Gofore Gals kannustamassa nuoria naisia it-alalle

It-alan miesvaltaisuus on tiedostettu ongelma, jota korjataan ennakkoluuloja muuttamalla jo varhaisessa vaiheessa. Lähivuosien ilmiöksi voisi kutsua tapahtumia, joiden tarkoitus on houkutella naisia alalle. Osallistuimme helmikuussa 2015 naisverkosto Nice Tuesdayn järjestämään Super-Ada -tapahtumaan.

Tapahtumassa oli leikkimielisiä rastitehtäviä, joiden avulla nuoret 16–22-vuotiaat naiset pääsivät tutustumaan it-alaan. Rasteja pitivät it-alan yritykset, joten tapahtumalla oli selkeä konkreettinen kosketuspinta alaan. Rastien välissä tapahtumassa järjestettiin myös ”Vaikuttajanaiset lavalla” -paneeli. Tehtävät eivät vaatineet it-alaan liittyvää pohjatietoutta. Kolme parasta joukkuetta palkittiin.

Vaikuttajanaisten keskustelupaneelissa käsiteltiin naisten työuria alalla sekä pohdittiin onko it-alan töissä sukupuolella väliä. Kuva: Juho Kolehmainen.
Vaikuttajanaisten keskustelupaneelissa käsiteltiin naisten työuria alalla sekä pohdittiin onko it-alan töissä sukupuolella väliä. Kuva: Juho Kolehmainen.

Vuoden 2015 Super-Ada -tapahtumassa pääpalkintona oli kesätyöpaikka Roviolla, joka varmasti houkutteli tapahtumaan paljon kävijöitä. Tapahtumaan osallistui 130 nuorta naista ja yli 80 jäi jonottamaan varasijoille.

Gofore emännöi Valehtelijoiden klubi -rastia. Rastilla oli useita erikoisia esineitä, joille piti keksiä käyttötarkoitus ja iskulause. Veimme rastille esineiksi esimerkiksi ennen vanhaan laskemiseen käytetyn laskutikun sekä metalliset kiinnikkeet, joilla käärittiin ja suojattiin housunlahkeet pyöräillessä. Rastin tarkoituksena oli harjoitella luovuutta ja ideointia, eikä keksiä esineen alkuperäistä käyttötarkoitusta. Tehtävä pisteytettiin ideoiden perusteella.

Valehtelijoiden klubi -rastilla tiimit valitsivat yhden esineen, jolle keksivät käyttötarkoituksen, nimen ja iskulauseen. Kuvassa rastin esineitä. Kuva: Anniina Salo.
Valehtelijoiden klubi -rastilla tiimit valitsivat yhden esineen, jolle keksivät käyttötarkoituksen, nimen ja iskulauseen. Kuvassa rastin esineitä. Kuva: Anniina Salo.

Lähes kaikki rastilla käyneet tytöt olivat erittäin innostuneita ja heittäytyivät tehtävään täysillä mukaan. Arvioimme kymmeniä videointia vaille valmiita mainospuheita, joissa myytiin mitä erikoisimpia uusia innovaatioita. Yksi raatimme suosikki oli kukkaruukkuun asetettava laite, joka tunnistaa mullan kosteuden ja ravintopitoisuuden sekä suihkuttaa ylimääräisen kosteuden takaisin ilmaan. Myös juomavettä ilmasta kondensoiva putkiston osa sekä japanilais-suomalaisittain nimetty ’Kinokko’ eli syömäpuikkojen pidike herätti arvosteluraadin mielenkiinnon.

Goforen Anniina Salo ja Riikka Peltonen arvioivat Valehtelijoiden klubi -rastilla tiimin suoritusta. Kuva: Juho Kolehmainen.
Goforen Anniina Salo ja Riikka Peltonen arvioivat Valehtelijoiden klubi -rastilla tiimin suoritusta. Kuva: Juho Kolehmainen.

Miksi naisia on alalla vähemmän?  

Super-Adan kaltaisille tapahtumille on selkeä tarve. Esimerkiksi Rails Girlsin syyskuussa 2014 järjestämään koodaustyöpajaan Tampereella haki yli 400 ihmistä, joista vain 36 valittiin mukaan. Koska tapahtumia on järjestetty vasta muutaman vuoden ajan, niiden mahdollinen vaikutus naisten työllistymiseen it-alalle tulee näkymään aikaisintaan joidenkin vuosien päästä.

Naisten aliedustukseen it-alalla on varmasti useita syitä. Yksi syy on se, että naiset eivät välttämättä luota omaan kykyynsä pärjätä. Ala vaatii tekijöiltään uskallusta ottaa riskejä ja kokeilla uutta sekä taitoa myydä omaa osaamistaan.

Lisäksi ympäristö tuottaa harhakäsityksiä ja ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat naisten itsetuntoon ja joiden vuoksi toinen ala voi tuntua houkuttelevammalta. Tietokoneet mielletään herkemmin poikien kuin tyttöjen jutuksi. Monella on it-alasta vääristynyt kuva: työn ajatellaan olevan yksipuolista ja yksinäistä puurtamista. Usein luonnontieteistä kiinnostuneet naiset suuntautuvatkin lopulta toiselle alalle, esimerkiksi lääkäreiksi.

Koulussa opettajat ja opinto-ohjaajat ovat avainroolissa siinä, että naisten kiinnostus it-alaa kohtaan heräisi. Peruskoulun tehtävä onkin yleissivistää sekä opettaa kehittyville lapsille ja nuorille yhteiskunnassa välttämättömiä tietoja ja taitoja. Yhteiskunnan yhä enemmän digitalisoituessa, tietotekniikasta tulee entistä tärkeämpi osa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Koodi2016-hankkeessa on lähdetty vaikuttamaan tähän asiaan ja ohjelmointi tuleekin osaksi peruskoulujen opetusohjelmaa syksyllä 2016. Yksi hankkeen tavoitteista on moninkertaistaa osaavien naisohjelmoijien määrä. Erittäin nopeasti muuttuvan it-alan sovittaminen hitaasti uusiutuvaan koulujärjestelmään on haasteellista.

Vaarana on, että pelkästään ohjelmoinnin opettaminen antaa liian kapean kuvan it-alan työmahdollisuuksista, eikä tee alasta houkuttelevaa – erityisesti naisille. Monet naiset suuntautuvat muihin tehtäviin kuin ohjelmointiin, sillämalalta löytyy myös paljon muuta kiinnostavaa kuten käyttäjäkokemussuunnittelua, sovelluskonsultointia ja asiakastukitehtäviä.

Onko miesvaltaisuus ongelma?   

It-alan miesvaltaisuuden voi nähdä laajempana yhteiskunnallisena ja tasa-arvo-ongelmana, mikäli naiset eivät hakeudu alan pariin ennakkoluulojen ja ympäristön antamien viestien vuoksi. Jos naiset valitsevat ennemmin muita aloja siksi, että tietotekniikka ei yksinkertaisesti kiinnosta, ei tällaista ongelmaa tietenkään ole. Joka tapauksessa ala varmasti hyötyisi naisnäkökulmasta ja keskustelua aiheesta kannattaa käydä.

Ohjelmistoja suunnitellaan sekä miesten että naisten käyttöön. Naisnäkökulmaa tarvittaisiin suunnittelu- että toteutuspuolelle enemmän, jotta käyttökokemuksesta saataisiin naisille entistä miellyttävämpi.

Naisten ja miesten vahvuudet ovat tunnetusti erilaiset. Näitä vahvuuksia yhdistämällä työyhteisön toimivuus kasvaa. Tiimityöskentely on tutkitusti hedelmällisempää, kun tiimissä on mukana sekä miehiä että naisia.

Naisverkostoja:
Nice Tuesday
ICT-Ladies
ICT-Ladies Pirkanmaa
The Code Pub

Kirjoittajat: Anniina Salo, Jenna Fröjd