Suomi pelastetaan hanke kerrallaan

Muistatteko vielä ajan, jolloin Suomi keikkui tietoyhteiskuntakehityksen kärkipaikoilla kansainvälisissä vertailussa? Tietoyhteiskuntapolitiikkamme oli edistyksellistä ja tulevaisuus näytti kovin innostavalta. Laajakaistaa rakennettiin, puhuttiin asiakaslähtöisistä kansalaisille tarjottavista sähköisistä palveluista ja puuhattiin verkkotunnistamista. Surullisen tuttuja asioita myös nyt – runsaat kymmenen vuotta myöhemmin. Sen verran tilanne on muuttunut, että optimismi on vaihtunut niukkuuden retoriikkaan ja uudistumisen pakkoon. Digitalisoituneen yhteiskunnan mallimaita tähyillään nyt lähinnä rajojemme ulkopuolelta. Miksi tässä kävi näin?

Syynä on heikko toimeenpano. Ei meillä Suomessa ole puutetta näkemyksestä eikä kyvystä innovoida. Muutosten toimeenpanoa kylläkin hidastavat luutuneet julkishallinnon rakenteet, tarpeettoman rajoittava lainsäädäntö ja puuttelliset vastuiden määrittelyt. Suurelta osin muutoksen esteenä olemme kuitenkin me itse. Digitalisaation toimeenpano tarkoittaa ICT:n mahdollisuuksien hyödyntämistä täysimääräisesti ja jokaisella sektorilla. Meidän tehtävämme ICT-ammattilaisina on luoda edellytykset tälle kehitykselle ja huolehtia, että kehittämistyössä ICT on mukana luomassa uutta ja uljasta, ei kehityksen jarruna.

Iso osa toimeenpanoon liittyvää ongelmaa on projektikulttuuri, joka keskittyy pelkästään projektinhallinnan haasteisiin hyötyjen johtamisen sijaan. Tosiasiassa projektinhallinnalla ei ole itseisarvoa kehittämisen kontekstissa, se on pelkkä väline. Liian harvoin investoinnin takaisinmaksua johdetaan aktiivisesti koko sen elinkaaren ajan. Onnistunut toimeenpano tarkoittaa, että olemassa olevia toimintamalleja todella muutetaan – siirrytään ICT:n avulla digitalisoituneeseen toimintamalliin, kansalaislähtöiseen palveluun, jonka vaikuttavuus on kokonaan uudella tasolla (lue lisää Valtioneuvoston kanslian hankepäällikön Teemu Anttilan aiheeseen liittyvistä näkemyksistä sekä Goforen vanhemman palveluarkkitehdin Petri Takalan kirjoitus kehittämisestä ja systeemiajattelusta).

ICT:n ja toimintaa tukevien tietojärjestelmien kehittäminen tämän päivän maailmassa on ilman muuta haasteellista. Toimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti, teknologia kehittyy kiihtyvällä tahdilla ja käyttäjien odotukset ovat korkealla. Tietojärjestelmähankkeilta edellytetään nopeita tuloksia ja sopeutumista jatkuvaan muutokseen. Tavoiteltava toiminnan muutoksen suunta on kuitenkin koko ajan pidettävä kirkkaana ja sen tulee ohjata tekemistä aina yksittäisen ohjelmoijan tontille saakka. Tämän kokonaisuuden hallinta vaatii uusia malleja ja ajattelutapoja. Näistä voit lukea lisää Goforen palveluarkkitehtien Carita Savinin ja Kristiina Härkösen kirjoituksista.

Olemme Goforessa pohtineet paljon onnistuneen kehittämishankkeen olemusta. Kokemuksemme on osoittanut, että onnistuneen hankkeen johtaminen vaatii mallia, joka on yhtäaikaa sekä tehokas (oikeat asiat oikeaan aikaan) että ketterä (muutokseen varautuminen). Olemmekin koonneet parhaiksi havaitsemiamme käytäntöjä hankehallinnan integroituun Mestari-malliimme.

Kuluva vuosi 2014 lähenee loppuaan. Meille Goforessa se on ollut menestyksekäs vuosi monella tavalla. Toivoisin, että asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme yhtyvät siihen lupaukseen, jonka voimin me otamme vuoden 2015 vastaan: tehdään parempi Suomi hanke kerrallaan – rohkeasti, systemaattisesti ja määrätietoisesti!