Kokonaisarkkitehtuuriin perehtymistä

Heti alkuun tunnustan saman kuin alkuvuodesta työhaastattelussa: kokonaisarkkitehtuuri on itselleni käsitteenä entuudestaan tuntematon. Nyt kuluneiden viikkojen aikana olen lukenut aihetta käsittelevää kirjallisuutta ja materiaalia sekä keskustellut uusien kollegojeni kanssa, jotta saisin muodostettua itselleni jonkinlaisen kuvan aiheesta. Olen myös tutustunut muutamaan julkisesti saatavilla olevaan esimerkkitapaukseen, kuten kuntasektorin käyttövaltuushallinnan viitearkkitehtuuriluonnokseen ja julkisen hallinnon sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri –dokumenttiin.

Alun ihmettelyn jälkeen tekee mieli provosoivasti kysyä, onko kokonaisarkkitehtuuriajattelussa sittenkään mitään uutta. Onko kyseessä jälleen uusi hype-sana?

Kokonaisarkkitehtuurille ei ole olemassa yksikäsitteistä määritelmää, vaan eri henkilöt saattavat käyttää termiä tarkoittamaan vähän eri asioita. Ymmärtääkseni kokonaisarkkitehtuurityön voisi kuitenkin kiteyttää niin, että siinä on kyse kokonaisvaltaisesta ja eri tasoja sisältävästä, ylhäältä alas etenevästä toimintalähtöisestä suunnittelusta ja mallinnuksesta. Samalla tavallahan kuitenkin jo perinteinen kaupunkilaisjärkikin saa useimmat meistä ajattelemaan, tai ainakin sen kai pitäisi. Itsekin olen tietoisesti pyrkinyt näin toimimaan vetäessäni erilaisia ohjelmistoprojekteja ja IT-palveluja. Hankkeen alussa olen pyrkinyt selvittämään itselleni ja koko tiimille, miksi jotakin ollaan tekemässä, kenelle ja millä ehdoilla. Joskus olen ehkä hämmentänytkin asiakasta tai esimiestäni kyselemällä ”turhia”. Tämän jälkeen on kuitenkin ollut helpompi lähteä tarkentamaan yksityiskohtaisesti varsinaista toteutusta tai konkreettista toimintaa, kun laajempi kuva on selkeytetty.

Suomen mittakaavassa yksi merkittävä uusi asia kokonaisarkkitehtuuriin liittyen on vuonna 2011 säädetty laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta eli tietohallintolaki. Se velvoittaa julkisen hallinnon toimijat käyttämään kokonaisarkkitehtuurimenetelmiä omassa toiminnassaan. Jo ennen tietohallintolakia Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) on antanut suosituksen JHS 179, joka määrittelee kokonaisarkkitehtuurimenetelmän ja antaa suositukset kokonaisarkkitehtuurin eri osa-alueiden kuvausten laatimisesta. Julkisella puolella kokonaisarkkitehtuurityölle on siis lain kautta pakotettu tarve.

Kokonaisarkkitehtuurityö ei todellakaan ole mitään salatiedettä, vaan lopulta kyse on melko helposti omaksuttavista asioista. Silti (tai siksi?) olen jo nyt vakuuttunut siitä, että kokonaisarkkitehtuurityöstä on mahdollista saada selviä hyötyjä. Se formalisoi ja antaa kehyksiä kattavalle, eri sidosryhmiä ja tasoja huomioivalle suunnittelulle. Näin eri asiat tulevat automaattisemmin huomioiduksi tietojärjestelmätyössä, eikä mikään osa-alue unohdu. Lisäksi pitkäjänteinen ja kokonaistehokas suunnittelu korostuu, ja eri tietojärjestelmähankkeet lähestulkoon pakotetaan toistensa kanssa yhteensopiviksi. Mikäänhän ei periaatteessa estä samojen hyötyjen saavuttamista ilmankin kokonaisarkkitehtuurityötä, mutta liian usein IT-projektit ovat jääneet irrallisiksi ja siiloutuneiksi palasiksi organisaatioiden sisällä. Jonkinlaista kokonaisvaltaista ajattelua ja suunnittelua tarvitaan joka tapauksessa, ja juuri tähänhän kokonaisarkkitehtuuri tähtää.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *