Disruptio innovaatioalustana

Viime viikolla kävin LeWeb-seminaarissa Pariisissa. Ilmapiiri oli, kuten yleensä tämän kaltaisissa tilaisuuksissa, innostunut ja eteenpäin katsova.

Erittäin paljon oli esillä termi ”disruption”, jota olemme tottuneet kuulemaan esimerkiksi media-alan murroksesta puhuttaessa. Nyt disruptio tuntuisi olevan kaikkien huulilla – joko uhkana tai mahdollisuutena.

Mitä disruptiolla sitten tarkoitetaan, miten termi pitäisi suomentaa?

Disruptiolla tarkoitetaan markkinoilla tapahtuvaa murrosta – häiriötä, hajaannusta tai sekasortoa, jonka jokin uusi innovaatio aiheuttaa. Häiriö, tosin, on mielestäni liian negatiivinen termi tässä yhteydessä käytettäväksi. Poikkeuksetta disruptio parantaa tuottavuutta tai ainakin rahalla saatavaa vastinetta. Oli termi sitten mikä tahansa, oleellista on se, että disruptiivinen innovaatio tai teknologia aiheuttaa markkinoiden uudelleen määrittymisen.

Vanhat toimijat tyypillisesti ensin vähättelevät uutta lähestymistapaa, sitten kieltävät ilmiön olemassaolon ja lopulta kuihtuvat olemattomiin todeten, että mitään ei ollut tehtävissä.

Kotoisessa Suomessa disruptio vaikuttaa tällä hetkellä hyvin merkittävästi kansantalouteen. Internet, älypuhelimet ja tablettitietokoneet muuttivat vihreän kullan mullaksi samalla, kun kosketusnäyttö ja Apple Store kaatoivat Nokian. Toki samassa disruptiossa on kotoisia voittajiakin, kuten Supercell, mutta sellaista lohdutuspalkinnon makua tässä on. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana internet-innovaation johdannaiset ovat muuttaneet myös videoiden jakelun, tietosanakirjabusineksen, media-alan jne.

Maailma muuttuu, ja juuri nyt minusta tuntuu, kiihtyvällä vauhdilla. Yhtiöiden toimintakenttä on alttiina selvästi nopeammille muutoksille kuin aiemmin. Disruptiivisia muutoksia ovat aiheuttaneet aiemmin paino- ja höyrykoneet, sähkö jne. oikein isossa mittakaavassa. Aika harvakseltaan siis. Nyt digitalisaatio muuttaa kilpailuasetelmia selvästi nopeammalla syklillä. Luuletko olevasi turvassa tai vailla uusia mahdollisuuksia – ajattele uudelleen. Näin ei varmasti ole.

LeWeb-seminaarissa joka toisessa puheenvuorossa viitattiin Uber-taksiautopalveluun. Face-the-fact: tämä tulee aiheuttamaan merkittävän murroksen taksiautoilun bisnekseen. Jos et usko, käy edes Uberin sivuilla. Konsepti on aivan erilainen kuin perinteiset taksipalvelut, jotka toimivat täsmälleen samoin kuin 80-luvulla. Kuka kaipaa ja mitä sääntelyä? Jos luotat TripAdvisorin ravintolaluokitukseen, miksi et Uberin taksiluokitukseen? Tiedät tasan mitä maksaa, rahaa ei tarvitse käyttää, voit jakaa maksun kaverin kanssa yhdessä, reitti tallentuu palveluun – aivan mahtavaa! Toimii mielestäni takuulla ja tulee muuttamaan bisneksen. Nykyisille toimijoille jää rooliksi kehittää nopeasti jotain vastaavaa ja melko nopeasti. Ei ihme, että Lontoon taksit lakkoilevat ja yrittävät vaikuttaa päättäjiin sääntelyn voimassa pitämiseksi ja jopa voimistamiseksi. Suomessa lienee menossa asian kieltämisen vaihe. Tätä ei koeta edes uhkana. Luotetaan kovasti siihen sääntelyyn.

Finnair on vaikeuksissa itseään ketterämpien, internet-varauksia ja siihen liitettyä analysointia ja optimointia etujoukoissa käyttäneitä, globaalisti toimivia kilpailijoita vastaan toimiessaan. Vakiintunut toimija hätähuutona ensin kopioi dynaamisen hinnoittelupolitiikan, sitten henkilökunnan vapaan hankkimisen eri kohdemaista ja viimeisimpänä ryanairmaisen ruokatarjoilun. Nyt siis peesataan halpalentoyhtiöitä, jotka ovat kasvaneet internet-disruption siivittäminä. Kysymys herää, että mitä jää jäljelle Finnairin arvokkaammasta brändistä? Halpalentoyhtiön emot niin paljon rutinoidummin kirjaavat ostokset serviettiin kenenkään ihmettelemättä, kun taas Finnairin emot samaa tehdessään vaikuttavat… kömpelöiltä ja halvoilta.

Tulen kirjoittamaan myöhemmin tällä palstalla disruptiosta suhteessa terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Voitte uskoa, että meno tulee olemaan vauhdikasta tulevina vuosina… Pitäkää kiinni ja heittäytykää vauhdin hurmaan. Niin minäkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *