Kela on uudistanut kela.fi-verkkopalvelunsa. Asiakkaille uuden sivuston näkyvin muutos on sivuston mukautuminen eri päätelaitteille.
Mukautuvan suunnittelun ansiosta sivuston leveys ja eri elementtien järjestys muuttuvat automaattisesti käyttäjän päätelaitteen ruudun koon mukaan. Esimerkiksi kun sivusto avataan älypuhelimella, näytetään sivuston eri elementit allekkain, kun taas pöytäkoneen leveällä näytöllä elementtejä on enemmän rinnakkain.
– Nettisivujen mobiilikäyttö on kasvava trendi. Vastaamme palvelulla kasvavaan kysyntään, kertoo verkkoviestinnän kehittämispäällikkö Marika Leed.
Kela.fi on ensimmäisiä julkishallinnon verkkopalveluja, joissa on mukautuva käyttöliittymä.
Kokeiluversio auttoi kehittämään palvelua
Kela julkaisi uuden sivustonsa kokeiluversion maaliskuussa. Suomalaiset antoivat kokeiluversiosta runsaasti palautetta, jonka avulla palvelua on kehitetty edelleen.
– Käyttäjien kommentit ja ehdotukset ovat olleet todella arvokkaita kehitystyön kannalta, Marika Leed toteaa. Hän kiittää erityisesti näkövammaisia käyttäjiä, jotka ovat olleet aktiivisia.
Sivuston toiminnallisuuksien ja sisällön kehitystyö jatkuu julkaisun jälkeenkin.
Lisätietoa:
Case-kuvaus Asiakkaat-sivullamme
Kela.fi-verkkopalvelu
 

Avatar

Juha Virtanen

Juhan vastuulla on Goforen myynnin ja asiakkuuksien johtaminen. Erityisesti Juhan sydäntä lähellä on maailman muuttaminen paremmaksi uusien digitaalisten innovaatioiden ja toimintatapojen kautta. Tällä hetkellä Juhan tärkeimpänä tehtävänä on kehittää Goforesta Suomen parasta asiakasarvoa tuottava digitalisoinnin kumppani.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Ohjelmistoala ohjaa erikoistumaan

Nopea tapa erottaa laadukas ravintola keskinkertaisesta on verrata keskenään ravintoloiden ruokalistoja. Hyvässä ravintolassa on vain muutama hyvin suunniteltu ateriakokonaisuus, kun keskinkertaisessa ravintolan ruokalistassa voi löytyä useita kymmeniä ruokavaihtoehtoja. Ohjelmistokehittäjälle toimivat samat lainalaisuudet: erikoistu päästäksesi huipulle.
Teknologioiden kehitys
Teknologioiden nopea kehittyminen on ehkä suurin syy erikoistumistarpeelle. Vielä muutamia vuosia sitten Java-kehittäjälle riitti osaaminen HTML-merkintäkielestä sekä tietämys muutamista kehyksistä ja suunnittelumalleista. Nykypäivänä ohjelmistoala on paljon pirstaloituneempi. Erilaisia ohjelmistokieliä, kehyksiä ja arkkitehtuurimalleja kehitetään kiihtyvällä tahdilla. Hyvänä esimerkkinä Java source -sivusto, joka listaa sivullaan vajaat seitsemänkymmentä käytössä olevaa Java-pohjaista web-kehystä.
Teknologioiden kehittyminen on ollut erityisen nopeaa esityskerroksella. Työpöytäsovellusten ja aiemman sukupolven selainsovellusten korvautuessa moderneilla verkkopalveluillakäyttöliittymien vaatimustaso on noussut. Esimerkiksi Rich Internet Techologies (RIA) ja responsiivisyys lisäävät esityskerroksen älyä ja kompleksisuutta. JavaScript-kehykset ja -kirjastot sekä HTML5 vastaavat osaltaan kasvaviin vaatimuksiin, mutta vaativat myös ohjelmistokehittäjältä aiempaa suurempaa osaamista ja erikoistumista vain selainpuolen teknologioihin.
Myös arkkitehtuurisuunnittelu on murroksessa. Monoliittiset järjestelmät ovat korvautumassa palvelupohjaisilla arkkitehtuurilla, jotka vaativat kehittäjältä sekä toimintaprosessien että teknologioiden tuntemista. Toteutettaville järjestelmille asetetaan myös entistä korkeampia suorituskyky- ja skaalautumisvaatimuksia. Lisäksi ymmärrys esimerkiksi NoSQL-tietokannoista, funktionaalisesta ohjelmoinnista ja kehitysympäristön virtualisoinnin pystyttämisestä poikkeaa perinteisestä ohjelmistokehittäjän työnkuvasta. Kehittäjän omaksuessa näitä taitoja, ei aika välttämättä riitä kehittymään hyväksi käyttöliittymien suunnittelijaksi.
Asiakkaan vaatimustason kasvu
Toinen syy erikoistumistarpeelle on asiakkaiden kasvanut vaatimustaso. Aiemmin ohjelmistokehittäjä hurmasi asiakkaan esittelemällä lomakepohjaisen verkkosovelluksen, joka toimi suunnilleen määrittelyjen mukaisesti. Verkkopalveluiden arkipäiväistyessä asiakas osaa vaatia enemmän. Sovelluksen pitää tuntua ammattilaisten tekemältä, niin käyttökokemukseltaan että ulkoasultaan. Asiakas osaa edellyttää esimerkiksi pieniä vasteaikoja, avoimen lähdekoodin palveluja, laajaa selain- ja päätelaitetukea, automatisoitua CI-ympäristöä ja laadukasta dokumentaatiota.
Ohjelmistoalan luonne on myös muuttumassa. Nykypäivänä ollaan siirtymässä kokonaistoimituksista konsultoivaan IT-työhön. Tämä tarkoittaa luopumista massiivista määrittelyprojekteista ja kiinteähintaisista sopimuksista. Tuntipohjainen hinnoittelu yhdistettynä ketterin menetelmiin siirtää projektien painopistettä entistä nopeampiin kehityssykleihin. Projektin aikana ei kehittäjällä välttämättä ole viikkoja aikaa tutustua jokaiseen teknologiaan ja paradigmaan, vaan asiakas olettaa saavansa käyttöön asiantuntemusta projektin jokaisena tuntina. Tämä ohjaa kehittäjiä suuntautumaan samantyyppisten tehtävien toteuttajaksi.
Erikoistumisen riskit
Erikoistumisen riskit ovat ilmeisiä. Asiantuntijaorganisaatiossa erikoistuminen vaikeuttaa projektitiimien muodostamista ja töiden allokointia, joilla on vahva korrelaatio käyttöasteen kanssa. Pahimmassa tapauksessa organisaatio voi luopua mielenkiintoisesta tarjouspyynnöstä, koska kaikki vapaat henkilöresurssit ovat osaamisprofiililtaan vääränlaisia.
Kehittäjien erikoistuminen vaikuttaa myös yksittäiseen projektiin. Tällöin jokaisen tehtävän voi toteuttaa aina vain osa tiimiläisistä. Tämä aiheuttaa projektiin pullonkauloja ja töiden kasautumista. Tiimijäsenten vaihtuvuus on myös projektissa kriittisempää, koska tiimiläiset tuntevat sovelluksen aina vain tietyiltä osin.
Yksilötasolla profiloitumisessa vain tietyn teknologian osaajaksi on vaaransa. Teknologian vanhentuessa kehittäjän ammattitaidolle ei välttämättä ole tarvetta ilman uudelleenkoulutusta. Oman työuran kannalta oikean erikoistumistason löytäminen onkin kriittistä.
Lähteet / luettavaa
http://java-source.net/open-source/web-frameworks
http://www.graphicdesignblender.com/specialization-a-designers-key-to-success-in-the-future
http://dilbert.com/strips/comic/1997-11-04/
 

Avatar

Juhana Huotarinen

Juhana on kokenut ohjelmistoprojektien vetäjä, joka on erikoistunut Lean-ajattelun ja ketterien menetelmien käyttöönottoon suurissa julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeissa. Viime vuosina hänet on pitänyt kiireisenä mm. Trafi, Valtori (Valtiokonttori), Opetushallitus, Kela ja Liikennevirasto. Aiemmin työurallaan Juhana on toiminut myös projektipäällikkönä ja ohjelmistosuunnittelijana. Juhanan ajatuksia voi lukea lisää hänen asiantuntijablogeistaan sekä Twitteristä.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Hyvä palvelu lähtee asiakkaan huomioimisesta koko palveluprosessin ajan aina toimeksiannon loppuun asti. Jos yrityksen palvelumalli ja sen mittarit on kunnossa, onnistumisen avaimet ovat tekijän käsissä. Palvelumallia suunniteltaessa tulee ymmärtää, että asiakas kokee palvelun laadun joka hetki ollessaan palveltavana. Palvelun on oltava siis kaiken aikaa 100-prosenttista. Palveluprosessista ei voi poistaa epäonnistuneita ”susikappaleita”.
Jos haluamme, että edellä kuvattu ajattelumalli palveluprosessissa onnistuu, tulee palvelun toimittajan mitata palvelun laatua koko palvelumallin elinkaaren ajan. Ymmärtääksemme miksi mittaaminen on niin tärkeää, meidän tulisi ymmärtää, mistä hyvä palvelu ICT-alalla koostuu. Usein palvelun laatu mielletään laadukkaan tuotteen ja tuoteprosessin hallintana tai konsultoinnin dokumentoinnin tuloksena ja sitä mitataan vain asiakaspalautteiden tuloksissa. Palvelukokemus kokonaisuudessaan on kuitenkin vasta silloin onnistunut, kun asiakkaan kaikki odotukset ja kokemukset ovat tasapainossa. Odotukset joudutaan lunastamaan palveluprosessin kuluessa; ensimmäisestä kädenpuristuksesta viimeiseen leimaan toimituksen tai konsultoinnin loppuraportissa.
Palveluprosessin kokonaislaatu
Miten sitten voidaan mitata palvelun laatua yrityksen tuottamissa palveluissa, jos asiakkaan odotukset voivat olla yksilölliset? Hyvä palvelumalli määrittelee itselleen laatuvaatimukset. Verkkotuotantoprosessin aikana niitä voivat olla muun muassa projektista saadut määritteet, joiden avulla asiakasta voi palvella laadukkaammin tai niin kuin konsultoinnissa ja ylläpidossa, palveluprosessiin kuuluvia joka kerta suoritettavia mitattavia toimintatapoja. ITIL:n Continual Service Improvement antaa mittareita ohjelmistotuotteen prosessin ja ylläpidon palvelun laadun mittaamiseksi.
Toimiva ja osaava palvelumalli onkin asiakkaan palveluodotuksen ylittämistä – mitatuilla palvelun laatukriteereillä.
 

Avatar

Maria Di Piazza

Maria on kokenut projekti- ja palveluliiketoiminta osaaja, joka on työtehtävissään osallistunut laajasti ohjelmistotuotannon eri vaiheisiin ja työtehtäviin. Koulutuksensa ja työkokemuksensa lisäksi hän on myös sertifioinut ITIL® V3 Foundation osaaja. Nykyisessä tehtävässään Di Piazza koordinoi yhtiön asiakkailleen tarjoamia tuki- ja ylläpitopalveluja sekä muita jatkuvia palveluja sekä edistää yksikkönsä palvelumallien sekä palveluorganisaation kehittämistä, osallistuen myös aktiivisesti yksikön myynti- ja kehitystyöhön.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Keskisuuren Goforen uudet sivut

Tervetuloa Goforen uusille www-sivuille! Uusittu sivustomme kertoo entistä paremmin palveluistamme, mutta ennen kaikkea sivut pyrkivät välittämään ainakin palasen siitä upeasta fiiliksestä mikä yrityksessämme tällä hetkellä vallitsee.
Nyt huhtikuussa Gofore siirtyi uuteen kokoluokkaan, kun 50. henkilö liittyi tällä viikolla riveihimme. Tämä tarkoittaa sitä, että emme ole enää pienyritys, vaan kuulumme EU:n luokittelun mukaisesti keskisuureen kokoluokkaan!
Pari viime vuotta onkin ollut voimakkaan kasvun aikaa. Se osaaminen ja palvelutarjonta, jota olemme yli kymmenen vuoden ajan Goforessa kehittäneet, on sellaista jolle juuri nyt on asiakaskunnassamme suuri kysyntä. Tämä on tapahtunut varkain – yhtäkkiä huomasimme että muutkin vouhottavat kokonaisarkkitehtuurista, ketterästä kehityksestä sekä julkisen hallinnon tietojärjestelmien haasteista.
Omaan konsultointirepertuaariini on kuulunut hankintojen valmistelua, arkkitehtuurilähtöistä vaatimusmäärittelyä ja monitoimijaympäristöjen toimintamallien kehitystä. Henkilökohtaisesti olen kokenut, että asiakkaidemme haasteet ja meidän roolimme niiden ratkaisemisessa ovat muuttuneet jatkuvasti mielenkiintoisemmiksi. Tällä tiellä aiomme myös jatkaa ja olla jatkossakin toimintalähtöisen, arkkitehtuuriohjatun ja ketterän kehittämisen (ja hankkimisen) parhaita asiantuntijoita maassamme.

Avatar

Timur Kärki

Timur on Gofore Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajaosakkaista. Hänellä on yli viidentoista vuoden kokemus haasteellisista tietojärjestelmien kehittämishankkeista. Erityisen kiinnostunut Timur on Suomen pelastamisesta onnistuneilla ja innovatiivisilla sähköisillä palveluilla yhdessä Goforen asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Timur itse konsultoi asiakkaita liittyen kokonaisarkkitehtuurityöhön, vaatimusmäärittelyihin sekä kilpailutusprosesseihin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Ketterä kehitys ja kokonaisarkkitehtuurityö pelastavat Suomen. Tai ainakin mahdollistavat kansainvälisessä tietoyhteiskuntakisassa mukana pysymisen.
Viimeaikoina on kovasti puhuttu julkisen hallinnon epäonnistuneista tietojärjestelmäprojekteista. Sekä yksittäiset projektit että tietojärjestelmien muodostamat kokonaisuudet ovat joutuneet kriittisen tarkastelun kohteeksi, ja aivan ansaitusti. Hallinnonalasta riippumatta ongelmia ja tehottomuutta tuntuu riittävän. Tämähän ei tietenkään ole koko totuus, sillä onnistumisista yleensä ei otsikoita kirjoitella. Ja yhteentoimivuudessakin otetaan jatkuvasti isoja askelia eteenpäin.
Suomi ei kuitenkaan valitettavasti ole mallimaa tietoyhteiskuntana, ja on kaukana edes sellaisesta tasosta, jonka kuvittelimme olevan saavutettavissa helposti vielä jokin aika sitten. Ei se sähköisten palveluiden tuottaminen kansalaisille ollutkaan niin helppoa, eikä varsinkaan viranomaisten asianhallinnan linkittäminen sähköiseen palveluketjuun. Jos ja kun luontevaan palveluketjuun kuuluu vieläpä useampia eri julkishallinnon toimijoita, palveluiden kehittäminen on tyssännyt alkuunsa, kun vastuullista tahoa tällaiselle kehittämiselle ei ole löytynyt.
Syitä tähän alennustilaan on löytynyt paljonkin. Iso osa ongelmista lähtee jo perustuslaistamme ja sen takaamasta kuntien itsehallinnosta. Haulikolla ammuttu sote-sektori on luonnollisesti johtanut haulikolla ammuttuun tietojärjestelmäkokonaisuuteen. Palvelusektoreiden välinen tietojärjestelmien yhteentoimimattomuus vastaavasti peilaa reaalimaailmaan – jos toiminnan kehittäminen on siiloutunutta, kuinka tietojärjestelmien kehittäminen voisi olla jotain muuta?
Ovatko nämä asiat ratkaisevasti paremmin niissä maissa, joissa palveluita pystytään kehittämään tuloksekkaammin? Tätä olisi mielenkiintoista selvittää – itse arvelen näin olevan. Valoa on kuitenkin näkyvissä tunnelin päässä.
Me Goforessa uskomme että kaksi tärkeintä lääkettä tietojärjestelmäprojektien onnistumiselle on kokonaisarkkitehtuurityöllä saavutettava arkkitehtuuriohjaus sekä ketterä, iteratiivinen kehittäminen. Arkkitehtuuriohjausta tarvitaan, jotta kehittämisen suunta on lähtökohtaisesti oikea, ja jotta kaikki kehittäminen nivoutuu yhteen saumattomasti. Ketterää kehittämisen toimintamallia taas tarvitaan, jotta tietojärjestelmät saadaan vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla loppukäyttäjien tarpeita. Nämä asiat koetaan usein turhaan toistensa vastakohtina. Arkkitehtuurityö muodostaa vankan perustan, joka mahdollistaa sekä toiminnan että tietojärjestelmien kehittämisen ketteryyden.

Avatar

Timur Kärki

Timur on Gofore Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajaosakkaista. Hänellä on yli viidentoista vuoden kokemus haasteellisista tietojärjestelmien kehittämishankkeista. Erityisen kiinnostunut Timur on Suomen pelastamisesta onnistuneilla ja innovatiivisilla sähköisillä palveluilla yhdessä Goforen asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Timur itse konsultoi asiakkaita liittyen kokonaisarkkitehtuurityöhön, vaatimusmäärittelyihin sekä kilpailutusprosesseihin.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Kuntaliitto on valinnut Goforen toimittamaan kokonaisarkkitehtuurin asiantuntijapalveluita VAKAVA-projektiin. Projektin tavoitteena on suunnitella alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri, jolla varmistetaan niin asiakastiedon saatavuus hallinnollisista rajoista huolimatta kuin asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuki perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tiivistyvälle yhteistyölle. Projekti koostuu valtakunnallisesta projektista ja viidestä alueellisesta projektista, jotka toteutetaan yhdessä yliopistollisten sairaanhoitopiirien ja alueiden suurimpien kuntien kanssa. Työhön osallistuvat myös muut sairaanhoitopiirit, kunnat ja kuntayhtymät.
Gofore vakuutti tarjouskilpailussa niin kokonaisarkkitehtuurin kuin terveyden ja hyvinvoinnin toimialan osaamisellaan. Näemme VAKAVA-projektin roolin erittäin keskeisenä kansallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden arkkitehtuurin suunnittelussa. Tiedonhallinnan kehittäminen on ratkaisevassa asemassa hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden kannalta ja VAKAVA-projekti tärkeä askel sen tavoitetilan synnyttämisessä.
Lisätietoja VAKAVA-projektista:
http://www.kunnat.net/vakava

Avatar

Mikael Nylund

Mikael on Goforen johdon konsultoinnin palveluista ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja sekä toimitusjohtajan sijainen. Hän on työskennellyt Goforessa vuodesta 2010 lähtien ja auttanut sinä aikana lukuisia organisaatioita polulla kohti digitaalista liiketoimintaa. Mikael ajattelee, että parempi tulevaisuus tehdään teknologian avulla ihmisten ehdoilla.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.