Onnistumisen seminaari

Gofore järjesti perjantaina 7.6.2013 Onnistumisen seminaarin, jonka teemana olivat julkisen hallinnon hankkeet, joissa on menestyksekkäästi yhdistetty kokonaisarkkitehtuuriajattelua ja ketterää kehitystä.

Timur Kärki

Tilaisuuden aluksi Goforen toimitusjohtaja Timur Kärki kertoi kokonaisarkkitehtuurityöstä ja ketterän kehityksen yhteensovittamisesta. Vaikka ketterä kehitys on pitkään ollut käytössä yksityisen sektorin ohjelmistohankkeissa, se on vasta aikoina alkanut vakiintumaan myös julkiseen hallintoon.

Julkisuudessa on uutisoitu varsin usein tietojärjestelmähankkeista, jotka eivät ole onnistuneet. Kuitenkin muun muassa Gofore on ollut mukana lukuisissa hankkeissa, joita voidaan selkeästi pitää onnistuneina. Seminaarin anti rakentui onnistuneille hankkeille, joista olivat goforelaisten lisäksi kertomassa Marika Leed Kelasta, Teija Inkilä Sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Jarkko Oksala Tampereen kaupungilta.

Kelan verkkosivuston ketterä uudistaminen

Marika Leed

Kansaneläkelaitos Kela on toteuttanut viime syksystä lähtien kela.fi-verkkosivuston uudistamista. Gofore valikoitui toimittajakumppaniksi Hanselin teknisen IT-konsultoinnin puitesopimuksen kilpailutuksen seurauksena. Kesäkuun 2013 alkuun Kelassa työskennellyt kehittämispäällikkö Marika Leed kertoi verkkosivuston uudistamisen olleen ensimmäinen laaja ketterällä menetelmällä toteutettu uudistushanke, jonka pääpaino on parantaa tietojen löydettävyyttä ja käyttäjäkokemusta palvelussa.

Uudistaminen on onnistunut kokonaisuudessaan erinomaisesti, ja ketterän Scrum-menetelmän myötä kela.fi-sivusto vastaa aiempaa paremmin kuluttajien tarpeisiin. Goforen rooli palvelun kehittämisessä on ollut merkittävä, ja Kela on pitänyt Goforea luotettavana toimittajakumppanina, jonka vahva asiantuntemus ketterästä ohjelmistokehityksestä on nivoutunut kiinteäksi osaksi Kelan kokonaisarkkitehtuuriperiaatteita. Erilaisille päätelaitteille responsiivisesti skaalautuva kela.fi vastaa aiempaa huomattavasti paremmin kuluttajien vaatimuksiin.

Kokonaisarkkitehtuurin kytkeminen tekemiseen

Juha Siltanen

Goforen vanhempi palveluarkkitehti Juha Siltanen kertoi puheenvuorossaan, miten kokonaisarkkitehtuuriajattelu kytkeytyy ja saadaan linkittymään käytännön tekemiseen. Kokonaisarkkitehtuurissa on kyse nimenomaan organisaation toiminnan jäsentämisestä, ja suurimpana haasteena valtionhallinnossa on kokonaisarkkitehtuurityön kytkeminen toiminnan kehittämiseen. Kokonaisarkkitehtuurityö tulee valitettavan usein mukaan aivan liian myöhäisessä vaiheessa toiminnan kehittämiseen. Tästä syystä kokonaisarkkitehtuurityön tavoitteet eivät realisoidu kovinkaan hyvin. Mitä pidemmällä ollaan määrittely- ja suunnitteluvaiheessa, sitä pienemmiksi kokonaisarkkitehtuurin vaikutusmahdollisuudet kaventuvat.

Kuitenkin arkkitehtuurityö on mahdollista ottaa aiemmassa vaiheessa mukaan kehitystyöhön, kunhan se huomioidaan kehittämistä suunniteltaessa, suunnitelma myös toteutetaan ja kehittäminen toteutetaan suunnitellulla tavalla. Suunnitelmallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri näkyvät ketterien menetelmien hyödyntämisessä hieman eri tavoin, mitä perinteissä vesiputousmallin mukaisessa ajattelussa: suunnittelu ja tekeminen vaiheistetaan eri tavalla. Itse asiassa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelulla kehitettävä kokonaisuus tunnistetaan, rajataan ja suunnitellaan systemaattisemmin. Kokonaisarkkitehtuurin tulee olla osa normaalia kehittämisprosessia ja arkkitehtuurisuunnittelu tulee ottaa mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ketterä kehitys vaiheistaa ja jakaa kehitystyötä helpommin hallittaviin kokonaisuuksiin.

STM:n Valtimo-hanke

Teija Inkilä

Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston ylitarkastaja Teija Inkilä kertoi Valtimo-hankkeesta, joka on tutkitusti julkisen sektorin tehokkain tietojärjestelmäprojekti. Hankkeessa Gofore tuotti ketteriä menetelmiä hyödyntäen nykyaikaiset tietojärjestelmät työsuojeluvalvonnan käyttöön. Tavoitteena oli lisätä työsuojeluvalvonnan vaikuttavuutta ja laatua sekä parantaa työn tuottavuutta. Tavoitteena oli myös toteuttaa tietojärjestelmä laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja aikataulussa. Kaikki nämä tavoitteet toteutuivat varsin hyvin.

Ketterää kehitystä pidettiin toimivana, koska suunnitelmia on mahdollista tarkentaa ja muuttaa tietojärjestelmätyön edetessä, jolloin ideoita syntyy runsaasti. Koska järjestelmää pääsee kokeilemaan jo rakennusvaiheessa, konkretisoi se tavalliselle ihmiselle järjestelmän toimintatapaa. Järjestelmän käyttäjät pystyvät kehittämisvaiheessa vaikuttamaan millainen järjestelmästä tulee.

Onnistunut ohjelmistohanke muodostuu useasta pienemmästä kokonaisuudesta. Kun järjestelmäsuunnittelu on tehty toimintalähtöisesti, tavoitteet tulee määritellä mitattaviksi ja niistä on pidettävä kiinni. Suuren hankinnan toteuttaminen pienissä paloissa iteratiivisesti mahdollisti nopean reagoinnin projektin aikana kohdattuihin haasteisiin.  Julkishallinnon kilpailutus edellyttää läpinäkyvyyttä, ja Valtimon tapauksessa Goforen asiantuntevuus sekä avoin ja riippumaton toimintatapa oli onnistumisen edellytyksenä.

Tampereen kaupungin kokonaisarkkitehtuurityö on jatkuva toiminto

Jarkko Oksala

Gofore ja Tampereen kaupunki ovat tehneet pitkään yhteistyötä kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseksi. Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala kertoi, kuinka kokonaisarkkitehtuuriajattelua on toteutettu jatkuvana toimintona Tampereen kaupungilla.

Kokonaisarkkitehtuurityön tavoitteena on samanaikaisesti parantaa kykyä hyödyntää IT:tä toiminnan kehittämisessä, mutta myös tehostaa kehittämisen ohjausta. Oleellista on, että kokonaisarkkitehtuurityö on jatkuvaa ja iteroituvaa toimintaa. Käytännössä arkkitehtuurikuvaukset kytketään projekteihin toimialuearkkitehtuurin kautta. Kokonaisarkkitehtuurin jatkuvasta toiminnoista vastaavat arkkitehtuuriryhmä, kehittämis- ja ohjausryhmät sekä projektien ohjausryhmät. Arkkitehtuuriryhmä tukee päätöksentekoa arkkitehtuurin keinoin ja arvioi projektin arkkitehtuurinmukaisuutta ja tukee kehittämisprojektia arkkitehtuuriasioissa. Kehittämis- ja ohjausryhmät hyväksyvät arkkitehtuurilinjaukset ja kehittämissuunnitelmat. Projektin ohjausryhmä käynnistää arkkitehtuurin tavoitetilan mukaiset kehittämisprojektit.

Käytännössä projektien arkkitehtuurin hallinta jakautuu kokonaisarkkitehtuurin hallinnan ja kehityskohteen tarkemman arkkitehtuurin yhteensovittamiseen. Ideointivaiheessa pyritään karsimaan päällekkäisiä ideoita ja valitsemaan niistä soveltuvimmat, jotta esiselvitysvaiheessa linjauksia voidaan noudattaa. Määrittely- ja suunnitteluvaiheessa tuotetaan ensimmäinen version kehityskohteen kokonaisarkkitehtuurikuvauksesta. Kilpailutuksen ja hankinnan aikana tarkennetaan ratkaisuarkkitehtuurin kuvaus.

Kartturin nuotein maaliin

Kilta-sali

Goforen liiketoimintajohtaja Mikael Nylund kertoi tilaisuuden lopuksi, miten kokonaisarkkitehtuurityön hyödyt toteutuvat pitkäjänteisen ja systemaattisen soveltamisen tuloksena. Puolestaan kehittämisprojektien arkkitehtuurituki ja arkkitehtuurilinjausten jalkauttaminen tekee arkkitehtuurityöstä vaikuttavaa.

Kaikkiin näihin Gofore tarjoaa kokonaisarkkitehtuurin hallinnan palvelun Kartturin, joka tukee organisaation jatkuvaa kokonaisarkkitehtuurityötä. Kartturi tarjoaa yhdessä palvelussa arkkitehtuurimenetelmän, jota on käytännössä hyödynnetty lukuisissa julkisen hallinnon hankkeissa, asiantuntijat sekä parhaat käytännöt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *