Unelma kansalaiskeskeisestä terveydenhuollosta

Terveydenhuollon nykytilaa voisi kuvailla sanalla disruptio. Väestörakenne Suomessa on muuttumassa hyvin epäedulliseksi ikääntymisen myötä, ja hoidon tarve on kasvussa. Lääketieteen, hoitotietämyksen ja teknologian kehittyminen ovat johtaneet siihen, että esimerkiksi vakavan ja/tai kroonisen sairauden kanssa elävän ihmisen elinajanodotus on parantunut merkittävästi. Samaan aikaan erilaiset elintasosairaudet lisääntyvät, joiden taustalta usein löytyy huonoista elintavoista tai terveyskäyttäytymisestä johtuvia riskitekijöitä kuten tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, ylipaino, huono ravinto ja vähäinen liikunta. Toisaalta erilaisten terveysteknologioiden ja hyvinvointi-appsien tarjonta ja käyttö ovat kasvussa, ja osa kansalaisista on yhä tietoisempia terveydestä ja hyvinvoinnista. Samalla viranomaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä on alettu kyseenalaistamaan aiempaa enemmän kansalaisten toimesta. Lisäksi sosiaaliset, ekonomiset ja maantieteelliset erot tuovat myös oman haasteensa.

Terveydenhuoltoa tulisi siis kehittää ja sopeuttaa tähän suureen murrokseen, ja siihen ei yksi sote-uudistus riitä. Haasteet ja mahdollisuudet ovat hyvin monimuotoisia ja tarvitaan todella suuri remontti niin palvelutuotannossa, ammattilaisten asenteissa ja toimintatavoissa, tietojärjestelmissä kuin kansalaisten asemassa. Yhtenä ratkaisuna tähän ongelmakenttään on ehdotettu kansalaiskeskeistä terveydenhuoltoa. Kansalaiskeskeisyys on mielestäni parempi termi kuin välillä käytetty asiakaskeskeisyys kuvaamaan tarvittavaa muutosta, koska termi asiakas asettaa ihmisen tiettyyn rooliin kuten esimerkiksi termi potilas.

Perusajatuksena on siirtyä organisaatiokeskeisestä palvelutuotannosta kansalaiskeskeiseen palvelumalliin, jossa kansalainen ja hänen tarpeensa ovat keskipisteessä. Tavoitteena on kannustaa ja tukea kansalaisen roolin muutosta passiivisesta potilaasta aktiiviseksi toimijaksi. Pyrkimyksenä on ihmiskeskeinen lähestymistapa, jossa yksilöt kykyjensä mukaan hallitsevat omaa terveyttään ja hyvinvointiaan jopa ilman terveydenhuollon toimijoita. Tämä muutos ei tosin toteudu pelkästään kansalaisia kannustamalla vaan myös terveydenhuollon ammattilaisten tulisi nähdä ihminen muunakin kuin vain hoidon kohteena.

Kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia – tiedot käyttöön

Terveydenhuolto on perinteisesti ollut hyvin tietointensiivinen toimialue. Suuri haaste on terveys- ja hyvinvointitietojen hyödynnettävyyteen liittyvät moninaiset ongelmat. Potilastiedot ovat yhden organisaation tarpeisiin luotuja ja jaksottaisia keskittyen tietyn sairauden hoitoon. Kansalaisen potilastiedot ovat hajaantuneet useisiin eri organisaatioihin, tietojärjestelmiin ja laitteisiin. Kokonaisuuden hallinta on tietojen pirstaloitumisen vuoksi hankalaa. Nykyisistä tietojärjestelmistä johtuen tietojen saatavuudessa ja hyödynnettävyydessä on jopa tietojen omistajaorganisaatioilla vaikeuksia. Tärkeää olisi saada terveys- ja hyvinvointitiedot kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön nykyistä paremmin. Lukuisissa järjestelmissä ja laitteissa olevia tietoja on pystyttävä hyödyntämään kokonaisuutena nykyistä paremmin. Tämä vaatii ainakin teknologia- ja organisaatiomuurien murtamista.

Eräs keskeisistä elementeistä tarvittavassa muutoksessa on siirtymä yksittäisten sairauksien hoidosta kohti kokonaisvaltaista terveyden ja hyvinvoinnin hallintaa, joka pitää pystyä sulauttamaan osaksi jokapäiväistä elämää. Digitalisaation myötä hyvinvointitieto on muutakin kuin potilastietojärjestelmistä löytyvää kuten mittausarvoja, seurantadataa, käyttäytymiseen liittyviä tietoja, sosioekonomisia tietoja ja perimätietoja. Jo nyt ihmisen elämää voidaan käytännössä seurata kehdosta hautaan keräten kaikenlaista tietoa kuten terveysmittauksia, elintoimintoja, sosiaalisia toimia, elämäntapoja jne. Informaatio on koko eliniän kattavaa sekä useista eri tietolähteistä rakentuvaa. Uudenlaiset terveyspalvelut tarvitsevat tietoa myös henkilön normaaleista tuloksista ja toiminnoista ennaltaehkäisyä ja aikaisia diagnooseja varten. Osa hyvinvoinnin hallintaan liittyvästä tiedosta on yhteistä kaikille, mutta suurin osa informaatiosta ja sen laajuudesta riippuu henkilökohtaisista tarpeista ja terveydentilasta. Kansalaisille tarjottavan informaation tulisi olla ymmärrettävää, oikeaa, tarkkaa, luotettavaa ja kokonaista.

Terveydenhuollon tehokkuuden ja kansanterveyden kannalta olisi hyvä panostaa preventiivisiin ja proaktiivisiin palveluihin, yleiseen terveyskasvatukseen ja terveyden edistämiseen sekä ihmisten toimintakyvyn parantamiseen. Kansalaisille tuleekin tarjota tietoa, keinoja, työkaluja ja mahdollisuuksia hallinnoida omaa hyvinvointiaan, elämäntapojaan ja terveys- ja hyvinvointitietojaan. Rajanveto virallisen terveydenhuollon ja muiden hyvinvointipalveluiden välillä hämärtyy. Tulisikin mahdollistaa monitahoisten elinikäisten terveyskertomusten muodostuminen.

Verkostoituneita palveluita

Kansalaiskeskeinen terveydenhuolto ei ole mahdollista ilman muutoksia palvelutuotannossa ja terveydenhuollon organisaatioissa. Kansalaisten aktiivinen osallistuminen sekä lainsäädännön mahdollistama valinnanvapaus pakottavat terveydenhuollon toimijoita parantamaan keskinäistä kommunikointia sekä yhteistyötä. Terveys- ja hyvinvointitieto on keskeisessä osassa myös palvelutuotannon kehittämisessä. Yhteentoimivat tietojärjestelmät ja kokonaisvaltainen kuva kansalaisen hyvinvoinnin tilasta mahdollistavat hajautetut eri toimintayksiköiden väliset hoitoketjut ja palveluista ja tiedoista muodostuvat verkostot. Tämä mahdollistaa kansalaisen palvelun siellä, missä se on vaikuttavinta ja tehokkainta yksilön tarpeiden tai kokonaisuuden kannalta. Nykyiset tietojärjestelmäratkaisut toistavat turhan paljon paperimaailman prosesseja sellaisenaan, eivätkä tue riittävästi uudenlaisten kansalaiskeskeisten toimintatapojen kehittämistä.

Suomessakin on alettu heräämään muutoksen tarpeellisuuteen, vaikkakin Sitran vanhempi asiantuntija Madis Tiik aika kovin sanoin viime elokuussa kritisoikin asiakaskeskeisyyden puutetta Suomen terveydenhuollossa. Jo muutaman viime vuoden aikana kuumia aiheita ovat olleet kansalaiskeskeisyys, kansalaisten voimaannuttaminen, omahoito, sähköiset palvelut, terveys- ja hyvinvointiekosysteemi ja terveystaltio. Nämä trendisanat ovat näkyneet niin mediassa, päättäjien puheissa, tutkimuksissa kuin kansallisissa ja alueellisissa hankkeissa.

Muutos ei ole jäänyt vain puheiden tasolle, vaan Suomessa on alettu monella saralla etenemään kohti kansalaiskeskeistä terveydenhuoltoa ja kokonaisvaltaista hyvinvoinnin hallintaa. Paljon on kuitenkin vielä ratkaistavia ongelmia. Kansallisesti on kehitettävä sähköistä asiointia, omahoitoratkaisuja, päätöksenteon tukipalveluita ja muita kansalaisen itsehoidon ja hyvinvoinnin hallinnan järjestelmiä. Oleellista olisi linjata, minkä tyyppiset terveydenhuollon sähköiset palvelut kuuluvat yhteiskunnan sääntelemän virallisen terveydenhuollon piiriin. Tai millä ehdoilla erilaisista terveydenhuoltoon liittyvistä palveluista voidaan tietoja tuoda niin sanottuun viralliseen käyttöön. Varmaa nimittäin on, että markkinavetoinen hyvinvointiekosysteemi tulee kehittämään moninaisia palveluita.

Tämä oli lyhyt kuvaus terveydenhuollon haasteista, mahdollisuuksista ja muutostarpeista. Terveydenhuollon ATK-päivät järjestetään 12.–13.5. Tampereella. Tervetuloa tapaamaan meitä goforelaisia messuosaston paikalle 72 ja kuulemaan tarkemmin, miten suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto voidaan pelastaa tietotekniikan ja kansalaiskeskeisten palveluiden avulla.

Lue myös Anton jälkitunnelmia Terveydenhuollon Atk-päivistä.