ASTEtta selkeämmin

ASTE-konsortio on siis perustettu, kuten alkuviikosta isosti uutisoitiin. Mistä on kysymys? Tehdäänkö tässä Apotille / Epicille kilpailijaa avoimen kehittäjäyhteisön voimin? Vai onko kyseessä avoin keskustelufoorumi? Kuka rahoittaa toimintaamme, kuka on asiakkaamme? Tässä on paljon avoimia kysymyksiä, mutta vielä enemmän mahdollisuuksia.

Itseäni on hieman häirinnyt Apotti-keskustelun polarisoituminen. Etenemistavat nähdään joko mustana tai valkoisena, asiat hyvinä tai huonoina, ihmiset ajamassa joko oikeaa tai sitten väärää asiaa. Toki parempaan suuntaan ollaan menossa, tästä esimerkkinä Apotti-johtaja Välimäen eilinen kirjoitus.

Intoa keskustelussa on siis piisannut ja itsekin olen siihen osallistunut. Välillä fakta- ja tilannetietous on keskustelusta kuitenkin puuttunut. Yleinen harhaluulo tuntuisi esimerkiksi olevan, että modulaarista ja avointa sote-ratkaisua ei kukaan olisi tutkinut, tai että tämäntyyppistä  etenemistapaa olisi kukaan (muu) edistämässä.  Onneksi sentään näin ei ole asian laita ollenkaan.

Käyn läpi tässä pintapuolisesti ASTE-konsortion toimikenttää liippaavat samanaikaiset tai hetki sitten päättyneet kehittämishankkeet, yhteisen keskustelumme tueksi.

VAKAVA-projekti tuotti viime vuonna viitearkkitehtuurin sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnalle ja tietojärjestelmäkokonaisuudelle.  Loppuraportti jäsentää muiden seikkojen ohella tavoitetilan vuodelle 2020 liittyen toimintaan, tietoon sekä tietojärjestelmiin. Mikä ASTE:n kannalta on mielenkiintoisinta, Vakava esittää useamman kehittämisstrategian sote-alueen tietojärjestelmäkokonaisuuden rakentamiseksi. Näistä malli C2, hallittu monitoimittajamalli, vastaa ASTE-konsortion näkemystä hyväksi malliksi, kun taas Apotti-hanke tukeutuu kehittämisstrategiaan A, yksi kokonaisjärjestelmä.  VAKAVA myös mallintaa sote-kokonaisuuden toimintakentän ja tietojärjestelmätarpeen karkealla tasolla.

UNA-konsortioon ovat yhteenliittyneet ne alueelliset toimijat, jotka tällä hetkellä ovat Effican käyttäjiä (ns. Kiila-hanke) ja muut yliopistosairaanhoitopiirit kuin HUS (ns. G4). UNA jatkaa VAKAVA-projektin viitoittamalla tiellä määrittäen kokonaisarkkitehtuuria toiminta-arkkitehtuuri edellä.  UNA:n määritysten konkretisoituminen kehittämishankkeiksi taitaa olla vielä kaikille epäselvä asia, eikä kehittämisstrategiaa ei liene vielä valittu. Yleinen käsitys lienee se, että Apotin kaltaista kokonaisjärjestelmäpohjaista ratkaisua ei olla hakemassa.

Sosiaali- ja terveysministeriön KAJAKKI-projektissa mietitään seuraavan sukupolven KANTA-palveluita. Projektissa pyritään myös arvioimaan, miten sosiaali- ja terveydenhuollon osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia kansallisten palveluiden kehittämiseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon voidaan parantaa.

ODA-hanke ratkaisee omahoitoon liittyviä haasteita. Tällä hetkellä tuotetaan määrittelyaineistoa, jonka perusteella voidaan hankkia kansalaisen päätöksentekoa ja omahoitoa tukeva sähköisten palveluiden kokonaisuus. Tämä Sitran rahoittama hanke on melko pitkällä ja edennee toteutukseen melko pikaisella aikataululla. On helppoa nähdä, että omahoito on yksi niitä sähköisiä palvelukokonaisuuksia, joissa asiakaskokemuksen laatu ja prosessin tehokkuus tuovat potentiaalisesti merkittäviä kustannussäästöjä verrattuna perinteisempään palvelupolkuun.

Kansallinen palveluarkkitehtuuri-hanke tuottaa sen perusinfrastruktuurin, johon tulevien sote-ratkaisujen tulee tukeutua, liittyen käyttäjien tunnistamiseen, valtuutuksiin, perustietovarantojen hyödyntämiseen jne. Varmasti jatkossa myös nykyinen sote-väylä tulee korvautumaan KaPA:n ratkaisulla. KaPA:n kansalaisen palvelunäkymään toivottavasti jatkossa saadaan myös sote-sektorin palveluita, jotta ne olisivat järkevästi löydettävissä ja käytettävissä yhden luukun periaatteen mukaisesti.

Miten sitten ASTE suhtautuu näihin kaikkiin? Itse näen tämän niin, että ASTE:ssa lähdemme konkretisoimaan VAKAVA-määritysten mukaista kokonaisuutta vieden arkkitehtuurin prototyyppi ja pilotti –tasolle, toimiviksi kokonaisuuksiksi. Teknisten valintojen lisäksi määritämme kehittämisen kulttuurin ja periaatteet, avoimuuteen ja yhteistyöhön liittyen. Kun siis UNA ja ODA määrittävät tarpeita substanssin näkökulmasta, ASTE määrittää kehittämisen käytännöt, state-of-the-art teknologiat sekä muut tekniset ratkaisut. Uskon aidosti, että kukaan ei tätä osaa pystyisi paremmin tekemään kuin nyt kokoon kutsuttu porukka. Lopputuloksena syntyy ajan myötä sote-ratkaisujen avoin kehikko, joka toimii runkona sote-palvelujen tulevalle tuottavuusloikalle.

Mikä tärkeintä, ASTE-konsortion jäsenet myös kehittävät palveluita. Tai oikeastaan nimenomaan kehittävät palveluita, parhaalla mahdollisella suomalaisella osaamisella. Käyttäjälähtöisesti, avoimesti ja takuulla onnistuen. Siitä pidämme me eturivin ketterät ohjelmistotalot huolen. Mikä palvelu sitten onkaan ensimmäinen pilottikohteemme, seuraavan sukupolven sote-ratkaisu? Aika sen tulee näyttämään.