Unelmasta tekoihin, kokonaisvaltaisesti

Olen ihminen. Olen kokonainen. Silloinkin kun sairastun. 
Elän elämääni. Olen oman elämäni herra. Silloinkin kun sairastun.
Toki tarvitsen sairastuessani apua.

Näistä lähtökohdista Gofore on rakentamassa sähköisten sote-palveluiden arkkitehtuuria yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin kanssa. Työtä tehdään pilotoiden, jotta kaikkien osapuolten – sairastuneen, hänen lähipiirinsä ja hoitohenkilökunnan – näkökulmat tulevat huomioiduksi.

Tuska

Kansallisen terveydenhuollon strategian kantavina teemoina ovat kansalaiskeskeisyys ja kokonaisvaltaisuus. Se, että apua tarvitessaankin kansalainen on kokonainen. Ei riitä, että omaishoitajan tai yksinhuoltajan sairaus hoidetaan. On huolehdittava myös siitä, että heidän lähipiirinsä ei jää tyhjän päälle. Eikä sekään riitä, että lääkäri hoitaa sairauden. Yhtä tärkeää on mahdollistaa ja suorastaan vaatia meistä jokaista edistämään omaa tervehtymistään ja huolehtimaan terveydestään jatkossakin. Mielellään jo ennakkoon. Terveydenhuolto on yhteistyötä kansalaisen, hänen lähipiirinsä ja asiantuntijoiden kesken. Siinäpä sitä onkin ajattelu- ja toimintatavan muuttamista kerrakseen.

Julkisia palveluita on jouduttu tuottamaan jo pitkään niukkuutta jakaen. Resursseja on pitänyt vähentää. Jonot ovat pitkiä eikä palvelua välttämättä saa silloin kun sitä eniten tarvitsisi. Odotellessa asiat mutkistuvat ja usein myös ongelmat lisääntyvät. Resurssien optimoinnista tulisi siirtyä virtaustehokkuuden optimointiin. Mitä nopeammin henkilö palaa takaisin työelämään ja saavuttaa arjen hallinnan, sen vähemmän sairaudesta syntyy muita ongelmia ja kustannuksia.

Samassa kiireessä usein unohtuu, että yksittäinen toimenpide ei vielä tuota asiakkaalle haluttua lopputulosta. Sen lisäksi tarvitaan sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen ja uusia työkaluja oman elämän hallintaan. Palveluketjun suunnittelussa olisi asetettava kansalainen keskiöön: ei tarjota kaikille samoja palveluita, vaan kohdistetaan palvelutarjonta siten, että se auttaa asiakasta pärjäämään arjessa ja oman elämän hallinnassa.

Omaa terveyttä koskevien asioiden hoitamisesta ja hallinnoinnista tulisi tehdä yhtä helppoa kuin raha-asioiden hoitamisesta. Viime vuosina tällaisia ratkaisuja on kehitetty paljon. Käyttöön niitä on saatu hyvin hitaasti ja monien erilaisten palveluiden kirjona. Vaikka tarkoitus on ollut hyvä ja panostukset mittavia, tulee usein sellainen olo, että sekava sähköisten palveluiden kirjo vain lisää koko terveydenhuollon palvelupolkujen sekavuutta kansalaisen kannalta.

Tulevaisuus

Futuristi John Schaar sanoi, että polkuja tulevaisuuteen ei löydetä, vaan ne tehdään. Määritellään siis muutama tienviitta tälle unelmalle:
– luodaan kokonaisvaltainen sote-palveluiden tarjonta, joka huomioi asiakkaan sosioekonomisen tilanteen sekä asiointikyvykkyyden
– pyritään kaikin keinoin saamaan kansalainen omillaan pärjääväksi mahdollisimmin nopeasti
– optimoidaan virtaustehokkuutta resurssien sijaan, jotta palvelut voidaan tarjota oikea-aikaisesti
– tuodaan palvelut tasapuolisesti saavutettaviksi ja helposti löydettäviksi.
Kaikkia näitä asioita on jo tutkittu ja koeponnistettu.

Kouvolan Ratamo-hankkeessa palveluita suunnitellaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä näitä tukevien sosiaalipalveluiden kokonaisuutena huomioiden myös sairastuneen lähipiirin tarpeet. Koivuniemi ja Simonen ovat luoneet käsitteen kansalaiskeskeisyydestä terveydenhuollossa. Niiden ajatusten pohjalta on Kurkiaura-hankkeessa luotu Suuntima-työkalu asiakasta parhaiten palvelevan hoitopolun määrittelyyn. Omasairaalan toiminnassa on kaksi mittaria: asiakastyytyväisyys ja hoitoketjun pituus vahingosta työhönpaluuseen. Lean-oppien mukaisesti on optimoitu virtaustehokkuutta. Laajennetaan tätä ajattelua koko sote-palveluverkkoon. Näiden hankkeiden kokemusten pohjalta voidaan luoda kokonaisvaltainen ja kutakin kansalaista parhaiten hyödyttävä palvelukokonaisuus.

sote_atk-päivät

Tietotekniikan keinoin voidaan auttaa palvelukokonaisuuden luomisessa. Palveluverkon suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan toiminnanohjausjärjestelmiä, tietoa ja tiedolla johtamista. Sähköisten palvelujen avulla voidaan tarjota kansalaisille uusia mahdollisuuksia osallistua ja sitoutua oman terveytensä hoitoon kullekin sopivalla tavalla. Sähköiset palvelut ovat laajemmin saavutettavissa kuin fyysiseen palveluverkkoon perustuvat palvelut. Niiden tulisi olla helposti löydettävissä. Kansallisia sote-palveluita on jo rakennettu (KanTaSaDe sote). Samaan aikaa on syntynyt erilaisia erillisiä omahoito-ratkaisuja terveystietojen hallintaan sekä mobiililaitteisiin ladattavia terveystietoja kerääviä sovelluksia. Tietoa saadaan kerättyä paljon, mutta tiedonvaihtoa eri ratkaisujen välillä ei juurikaan ole. Hyvä arkkitehtuurityö mahdollistaa kokonaisuuden hallinnan ja yhteentoimivuuden. Kansallisen palveluarkkitehtuurin määrittely ja sen toteutus on käynnissä (KaPA). Sen tavoitteena on luoda yhteentoimiva digitaalisten palvelujen infrastruktuuri helpottamaan tiedonsiirtoa.

Tietoa, taitoa ja ymmärrystä on olemassa. Tekeminenkin on jo hyvää vauhtia käynnissä. Tehdään siis tulevaisuus yhdessä.