Palveluväylä – hallitusohjelman tuottavuusloikan mahdollistaja

Suomi on yleislakon partaalla. Liikenne pysähtyy. Päiväkodit ja koulut suljetaan. Sairaanhoitajat nousevat barrikaadeille. Poliisit ovat raivoissaan. Pakolaiset virtaavat maahan. Uusnatsit lähtevät liikkeelle. Näinkö hallitus hoitaa maamme asioita? No, ainakin pääministeri piti puheen televisiossa.

Näistä riittäisi kirjoitettavaa useampaankin blogiartikkeliin, mutta en ajatellut tämän enempää kommentoida hallituksen toimia tähän liittyen, vaan siirryn asiaan, jossa hallituksella on alusta asti ollut hyvä linja.

Julkinen päätöksenteko on innovatiivisesti mahdollistanut ja luonut Suomeen suotuisan toimintaympäristön digitaalisille palveluille ja teollisen internetin sovelluksille ja uusille liiketoimintamalleille. Toimintatavat uudistaen rakennetaan julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi, jotta julkisen talouden kannalta välttämätön tuottavuusloikka onnistuu. Kehittämisessä priorisoidaan palvelut, joissa tuottavuushyöty on suurin. Digitalisaatio on hallituksen strategian läpileikkaava teema:

  • Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitoinnin periaatteet.
  • Hallinnon sisäiset prosessit digitalisoidaan ja entiset prosessit puretaan.
  • Julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran.
  • Vahvistetaan kansalaisten oikeutta valvoa ja päättää itseään koskevien tietojen käytöstä, varmistaen samalla tietojen sujuva siirtyminen viranomaisten välillä.
  • Autetaan niitä kansalaisia, jotka eivät ole tottuneet tai jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita.
  • Valtioneuvostossa vahvistetaan digitalisaation muutosjohtamisen organisointia.

Ylläoleva teksti on suoraa lainausta hallitusohjelmasta. On hienoa huomata, että konkreettiset toimenpiteet julkisten palveluiden digitalisointiin ovat jo käynnissä. Erityisen hienoa on olla itse näiden toimenpiteiden keskipisteessä.

Kirjoitin kesällä X-Road -teknologiaan pohjautuvan kansallisen palveluväylän käyttöönottoon tähtäävän projektin alkuvaiheista ja nyt on sopiva hetki päivittää tilannekuva. Kansallinen palveluväylä tai julkinen palveluväylä kuten nimi tullee olemaan, ja laajemmin myös koko kansallinen palveluarkkitehtuurihanke, on aivan hallitusohjelman digitalisaatiotavoitteiden ytimessä.

Liian usein korkean tason strategiat jäävät abstraktiksi sanahelinäksi, jolla ei ole kosketuspintaa todellisuuteen. Miksi tässä tapauksessa asia olisi toisin? Digitalisaatiostrategian onnistumisesta kokonaisuudessaan on vaikea vielä sanoa, mutta julkisen palveluväylän osalta olen huomannut, strategiaa toteutetaan konkreettisesti parasta aikaa ja hyvään suuntaan ollaan menossa. Yritänkin seuraavaksi avata muutamia asioita, joissa projektimme kytkeytyy hallitusohjelmaan ja esitän konkreettisia hyötyjä, joilla pyrimme nostamaan yhteiskunnan toimintojen tuottavuutta ja tätä kautta säästämään meidän kaikkien verorahoja.

Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitoinnin periaatteet

Digitointi on tärkeä osa digitalisaatiota ainakin niin kauan kunnes viimeisestäkin paperilomakkeesta päästään eroon. Kun tieto on digitaalisessa muodossa, palveluväylä tarjoaa turvallisen tavan julkishallinnon organisaatioiden väliseen tiedonsiirtoon ja yksityisille organisaatioidelle standardoidun väylän julkishallinnon organisaatioiden tietoon.

Hallinnon sisäiset prosessit digitalisoidaan ja entiset prosessit puretaan

Virossa kaikki julkishallinnon organisaatioiden välinen tiedonsiirto tapahtuu X-Roadin kautta. Ei ole olemassa muita vaihtoehtoja. Jos hallitusohjelman linjaus viedään tarpeeksi pitkälle, Suomessa tehdään samanlainen linjaus kuin Virossa. Julkishallinnon organisaatioiden välinen tiedonsiirto tehdään palveluväylän kautta. Julkishallinnossa on paljon prosesseja, joissa tarvitaan tietoa eri organisaatioilta. Palveluväylä mahdollistaa myös näiden prosessien digitalisoinnin turvallisesti ja vakioidulla tavalla. Toki on huomattava, että Suomessa tilanne ei ole aivan yhtä yksinkertainen kuin Virossa. Suomessa on jo olemassa tai rakenteilla viranomaisverkkoja, joiden käyttötarkoitus menee osittain päällekkäin palveluväylän kanssa.

Tavoitteensa mukaan valtion VY-verkko tarjoaa kaikille valtion virastoille nopean, luotettavan ja turvallisen tavan kytkeytyä valtion yhteisiin palveluihin. VY-verkko muodostaa siihen liittyneiden virastojen välisen valtion sisäisen intranetin. Näin viestinvälityksen tietoturva valtion organisaatioiden välillä parantuu.

Kuntien keskitetyn verkkoratkaisun eli KY-verkon ratkaisuun sisältyvät myös yhteydet valtionhallinnon tietoliikenneverkkoon sekä terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten yhteiseen valtakunnalliseen tietojärjestelmäpalveluun Kantaan. Puitesopimus antaa myös mahdollisuuden liittää kunnille ICT-palveluita tuottavia palvelutaloja siihen. Kuntien liittyminen verkkoratkaisuun on vapaaehtoista.

Julkisen hallinnon turvallisuusverkko TUVEn tavoitteena on turvata valtionjohdon ja turvallisuusviranomaisten johtamistoiminta ja viestintä kaikissa turvallisuustilanteissa sekä turvata kriittisen infran säilyminen valtion omistuksessa.

Aivan kaikkea julkishallinnon organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa ei siis voida tehdä palveluväylän kautta. Viranomaisverkoihin voidaan kuitenkin asentaa palveluväylän liityntäpalvelimia alla olevan kuvan mukaisesti.

xroad_palveluväylä_gofore

Julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran

Viranomaisorganisaatiolla on vastuualueensa kansalaista koskeva tieto omissa järjestelmissään, mutta usein on tarve prosessoida myös toisen vastuualueen kansalaista koskevaa tietoa. Palveluväylä mahdollistaa sen, että jokaisen organisaation ei tarvitse kysyä tietoa kansalaiselta erikseen, vaan se saadaan tarvittaessa vastuuorganisaatiolta automaattisesti palveluväylän kautta.

Vahvistetaan kansalaisten oikeutta valvoa ja päättää itseään koskevien tietojen käytöstä, varmistaen samalla tietojen sujuva siirtyminen viranomaisten välillä

Palveluväylän ensisijainen tehtävä on nimenomaan varmistaa sujuvaan tiedonsiirtoon viranomaisten välillä.

Hallitusohjelman linjaukset ovat mitä tehdään -tyyppisiä ja hyvin tärkeitä sellaisia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että pelkästään hyvät tavoitteet ja niiden saavuttaminenkaan ei riitä, vaan tärkeää, ja joskus ratkaisevaa, on se miten korkean tason tavoitteet saavutetaan, miten asiat konkreettisesti toteutetaan. Myöskään yhteiskunnan tuottavuuden lisäämisen ja kustannusten säästämisen kannalta ei ole yhdentekevää, miten asetetut tavoitteet pyritään saavuttamaan. Blogin seuraavassa osassa kerronkin, miten asiat tehdään palveluväylän osalta ja miten ne parantavat yhteiskunnan tuottavuutta ja säästävät kustannuksia.

Lähteet:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Liity joukkoon

Backend-kehittäjä

Helsinki, Jyväskylä, Tampere

Frontend-kehittäjä

Helsinki, Jyväskylä, Tampere