Myytit on tehty murrettaviksi

Suomi on maailman kärkimaita terveysteknologian kehittämisessä. FIHTA ry:n julkaiseman raportin mukaan se vastaa 47 % Suomen huipputeknologian kokonaisviennistä. Kertooko tämä jotakin meistä terveydenhuollon teknologian käyttäjinä? Mielestäni ei.

Sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja muissa terveydenhuollon organisaatioissa on käytössä paljon teknologiaa, jonka tarkoituksena on helpottaa päivittäistä työtä. Tällä hetkellä suurimmissa organisaatioissa on käytössä kymmeniä, jopa yli sata eri järjestelmää. Niitä on kehitetty toisistaan irrallaan, joten ne eivät keskustele keskenään ja niissä tehdään osittain päällekkäistä tietojen käsittelyä. Lisäksi ne soveltuvat usein huonosti käyttötarkoitukseensa, valmistuvat myöhässä ja tulevat kalliiksi. Tietojen siirtäminen järjestelmien välillä on usein mahdotonta. Esimerkiksi vanhusten kotihoidossa käytetty teknologia ei ole juurikaan kehittynyt viimeisten 30 vuoden aikana, vaikka muu maailma on tänä aikana lähes mullistunut. Turvapuhelin on edelleen ainoa tekninen apuväline, jonka avulla vanhusten selviytymistä kotona on voitu merkittävästi parantaa.

Terveydenhuollon teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon lähivuosina vaikuttavia trendejä tulevat olemaan erityisesti kansalaiskeskeisyys ja kustannustehokkuus.

Kelan ylläpitämän kansallisen potilastiedon arkiston käyttöönotto sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa tulee olemaan tietojärjestelmäkehityksen kannalta yksi merkittävä askel kohti kansalaiskeskeistä potilastietojen hallintaa. Sairauskertomustiedon standardoitu rakenne ja mahdollisuus siirtää tietoja järjestelmien välillä tulee oleellisesti parantamaan kokonaisvaltaista terveydenhoitoa. Jotakin on kuitenkin pielessä kun jo 80-luvulla aloitettu standardointityö alkaa vasta nyt konkretisoitua ja lakiin kirjatut määräajat tullaan reilusti ylittämään järjestelmäuudistusten kestäessä paljon suunniteltua pidempään. Kehitettävää on kuitenkin vielä paljon. Esimerkiksi omaehtoinen, ennakoiva terveydenhoito pitäisi saada integroitua osaksi sähköistä sairauskertomusta.

Huoltosuhteen heikkeneminen on aiheuttanut paineita julkisen sektorin kustannusten karsimiseen jo pitkään. Sote-uudistuksella ja kustannusten (palvelujen) leikkauksella on pyritty aikaansaamaan tarvittavia säästöjä. Poliittiset kädenväännöt ovat kuitenkin tehneet näiden uudistusten läpiviennin erittäin vaikeaksi. On kuitenkin tärkeää huomata, että terveys- ja sosiaalihuollossa voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä myös palvelutuotannon tehokkuutta parantamalla. Kehittämällä palveluita kansalaislähtöisesti voidaan lisäksi parantaa niiden laatua.

Digitalisaatio tarjoaa valtavia mahdollisuuksia myös terveydenhuoltoon. Toisistaan irrallisten, palveluntuottajan näkökulmasta yksittäiseen ongelmaan tai tarpeeseen suunniteltujen sähköisten palvelujen sijaan pitäisi lähteä liikkeelle asiakkaan tarpeista. Asiakaskeskeinen palvelujen kehittäminen vaatii myös palveluntuottajan omien toimintatapojen muuttamista. Tietojärjestelmien kehittäminen on osa tätä muutosta.

Terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksessä on viimein aika siirtyä tälle vuosituhannelle. Se merkitsee palvelukeskeistä järjestelmäarkkitehtuuria, avoimia rajapintoja, asiakaskeskeistä suunnittelua, iteratiivista kehittämistä ja jatkuvaa palautteen keruuta ja parantamista. Myytit hierarkisista organisaatioista, jäykistä rakenteista, järjettömän kokoisista ja kalliista järjestelmistä, toimittajalukoista, asiakkaan pomputtamisesta, palvelujen huonosta laadusta ja kallista hinnoista on aika murtaa. Tässä pelissä kaikki voittavat.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *