Blogi 17.5.2016

SAFe tuo ketteryyttä XL-kokoisille

Kiva kun löysit tämän artikkelin! Se sisältää varmasti hyvää tietoa, mutta pidäthän mielessä, että se on kirjoitettu 8 vuotta sitten.

Me kaikkihan tiedämme, että maailma on täynnä epäonnistuneita ohjelmistoprojekteja. Devaaja kertoo: ”jos saisin yksin koodata kaiken, niin homma menisi täydellisesti maaliin”. Johtaja sanoo vastaan: ”jos homma olisi tehty niin kuin suunnittelin, niin se olisi valmis jo”. Klassinen toisten osoittelun ja syyllistämisen kierre on valmis. Noh, laitetaanpa devaaja johtamaan isoa organisaatiota ja johtaja koodaamaan, niin nurina laantuu molemmissa päissä. Hetken hiljaisuuden jälkeen molemmat ottavat hatun päästä ja kysyvät ”kuinka tämä sitten oikeasti olisi järkevää hoitaa?”. Tästä päästään kokemuksen kautta opittuihin hyviin suunnittelu- ja toimintamalleihin, joita hyödynnetään niin koodauksessa kuin johtamisessa. SAFe (Scaled Agile Framework) poimii näitä hyväksi havaittuja toimintatapoja laidasta laitaan.

SAFe skaalaa ketteryyttä

Ketterän kehityksen menetelmät ja Lean-ajattelu ovat tuttuja käytännössä kaikille nykypäivänä onnistuvia kehityshankkeita tehtaileville tiimeille. Myös isoissa organisaatioissa on opittu, että kehitysprojektit kannattaa ensisijaisesti pitää pieninä ja lyhyinä.
Mutta entä kun halutaan tehdä jotain suurta? Miten hallita isoa hanketta, jossa on satoja kehittäjiä, useita alitiimejä ja aliprojekteja? Kaikki tietävät jo kuinka käy, kun isoa it- hanketta lähdetään johtamaan perinteisellä vesiputousmallilla. Kehityksen tulisi jotenkin säilyttää ketteryys huolimatta siitä, että tehdään isoa järjestelmää. Kun ketterien kehittäjien lukumäärä ylittää muutaman kymmenen kehittäjän haamurajan, niin tarvitaan jotain muuta kuin pelkkää tiimitason toimintaa. Jo pelkästään tiimien keskinäisen kommunikaation lisääntyminen aiheuttaa haasteita. Entä miten varmistetaan tiimien pelaaminen samaan maaliin? Miten maksimoidaan tehtyjen maalien lukumäärä ja tuotetaan asiakkaalle lisäarvo annetuissa aikataulu- ja resurssirajoitteissa? SAFe tarjoaa näihin kysymyksiin ratkaisuja ja toimintamalleja.

SAFe historia

Scaled Agile Framework tuo vastauksen siihen, kuinka ketterä kehitys voidaan skaalata suurhankkeeseen. Vuonna 2008 mallin kehittänyt Dean Leffingwell puhui ”Lean and Scalable Requirements Model for Agile Enterprises” -mallista, josta vähitellen muodostui ensimmäinen SAFe-versio vuonna 2011. Tällä hetkellä standardin versio on 4.0. Dean on harjoitellut SAFella ja sen esimuodoilla ketterän kehityksen skaalausta monissa suurissa yrityksistä. SAFella on skaalattu sekä puhtaita ohjelmistoprojekteja että laiteprojekteja. Nimekkäitä SAFe-käyttäjiä ovat esimerkiksi GE, Intel, LEGO, John Deere, Nokia ja Nordea.
SAFe ei ole itsessään ainutlaatuinen malli. Muita ketterän kehityksen skaalaukseen ohjeita antavia malleja ovat esimerkiksi Agility Path Framework, Disciplined Agile Delivery, Holistic Software Engineering ja Enterprise Scrum. SAFe-malli lainaa ideoita esimerkiksi Scrum, Kanban, Lean, XP ja Principles of Product Development Flow -alueilta. Käytännössä SAFe kuvaa geneerisen toimintamallin ja joukon hyviä toimintatapoja, joiden avulla iso hanke on mahdollista toteuttaa ketterästi. SAFe-mallin käyttäminen vaatii kokemusta ja ymmärrystä, mutta se dokumentoi lukemattomia hyviä käytäntöjä, joiden avulla on mahdollista välttää isolle hankkeelle tyypilliset sudenkuopat. SAFe-malli tarjoaa erinomaisen lähtökohdan, kun toteutetaan isoa kehityshanketta tai halutaan jalkauttaa ketterä kehitys isoon organisaatioon.
Pitkän linjan projektipäällikön näkökulmasta parasta SAFe:ssa on sen laajuus. Sen lisäksi että SAFe tarjoaa mallin ketterän kehityksen ylöspäin skaalaamiseksi, niin SAFe neuvoo, mitä tehdä, kun esimerkiksi ei tiedetä kuinka budjetoida hanke yrityksessä. Se kertoo, miten kirkastaa strategian epäselvyyttä, kuinka järjestää vanhojen tuotteiden ylläpito suhteessa uudiskehitykseen, miten suunnata tiimit, joilla ei ole yhteisiä tavoitteita tai mitä tehdä, kun tuotepäälliköt antavat ristiriitaisia ohjeistuksia kehitystiimeille. Julkishallinnon toiminnan kehittämisen ohjenuoranahan käytetään JHS suosituksia, joiden mukaisiin kuvauksiin myös SAFe taipuu ketterästi.
 

Kuva 1: SAFe on yksi uusi työkalu organisaation ketteryyden kehittämiseen.
Kuva 1: SAFe on yksi uusi työkalu organisaation ketteryyden kehittämiseen.

SAFe kritiikki

Yksilö- ja tiimitasolta tarkasteltuna maailma näyttää usein yksinkertaiselta. Ei tarvitse välittää muista kuin omaa tiimiä koskevista asioista. Tällöin toiminta tuleekin säilyttää yksinkertaisena. Tiimitasolla SAFe poimii toimintamalleja Scrum, Lean, XP, Kanban ja DevOps -ideologioista. SAFe myös toteaa, että tiimillä on valta valita omat toimintatapansa, niin pitkään kuin ketteryyden periaatteet täyttyvät.
Moni Scrum-fanaatikko kokee, että hanke kuin hanke onnistuu hyvältä tiimiltä kun vain seurataan Agile Manifeston periaatteita ja mahdollisesti toteutetaan kevyt tiimien välinen koordinaatiomekanismi esimerkiksi Scrum-of-Scrums tai Communities of Practice -tyylisesti. Jokainen isossa hankkeessa mukana ollut tietää, että asia ei ole näin yksinkertainen. Tarvitaan koko organisaation lävistävä asenne- ja toimintatapamuutos, johon SAFe tarjoaa hyvät eväät. SAFe tarjoaa mahdollisuuden siirtyä ketterään kehitykseen aikaisempaa nopeammin ja helpommin, ilman että kaikkea tarvitsee opetella kantapään kautta. Samaan hengenvetoon on todettava, että SAFe ei ole hopealuoti. SAFe vaatii koko organisaation lävistävää, ketterän ajattelun hyväksymistä. SAFe on myös laaja, ymmärrystä ja sovelluskykyä vaativa ohjeistus.
On naiivia ajatella, että mikään ohjeistus olisi täydellinen. On tyhmyyttä ajatella, että itse jo tietäisi parhaat ratkaisuvaihtoehdot kaikkiin eteen tuleviin ongelmiin. Ketteryys on nöyryyttä olla avoin (myös toisten keksimille) uusille ideoille, ratkaisuvaihtoehdoille ja toimintamalleille. Ketteryys on älykkyyttä pitää kiinni omista mielipiteistään tilanteissa, joissa kokee niiden toimivan hyvin.

SAFe rakenne

SAFen taustalta löytyy paljon periaatteita ja ydinarvoja, jotka auttavat ohjaamaan päätöksentekoa oikeaan suuntaan. Varsinaisen tuotekehityksen SAFe jakaa lyhykäisyydessään neljään hierarkiatasoon: Portfolio, arvovirta, hanke ja tiimi.
Portfoliotasolla hallitaan pitkän aikavälin suunnitelmaa ja business casea, sekä arvovirtoja, joista koostetaan liiketoiminta- ja arkkitehtuuriteemat ohjaamaan pitkän aikavälin rahankäyttöä. Arkkitehtuuri- ja ei-toiminnalliset-vaatimukset huomioidaan hierarkian huipulta saakka.
Arvovirrat otetaan käyttöön vasta todella isoissa, satojen ihmisten hankkeissa. Arvovirrat ovat pitkän aikavälin strategisia teemoja. Arvovirtojen myötä ”arvoa virtaa” jatkuvasti liiketoiminnalle, asiakkaalle tai käyttäjälle. Arvovirtojen työ aikataulutetaan toteutusjuniin, joilla koordinoidaan hanketason työn rytmitystä.
Hanketasolla (program) käytetään portfoliotasolta tulevaa priorisointia hankkeiden kehityksen ohjaukseen. Hankkeiden välillä kehitys synkronoidaan samalla syklillä etenevillä toteutusjunilla (ART, Agile Release Train).
Tiimitasolla seurataan tuttuja ketterän kehityksen toimintatapoja ja tuotetaan säännöllisesti, niin tiimitasoista kuin tiimien työt yhdistäviä julkaisuja. Ideologia nojaa jatkuvan julkaisun malliin, missä asiakkaalle voidaan toimittaa uusi julkaisu milloin vain.
 

Kuva 2: SAFe hierarkiassa on neljä tasoa.

SAFe Suomessa

Suomessa on jo monia yrityksiä, jotka ovat valinneet Scaled Agile Frameworkin menetelmäkehikokseen vastatakseen ketterän kehityksen skaalautumisen haasteisiin. Maailmalla SAFe on jo vakiinnuttanut asemansa. Ketteryyden skaalaamiseen ylöspäin SAfe:a käytti maailmalla 27 % yrityksistä vuonna 2015 (19 % 2014). Tätä enemmän on käytössä vain Scrum of Scrums/Scrum. SAFe lupaa, että läpimenoaika markkinoille on 30–75 % nopeampaa SAFe:n avulla. 

Gofore SAFe

SAFe:n käyttö vaatii yleensä organisaation läpi leikkaavaa muutosta. Hankkeeseen sopivien ketterien ja Lean -periaatteiden valitseminen, oppiminen, käyttäminen ja soveltaminen ovat yksinkertaiset teesit menestykseen. Ketteryys ei ole rakettitiedettä, mutta vanhoista, jäykistä toimintamalleista, rakenteista ja asenteista luopuminen on usein kivuliasta.
Olemme Goforessa tottuneet tekemään vaativia ja vaikuttavia toimeksiantoja. SAFe:n olemme havainneet toimivaksi työkaluksi varsinkin suurten hankkeiden läpiviemisessä. Meiltä löytyy lukuisia SAFe-sertifioituja ammattilaisia, jotka tuntevat menetelmän parhaat käytännöt ja suurimmat sudenkuopat. Goforen asiakaskunnassa onkin havaittavissa nousevaa trendiä SAFe:n suhteen. Yhä useampi organisaatio haluaa ajaa ison hankkeen hallitusti maaliin – tavoitteet ja aikataulut täyttäen niin paperilla kuin myös käytännössä.

Jari Hietaniemi

Jari Hietaniemi is a digitalization messenger who develops Gofore's subsidiary Sleek Oy. He is also a published author and one of the most annoying characters on Finnish Linkedin.

Takaisin ylös