Tuloksellinen DevOps edellyttää ihmisten kautta tehtävää aitoa ja kokonaisvaltaista toimintatapamuutosta.

Olen viimeisten kymmenen vuoden ajan omassa roolissani tukenut muutoksia, joissa on pohjimmiltaan ollut kyse erilaisten seinien, aitojen, kuilujen ja näköesteiden poistamisesta. Kun uskalletaan kurkistaa toiselle puolelle, on jo usein saavutettu jotain: ”Ai tuotako siellä oikeasti tehdään?!”. Jos pelkän kurkistamisen lisäksi päätetään tehdä investointi vuoropuheluun aidan toisella puolen työskentelevien kanssa, saavutetaan enemmän. Ennakkoluulot ja uskomukset kirkastuvat tiedon murusiksi, joita voi työyhteisössä tai organisaatiossa hyödyntää monella tavoin.
Tieto siitä, mitä muut omassa organisaatiossa tekevät, luo ymmärrystä, joka vuorostaan luo pohjaa vuorovaikutukselle, empatialle ja ihmisyydelle. Nämä asiat ovat psykologisen turvallisuuden elementtejä, johon palaamme vielä vähän edempänä.
Vaikka se, mitä DevOps on, voi lopulta olla helppo ymmärtää paperilla, voi olla vaikeampaa määritellä miten siinä voidaan onnistua. Useimmiten liikkeelle lähdetään tilanteesta, jossa poteroiden välisiä aitoja ja yrityskulttuuria on rakennettu pitkiäkin aikoja. Toimiva ja tuloksellinen DevOps edellyttää mm. seuraavaa:

  1. Vahva organisaatiotason yhteinen tahtotila, jonka kaikki yksilöt omaksuvat. DevOps:in suhteen tahtotila ei kuitenkaan voi olla mitä tahansa, vaan sen täytyy liittyä asiakasarvon eteen työskentelemiseksi. Kaikki mitä tehdään, liittyy tavalla tai toisella parannusten tekemiseen asiakkaan hyväksi. Yhteinen tahtotila auttaa monella tapaa: se voi ohjata keskustelua oikeille raiteille, se antaa mahdollisuuden puuttua tilanteisiin, joissa tahtotila ei välttämättä toteudu ja kaikilla on tiedossa, että tehtyä työtä arvioidaan tahtotilaa vasten. Kaikkien kannalta reilua, mutta myös aika yksinkertaista, eikö niin?
  2. Niin yksilö- kuin organisaatiotason konkreettista toimintaa seinien, aitojen, kuilujen ja näköesteiden poistamiseksi. Tilalle olisi pyrittävä luomaan saumaton ohjelmistokehityksen, ylläpitäjien ja liiketoiminnan moniosaajatiimin yhteistyö, jossa vastuu lopputuloksesta kannetaan yhdessä. Kyseessä ei ole pelkästään yhdessä tekemisen toimintatapa, jossa silloin tällöin kysytään toisilta palautetta. Asioiden jättäminen sen varaan, että ”kysytään vaikka joskus, ja katsotaan mihin se sitten johtaa”, ei kokemukseni mukaan useimmiten johda mihinkään. Kuinka monia aitoja teillä löytyy kaadettavaksi, ja kuinka korkeita ne ovat?
  3. Yhteistyötä aidoimmillaan ja tiiviimmillään. Jotta työyhteisössä voi hyvin mielin sanoa ääneen, ettei ole toisen kanssa samaa mieltä, tai toisaalta paljastaa omien työprosessiensa heikkoudet kollegalleen, täytyy yksilöiden pystyä tuntemaan psykologista turvallisuutta. Kun työyhteisössä koetaan vahvaa psykologista turvallisuutta, uskalletaan olla omia itsejään. Näin syntyy paras mahdollinen perusta toisilta oppimiselle sekä tuloksekkaammalle työlle sitä kautta, että uskalletaan epäonnistua, oli vastassa sitten oman tiimin kollega, esimies tai toimitusjohtaja. Nopea epäonnistuminen tunnetaan myös edellytyksenä inspiroitumiselle ja uusien ideoiden syntymiselle, johon omalta osaltaan myös DevOps:lla pyritään. DevOps-mielentilassa voi oman äänensä tuoda kuuluville erilaisuudesta huolimatta, ja lopulta juuri erilaisuudesta johtuen muiden mielipiteitä kysytään. Kaikkien ääni kuullaan, ja lasketaan. Mikä muu olisikaan tehokkaampi keino luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja halua onnistua?

 

DevOps:ia kuvataan useissa yhteyksissä kulttuurina, ja kohdat 1–3 yllä ovat jokainen kulttuurin rakennusosia. Kulttuuri määritellään mm. kokoelmana jaettuja asenteita, arvoja, tavoitteita ja käytäntöjä, ja organisaatiossa kulttuuria ilmentävät esimerkiksi erilaiset toistuvat rituaalit kuten palaverit ja kokoontumiset tiettyjen teemojen ympärille, erilaiset merkkipaalut, palkitseminen ja organisaatiopuhe eli se, miten ja mistä kenellekin puhutaan. Jos ”DevOpsmaista” kulttuuria yrittäisi kuvata adjektiivein, tulee mieleeni sanoja kuten avoin, rehellinen, salliva, itseään ruokkiva, yritteliäs, idearikas ja innostuva.

Ensimmäinen askel kohti tuloksellista DevOps:ia on tunnistaa ja hyväksyä, että tarvittava muutos organisaatiokulttuuriin ja yhteistyötapoihin on potentiaalisesti suuri, ja että sen aikaan saaminen vaatii sekä riittävästi aikaa sekä muutoksentekijöitä ja vahvaa tahtoa viedä muutos päätökseen.

Parhaaseen mahdolliseen tulokseen muutoksessa kuin muutoksessa päästään kokemukseni mukaan aina, kun se tehdään kaikkia niitä ihmisiä osallistamalla, joita muutos tulee koskemaan. Kun pääsee itse olemaan mukana omien tulevaisuuden työtapojen määrittelyssä, on niihin huomattavasti helpompi sitoutua, ja sitoutuminen tuo mukanaan onnistumisia, aina. Joko teillä on aloitettu muutos kohti ihmisläheistä ja tuloksellista DevOps-työskentelyä?

Avatar

Kirsi Keränen

Kirsi Keränen työskentelee CCEAlla seniorikonsulttina. Kirsi on projektipäällikön, sisäisen konsultin ja valmentajan rooleissa useita muutoksia läpi vienyt positiivinen, rauhallinen ja periksiantamaton muutososaaja. Työssään häntä ajavat eteenpäin ennen kaikkea muiden auttaminen ja yhteiset onnistumiset.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.