Blogi 28.11.2016

Projektipäällikön pieni punainen kirja 2/3 – Valmenna yksilöä

Gofore

Kiva kun löysit tämän artikkelin! Se sisältää varmasti hyvää tietoa, mutta pidäthän mielessä, että se on kirjoitettu 8 vuotta sitten.

Tämä on toinen osa blogisarjasta, missä esittelen projektipäällikön aapistani. Kuten jo aloitusblogissa kerroin, niin innostuksen ja positiivisen vireen löytäminen on ehdottoman tärkeää hyvälle projektille (työyhteisölle). Daniel Pinkin mukaan tietotyössä motivaation syntyy autonomian, osaamisen ja työn merkityksellisyyden kolminaisuudesta. Ja nämä ominaisuudet saavutetaan, kun annetaan jatkuvasti sekä riittävän haastavia tavoitteita että keinot tavoitteiden saavuttamiseen. Tässä blogissa avaan lyhyesti ajatuksia yksilötason ohjauksesta ja keinoista jatkuvaan kehittymiseen.

Hyvät arvot kunniaan

Elämän kolme vakiota: muuttumattomat periaatteet, omat valinnat ja jatkuva muutos

Projektityön ketteryys toteutuu tiimitasolla, mutta pohjatyö tehdään yksilötasolla. Yksilöltä vaaditaan oma-aloitteisuutta, uutteruutta ja yhteistyötaitoja. Ketterässä tiimissä yksilöiltä vaaditaan ennakoimis- ja aloitekykyä. Jatkuvan parantamisen periaate ja kyky tehdä tehtävä valmiiksi ennen seuraavan aloittamista vaativat yksilöltä itsehillintää ja uutteruutta. Aloittaminen on aina kivaa, mutta viimeistelytyö usein työlästä ja aikaa vievää. Ajatusta voisi verrata kovaan urheiluharjoitukseen: Alku menee mukavasti, mutta kehityksen avain piilee vasta epämukavuusalueelle menemisessä. Ellei yksittäinen pelaaja käy epämukavuusalueella, niin koko joukkue kärsii.
Stephen Coveyn 7 periaatetta tarjoavat hyvän ohjenuoran yksilötason toiminnalle.
Itsenäisen työn periaatteet opettavat vastuun ottamista
1. Ole proaktiivinen ja toimi oma-aloitteisesti.
2. Aloita huolellisella suunnittelulla. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
3. Priorisoi. Keskity tärkeisiin, älä kiireellisiin, tehtäviin. Getting Things Done kirja antaa hyviä ideoita priorisointiin, joista ytimekkäin on neuvo: ”Jos tehtävään kuluu alle kaksi minuuttia, niin tee se heti alta pois”. Jeroen de Flander toteaa osuvasti ”Don’t try to do everything and end up doing nothing”.
Yhteistyön periaatteet opettavat lisäarvon tuottamista
4. Win-win. Etsi aina yhteisiä, pitkän aikavälin ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Tavoitteena ei ole, että sinä voitat, vaan että kaikki voittavat.
5. Kuuntele ensin (ja puhu sitten). Pyri olemaan aidosti avoin ja empaattinen muiden ajatuksille ja tunteille. Googlen kymmenen vuoden tutkimus alleviivaa tätä teesiä.
6. Tavoittele synergiaa. Näe erilaisuus vahvuutena yhteistyössä. 1+1=3.
7. Kehitä itseäsi. Ole pitkäjänteinen ja käytä energiaa paitsi uuden luomiseen, niin myös vanhan ylläpitämiseen. Pidä huolta itsestäsi. Ellet huolehdi itsestäsi, niin et voi auttaa muitakaan.
8. Löydä omat vahvuutesi ja auta muita löytämään omansa. Tiedosta omat vahvuutesi sekä intohimosi ja rakenna elämääsi näiden varaan. Tämä vaatii itsetuntemusta, pysähtymistä ja toisinaan suunnan vaihtamista.

Onko työ vai elämä tärkeämpää

Yllä listattuja arvoja voisi kapeakatseisesti ajatella puhtaasti tietotyön tai projektitiimissä toimimisen näkökulmasta. Käytännössä kannustaisin ihmisiä laaja-alaisempaan aktiivisuuteen. Lahjakkuuden eri osa-alueilla kehittyminen kasvattaa yksilön kokonaisvaltaista tiimityö- ja toimintakykyä. Kuten Aki Hintsa totesi: ”Suorituskyky on tasapainon ja hyvinvoinnin sivutuote”.

Kuva: 7 periaatetta ja lahjakkuuden osa-alueet
Kuva: 7 periaatetta ja lahjakkuuden osa-alueet

Epämukava on mukavuuden salaisuus

Monet tavoittelevat epämääräistä ”sitten kun”-statusta jollain elämän osa-alueella. He eivät aseta konkreettista tavoitetta tai suunnitelmaa päämäärän saavuttamiseksi. He eivät priorisoi ajankäyttöä suunnitelman jalkauttamiseksi. Silti he haaveilevat paremmasta ja erilaisesta. Todellisuudessa yksilön tulee käydä säännöllisesti epämukavuusalueella kyetäkseen kehittymään. Urheilussa tätä kutsutaan nimellä superkompensaatio. Superkompensaatiossa ärsykettä ja lepoa vuorotellaan sopivassa suhteessa siten, että riittävän kovaa ärsykettä seuraava lepojakso, antaa suorituskyvylle tilaa kehittyä. Liian pitkä lepo taas johtaa suorituskyvyn laskuun. Itsensä suunnitelmallinen haastaminen on siis ainoa keino saavuttaa tietoisesti parempi tulevaisuus. Toistan siis jo aiemmin lainaamaani Daniel Pinkin teoriaa siitä, että tietotyön motivaatio löytyy riittävän haastavien tavoitteiden saavuttamisesta.

Kuva: Superkompensaatio
Kuva: Superkompensaatio

Muutos on mukavaa

Positiivarit toteavat osuvasti ”Muistathan, että muutos on elämämme ja yhteiskuntamme alati käynnissä oleva prosessi. Kun olet muutoksen alla, olet valmis.” Elämä on yhtä muutosta. Vaihdamme hiustyyliä, vaatetusta, huonekaluja, asuntoa, autoa, ystäviä ja jopa työpaikkaa. Muutokseen voi suhtautua kolmella tavalla:

  1. Vastusta muutosta, jolloin muutoksen vääjäämättä tapahtuessa ahdistut ja pahoitat mielesi.
  2. Hyväksy muutos, jolloin muutoksen vääjäämättä tapahtuessa menet tyytyväisenä minne virta vie.
  3. Ennakoi muutosta omalta osaltasi, jolloin muutoksen vääjäämättä tapahtuessa olet muutoksen osalta suotuisassa asemassa.
Takaisin ylös