Kansallinen palveluarkkitehtuuri tuo murroksen siihen tapaan, jolla julkishallinnon toimijat tarjoavat sähköisiä asiointipalveluita asiakkailleen. KaPA ja siihen liittyvät tukipalvelut eivät ole sinällään teknisesti maailmaa mullistavia. Oleellista on se, mitä ne mahdollistavat: KaPA tukipalveluineen on yksi keskeinen tekijä julkishallinnon digitalisaatiopolulla.

Ennen kuin KaPA:a tukipalveluineen hyödynnetään sähköisissä asiointipalveluissa, on syytä pysähtyä hetkeksi miettimään, miksi KaPA-palveluita kannattaa ylipäänsä käyttää; olemassa olevia palveluita ei ole syytä toteuttaa uusiksi uudella teknologialla vain tekemisen riemusta. On oltava myös suurempia syitä KaPA:n soveltamiseen kuin uuden lähestymistavan soveltaminen. Seuraavaan on koottu muutamia pohteita siitä, miksi Kansallisen palveluarkkitehtuurin tukipalveluita kannattaa hyödyntää ja mitä ne mahdollistavat.

Suomi.fi-tunnistaminen

  • Suomi.fi-tunnistaminen mahdollistaa palveluasiakkaan tunnistamisen yksikäsitteisen luotettavasti. Tunnistamislähteen tarjoama tunnistustieto vahvennetaan Väestötietojärjestelmän avulla, joten tunnistustapahtuma on käytännössä niin luotettava kuin se vain voi olla.
  • Tunnistustapahtuma on sähköistä asiointipalvelua tarjoavalle julkishallinnon organisaatiolle kustannukseton.
  • Suomi.fi-tunnistaminen mahdollistaa eri palveluiden yhdistelmille kertakirjautumisen, mikä on sujuvan käyttökokemuksen perusedellytys.
  • Suomi.fi-tunnistaminen on itsenäinen palvelu, eikä sen käyttö ole sidottu muihin KaPA-tukipalveluihin.

Asiointivaltuudet

  • Tähän mennessä Suomessa ei ole ollut mielekästä tapaa valtuuttaa henkilöä asioimaan toisen henkilön puolesta. Nyt tilanne muuttuu; KaPA:n asiointivaltuudet-palvelu mahdollistaa tämän.
  • Asiointivaltuudet-palvelu tarjoaa tehokkaan kutsurajapinnan, jolloin sähköinen asiointipalvelu voi toteuttaa oman käyttöliittymäohjeistuksensa mukaisen valtuutustenhallinnan sovelluksen.

Palvelunäkymät

  • Julkishallinnon sähköiset palvelut ovat nykyisellään hajanaisuuden takia hankalasti löydettävissä. Kansalaisen, yrityksen ja viranomaisen palvelunäkymät kokoavat kohderyhmäpalvelut samaan paikkaan, jolloin kaikki palvelut ovat löydettävissä saman osoitteen kautta.
  • Tarjottavat palvelut on ryhmitelty siten, että käyttäjän tarvitsemat palvelut voidaan löytää nopeasti ja johdonmukaisesti.
  • Palveluiden kuvailutietojen avulla on helppo löytää oikea palvelu asiakkaan ongelmaan, mikä vähentää neuvonnan ja tuen resurssitarvetta.
  • Pidemmällä aikavälillä Palvelunäkymiä voidaan myös käyttää suoraviivaisten palvelujen käyttöliittymäpohjana.

Kansallinen palveluväylä

  • Palveluntarjoajien ja palvelun hyödyntäjien integrointimalli on yleiskäyttöinen, mikä mahdollistaa integroinnin kustannustehokkuuden ja nopean toteutuksen.
  • Turvallinen tiedonsiirtomekanismi eri organisaatioiden välillä.
  • Asiointipalvelu voi hyödyntää samaa integrointimallia käyttäen useaa eri palveluväylään liitettyä tietovarantoa.
  • Palveluväylän avulla tapahtuvassa kommunikoinnissa eri osapuolet voivat luottaa siihen, että palvelun toinen osapuoli on aina juuri se toimija, joka se väittää olevansa.
  • Palveluväylän kyvykkyys käsitellä ST III -materiaalia on vielä tätä kirjoitettaessa selvitettävänä.

Palvelutietovaranto

  • Kaikki palveluihin liittyvät kuvailutiedot ovat saatavilla samasta osoitteesta.
  • Palveluiden kanavatiedot ja saatavuustiedot ovat helposti löydettävissä.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin tukipalvelut ovat julkishallinnon organisaatioille kustannuksettomia. Heinäkuun 2016 alussa voimaan astuva ns. KaPA-laki määrittää, että KaPA-ohjelman tukipalveluiden käyttö on julkishallinnon organisaatioille velvoittavaa, ellei julkisorganisaatiolla ole painavaa syytä olla kyseisiä palveluita käyttämättä.

Lisätietoja: www.gofore.com/kapa