Suomi on maailman kärkimaita uusiutuvan- ja bioenergian käytössä ja kehittämisessä. Tällä hetkellä uusiutuvan energian osuus on 40 % energiankulutuksesta. Koronapandemia laski ilmastopäästöjen määrää merkittävästi, mutta samaa tahtia energiankulutus nousi. Emme siis oikeastaan päässeet puusta pidemmälle.

Uusiutuvan energian käyttöön vaikuttaa myös politiikka ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen tähtäävät EU-direktiivit, joihin Suomi on onneksi vahvasti sitoutunut. Olemme jopa ylittäneet tavoitteemme, millä näytämme malliesimerkkiä muille maille. Taloudellisesti uusiutuva energia on myös esimerkiksi hiilivoimaa halvempaa. Sähkön hinta on nousussa ja esimerkiksi nyt vallitseva sotatila Euroopassa aiheuttaa paitsi epävakautta myös väistämättömiä energiapoliittisia uudistuksia myös meille Suomeen.

Suomessa tärkeimmät uusiutuvat energiamuodot ovat bioenergia, kuten metsäteollisuudesta saatavat puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima sekä maalämpö. Kasvuvoimaa nähdään etenkin tuulivoimassa ja aurinkosähkössä. Isoa potentiaalia ja myös valtiollista tukea annetaan merituulivoimalle, jota on Suomessa kehitetty vaativiin jääolosuhteisiin soveltuvaksi. Fossiilisten polttoaineiden korvaamisen lisäksi merituulipuistot myös hyödyttävät aluetaloutta ja elinkeinotoimintaa.

Lapsena rakennettiin koulussa oma sähköä tuottava polkupyörä, jonka polkemisesta sitten tapeltiin. Pyörä pyöri tunnista toiseen ja samalla opeteltiin verbityyppejä. Kavereiden kanssa rakennettiin lähistön puroon oma vesimylly. Ei sillä oikein mitään virkaa ollut, mutta se into oli käsinkosketeltavaa. Innon lisäksi tarvitaan nyt myös vahvaa kehitystyötä – niin maailman muuttuvan tilanteen kuin ympäristöseikkojen vuoksi.

Teknologian kärkimaa tarvitsee varmaa teknologiaa

Ekologisuus, kestävä kehitys ja taloudellisuus ovat avainasemassa uusiutuvien energialähteiden teknologian käytössä ja kehittämisessä. Suomi on kärkimaa myös teknologisessa puolessa. Tulevaisuudessa voidaan yhdistää vanhaa ja uutta teknologiaa, jolla pystytään varastoimaan energiaa, joka on sidonnainen esimerkiksi säähän. Yksinkertaisimmillaan siihen voidaan käyttää akkuja tai se voidaan toteuttaa biologisilla menetelmillä, kuten mikrobien avulla.

Digitalisaation avulla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä mm. palvelun tai järjestelmän suunnitteluvaiheessa tehtävillä pienilläkin muutoksilla. Esimerkiksi datan keruun ja mallinnuksien sekä jatkuvan järjestelmäkehityksen avulla voidaan ennakoida ja kehittää palveluita tehokkaasti. Toki täytyy huomioida myös digitalisaation itsensä luoma energiankulutus. Tähän ratkaisuna on kehitetty esim. datakeskusten hukkalämmön keruu hyötykäyttöön ja tämä voi tulevaisuudessa olla tärkeä hiilineutraalin energian lähde kaupungeille.

Meillä Goforella on myös toteutettu esimerkiksi data-analytiikan projekti, jossa mallinnettiin energiankulutuksen vaihteluita. Sitran raportin mukaan digitalisaation avulla päästövähennyksiä saavutettaisiin erityisesti energia-alalla, teollisuudessa, maataloudessa ja maankäytössä, rakennus- ja logistiikka-alalla.

Kotitaloudet voivat myös itse tuottaa sähköä yleiseen verkkoon. Voimaloiden tuottaman energian rinnalla tuotetaan lähienergiaa aurinko- ja tuulivoimalla. Kuluttajat voisivat myydä sähköä esimerkiksi sähköauton akuista yleiseen verkkoon. Energian internet, pilvipalvelut ja automaatio mahdollistaisivat kaupankäynnin helposti.  Tästä hyötyvät myös yritykset, jotka voivat yksinkertaisella tavalla hankkia tarvittavaa energiaa.

Oli kyse sitten uusista tietojärjestelmistä, pilvipalveluista, tekoälystä, datan keruusta ja mallintamisesta, järjestelmien infrastruktuurista, laadunvarmistuksesta… Uuden teknologian luomisessa tai yhdistämisessä vanhaan tarvitaan vahvaa ammattitaitoa, ja näitä ammattilaisia meillä kyllä Suomessa löytyy.

Testiautomaation näkökulmasta kehittyvän tekniikan laadunvarmistus voitaisiin toteuttaa taloudellisesti kannattavasti ja sujuvasti. Automaatio säästää aikaa, rahaa ja resursseja, kun kehitystyöhön voidaan keskittyä nopealla syklillä. Automaation avulla saadaan heti tietoon mikä toimii, missä on parantamisen varaa ja mikä vaatii vielä paljon kehitystyötä. Toistuvien rutiinien automatisointi säästää valtavasti aikaa, kun tuntien työ voidaan supistaa minuutteihin. Teknologian ja järjestelmien luotettavuus on avainasemassa, siksi testaukseen täytyy panostaa. Se panostus kannattaa – ketterillä menetelmillä järjestelmät saadaan käyttöön nopeammin ja luotettavasti.

Olemme osa kehitystä

Eettisyyden on oltava myös IT-alan perusarvoja ja uutta teknologiaa on rakennettava kestävästi. Teknologia kehittyy jatkuvasti maailman mukana, ja myös ilmastonmuutoksen, päästöjen ja maapallon kuormittumisen estämiseksi tarvitsemme uutta tekniikkaa. Se on tulevaisuutta ja myös markkinarako. Ideoista konkreettisiin ratkaisuihin. Erilaisten ratkaisujen ja vaihtoehtojen innovointia. Järjestelmien kehittämistä. Uusien teknologioiden kokeilua ja olemassa olevien tuotteiden jatkokehittelyä. Laadunvarmistuksen ja testiautomaation avulla voidaan varmistaa, että kehitetyt järjestelmät ja prosessit toimivat kuten niiden pitää.

Testiautomaatioasiantuntijana päivittäinen tehtäväni on ratkaista ongelmia. Kunpa osaisin ratkaista ilmastonmuutoksen. Teknologia on siinä avainasemassa ja voin olla ainakin osana tätä kehitystä. Toivottavasti myös yritykset lähtevät tähän vielä isommin mukaan ja voimme jatkossa toimia entistäkin suuremmin suunnannäyttäjänä.

Miten voimme auttaa sinua?

Tuuli Ashurst-Pitkänen

Tuuli työskentelee Goforella Test Managerina. Työssään hän innostuu erityisesti mielikuvituksen käytöstä ja luovien ratkaisujen löytämisestä vaikeidenkin ongelmien ratkaisemiseksi. Tuuli on kiinnostunut lisäksi arjen robotiikasta, ympäristöteknologiasta sekä älytekstiileistä. Ammatillinen tausta hänellä on bioanalytiikassa ja plakkarissa lisäksi maisterin paperit kirjallisuustieteestä. Vapaa-ajan puolivakavana harrastuksena hän valmistaa luonnonkosmetiikkaa omassa kotilaboratoriossaan ja upottaa kädet saveen keramiikkakurssilla.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Elämmekö kriisien aikakautta?

”Elämmekö kriisien aikakautta?”

Jäin pohtimaan tätä kysymystä nähdessäni Twitterissä erään Venn-diagrammin. Siinä oli kolme toisiaan osittain leikkaavaa ympyrää, joissa oli tekstit ”ilmastokriisi”, ”pandemia” ja ”kolmas maailmansota”. Keskelle oli piirretty punainen piste ja nuoli, ”olet tässä”. Kuva oli pysäyttävä ja jäin hetkeksi kaipaamaan muutaman vuoden takaista aikaa, jolloin ainoa ongelma tuntui olevan uhkaava ilmastokatastrofi.

Niinpä keskustellessani yritysetiikan syväosaaja Anna Seppäsen kanssa näistä aikakautemme polttavista teemoista toukokuussa 2022, halusin kysyä häneltä heti alkuun mitä hän ajattelee asiasta – onko tämä myös hänen mielestään todella kriisien aikakausi. Asiaa pohdittuaan Anna totesi, että ensinnäkin ihmiselle taitaa aina olla tyypillistä ajatella, että oma aikakausi on monella tavalla erityinen. Toisaalta omassa aikakaudessamme oikeastikin poikkeuksellista hänen mielestään on se, että kriisit koskettavat jollain tavalla aivan ihmisyyden ydintä.

Kuuntele koko podcast-jakso, jossa keskustelemme Annan kanssa organisaatioiden toiminnasta kriisien aikakaudella. Jakson löydät SoundCloudista, Spotifysta sekä YouTubesta.

Annan mukaan meneillään on toimijuuden kriisi. Olemme tottuneet ajattelemaan, että elämä on omissa käsissämme, mutta nyt välttämättä ei enää tunnu siltä, että omalla toimijuudella on riittävää merkitystä. Lisäksi meneillään on toiveikkuuden kriisi – meillä on ollut optimistinen kuva, että pääsemme yhteiskuntana jatkuvasti eteenpäin hyvällä polulla, mutta nyt toivon horisontti tuntuu katoavan. Ja kolmanneksi meneillään on turvallisuuden kriisi – ei voida enää samalla tavalla kuin ennen luottaa, että kaikki menisi varmasti jatkossakin parhain päin.

Kriisien koskettaessa paras strategia ei aina ole koittaa vain jatkaa kuin aina ennenkin. Emme esimerkiksi välttämättä vielä tunnista työpaikoilla, miten syvästi nämä kriisit meihin vaikuttavat. Sen sijaan, että koittaisimme vain puskea eteenpäin ja jättää ympäröivän maailman ongelmat työpaikan ulkopuolelle, voisikin olla viisasta pyrkiä rakentamaan yhteisiä, turvallisia tiloja, joissa pystytään antamaan merkityksiä sille mitä tapahtuu. Tämän ovat tutkijat havainneet jo tutkiessaan erilaisia organisaatioita New Yorkin pilvenpiirtäjien terrori-iskun aikaan.

Meneillään oleva Ukrainan sota on vaatinut erittäin nopeita päätöksiä yrityksiltä esimerkiksi sen suhteen, tulisiko näiden vetäytyä kokonaan liiketoiminnasta Venäjällä. Annan mielestä tämä kertoo hyvää siitä, että organisaatioilla on valmiutta toimia nopeasti myös silloin, kun kohdalle osuu arvoperustaisia päätöksiä. Samalla tämä kertoo länsimaiden yhtenäisyydestä ja siitä, että aiemmin tunnettu huoli siitä, että olemme lukuisien poliittisten haasteiden myötä erillään ja hajautuneet, on kenties ollut turhaa.

Kysyin Annalta, onko esimerkiksi vastuun tunne ja huolenpito venäläisistä työntekijöistä riittävä eettinen peruste jatkaa liiketoimintaa Venäjällä? Annan mielestä kysymys on vaikea ja siksi juuri hyvä esimerkki siitä miten hankalia eettiset kysymykset usein ovat. On monia eri vaihtoehtoja toimia ja kaikki ovat omalla tavallaan huonoja. On eettisesti ongelmallista jatkaa toimintaa, koska taloudellisten kytkösten katkaiseminen olisi tärkeää Venäjän painostamiseksi, toisaalta taas monessa yrityksessä on saattanut vuosien aikana kehittyä vahvat, henkilökohtaiset suhteet venäläisiin kollegoihin ja saatetaan kantaa syvää huolta jopa näiden turvallisuudesta. Tällaisten syiden takia vetäytyminen koetaan inhimillisesti raskaaksi.

Annan mielestä tuomitseminen joitakin yrityksiä kohtaan onkin ollut hivenen hätäistä ja jopa liian voimakasta. Hänen mielestään sosiaalisen median ajan eettinen keskustelu pohjautuukin välillä liian hätäiselle arviolle ja vähäiselle tiedolle. Hyvä keskustelu eettisistä kysymyksistä vaatii aina aikaa ja erilaisten tietolähteiden käyttämistä. On helppo tuomita nopeasti, jos emme tiedä tarpeeksi, emmekä monesti saakaan tietää tarpeeksi vaikkapa erilaisten salassapitosyiden takia.

Näiden esimerkkien valossa Anna miettii, että olemmekin ehkä liikaa tottuneet esittämään yritysetiikan kysymykset jonkinlaisina win-win -tilanteina, joissa on pelkkiä voittajia mutta nämä käytännön esimerkit osoittavat, että useinkaan ne eivät ole tällaisia vaan todella paljon monimutkaisempia ja sellaisia, joissa on vain vaikeita vaihtoehtoja.

Toinen Ukrainan sodan aikana näkynyt ilmiö on yritysten huomattava hyväntekeväisyystyö esimerkiksi Ukrainan pakolaisten auttamiseksi. Tämä on teemana Annalle erityisen läheinen, koska hänen väitöskirjansa aiheena on yritysten harjoittama filantropia.

Anna näkee, että Ukrainan sodan aikana yritysten tekemien lahjoitusten takana on toki ihan käytännöllistä laskelmointia siitä mikä on hyväksi yritysimagolle tai miten saadaan oikeanlaista näkyvyyttä. Toisaalta hänen mielestään kyseessä on varmasti myös ihan aito reaktio ihmisten kokemaan ahdistukseen ja järkytykseen. Tämä saattaa olla meillä Suomessa jopa erityisen korostunutta historiamme takia. Omasta sodastamme Neuvostoliittoa vastaan ei vielä ole kovin kauan. Tätä kautta meillä on vahva kokemus siitä, että meidän tarvitsee auttaa ja tämä pakottava tunne menee puhtaan taloudellisen laskelmoinnin ohi.

Annan mukaan mahdollisesti tämä ilmiö edustaa jopa muutosta yhteiskunnassamme. Perinteisesti Pohjoismaissa julkinen sektori on nähty sinä tahona, joka kantaa vastuuta yhteiskunnallisen hyvinvoinnin päämääristä yritysten keskittyessä liiketoimintaansa ja voiton maksimointiin. Yritysten laajentuva rooli yhteiskunnallisen hyvinvoinnin edistäjinä saattaakin edustaa jonkinlaista suurempaakin murrosta siinä toimijuudessa mitä yrityksiltä odotetaan.

Mutta miten hyväntekeväisyys sitten saadaan sovitettua yritystoimintaan ja miten yritysten yhteiskunnallisen hyvän edistämiseen pyrkivä toiminta oikeutetaan? Tämä on Annan mukaan aivan ydinkysymys, johon on vaikea löytää yksiselitteistä vastausta. Asiaa voidaan toki tarkastella puhtaan välineellisestä näkökulmasta, jossa yhteiskuntaa vakauttava toiminta ymmärretään myös yritysten hyödyksi pitkällä aikavälillä. Toisaalta voidaan miettiä myös arvoperusteluja, mutta tällöin tulisi pystyä löytämään jotain yhteisiä, globaalisti jaettuja arvoja. Näitä valitettavasti on tällä hetkellä olemassa harmillisen vähän. Joitain tällaisia laajasti jaettuja arvoja kuitenkin jo on, esimerkiksi ihmisoikeudet.

Kysyessäni kuinka paljon tällaiset arvoperusteet sitten välittyvät käytännön toimintaan ja kuinka paljon arvot johtavat päätöksiä, Anna nosti esiin projektin, jota tällä hetkellä teemme yhdessä Goforella. Hän on ollut viime syksystä saakka mukana yrityksemme eettisen toimintakyvyn kehittämisen projektissa, jossa tavoitteena on luoda eettistä päätöksentekoa tukevia rakenteita ja kehittää kaikkien työntekijöidemme kyvykkyyttä tunnistaa ja ratkaista eettisiä kysymyksiä. Annan mielestä tämä projekti on hyvä esimerkki siitä, että nykymaailmassa ei enää välttämättä tulisikaan pohtia vain sitä, miten arvojen kautta johdetaan, vaan enemmänkin sitä miten kaikki henkilöstön jäsenet saadaan sitoutettua arvojen toteuttamiseen. Nykyaikaisessa, itseohjautuvassa ja matalan hierarkian asiantuntijaorganisaatiossa ei enää riitä, että johto laitetaan etiikkakurssille, vaan eettisen toimintatavan tulee olla jokaisen organisaatiossa toimivan yksilön asia.

Näin ollen yritysten rakenteita tulee tarkastella siltä kannalta synnyttävätkö ne eettistä toimijuutta, luovatko ne vastuun tunnetta jokaiselle ihmiselle vai onko vastuu päinvastoin ulkoistettu esimerkiksi jollekin ”yritysvastuutiimille”: Tätä ajattelutapaa tulisi pyrkiä hälventämään.

Kysyn miten hyväntekeväisyystoiminta sitten vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin. Anna vastaa, että on pohtinut, että vaikkakin moni tutkija on pitänyt yritysten filantrooppista toimintaa menneen ajan ilmiönä, niin jostain syystä todellisuudessa tätä tehdään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hän uskoo, että yksi syy tälle saattaa olla se, että nykymaailmassa, jossa toisinaan työelämä on hyvinkin stressaavaa ja siitä on tehokkuuden nimissä puristettu pois hengähdystauot ja merkityksen tunne, hyväntekeväisyystyö saattaa edustaa juuri niitä asioita, jotka varsinaisesta työnteosta puuttuvat. Ihmiset kaipaavat tunnetta siitä, että työ liittyy sellaisiin päämääriin, joita muutenkin pidetään elämässä tärkeinä ja että se luo yhteyden kokemusta toisten ihmisten kanssa ja hyväntekeväisyystyö parhaimmillaan edustaa juuri näitä asioita.

Ehkä kriisien aikakausi voikin toimia meille jonkinlaisena herätyksenä. Nyt pitäisikin Annan mukaan erityisesti panostaa ihmisten yhteyden kokemuksen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen.  Anna uskoo, että kaiken menestyvän liiketoiminnan ydin tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa onkin juuri se, miten hyvin me ihmiset olemme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa.

Kristiina Härkönen

Kristiina työskentelee Goforella kestävän kehityksen johtajana – unelmatyössään. Hän on ollut aina intohimoinen paremman tulevaisuuden rakentaja niin ihmisille kuin planeetalle. Hän uskoo, että teknologia ja digitalisaatio voivat olla merkittäviä tekijöitä aikamme isompien haasteiden ratkaisuissa. Samaan aikaan ne ovat usein myös haasteiden aiheuttajia. Teknologia itse on neutraali asia, ihmiset päättävät kuinka sitä käytetään. Meidän täytyy määritellä mihin tarkoitusperiin osaamistamme ja resurssejamme käytämme. Yritysten tulee ymmärtää vastuunsa kestävän tulevaisuuden rakentajina. Kristiina on ollut Goforella vuodesta 2003 ja sinä aikana nähnyt yrityksen kasvun kuudesta työntekijästä kansainvälisesti toimivaksi, satojen ihmisten organisaatioksi. Hän on työskennellyt ohjelmistokehittäjänä, arkkitehtuurin ja projektijohtamisen konsulttina sekä myynnissä ja liiketoimintajohtajana. Vapaa-ajalla Kristiina nauttii luonnossa rentoutumisesta, metsäseikkailuista koiransa kanssa sekä mökkeilystä.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Kunnat ovat suurten myllerrysten keskellä. Näkyvimpänä ovat tietysti hyvinvointialueiden irrottamiseen liittyvät muutokset. Paljon muutakin on meneillään, kun kunnat ratkovat ilmastohaasteita, pohtivat koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tulevaisuutta, priorisoivat infra-investointeja ja vahvistavat kuntalaisten osallistamista parempien palveluiden kehittämiseen.

Ja sitten on vielä se digitalisaatio, jota pitäisi edistää ja johon esimerkiksi Valtiovarainministeriö (VM) kannustimillaan ja Digi- ja Väestötietovirasto (DVV) asiantuntijatuellaan kovasti hoputtavat.

Digitalisaatio – mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Digitalisaatio assosioidaan useimmiten teknologiaan, mikä toki on yksi tärkeä näkökulma erityisesti digitaalisia palveluja mahdollistavassa ja toteuttavassa roolissa. Mutta on digitalisaatio paljon muutakin. Goforella jäsennämme digitalisaatiota kahdeksasta eri näkökulmasta, joita ovat:

  • Strategia
  • Johtaminen
  • Uudistuva liiketoiminta
  • Menetelmät
  • Ihmiset ja kulttuuri
  • Ekosysteemit ja yhteentoimivuus
  • Teknologia
  • Tiedot ja data

Olemme kehittäneet nämä kahdeksan eri näkökulmaa huomioivan digitransformaation kypsyystason mittausmenetelmän. Menetelmän avulla mitataan organisaation digitaalisia kyvykkyyksiä ja tunnistetaan kehityskohteita eri näkökulmista. Tuloksia verrataan muihin vastaaviin organisaatioihin. Kypsyystasoa mittaaviin projekteihimme kuuluu aina analyysi tuloksista jatkosuosituksineen.

Osa asiakkaistamme on ottanut kypsyystason arvioinnin digitalisaation johtamisen mittariksi. Kypsyystasomittaus sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti, koska sitä on helppo päivittää ja samalla nähdään laajasti, kuinka digitalisaation hyödyntäminen on organisaatiossa edennyt.

Alla oleva graafi antaa yleiskuvan julkisorganisaatioiden digitransformaation kypsyystasomittauksista, joita Gofore on tehnyt viimeisen kahden vuoden aikana. Näyttää vielä aika matalalta, eikö totta? Mielenkiintoista keskiarvoissa on, että eniten ovat edistyneet teknologia ja data, mutta vaikuttavuuden kannalta jopa tärkeämmät aihealueet laahaavat perässä. Mittauksemme ovatkin usein olleet organisaatioille silmiä avaavia. Niiden avulla on paremmin ymmärretty, että toimiva digitaalisuus ei synny pelkästään uusista järjestelmistä ja tekoälytyökaluista vaan ihmisistä ja heidän halustaan uudistua.

kuntien keskimääräinen digitaalinen kypsyys

Ymmärrys digitalisaatiosta auttaa strategiatyössä

Kun edellä kuvattu digitalisaation konteksti ymmärretään, on paljon helpompi suunnitella, miten digitalisaatio nivoutuu organisaation strategiaan. Kunnissa digitalisaatiota on nostettu strategiatarinoihin, mutta konkreettisemmin aihe näkyy useiden kuntien tekemissä digiohjelmissa. Alla muutaman kaupungin esimerkki:

Helsingissä digitalisaatio on nostettu vielä laajempaan osaan ja kaupungin suunnitelmista voi lukea lisää täältä.

Olemme Goforena tukeneet erityisesti kuntien ja julkisorganisaatioiden digitalisaatiota erittäin laajasti ja kokemuksemme pohjalta konseptimme digistrategioiden suunnitteluun on hioutunut napakaksi, mutta kattavaksi. Työssä hyödynnämme itse kehittämiämme menetelmiä ja työkaluja, kuten edellä mainittu digitransformaation kypsyystasomittaus.

Alla esitetyssä kuvassa on havainnollistettu digistrategiatyössä erityisesti huomioimiamme asioita ja niiden välisiä suhteita. Menetelmiemme avulla autamme organisaatioita muodostamaan tiiviin, viestinnällisesti iskevän, tavoitteiden puolesta realistisen ja digiohjelman avulla toteutettavan digistrategian.

 

digitaalisen kypsyyden mittamisen malli

Todettakoon vielä, että aiheina digistrategian ja -ohjelmien pohtiminen ovat paljon muutakin kuin mitä yhteen blogitekstiin kannattaa yrittää mahduttaa. Meille Goforella digitalisaatio on erityisen lähellä sydäntä ja haluamme olla auttamassa asiakkaitamme seuraavalle ”kypsyystasolle”.

 

OPI LISÄÄ DIGIKYPSYYSTASON MITTAAMISESTA TÄÄLLÄ TAI

TUTUSTU ÄLYKAUPUNKIPALVELUIHIMME

 

Tommi Rasinmäki

Tommi on luotettava liikkeenjohdon konsultti sekä tiiminvetäjä, jolla on hyvin laaja-alainen kokemus eri toimialoista ja tehtävistä. Hän on tekijä, joka on usein vastuussa projektien ja tiimien tuotoksista. Tommin tehtäväkenttä myös Goforella on laaja, sillä hän on projektien ja tiiminvetovastuiden lisäksi jatkuvasti auttamassa myynnissä ja palvelukehityksessä. Tommilla on kyky yhdistellä ihmisiä, asioita ja osaamisia ongelmien ratkaisemiseksi.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Petyitkö projektiin?

Hei devaaja, oletko ollut joskus todella pettynyt työsi sisältöön? Nimittäin minä olin ja haluan varmistaa ettei sinulle käy samalla tavalla. Näin se tehdään Goforella itsekehittämämme järjestelemän, Hohdon, avulla.

Taustatarina – Oma pettymys

Lipsautin itseni sisään Goforelle ”pienenä alanvaihtajana” seitsemän vuotta sitten. Halusin oppia web-kehitystä modernilla pinolla.

Olin jo ennestään kokenut kehittäjä teollisuus- ja mobiili-, Windows-työpöytäsovelluksissa. Halusin oppia tekemään moderneja web-sovelluksia eli pääasiassa Nodea, Angularia, Reactia ja Javaa. Valitsin Goforen, koska arvioin firmassa omat kehittymismahdollisuudet parhaiksi, vaikka muitakin tarjouksia oli pöydällä paremmalla palkalla.

Alku Goforella tuli pienenä yllätyksenä. Taustani vuoksi päädyin tekemään ylläpitoa sovellukselle, joka oli kuin kiusallaan toteutettu Java 1.4:llä Windows CE -ympäristöön. Tavallaan aika hard core -kehitystä, joka olisi voinut olla hauskaakin, mutta näköalattomien teknologioiden lisäksi projekti oli yhden miehen ylläpitoa erään toisen toimittajan kehittäjien kanssa. Eli olin siellä pääasiassa yksin naapurifirman kauluspaitojen kanssa.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Sain opiskeltua projektin ohessa uusia tekniikoita Goforen ajalla, kävin scrum master -koulutuksen firman rahalla ja sittemmin olen päätynyt todella mielenkiintoisiin hommiin projekteissa, myöhemmin People Personiksi ja nyt viimeiseksi yhdistämään kehittäjiä ja projekteja.

Kun pääsin vaikuttamaan konsulttien projektitoiveiden toteuttamiseen olen halunnut huolehtia, ettei kenellekään käy kuten minulle.

Ja näin se tehdään!

1 – Omat toiveet esille

Goforen järjestelmä projektien ja ihmisten yhdistämiseen on Hohto. Se on itsekehittämämme järjestelmä, jossa majailevat asiakkaiden tarpeet ja kehittäjien profiilit.

Hohdossa on kaksi tapaa kuvata kehittäjän kiinnostukset: taidot ja vapaa kuvaus.

Taidoissa ⭐️ kuvaavat osaamistasoa ja ❤️ omaa kiinnostusta tekniikkaan. Esimerkiksi itse pidän C#:sta edelleen ja hallitsen tekniikan hyvin, joten olen merkinnyt Hohtoon 4 ⭐️ ja 5 ❤️.

Tämän tiedon lisäksi on paljon hankalammin mallinnettavia kiinnostuksia, joten niiden kuvaamiseen sopii paremmin vapaa teksti. Meillä on valmis kahdeksan kysymyksen patteri, jonka pyydämme jokaista kehittäjää täyttämään.

Esimerkiksi ”What kind of role you want to work in” antaa jo hyvät mahdollisuudet kuvata omaa unelmarooliaan paljon laajemmin kuin pelkät taidot.

Näitä tietoja on hyvä käyttää seuraavassa vaiheessa, jossa projekteja aktiivisesti ehdotetaan.

2 – Projektin valinta

Hohdossa kaikki asiakastarpeet ovat kaikille läpinäkyvästi esillä ja kaikilla on tasavertainen mahdollisuus päästä haluamaansa projektiin. Samaa Hohto-korttia pääsee katsomaan kaikki toimistoassistentista talouspäällikköön.

Käytännössä kaikille vapautuville ja aloittaville kehittäjille heidän oma People Person (aka huolehtija) ehdottaa sopivia projekteja. People Personit tuntevat parhaiten omat ihmisensä ja osaavat hyvin jo bongata sopivia projekteja.

Ehdottaminen on siksi tärkeää, että projektien ja ihmisten yhdistelyssä säilyy aktiivinen ote. Näin jokainen pääsee ehdolle (myös itseään voi käydä ehdottamassa) sopiviin kortteihin ja kertomaan oman sanansa.

Monesti hyviä vaihtoehtoja on monta. Silloin toivomme kehittäjältä tarpeiden priorisointia, jotta osaamme tehdä valintoja usean tarjouksen voittaessa.

3 – Projektikierto

Menikö projektin valinta kuitenkin pieleen? Näin välillä käy, koska aina kaikkea tietoa projektista ei ole saatavilla, elämäntilanteet, tarpeet ja kehityskiinnostukset kehittyvät ajan kanssa.

Silloin ratkaisu on projektikierto. Varmaan jo arvasittekin, että tämäkin tehdään Hohdossa People Personin avustuksella.

Projektikierto tarkoittaa sitä, että kehittäjälle aloitetaan uuden projektin etsintä ja vastaavasti hänen nykyiseen projektiin etsitään korvaaja. Kun molemmat toteutuvat, meillä on projektikierto.

Käytännössä projektikierto tapahtuu noin 1–3 kuukaudessa eli tässä kehittäjältä toivotaan vastuullisuutta nykyisen projektin osalta.

Haluatko tietää lisää millaisia projekteja meillä on tarjolla? Laita viestiä LinkedInissä tai ota yhteyttä työpaikkailmoituksen kautta.

Juho Pentikäinen

Devaajataustainen Juho huolehtii työkseen Goforen People Personeista ja rekrytoijista. Nähdään pyörälenkillä.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Hyvinvoinnin luominen reaaliaikaisella julkisella datalla

Ei ole uutinen, että kaikki perheet ovat erilaisia ja että niillä on erilaiset tarpeet päivittäisessä arjessa. Kunnille ja kaupungeille on kuitenkin ollut haaste palvella perheitä yksilöllisten tarpeiden perusteella, sillä tieto on hajallaan eri järjestelmissä, eikä päättäjillä ole ollut oikeita työkaluja kehittää palveluita perheiden näkökulmasta.

Kuusi suomalaista kuntaa (Tampere, Vantaa, Pori, Ylöjärvi, Vaasa ja Laihia) päätti tarttua tähän haasteeseen Lapsiperheiden edistynyt analytiikka -hankkeessa (LEA) ja loi Goforen digitalisaatio-osaamisen avulla yksityiskohtaisen kuvan 80 000 perheestä, joissa on 132 000 alle 19-vuotiasta lasta. Tiedot kerättiin kymmenestä kansallisesta rekisteristä ja analyysissä yhdistettiin edistyksellisin menetelmin asiantuntijatietoa, tekoälyä sekä eettistä arviointia.

”Palveluiden rakentamisessa olennaista ei ole perheiden määrä, perheiden monimuotoistumisen takia kuntien pitää ymmärtää palveluiden ja tuen tarpeen moninaisuus. Perhetyyppi tai perheen tausta eivät määrittele, millaisia palveluita perhe tarvitsee. Kunnasta riippuen perhe voi tarvita sosiaalisen verkoston tukea, apua perheiden työmarkkinatilanteen kehittämiseen tai tukea monihaasteellisen perheen tilanteeseen”, Goforen johtava konsultti Petri Takala kertoo.

Analyysissa määriteltiin 100 erilaista perhetyyppiä ja katsottiin miten 11 hyvinvointiin vaikuttavaa ilmiötä, kuten tulotaso, koulutus, terveys ja sosioekonominen tilanne korostuvat erilaisissa perhetilanteissa.

Vaikka olikin odotettu havainto, että perheillä on hyvin erilaisia tarpeita, perheiden monimuotoisuus oli silti yllätys. Pelkkä analyysin tulos ja tieto siitä, missä tai kuka tarvitsee minkäkinlaista tukea ei riitä muutoksen aikaansaamiseksi vaan tilannekuvan tueksi tarvitaan uudenlaista johtamisosaamista sekä kykyä organisoitua asiakaslähtöisesti. Hankkeessa hyödynnettiin digitalisaatio-osaamisen lisäksi Goforen muutosjohtamisen osaamista. Keinovalikoimiin kuuluvat mm. vuorovaikutuskyvykkyyden ja dialogin lisääminen, uudenlaisten johtamismenetelmien ja -käytäntöjen tuominen organisaatioon, kokeilut, palvelumuotoilu sekä erityisesti sen mallintaminen, miten ja mistä asiakkaan kokema arvo syntyy.

Tilannekuvan sekä uusien toimintatapojen ja tiedon avulla kunnat pystyvät toimimaan asiakaslähtöisemmin ja tehokkaammin. Strategisella tasolla palveluverkko voidaan suunnitella paremmin, kun tiedetään mihin kohderyhmiin tai maantieteellisiin lokaatioihin tarvitaan tukea tai erityistä osaamista. Näin kapasiteettia pystytään hallitsemaan ja priorisoimaan tehokkaammin. Tilannekuva mahdollistaa myös asiakkaiden tasa-arvoisen kohtelun, kun sekä johdolla että käytännön asiakastyötä tekevillä on sama tieto tuen tarpeesta, alueellisista eroista tai yllättävistäkin kohderyhmistä, joista esimerkkinä LEA-hankkeessa esille tullut yksin asuvien nuorten suuri määrä.

Edistyksellinen menetelmä yhdistettynä eettiseen pohdiskeluun

Goforen tavoitteena on olla paitsi digitalisaation huippuasiantuntija myös eettisen digitalisaation edelläkävijä. Lapsiperheiden edistynyt analytiikka -projekti oli täydellinen esimerkki eettisestä digitalisaatiokehityksestä, jossa käsiteltävä tieto voi olla erittäin arkaluonteista ja tuloksilla on todellinen vaikutus analysoitaviin henkilöihin.

Hankkeessa uraauurtavaa on tapa ja menetelmät, miten tutkittu tieto, asiantuntijatieto ja tekoäly on saatu yhdistettyä konkreettisten tulosten saamiseksi ja tilannekuvan muodostamiseksi.

”Olemme onnistuneet mallintamaan rekisteritietoa tekoälyllä ja opettamaan algoritmia toimimaan asiantuntijoilta saadun tutkitun tiedon ja kokemustiedon kanssa yhdessä. Olennaista eettisestä näkökulmasta on ollut myös se, että ihminen on johtanut prosessia koko ajan. Samanlaista mallintamisen tapaa voidaan käyttää suomalaisten hyvinvoinnin tilannekuvan analysointiin muissakin väestöryhmissä”, Goforen Petri Takala kertoo.

Eettinen arviointi on ollut keskeinen osa hanketta. Goforen analyytikot ovat ohjanneet tiedon käsittelyä ja varmistaneet, että dataa käsitellään vastuullisesti, eettisesti ja että yksityisyydensuoja säilyy. Tiedoista ei ole voinut tunnistaa yksittäisiä perheitä.

”Eettinen arviointi varmisti, että tuloksia tulkitaan oikein ja pystyimme reagoimaan nopeasti esille nouseviin eettisiin pohdintoihin. Tietoturvan lisäksi olemmekin kiinnittäneet huomiota esimerkiksi omien ennakkoasenteiden tiedostamiseen tuloksia tulkittaessa sekä siihen, että emme tuloksista viestiessä tule vahingossa vahvistaneeksi yhteiskunnallisia jakolinjoja. Olemme yhdessä luoneet toimintatapoja eettiseen arviointiin myös muiden toimijoiden hyödynnettäväksi”, toteaa selvityksen eettistä prosessia tukenut CoHumans Oy:n toimitusjohtaja, eetikko Anna Seppänen.

Tule tapaamaan Goforea Tampere Smart City Weekin Expoon!

Goforen asiantuntijat kuulevat mielellään millaisia haasteita organisaatiosi kohtaa pyrkiessään tarjoamaan paremmin kohdistettuja ja optimoituja palveluita. Tapaa goforelaiset ständillä Tampere Smart City Week Expossa ja näe Petri “Pepi” Takala lavalla 14.6. klo 14.30-14.45 puhumassa siitä, kuinka reaaliaikaista julkista dataa voidaan hyödyntää kaikenlaisten perheiden palvelemisessa.

TUTUSTU ÄLYKAUPUNKIPALVELUIHIMME

Artikkeli on alunperin julkaistu Tampere Smart City Weekin sivuilla 10.1.2022.

Petri Takala

Petri toimii Goforella johdon neuvonantajana digitaalisen liiketoiminnan ja analytiikan avulla johtamisen asiantuntijana. Hänellä on laaja kokemus kompleksisten johtamistilanteiden tukemisessa analytiikan avulla erilaisissa tilanteissa, useilla sektoreilla ja organisaatioiden eri tasoilla.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.