Mobiilikäytettävyys: ponia suurempi asia

Palveluiden mobiilikäytettävyys ei voi olla vain jälkiajatuksena tehty ominaisuus lisäarvon tuottamiseksi. Tuoreen arvion mukaan yli puolet kaikesta verkon käytöstä tapahtuu mobiililaitteilla vuonna 2018. Goforen blogissa kirjoitettiin pari vuotta sitten palveluiden responsiivisuuden puutteesta. Jo tuolloin mobiilikäyttö oli oleellinen osa palvelusuunnittelua. Palveluiden käyttö näyttää muuttuvan arvioituakin kokonaisvaltaisemmin mobiiliksi ja viimeistään nyt palvelut olisi toteutettava lähtökohtaisesti erilaisille päätelaitteille soveltuviksi.

Ei kannata tuijottaa pelkästään palvelusi analytiikan näyttämiä vähäisiä mobiilikäyttäjien määriä ja käyttää lukuja perusteluna, miksi ei panostettaisi mobiilikäytettävyyteen. Ehkä olemassa oleva palvelusi on vain niin huono mobiililaitteilla, ettei kukaan halua käyttää sitä! Tyypillisesti matalat konversioluvut mobiilikäyttäjillä merkitsevät huonoa mobiilikäytettävyyttä. Panostus palveluiden mobiilikäyttöön vaikuttaa merkittävästi käyttäjien toimintaan. Esimerkiksi Facebook panosti erityisesti vuoden 2013 aikana palveluidensa mobillikäytettävyyteen, ja jo muutamassa kuukaudessa mobiilikäytön määrä nousi 197 %. Näin syntyy kierre, jossa panostus palvelun mobiilikäytettävyyteen lisää käyttöä mobiililaitteilla ja edelleen tarvetta huomioida mobiilikäyttäjät entistäkin paremmin.

Näen, että palvelut, jotka eivät huomioi mobiilikäyttöä tai huomioivat sen vanhanaikaisesti karsimalla mobiilikäyttöä varten sisältöä ja toimintoja tietokoneiden ”täydestä palvelukokemuksesta”, eivät tule menestymään. Perusteluna tälle näkemykselle on uusin trendi, joka osoittaa, että merkittävä joukko käyttäjiä ei edes vieraile palveluissa millään muulla kuin mobiililaitteella – koskaan, ikinä. Kaikilla käyttäjillä ei edes ole käytettävissään ”vanhan liiton” pöytätietokonetta tai kannettavaa tietokonetta. Perheissä on yhä useammin vain puhelimia ja tabletteja, ja näidenkin laitteiden erot käytettävyyden ja ominaisuuksien suhteen ovat muuttumassa lähinnä teoreettisiksi.

”Vain mobiililaitteita” -trendi tulee yhä voimakkaammin esille myös julkishallinnon palveluissa kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta, mikäli ohjataan käyttäjiä digitalisoituihin palveluihin, mutta ei tehdä niitä riittävän hyvin käytettäviksi kaikille – myös ainoastaan mobiililaitteilla palvelua käyttäville kansalaisille. Mobiilikäyttäjät eivät halua tuntea itseään toisen luokan kansalaisiksi. Enää ei ole hyväksyttävää kuvitella, että käyttäjillä olisi käytettävissään vain osa palvelun ominaisuuksista mobiililaitteilla ja loput voitaisiin ohjata käytettäviksi eri päätelaitteella.

Menestyjien on siis välttämätöntä siirtyä erillisten päätelaiteriippuvaisten ”suppeampien” ja ”laajempien” käyttäjäkokemuksien toteuttamisesta kokonaisvaltaisempaan sisällön, toimintojen ja liiketoimintaprosessien suunnitelmalliseen hallintaan. Ilman tätä kokonaisvaltaista lähestymistapaa palvelun mobiilikäytettävyys ei voi olla riittävän korkeatasoista. Esitteleekö toteutustiimisi palvelun mobiilikäytettävyyttä pelkästään tietokoneella vetämällä selainikkunaa kapeammaksi ja väittämällä toteutusta ”mobiiliksi”? Anna heille potkut. Todennäköisesti mobiilinäyttöjen pikselitiheyksiä, mobiililaitteiden ja -selainten ominaisuuksia, käytettyjä käyttöliittymäelementtejä tai kosketusinteraktiota ei ole suunniteltu mitenkään järkevästi. Puhumattakaan edellä mainitusta sisällön suunnittelusta tai liiketoimintaprosessien sovittamisesta mobiililaitteille käyttökelpoiseen muotoon. Käytännön esimerkkinä useat pankkisovellukset eivät pelkästään sopeuta käyttöliittymää mobiilinäyttöön vaan hyödyntävät mobiililaitteiden kameraa laskujen viivakoodin lukemiseen. Mobiilikäyttäjäkokemus on tässä tapauksessa jopa parempi ja ominaisuudet laajemmat kuin perinteisessä verkkopankkipalvelussa.

Varsinkin laajoissa järjestelmähankkeissa aika ei tunnu riittävän kuin ponia suurempien asioiden kunnolliseen huomioimiseen. Mielestäni mobiilikäytettävyys pitäisi olla yksi niistä. Oletko sinä valmis mobiilikäyttäjiin, jotka eivät omista tietokonetta lainkaan? Heitä on jo ja tulee koko ajan lisää. Jokaisessa projektissa olisi syytä käyttää hetki ajatukseen: teemmekö järjestelmää, joka toimii käyttäjän arjessa, johon mobiililaitteet kuuluvat paitsi oleellisena jopa ainoana päätelaitteena palvelulle. IT-projekteille tyypillistä on muuttaa liian suoraviivaisesti paperilomakkeita ja nykyisiä liiketoimintaprosesseja digitaaliseen muotoon. Olisiko aika miettiä, miten organisaatiosi ydinliiketoiminta siirtyy aidosti käytettävimmällä tavalla asiakkaasi mobiililaitteeseen?