Softanvääntäjä, juokse tai kuole!

 

Give me six hours to chop down a tree and I will spend the first four sharpening the axe.

— Abraham Lincoln

Motivointia

Suomalaiset perinteisesti makuuttavat rahojaan pankkitilillä nollakorolla. Inflaatio nakertaa näitä varoja väsymättä vuosi vuodelta. Pääomavero huomioiden talletukselle pitäisi tällä hetkellä saada 2,3 % korkoa, jotta rahan ostovoima pysyisi edes ennallaan. IT-ammattilaista kiusaa samantyyppinen ongelma. Kehity tai liikut takapakkia. Vuoden kuluttua sinun pitää olla huomattavasti parempi koodari ollaksesi yhtä hyvä koodari kuin tänään. Vaikka verottaja ei olekaan vielä keksinyt tapaa kajota kasvaneeseen osaamiseesi, pelkkään paikallaan pysymiseen vaaditaan todennäköisesti isompi parannus kuin 2,3 %. Ohjelmistoala kun kehittyy muuta maailmaa vauhdikkaammin.

Tässä kaksiosaisessa blogisarjassa on muutamia ajatuksia siitä miten pysyä kehityskäyrän kyydissä, tai jos hyvin sattuu, sen yläpuolella.

Työmuurahaisen arkinen uurastus projekteissa

Oppimista on kahdentyyppistä: projektien kautta tapahtuvaa ja opiskelua opiskelun vuoksi. Nämä tasapainottavat toisiaan; mitä enemmän projekteissa pääsee oppimaan uusia teknologioita ja tuotteita, sitä vähemmän tarvetta on erilliselle opiskelulle päivittäisen projektityön ulkopuolella, ja päinvastoin. Yleensä molempia kuitenkin tarvitaan. Pelkkä teoreettinen opiskelu jää teoreettiseksi ilman käytännön harjoituksia ja välillä on hyvä tuulettaa päätä projektityön ulkopuolisilla ajatuksilla.

Pyri aktiivisesti vaikuttamaan siihen että saat työskennellä sellaisissa projekteissa, jotka edistävät osaamistasi. On toki totta että keskimääräinen työpaikka ei ole mikään kurssikeskus tai harrastekerho, jossa voisit aina tehdä pelkästään kivoja juttuja uusimmilla ja seksikkäimmillä teknologioilla. Tästä huolimatta olet aina viime kädessä itse vastuussa omasta kehittymisestäsi ja tiedät muita paremmin millaisessa projektissa taitosi täydentyvät parhaiten. Auta esimiestäsi löytämään sinulle sopivimmat projektit ja kommunikoi selvästi mikäli projektisi ei edistä osaamistavoitteitasi.

Kun olet projektissa ja teet erilaisia teknologiavalintoja, teet väistämättä samalla valintoja kehittymisesi suhteen. Resume driven development on joskus, erittäin tarkan harkinnan jälkeen, perusteltua. Valintoja tehdessä tasapainotellaan aina vaakakupissa eri tahojen etuja: henkilökohtaista, työnantajasi, kyseisen projektin, ja yleisemmin asiakkaan etua pitemmällä tähtäimellä. Aina nämä eivät osoita asteen tarkkuudella samaan suuntaan. Pelkkä suoraviivainen ”tällä tutulla teknologialla saadaan projekti X nopeimmin valmiiksi” on liian yksiulotteinen ajattelutapa noudatettavaksi orjallisesti joka tilanteessa.

Vastaavasti työpaikan valinta (huom. myös samassa paikassa jatkaminen on valinta) on yksi tärkeimpiä päätöksiä oman osaamisen kehittämisen suhteen. Työnantajissa on valtavia eroja esimerkiksi sen suhteen millaisiin projekteihin ja tehtäviin pääset, tai miten projektien ulkopuoliseen koulutukseen on aikaa ja mahdollisuuksia. Pieni, vaikkapa noin 50 hengen, firma tarjoaa hyvin erilaiset – hyvässä ja pahassa – mahdollisuudet kehittymiseen kuin kymmenien tuhansien työntekijöiden jättiläinen. Uskon, että enemmän tai vähemmän onnistuneella työpaikan valinnalla asetat raamit sille, onko kehittymisesi suuruusluokkaa 10-20 % vai 0-5 % vuodessa.

Työpaikan valinta ei muuten välttämättä tarkoita sitä että palkanmaksajan nimi vaihtuu. Työntekijät tekevät työpaikan. Etenkin pienemmässä firmassa jokaisella on mahdollisuus muuttaa jossain määrin koko työpaikkaa ja vielä suuremmassa määrin omaa välitöntä työympäristöään. Mitä hyvä tai huono työpaikka käytännössä tarkoittaa? Hyvin pitkälle työpaikka on yhtä kuin päivittäinen sosiaalinen vuorovaikutuksesi rajatun ihmisjoukon kanssa. Itselläsi on merkittävä vaikutusvalta siihen millaiseksi tämä vuorovaikutus käytännössä muodostuu. Toki tietty yrityskulttuuri on olemassa taustalla ja jossain tapauksissa sinun voi olla vaikea muuttaa perusasenteita (esimerkiksi suhtautuminen riskinottoon, vastuun jakamiseen ja ottamiseen, epäonnistumiseen) muuten kuin vaihtamalla työnantajaa.

Erilaisia taitoja tarvitaan

Kehitä osaamista eri tavoin. Voit opetella puhtaasti teknisiä taitoja, kuten miten käytetään GIT:iä. Tämä on suoraviivaista, vaikka olisikin vaikeaa. Monesti hankalampaa on opetella ei-teknisiä taitoja; miten kommunikoit ideasi selkeästi muille, miten toimit jos projektipäällikkö tai asiakas vaatii mahdottomia, mistä tunnistat, että jotain ominaisuutta ei kannata toteuttaa vaatimusten mukaan? Mieti näiden taitojen tärkeysjärjestystä ja seuraa kehittymistäsi niissäkin. 10 vuoden kuluttua et ehkä enää käytä GIT:iä, mutta kommunikoit edelleen ihmisten kanssa.

Metataidoista saa korkoa korolle -efektiä ja vääntövoimaa juoksukilpaan ”inflaatiota” vastaan. Jos opettelet jonkin uuden teknologian tai työkalun, voit kasvattaa tuottavuuttasi kertaluonteisesti vaikkapa 5 % yhtenä vuotena. Seuraavana vuonna tuottavuuden kasvu onkin 0 % ellet taas keksi taas jotain uutta. Jos taas kehität omia opiskelutaitojasi, tiedon etsimisen taitoja, ajanhallintaa tai muita metataitoja, tuottavuuden kasvu voi vuositasolla olla esimerkiksi 2 % ja toistuen tästä eteenpäin joka vuosi. Kun opit uuden taidon, saat siitä kertaluontoisen korvauksen. Kun opit oppimaan tehokkaammin, hyöty on eksponentiaalinen. Tietotyöläinen voi eri lähteiden mukaan käyttää 15-35% tai jopa 61% työajasta tiedon etsimiseen – siinäpä otollinen tilaisuus repiä lisää tuottavuutta.

Mistä sitä tietoa sitten oikein kannattaa etsiä? Siitä lisää ensi kerralla.