sapluunaan. Reaalimaailmassa on hyvä huomata, että tässä työssä patenttiratkaisuja harvemmin on, vaan on kyettävä soveltamaan sitä, mitä on uran aikana oppinut ja nähnyt. Vain siten löytyy paras ratkaisu, joka toimii juuri sen hetkiselle asiakkaalle.”

Kaikki lähtee prosesseista, viestinnästä ja luottamuksesta

Luumi on nähnyt uransa aikana monia työpaikkoja, tiimejä ja projekteja, mutta kaikkia niitä yhdistää yksi asia. Onnistumista edeltää sujuva prosessi ja avoin viestintä.

”Olen työskennellyt kansainvälisessä ympäristössä, jossa töitä tehdään virtuaalisissa tiimeissä. Seinä tulee äkkiä vastaan, jos lähiympäristössä on 200 ihmistä, mutta prosessit eivät ole yhteiset. Kun joku on in progress, se voi tarkoittaa yhdelle toista ja toiselle toista. Kun työskentelytavat on sovittu ja määritelty, ei aikaa tarvitse käyttää prosessin miettimiseen.”

Juuri siksi Luumi ei pelkää avata suutansa ja tuoda esiin huomaamiaan ongelmakohtia. Samaa hän toivoo myös muilta, mutta on myös Agile Coachin tehtävä tunnistaa hiljaisia signaaleja.

”Haluan olla se tyyppi, jolle voi tulla kertomaan, jos ei ymmärrä jotain. Usein henkilö, joka ei tunnu ottavan coachausta vastaan, voikin tarvita apua. Toisaalta joskus on kyse myös siitä, että tilanne on huono. Ei kukaan pysty omaksumaan uutta, jos on vahva tunne päällä tai hirveä kiire.”

Tärkeää on myös kyky fasilitoida. Taitava Agile Coach osaa ottaa huomioon aikataulun ja päämäärän sekä tunnistaa, mitä milloinkin on realistista saavuttaa.

”En tiennyt fasilitoivani, ennen kuin kollegani kertoi, että se on vahvuuteni. Ja tottahan se on, Agile Coachin roolissa on osattava järkeistää asioiden tekemistä sekä päätöksentekoa”, Luumi pohtii.

Yhteiset onnistumiset syntyvät, kun innovaatioiden annetaan kuplia

Luumi uskoo, että huippuasiantuntijuus eli mastery kasvaa tiimityöskentelyssä ja yhdessä onnistuen. Me-henki on tärkeää, sillä silloin omasta työstä otetaan omistajuus ja tavoite on yhteinen – olipa kyse asiakkaasta tai goforelaisista.

”Vaikka töitä tehdään tiiviisti asiakkaan kanssa, yhteys kotipesään eli Goforeen on vahva. Siellä on tukiverkko, josta saa apua tarvittaessa. Jos minun kikkapussini kikkakolmoset loppuvat, voin pyytää apua ja yhdessä kollegan kanssa pohtia, miten haastetta voitaisiin lähestyä. Siitä on apua myös asiakkaalle, jolla on käytössään yhden pään sijaan monta päätä.”

Hyvä esimerkki osaamisen vahvistumisesta on innovointihetki, jonka Luumi vietti taannoin kollegoidensa kanssa.

”Meillä oli ongelma, ja viisi henkilöä ratkomassa sitä. Jokainen esitti oman ratkaisuehdotuksensa, jonka jälkeen jokaista ehdotusta kommentoitiin ja kasvatettiin. Lopputuloksena syntyi viisi erilaista ratkaisua, jotka syntyivät kasvattamalla, eivät dissaamalla. Näistä valittiin yksi, jota päätettiin lähteä testaamaan. Se oli yhteinen onnistuminen, joka syntyi, kun innovaatio sai kuplia. Se oli kivaa ja siinä oli helppo hypähtää flow’hun.”

Kotipesä ei kuitenkaan tarkoita vain tiedon ja osaamisen vaihtoa. Luumin mukaan kyse on ennen kaikkea työssä viihtymisestä ja työntekijöiden hyvinvoinnista.

”Minua viehätti Goforessa se, miten täällä huolehditaan henkilöstöstä. Vaikka olemme asiakkaalla, meille järjestetään ohjelmaa ja tapahtumia myös omalla porukalla. Kun etsin suklaamunia tai lähden retkiluistelemaan työkavereiden kanssa, se lisää luottamusta tiimissä ja auttaa tasapainottamaan työtä ja vapaa-aikaa”, Luumi pohtii ja jatkaa hymyillen:

”Tai ihan jo se, että kun olin aikani kyhjöttänyt läppärin web-kameran ääressä, pystyin tilaamaan itselleni oma-aloitteisesti web-kameran. Se on pieni asia, ja samalla se vahvistaa ajatusta, että myös hyvinvointini on yritykselle tärkeä.”

Meillä Goforella kulttuurimme kuudesta voimatekijästä mastery kuvaa sitä osaamista, rohkeutta ja kunnianhimoa, jolla goforelaiset ryhtyvät projekteihin. Se kertoo myös siitä ettemme pelkää rooleja, jotka haastavat osaamistamme. Goforella tarjoamme erinomaiset edellytykset henkilökohtaiseen ja ammatilliseen oppimiseen, ja haluamme jakaa osaamistamme myös kollegoillemme, asiakkaillemme sekä muille sidosryhmillemme.

Lisää huippuosaajiemme uratarinoita löydät täältä.


Etsimme joukkoomme aktiivisia muutosagentteja!
Lue lisää ja hae

Vahvuutenamme on monimuotoinen joukko eri alojen asiantuntijoita, joille haluamme tarjota parhaat mahdollisuudet kehittyä ja kukoistaa sekä työssä että sen ulkopuolella.

Katso avoimet työpaikkamme ja liity joukkoon!

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Scrum Masterina Goforella toimiva Matti Järvinen on ennen kaikkea ongelmien taklaaja.

”Scrum Masterina tehtäväni on varmistaa, että sekä asiakas että projektin työntekijät ovat tyytyväisiä. Se tarkoittaa sitä, että autan tunnistamaan ja taklaamaan ongelmia ennen kuin ne ovat ongelmia”, Järvinen kertoo.

Ymmärrys ihmisistä ja teknologiasta kulkevat käsi kädessä

Ongelmien ennakoiminen ja niiden ratkaiseminen edellyttää Järvisen mukaan hyvää teknologia- ja ihmistuntemusta.

Teknologinen ymmärrys mahdollistaa sen, että Järvinen pystyy auttamaan tuoteomistajaa projektin osakokonaisuuksien palastelussa. Kun osat on jaettu edelleen pienempiin mutta kuitenkin merkityksellisiin kokonaisuuksiin, niiden työstäminen tiimin kanssa on helpompaa ja nopeampaa. Yleisimpien karikoiden tunteminen puolestaan auttaa navigoimaan projektikarttaa siten, että karikoihin osataan varautua ajoissa. Siten projektissa työskentelevät kehittäjät ovat vapaita tekemään töitään ilman esteitä, ja tuoteomistaja saa tarvitsemansa tuen.

Onnistuneen projektin taustalta löytyy aina myös kyky ymmärtää asiakasta. Se auttaa erottamaan epäoleelliset työvaiheet oleellisista ja poistamaan prosessista hukkaa.

”Tässä työssä täytyy ymmärtää laajoja kokonaisuuksia ja sitä, mikä on ihmisen tai organisaation tarpeen takana. Jos asiakas edellyttää raporttia, kysyn, miksi hän sen tarvitsee. Usein kyse on siitä, että hän haluaa seurata projektin etenemistä. Tekstimuotoisen tai gant-raportoinnin sijaan käytännöllisempää on antaa asiakkaalle linkki burnup-kuvaajaan, josta hän näkee reaaliaikaisesti, miten työt edistyvät ja milloin seuraava välietappi valmistuu.”

Järvinen on siis enemmän kuin tyytyväinen, kun vähemmällä saadaan aikaiseksi enemmän – hän on Scrum Masterin roolissa kuin kotonaan.

”Uskon, että Scrum-prosessin käyttö lisääntyy kovaa vauhtia. Koen merkitykselliseksi sen, että muun muassa julkishallinnossa kehittämisprosessit muuttuvat yhä ketterämmiksi. Maailmalla säädetään jopa lakeja Scrumia noudattaen!”

Parasta osaamista on jaettu osaaminen

Juurisyiden etsiminen on tärkeä osa Järvisen työskentelyä, mutta hän toivoo sitä myös muilta. Hän uskoo, että rohkeus kysyä ja kyseenalaistaa ovat keskeinen osa goforelaista mastery-kulttuuria.

”Kysyminen auttaa näkemään itsestään selvinä pidettyjen oletusten läpi ja parhaassa tapauksessa tuo uusia ideoita ongelman ratkaisemiseen. Esimerkiksi avoimen lähdekoodin mukaan ottaminen projektiin voi parhaimmillaan helpottaa sovellusten ylläpitoa, kun satojen tai tuhansien koodirivien sijaan sama asia voidaan toteuttaa viittauksella ulkoiseen kirjastoon.”

Kysymisen lisäksi Järvinen peräänkuuluttaa toisilta oppimista. Hän on ilahtunut siitä, että Goforella tiedon ja asiantuntijuuden avoin jakaminen on normaalia ja siihen kannustetaan.

”Kukaan ei ehdi lukea kaikkia maailman artikkeleita yksin, joten on tärkeää, että tietoa jaetaan. Yhdessä pääsemme korkeammalle.”

Teknologia muovaa yhteiskuntaa

Teknologialla on tärkeä rooli yhteiskunnan muovaamisessa, joten Järviselle ei ole yhdentekevää, minkälaisissa projekteissa hän on mukana.

”Työn merkityksellisyys syntyy siitä, että esimerkiksi jokin julkishallinnon kankea paperiprosessi digitalisoidaan helppokäyttöiseksi. Paperin vähentäminen pienentää ympäristökuormaa ja tehostaa työntekoa ilman, että tehot revitään työntekijän selkänahasta. Kansalaisen näkökulmasta se taas tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pk-yrittäjälle jää enemmän aikaa tehdä oikeita töitä tai työtön kokee tulleensa huomioiduksi”, Järvinen pohtii.

Samasta syystä Järvinen aikoinaan päätyi myös Goforelle. Häntä houkutteli ison talon tuoma vakaus ja monipuoliset projektit, mutta lopulta ratkaiseva tekijä löytyi yritysesittelystä.

”Minuun iski kovimmin ajatus siitä, että Gofore menestyy asiakkaidensa menestyksestä. Nautin, kun voin tehdä muiden elämästä parempaa. On hienoa, että täällä kyse on juuri siitä”.

 

Meillä Goforella kulttuurimme kuudesta voimatekijästä mastery kuvaa sitä osaamista, rohkeutta ja kunnianhimoa, jolla goforelaiset ryhtyvät projekteihin. Se kertoo myös siitä ettemme pelkää rooleja, jotka haastavat osaamistamme. Goforella tarjoamme erinomaiset edellytykset henkilökohtaiseen ja ammatilliseen oppimiseen, ja haluamme jakaa osaamistamme myös kollegoillemme, asiakkaillemme sekä muille sidosryhmillemme.

Lisää huippuosaajiemme uratarinoita löydät täältä.


Etsimme joukkomme koodaavaa Scrum masteria!
Lue lisää ja hae

Vahvuutenamme on monimuotoinen joukko eri alojen asiantuntijoita, joille haluamme tarjota parhaat mahdollisuudet kehittyä ja kukoistaa sekä työssä että sen ulkopuolella.

Katso avoimet työpaikkamme ja liity joukkoon!

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Elämässä on ja pitää olla muutakin kuin työ. Oppiminen, kehittyminen, tekemisen ilo ja yhdessä tekeminen on minulle tärkeää. Ennen Goforelle siirtymistä olin tehnyt vuosia yhteistyötä goforelaisten kanssa. Tiesin, että Gofore tarjoaa hyvät edellytykset henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen.

Kaipasin, että voin työssäni itse vaikuttaa asioihin enemmän, olla mukana tekemässä asioita vastuullisesti ja vaikuttaa yhteiskuntaan rakentavalla ja positiivisella tavalla.

Kun peilaan aiempaa työuraani, niin käyttäisin vertauksena nyt sitä, että ”levysoittimen ja yhden levyn sijasta, meillä Goforella on jukeboxi” ja laaja määrä eri kyvykkyysalueiden asiantuntijoita käytettävissä asiakkaiden moniin hyvinkin erilaisiin tarpeisiin, joihin luomme ja toteutamme yhdessä ratkaisuja. Uudelta kollegalta odotamme motivaatiota ja paloa työskennellä suunnitelmallisesti ja tuloksellisesti asiakkaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Olisitko juuri Sinä uusi vahvistuksemme?

Goforen työmahdollisuudet ja ammatillinen kehittyminen

Ensimmäisestä työpäivästä saakka olen ollut mukana eri asiakkuuksien ja toimialojen projekteissa. Oma fokukseni on ollut muun muassa elintarviketeollisuuden kriittisessä tuotetietojärjestelmän uudistus- ja muutosohjelmassa. Ohjelmaan on liittynyt monia osaprojekteja ja liiketoiminnan sidosryhmiä kansainvälisessä monitoimittajaympäristössä. Tutuksi ovat tulleet myös dokumenttien hallintajärjestelmän uudistus sekä SOTE-sektorin hyvinvointialuemuutosten ICT-projektit, joissa osaamistani olen voinut laajalti hyödyntää.

Meillä pääsee tekemään projekteja hyvin monipuolisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävien toimintojen luomisessa, kehittämisessä sekä tukemisessa. Projektit ovat isoilta osin IT-painotteisia, mutta voivat lähteä liikkeelle strategisesta suunnittelusta, tarvemäärittelystä ja hankinnoista asti. Yhteiskunnan moninaiset tarpeet mahdollistavat myös oman ammatillisen osaamisen hyödyntämisen ja kehittymisen. Välillä edistetään laajoja kompleksisia projekteja, joskus tehdään vaikkapa tietojärjestelmän uusien ominaisuuksien toteutus- ja käyttöönottoprojekti.

Meillä Goforella on yli 150 ohjelman- ja projektinhallinnan huippuosaajaa, jotka hallitsevat nykyaikaiset projektinhallintamenetelmät. Erityisenä vahvuutenamme meillä on monipuolinen ymmärrys erilaisista toimialoista ja organisaatioista julkisella sekä yksityisellä sektorilla.

Muiden konsultointibisneksen kyvykkyyksiemme kautta saa mahdollisuuksia ja pääsee kehittymään myös muussa konsultoinnissa ammatillisesti kuin vain projektihallinnassa. Julkisen sektorin palveluiden kehittämiseen ja digitalisaatioon liittyvät projektit ovat osaajillemme erityisen mielekkäitä ja merkityksellisiä, koska olemmehan itsekin julkisten palveluiden käyttäjiä ja veronmaksajia.

Pohtiessani työntekijäkokemustani Goforella, listasin vahvuuksiamme:

  • Johtamissamme projekteissa korostuvat projektihallintamenetelmien monipuolinen hyödyntäminen ja parhaiden käytäntöjen tuominen olemassa oleviin projektihallintamalleihin.
  • Ihmiskeskeisyys, ketterä asenne & toimintatapa on meille luontaista. Saumaton yhteistyö ja jatkuva kehittäminen yhdessä muiden kyvykkyyksien kanssa tuottaa paljon lisäarvoa asiakkaillemme.
  • Laajasta asiantuntijajoukosta löytyy tukea mihin tahansa, siitä yhdessä tekemisestä olen eniten nauttinut, koska yhdessä pääsee aina pidemmälle kuin yksin.
  • Olemme organisaationa ketterä, meillä on matala hierarkia, avoin keskustelukulttuuri sekä tarjolla paljon monimuotoista yhteisöllisyyttä.

Itseohjautuminen ja ketteryys on meille tärkeitä toimintamalleja. Se tarkoittaa myös sitä, että kaikkeen ei ole valmista prosessia eikä ohjetta, mutta tämä on meistä parempi kuin hierarkia, managerointi, byrokratia ja mittava sisäinen raportointi. Meillä ei ole mikromanageerausta, eikä niskaan hengittämistä.

Meillä Goforella tehdään töitä ihmisistä, yhteisöistä ja organisaatioista välittäen. Ammatillista kehittymistä tuetaan laajasti ihmisten omista lähtökohdista riippuen.

Toimintaamme ohjaavat vahvat arvomme: olemme jokaiselle hyvä työpaikka ja elämme asiakkaidemme onnistumisista. Nämä asiat toteutuvat myös konkreettisesti käytännössä. Kaikella tekemisellämme on positiivinen vaikutus. Kaikella toiminnallamme on vaikutusta.

Gofore on muuten vuoden työnantajabrändi 2021. Meillä asiat toimivat ja jatkuva parantaminen on geeneissämme.

Mitä siis odottelet, voisitko sinä olla uusi ohjelman- ja projektihallinnan osaajamme? Katso lisätiedot ja hae nyt.

Sami Salmi

Sami on johtava projektinhallinnan, liiketoiminnan sekä ketterän kehittämisen ja muutosjohtamisen konsultti. Hänellä on pitkäaikainen, ainutlaatuinen sekä monipuolinen yli 20-vuoden kokemus IT- ja liiketoiminnan kehittämisestä, organisaatioiden muutosten suunnittelusta ja läpiviennistä eri vastuutehtävissä yksityisellä ja julkisella sektorilla monitoimittajaympäristöissä. Vapaa-ajallaan Sami nauttii kulttuurista sen monissa eri muodoissa sekä liikkuu aktiivisesti luonnossa. Samin läheisineen löytää lomakausina yleensä Italiasta.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.