Tämä on kolmas osa blogisarjasta, missä käyn lyhyesti läpi projektipäällikön nyrkkisääntöjäni. Kuten jo aloitusblogissa totesin, niin projektipäällikkö innostaa ja ohjaa tiimin positiivisen kierteen polulle. Tähän päästään auttamalla yksilöitä paremmiksi työssään tavoilla, joita listasin tämän sarjan toisessa blogissa . Tässä kolmannessa osassa keskitymme tapoihin, joilla projektipäällikön on mahdollista parantaa koko laatua ja tuottavuutta tiimitasolla.

Käytä aikaa ja energiaa tiimin hiomiseen

Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Projektityössä on tärkeää huolehtia tiimin eheydestä ja suorituskyvystä. Hyvätkin yksilöt voivat toimia toisiaan vastaan, ellei keskinäistä yhteistyötä ohjata oikeille raiteille. Olen alle lyhyesti listannut asioita, jotka koen huomioimisen arvoisiksi tiimityössä. On mielenkiintoista huomata, ettei listaukseni putoa kauaksi Agile Manifeston 15 vuotta vanhoista teeseistä. Jaan neuvoni kahteen kategoriaan:

  • Valtuuttaminen tarjoaa valtaa ja resursseja
  • Vastuuttaminen vaatii vastuun kantamista ja itsehillintää.

Valtuuta

Yhteisöllisyys

Flow on huippukokemus, jossa ihminen on vahvasti keskittynyt työhönsä, nauttii siitä ja on siihen työn itsensä vuoksi motivoitunut

Yhteisöllinen tiimi on itseohjautuva, avoin ja toisiinsa luottava. Luottamus ja avoimuus tuovat yhteisvastuun, yhteen hiileen puhaltamisen ja hyvien käytänteiden kehittämisen ilmapiirin. Tiimiläiset sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja osallistuvat ”samassa veneessä”-asenteella. Kaikki ovat samanarvoisia. Tietotyössä syntyy usein dramaattisia luokkaeroja kehitysorganisaation eri tasojen välille. Onkin tärkeää pohtia koko tiimin kesken kysymystä ”Kuka on aito loppuasiakas?”. Outward Mindset kirjassa todetaan osuvasti, että ollessamme kiinnostuneita muiden hyvinvoinnista, omat vastoinkäymiset vaikuttavat vähäisemmiltä. Uudemmat ketterät menetelmät, kuten DevOps:in Systems Thinking painottavat yhteisöllisyyden merkitystä myös teknisessä työssä. Pitkissä projekteissa projektityö kannattaa ulottaa loppukäyttäjien muodostamaan käyttäjäyhteisöön saakka. Anna loppukäyttäjien tehdä beta-testaus, priorisoida seuraavat ominaisuudet ja opastaa toisiaan.
Parhaimmillaan hyvin yhteen toimiva tiimi saavuttaa erityisen tuottavan tilan. Tiimitutkijat Katzenbach ja Smith kutsuvat tilaa nimellä ”Huipputiimi”, Åberg nimellä ”riemujoukko”, Agile-maailmassa ilmiötä on nimeltään ”hyper productive” ja yleisesti tilaa kutsutaan nimellä ”flow”.  Parhaimmillaan tiimi on moninkertaisesti tuottavampi kuin sen jäsenet yksinään.
 

Valtuuttaminen

Sitä saat, mitä tilaat

Tärkeä askel yhteisöllisyyden saavuttamisessa on tiimin valtuuttaminen. Tiimillä tulee olla riittävästi valtaa päättää omasta toiminnastaan. Valtuuttaminen edellyttää vastuun ottamista. Vastuu on helppo ottaa, kun tarjotaan riittävät resurssit ja edellytykset vastuun kantamiselle. Tärkeää on siis paitsi sälyttää vastuu, niin antaa tiimin jäsenille myös valta tehdä itsenäisiä päätöksiä. Mikromanageeraus tappaa vauhdin. Rosenthal & Jacobson todistivat jo -60 luvulla, että ”sitä saat, mitä tilaat”. Eli kun asetat odotusarvon korkealle ja luotat ihmisiin, niin he myös käyttäytyvät tämän mukaisesti. Valtuuttaminen johtaa parhaimmillaan joukkoistamiseen. Joukkoistamisessa organisaatiossa käynnistyy viraalisti itsenäisiä kehityshankkeita. Ilmiö luonnollisesti vaatii ilmaston, missä on sallittua olla itsenäinen ja jopa kokeilla uutta. Jarmo blogasi aikaisemmin kokeilemisen ja oivaltamisen tärkeästä yhteydestä.
 

Kannustaminen

Kannustus ruokkii oma-aloitteisuutta. Oma-aloitteisuus ruokkii kannustusta

Yhteisöllisyyden ja vastuun ottamisen oppiminen vaatii alkuun paljonkin kannustusta. Tiimejä vetäessä olen huomannut, että itseohjautuvuus lähtee pienistä puroista. Huomioimalla jo pieniä oma-aloitteisuuden askeleita, aloitekyky kasvaa nopeasti. Positiivinen kierre on itseään toteuttava ilmiö. Sekä vauhti, että ilmapiiri paranevat.  Alla näkyvä Tuckmanin klassinen jako ryhmäytymiselle viestii, että alussa tarvitaan paljon kannustusta ja tukea, minkä jälkeen tiimi alkaa vähitellen toimimaan tehokkaammin yhteistyössä.

Tuckmanin ryhmäytymisen vaiheet
Tuckmanin ryhmäytymisen vaiheet

Vastuuta

Kommunikaatio

Asiat riitelevät, ei ihmiset

Projektipäällikkö on valmentaja, joka pyrkii virittämään sidosryhmät vastaanottavalle ja rakentavalle taajuudelle, jotta kommunikaatio tiimin ja sidosryhmien välillä tapahtuu saumattomasti ja samalla tasolla. Carita puhui blogissaan yhdessä tekemisen taidosta. Ellei yhteistä säveltä löydy, niin avun tuo kirjaklassikko Difficult Conversations. Kirja jakaa keskustelun kolmeen osaan:

  1. Tapahtuma. Tapahtuneella asialla on aina monta näkökulmaa: osapuolien subjektiiviset näkemykset ja teoreettinen, ulkoisen tarkastelijan objektiivinen näkökulma. Asiasta keskusteltaessa on siis hyvä pyrkiä ensinnä ymmärtämään vastapuolen näkemykset ja myös pohtia tilannetta laajemmasta perspektiivistä. Toisaalta konfliktin syy on usein tunnepuolella, jolloin asiatason keskustelu ei vie tilannetta eteenpäin.
  2. Tunteet. Tunteet tekevät vuorovaikutuksesta haastavaa. Asiat ovat helppoja keskusteltavia, mutta asioihin liittyvät tunteet tekevät keskustelusta mutkikasta. Kaikessa kommunikaatiossa on äärimmäisen tärkeä tiedostaa ja keskustella asiaan liittyvistä tunteista. Varsinkin pelon ja vihan eri sävyt tukehduttavat kommunikaation nopeasti.
  3. Identiteetti. Identiteetti kuvaa henkilön omakuvaa, eli näkemystä itsestä. Identiteetti voi vaarantua keskustelun myötä, jos keskustelu esimerkiksi kyseenalaistaa henkilön osaamisen tai käyttäytymisen. Tämä taas nostaa pintaan edellä mainittuja tunteita. Identiteetin ja egon vaikutus on siis tärkeä tiedostaa keskustelussa.

Toinen klassikkoteos Getting to Yes toteaa ytimekkäästi ”asiat riitelevät, ei ihmiset”. Vuorovaikutus on kokonaisuudessaan pidempi prosessi, joka mahdollistaa vastapuolen ymmärtämisen ja oman käyttäytymisen muovaamisen tapahtumien etenemisen mukaan. Ensimmäinen tunnereaktio menee muutostilanteessa nopeasti ohi, kunhan tunteille annetaan riittävästi tilaa. Tämän jälkeen ollaan valmiita etsimään kaikkia tyydyttävä, luova ratkaisu.
Kuten Tomi aiemmin blogasi, niin kommunikaatio vaatii väsymätöntä panostamista. Hyviä keinoja kommunikaatiosi kehittämiseen on tarkkailla päivittäistä kommunikaatiota. Päivittäisen kommunikaation reflektointiin sopii simerkiksi CNVC-kysely. Konflikteihin reagointiasi voit profiloida esimerkiksi TKI-kyselyllä. Toimiessasi tiimissä, sinä olet vastuussa kommunikaatiotyylistäsi. On sinun vastuullasi että kuulijat vastaanottavat kertomasi viestin oikealla tavalla.
 
Oksien karsiminen

Yksi mätä omena pilaa koko sadon

Kaiken tsempin, positiivisuuden ja tasa-arvon keskellä huonot omenat pitää erotella korista. Oli kyse aikavarkaasta, ilmapiirin myrkyttäjästä tai vastaavasta. Usein tilanne paranee uudelleen roolituksella, valmennuksella ja tiimin tuella, mutta toisinaan on kaikille parempi, että henkilö jättää projektin. Tämä ei ole koskaan helppoa, mutta varsinkin konsulttityössä asiakas on äärimmäisen kiinnostunut käyttämään rahansa hyviin omenoihin. Kannattaa myös muistaa, että huippuyksilöt motivoivat toisiaan yhä parempaan vauhtiin ja muodostavat ”jänis ilmiön”, millä esimerkiksi juoksukisoissa nykyään juostaan kaikki ennätykset. Kaksi kovaa juoksijaa pystyvät yhdessä tekemään paremman ennätyksen kuin kukaan yksittäinen juoksija.
 

Jatkuva parantaminen ja säännöllinen katse taakse

TEAM – Together Everyone Achieves More

Venepäällikkökurssilta jäi elävästi muistiin sääntö, että toisen veneen tai esteen ohitettuasi, tulee aina katsoa taakse ja varmistua, etteivät omat peräaallot aiheuta ongelmia. Ketterässä maailmassa yksilöt ja tiimi kehittyvät pakotetusti paremmiksi. Tehtävät suunnitellaan lyhyiksi, jotta ne valmistuvat sprintin aikana. Lyhyitä tehtäviä katselmoidaan ja arvioidaan usein. Kommunikaatio on reflektiivistä ja aktiivista. Virheistä opitaan ja toimintatapoja kehitetään. Kaikkien sidosryhmien näkemyksiä ja mielipiteitä kuullaan usein ja avoimesti. Knibergin mukaan ketteristä tiimityötavoista ensimmäisenä unohtuu retrospektit. Älä jätä retroa väliin! Retro pakottaa pysähtymään ja ajattelemaan, kuuntelemaan ja kehittymään. Tämä johtaa nopeampaan ja ketterämpään tiimiin. Muista katsoa säännöllisesti peräaaltoihisi.

Tämän blogin valtuuttamisen ja vastuuttamisen työkalut
Tämän blogin valtuuttamisen ja vastuuttamisen työkalut

Jari Hietaniemi

Jari Hietaniemi

Jari on yksi Goforen monilahjakkaista palveluarkkitehdeista. Hänen ydinosaamistaan on monimutkaisten sekä laajojen tietojärjestelmähankkeiden suunnittelu ja vetäminen. Jarin filosofian mukaan projektipäällikkö on tarvittaessa myös myyntiedustaja, innovaattori, laatupäällikkö, tekninen suunnittelija ja henkilöstöesimies samassa paketissa. Hänen monipuolinen kokemuksensa ja valmentava tyylinsä vievät projektit laadukkaasti maaliin sekä tuovat myös uudenlaista ajattelua ja draivia kohdeorganisaatioon.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

“Minkä kokoisissa tiimeissä teette töitä?”, “Millä teknologioilla koodaatte käyttöliittymät?”, “Teettekö töitä monitoimittajaympäristössä?”. Nämä ovat tyypillisiä työnhakijoiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien esittämiä kysymyksiä.
Yleensä konsulttitalojen ohjelmistoprojektit näyttäytyvät vain yksittäisinä uutisina, blogeina tai referenssikuvauksina. Selvitimme millaisia Goforen ohjelmistoprojektit ovat kokonaisuudessaan.
Toteutimme projektitutkakyselyn vuoden 2016 syksyllä, ja kyselyyn vastasivat Goforen kolmekymmentäkuusi aktiivista ohjelmistoprojektia. Kyselyssä kysyttiin muun muassa projekteissa käytettyjä teknologioita ja millaisissa projektitiimeissä tehdään töitä. Seuraavissa kappaleissa käymme lyhyesti lävitse kyselyn tulokset.
projektitutka

Monoliitista mikropalveluihin

Suosituksi arkkitehtuurimalliksi on noussut mikropalveluarkkitehtuuri , joka on käytössä lähes joka toisessa Goforen ohjelmistoprojektissa. Mikropalveluarkkitehtuuri koostuu pienistä, itsenäisistä ja tilattomista palveluista. Mikropalveluarkkitehtuurin etuja ovat muun muassa parempi ylläpidettävyys ja teknologiariippumattomuus. Ehkä seuraavassa kyselyssä osassa projekteista on käytössä jo palvelimeton arkkitehtuurimalli.
Mikropalveluista saadaan paras hyöty, jos palvelu on pilvessä ja asennusten hallinta toteutetaan konttien avulla. Lähes kolmasosa Goforen projekteista hyödyntää konttiteknologioita. Pilvipalveluista suosituin on Amazon Web Services.
Goforen tausta on avointen lähdekoodien teknologioissa. Java on edelleen käytetyin taustapalveluiden teknologia ja Node.js:n toiseksi suosituin. Funktionaalisia kieliä hyödynnetään myös useissa projekteissa, mutta valta-asemaan ne eivät ole toistaiseksi nousseet.
Käyttöliittymäteknologioissa suosiossa ovat jo pitkään olleen erilaiset JavaScript-pohjaiset Single-page application -kehykset. Angular on tämän hetken käytetyin Goforen käyttöliittymäteknologia, mutta kevyt React kasvattaa nopeasti suosiotaan. Pian näemme miten äskettäin julkaistu Angular 2 -kehys muuttaa asetelmia.

Tiimityö on kultaa

Goforessa tehdään lähes yksinomaan tiimeissä töitä. Vain yhdessä Goforen projektissa asiantuntijallamme ei ollut tiimiä ympärillään.
Merkittävää on myös projektien vaikuttavuus – joka viidennessä projektissa on yhdeksän henkeä tai enemmän. Tiimit ovat monitaitoisia ja koostuvat esimerkiksi ohjelmistosuunnittelijoista, järjestelmäasiantuntijoista ja ux-suunnittelijoista.
Joka toinen Goforen ohjelmistoprojekteista tehdään yhteistyössä muiden toimittajien kanssa. Suuri osa projekteistamme on uuskehitystä. Toisaalta rajanveto uuskehityksen ja ylläpidon välille on entistä haastavampaa.

Avatar

Juhana Huotarinen

Juhana on kokenut ohjelmistoprojektien vetäjä, joka on erikoistunut Lean-ajattelun ja ketterien menetelmien käyttöönottoon suurissa julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeissa. Viime vuosina hänet on pitänyt kiireisenä mm. Trafi, Valtori (Valtiokonttori), Opetushallitus, Kela ja Liikennevirasto. Aiemmin työurallaan Juhana on toiminut myös projektipäällikkönä ja ohjelmistosuunnittelijana. Juhanan ajatuksia voi lukea lisää hänen asiantuntijablogeistaan sekä Twitteristä.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Tämä on toinen osa blogisarjasta, missä esittelen projektipäällikön aapistani. Kuten jo aloitusblogissa kerroin, niin innostuksen ja positiivisen vireen löytäminen on ehdottoman tärkeää hyvälle projektille (työyhteisölle). Daniel Pinkin mukaan tietotyössä motivaation syntyy autonomian, osaamisen ja työn merkityksellisyyden kolminaisuudesta. Ja nämä ominaisuudet saavutetaan, kun annetaan jatkuvasti sekä riittävän haastavia tavoitteita että keinot tavoitteiden saavuttamiseen. Tässä blogissa avaan lyhyesti ajatuksia yksilötason ohjauksesta ja keinoista jatkuvaan kehittymiseen.

Hyvät arvot kunniaan

Elämän kolme vakiota: muuttumattomat periaatteet, omat valinnat ja jatkuva muutos

Projektityön ketteryys toteutuu tiimitasolla, mutta pohjatyö tehdään yksilötasolla. Yksilöltä vaaditaan oma-aloitteisuutta, uutteruutta ja yhteistyötaitoja. Ketterässä tiimissä yksilöiltä vaaditaan ennakoimis- ja aloitekykyä. Jatkuvan parantamisen periaate ja kyky tehdä tehtävä valmiiksi ennen seuraavan aloittamista vaativat yksilöltä itsehillintää ja uutteruutta. Aloittaminen on aina kivaa, mutta viimeistelytyö usein työlästä ja aikaa vievää. Ajatusta voisi verrata kovaan urheiluharjoitukseen: Alku menee mukavasti, mutta kehityksen avain piilee vasta epämukavuusalueelle menemisessä. Ellei yksittäinen pelaaja käy epämukavuusalueella, niin koko joukkue kärsii.
Stephen Coveyn 7 periaatetta tarjoavat hyvän ohjenuoran yksilötason toiminnalle.
Itsenäisen työn periaatteet opettavat vastuun ottamista
1. Ole proaktiivinen ja toimi oma-aloitteisesti.
2. Aloita huolellisella suunnittelulla. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
3. Priorisoi. Keskity tärkeisiin, älä kiireellisiin, tehtäviin. Getting Things Done kirja antaa hyviä ideoita priorisointiin, joista ytimekkäin on neuvo: ”Jos tehtävään kuluu alle kaksi minuuttia, niin tee se heti alta pois”. Jeroen de Flander toteaa osuvasti ”Don’t try to do everything and end up doing nothing”.
Yhteistyön periaatteet opettavat lisäarvon tuottamista
4. Win-win. Etsi aina yhteisiä, pitkän aikavälin ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Tavoitteena ei ole, että sinä voitat, vaan että kaikki voittavat.
5. Kuuntele ensin (ja puhu sitten). Pyri olemaan aidosti avoin ja empaattinen muiden ajatuksille ja tunteille. Googlen kymmenen vuoden tutkimus alleviivaa tätä teesiä.
6. Tavoittele synergiaa. Näe erilaisuus vahvuutena yhteistyössä. 1+1=3.
7. Kehitä itseäsi. Ole pitkäjänteinen ja käytä energiaa paitsi uuden luomiseen, niin myös vanhan ylläpitämiseen. Pidä huolta itsestäsi. Ellet huolehdi itsestäsi, niin et voi auttaa muitakaan.
8. Löydä omat vahvuutesi ja auta muita löytämään omansa. Tiedosta omat vahvuutesi sekä intohimosi ja rakenna elämääsi näiden varaan. Tämä vaatii itsetuntemusta, pysähtymistä ja toisinaan suunnan vaihtamista.

Onko työ vai elämä tärkeämpää

Yllä listattuja arvoja voisi kapeakatseisesti ajatella puhtaasti tietotyön tai projektitiimissä toimimisen näkökulmasta. Käytännössä kannustaisin ihmisiä laaja-alaisempaan aktiivisuuteen. Lahjakkuuden eri osa-alueilla kehittyminen kasvattaa yksilön kokonaisvaltaista tiimityö- ja toimintakykyä. Kuten Aki Hintsa totesi: ”Suorituskyky on tasapainon ja hyvinvoinnin sivutuote”.

Kuva: 7 periaatetta ja lahjakkuuden osa-alueet
Kuva: 7 periaatetta ja lahjakkuuden osa-alueet

Epämukava on mukavuuden salaisuus

Monet tavoittelevat epämääräistä ”sitten kun”-statusta jollain elämän osa-alueella. He eivät aseta konkreettista tavoitetta tai suunnitelmaa päämäärän saavuttamiseksi. He eivät priorisoi ajankäyttöä suunnitelman jalkauttamiseksi. Silti he haaveilevat paremmasta ja erilaisesta. Todellisuudessa yksilön tulee käydä säännöllisesti epämukavuusalueella kyetäkseen kehittymään. Urheilussa tätä kutsutaan nimellä superkompensaatio. Superkompensaatiossa ärsykettä ja lepoa vuorotellaan sopivassa suhteessa siten, että riittävän kovaa ärsykettä seuraava lepojakso, antaa suorituskyvylle tilaa kehittyä. Liian pitkä lepo taas johtaa suorituskyvyn laskuun. Itsensä suunnitelmallinen haastaminen on siis ainoa keino saavuttaa tietoisesti parempi tulevaisuus. Toistan siis jo aiemmin lainaamaani Daniel Pinkin teoriaa siitä, että tietotyön motivaatio löytyy riittävän haastavien tavoitteiden saavuttamisesta.

Kuva: Superkompensaatio
Kuva: Superkompensaatio

Muutos on mukavaa

Positiivarit toteavat osuvasti ”Muistathan, että muutos on elämämme ja yhteiskuntamme alati käynnissä oleva prosessi. Kun olet muutoksen alla, olet valmis.” Elämä on yhtä muutosta. Vaihdamme hiustyyliä, vaatetusta, huonekaluja, asuntoa, autoa, ystäviä ja jopa työpaikkaa. Muutokseen voi suhtautua kolmella tavalla:

  1. Vastusta muutosta, jolloin muutoksen vääjäämättä tapahtuessa ahdistut ja pahoitat mielesi.
  2. Hyväksy muutos, jolloin muutoksen vääjäämättä tapahtuessa menet tyytyväisenä minne virta vie.
  3. Ennakoi muutosta omalta osaltasi, jolloin muutoksen vääjäämättä tapahtuessa olet muutoksen osalta suotuisassa asemassa.
Jari Hietaniemi

Jari Hietaniemi

Jari on yksi Goforen monilahjakkaista palveluarkkitehdeista. Hänen ydinosaamistaan on monimutkaisten sekä laajojen tietojärjestelmähankkeiden suunnittelu ja vetäminen. Jarin filosofian mukaan projektipäällikkö on tarvittaessa myös myyntiedustaja, innovaattori, laatupäällikkö, tekninen suunnittelija ja henkilöstöesimies samassa paketissa. Hänen monipuolinen kokemuksensa ja valmentava tyylinsä vievät projektit laadukkaasti maaliin sekä tuovat myös uudenlaista ajattelua ja draivia kohdeorganisaatioon.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Reilu kuukausi sitten päätin osallistua parin kaverini kanssa Viestintäviraston Tietoturvahaasteeseen. Kilpailu oli avoin kaikille ja se houkutteli paljon osallistujia esimerkiksi F-securelta, Helsingin yliopistosta ja Aallosta. Ensi viikonloppuna kilpailemme finaalissa tietoturva-alan asiantuntijoita vastaan.
”Tietoturvahaaste on Viestintäviraston järjestämä kilpailu, jossa etsitään tietoturvahaavoittuvuuksia ja ratkotaan tietoturva-aiheisia tehtäviä haasteisiin piilotettujen vihjeiden avulla.”
Haasteissa nopeus ratkaisi, eli mitä nopeammin ratkaisit haasteen niin sitä varmemmin olit jatkossa. Ajanotto alkoi haasteen lataamisesta ja loppui vastauksen lähettämiseen.
Keskityn tässä blogissa ryhmämme taipaleeseen alkuhaasteesta finaaliin, joka järjestetään Junction Hackatonissa 25.-27.11.2016.

Ensimmäinen haaste – Hiljainen SQL haavoittuvuus

Ensimmäinen tietoturvahaaste ohjasi haastesivulle, jossa oli kirjautumislomake kysyen käyttäjätunnusta ja salasanaa. Verkkosivun lähdekoodeista löytyi vihje, että ylläpitotunnus on mahdollisesti disabloimatta. Koska tarkoituksena oli ilmiselvästi päästä murtautumaan lomakkeesta sisään, oli SQL-injektion etsiminen ensimmäisten tarkistettavien asioiden joukossa.
Kaappasimme palvelimelta palaavan vastauksen epäonnistuneesta kirjautumisyrityksestämme Burp-proxyn avulla. Syötimme saamamme vastauksen SQL-injektioiden hyväksikäyttöön erikoistuneeseen SQLmap-tietoturvatyökaluun seuraavalla komennolla:

./sqlmap.py -r req.txt –level 5 –risk 3 –delay 1

Työkalu selvitti, että Password-parametri on haavoittuva aikaperusteiselle hyökkäykselle. Tämän ohjelma sai selville erilaisilla syötteillä. Esimerkiksi yksi salasanakenttään tarjottu syöte voisi olla ”admin’) OR SLEEP(5)–”, mikä viivästyttää serverin vastausta viideksi sekunniksi, jos palvelimella on SQL haavoittuvuus. Pian tämän jälkeen, työkalu selvitti palvelimen ympäristötiedot, tunnisti tietokannan ja löysi users-taulusta admin-käyttäjän salasanalla G4)dBo2!a. Syöttämällä nämä tunnukset lomakkeeseen, saimme tehtävän ratkaistua.

Toinen haaste – Linkin etsiminen salatusta verkkoliikenteestä

Haasteessa saimme salatun verkkoliikennenauhoituksen, jonka avasimme Wireshark-työkalulla. Meille oli annettu myös liikenteen purkamiseen soveltuva .pem avain, jonka syötimme Wireshark-ohjelmaan. Purettu verkkoliikenne sisälsi verkkokyselyn tietoturvahaastesivun verkkoresurssiin, jonka avaaminen selaimessa ratkaisi tehtävän.

Kolmas haaste – Maatuska

Haasteeksi annettiin maatuskaa esittävä kuvatiedosto. Haastekontekstissa maatuska on vihje tiedostoon piilotetuista kerroksittaisista asioista. Nopea vilkaisu kuvaan sisällytettyihin merkkijonoihin strings-ohjelmalla antaa merkkijonon uggc://vzntrfgrtnabtencul.pbqrcyrk.pbz/. Merkkijono muistuttaa huomattavasti verkko-osoitetta, ja merkkien keskinäiset esiintyvyydet viittaavat vahvasti siihen, että kirjaimet on korvattu toisillaan, esim http, muotoon uggc.
Kuvatiedoston purkaminen tarjosi tiedoston, joka osoittautui äänitiedostoksi. Äänitiedoston piipityksessä ei ollut tolkkua, mutta EXIF-metatiedoissa oli seuraava vihje: ”Awesomesauce SSTV Scottie S1”. Se oli viittaus formaattiin, jolla äänen voi muuttaa kuvaksi.
Lopulta purimme koodauksen Androidille saatavalla sovelluksella. Käytännössä sovelluksesta valittiin oikea formaatti ja painettiin kännykkä kiinni tietokoneen kaiuttimiin ääntä toistaen. Ohjelma muodosti äänestä kuvan, josta erottui linkki tietoturvahasteen päättävälle sivulle.

Neljäs haaste – Session lainaus

Haasteessa annettiin jälleen verkkoliikennenauhoitus, jota tutkimme Wiresharkilla. Nauhoituksesta paljastui salaamaton käyttäjätunnus ja salasana, sekä verkkopalvelun osoite. Kirjautumalla kyseiseen palveluun kyseisillä tunnuksilla palvelu estää kirjautumisen toteamalla sessioavaimen tuntemattomaksi. Verkkonauhoituksesta paljastui käyttäjän käyttämä tunniste, jonka asetimme Firefox-selaimen Web Console -työkalulla (ctrl+shift+k) seuraavasti:

document.cookie = ”PHPSESSID=u25atq9g4lct63frd4fln5eif0”
document.cookie = ”sid=965d37481352cb2c”

Tämän jälkeen kirjautuminen sisään onnistui millä tahansa epätyhjällä käyttäjätunnussalasanalla ja haaste päättyi.

Viides haaste – Kryptohaaste

Haaste koostui kahdesta osasta: obfuskoinnista ja salausohjelmasta. Obfuskoitu, eli tarkoituksenmukaisesti monimutkaistettu, ohjelma saatiin ratkaistua purkamalla zlib- ja base64-koodatut kerrokset. Obfuskoidusta sisällöstä avautunut koodi paljasti vinkkejä salausohjelmasta. Esimerkiksi salauksen lähdekoodi oli tiedossa, salasana sisälsi vain pieniä kirjaimia ja numeroita ja salattu tiedosto alkoi merkkijonolla http://. Lisäksi lähdetiedostosta paljastui, että salausalgoritmi muistuttaa kovasti RC4-salausta ja selvisi, että salaus on symmetrinen, joten samaa salausfunktiota käyttämällä voidaan kohdetiedosto joko purkaa tai salata.
Aluksi loimme yksinkertaisen brute force -menetelmää käyttävän purkusovelluksen, joka testailee kaikki merkkijonot läpi aloittaen lyhyistä merkkijonoista ja kasvattamalla vähitellen salasanan pituutta. Paransimme koodin tehokkuutta liittämällä bruteforce-koodin alkuperäisen lähdekoodin sekaan. Näin vältimme tehokkaasti ylimääräiset prosessien luonnit.
Salausohjelmasta löytyi lisäksi haavoittuvuus, että kaikki salasanan merkit eivät ole merkitseviä riippuen salasanan pituudesta. Salasana löytyi alle vuorokaudessa hajautetun bruteforcetuksen ansiosta. Kohdistimme resursseja ja etsimme ensimmäkseen pitkiä salasanoja, jotka yllä mainitun toteutusvirheen takia olivat heikkoja. Yllättäen oikea salasana ei ollutkaan yli kymmenmerkkinen, vaan putkahti seitsemän merkin pituisena, jonka kaikki merkit olivat täten merkitseviä.

Loppusanat

Tässä oli taipaleemme haasteen aloittamisesta tietoturvafinaaliin! Odotamme innolla viikonloppua ja toivomme tutustuvamme myös muihin alan asiantuntijoihin. Opin matkalla paljon ja toivon, että finaalikin on yhtä opettavainen.

Avatar

Joel Huttunen

Joel on kokenut Full-Stack kehittäjä, jonka sydäntä lähellä ovat etenkin data-analytiikka ja backend puoli. Hän on lapsuudestaan asti työskennellyt tietokoneiden parissa ja aloittanut ohjelmointikisaharrastuksensa vuonna 2008. Vuodesta 2012 hän on toiminut useissa eri ohjelmistoprojekteissa, joissa hän soveltaa laajasti ketterän kehityksen menetelmiä.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Digitalisaation asiantuntijayritys Gofore tutkii mahdollisuutta listautua Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle vuoden 2017 aikana. Goforen toimitusjohtaja, Timur Kärki, kertoi asiasta henkilökunnalle suunnatussa kuukausikatsauksessa torstaina 24.11.
Goforen pääliiketoimintaa ovat digitalisaatioon liittyvät konsultointi- ja ohjelmistokehityspalvelut. Yli kymmenen vuoden voimakas orgaaninen kasvu on jatkunut edelleen vuoden 2016 aikana. ”Asiakaskysyntä on lisääntynyt ja niinpä vastaava, tässä kokoluokassa täysin poikkeuksellinen, noin 50 % kasvu on mahdollista myös ensi vuonna”, Goforen toimitusjohtaja Kärki sanoo. Yhtiön liikevaihtoennuste vuodelle 2017 on 27,5 M€.
Yhtiön kiivas kasvutahti noteerattiin sijalle 20. tiistaina julkistetussa Deloitte Techology Fast 50 2016 Finland -listauksessa. Kasvun turvaamiseksi myös tulevina vuosina yhtiö tutkii First North -listautumismahdollisuuksia. Goforella on toimistot Tampereella ja Helsingissä, vuodenvaihteessa avataan toimisto myös Jyväskylässä.
 

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Olen urallani projektipäällikkönä kerännyt muistilistaa hyvistä tiimityön toimintaperiaatteista. Tämä lista on muovaantunut ajan saatossa. MBA opinnot ja Lean Six Sigma kurssi ohjasivat järeään mittarointiin, kun taas sosiologian opinnot ja Agile kurssit veivät pehmeämpään suuntaan. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että ajattelun keskiössä tulee olla loppukäyttäjälle lisäarvoa tuottavien asioiden valmiiksi saattaminen. Vaikka ennusteet, aikataulu ja kustannukset kiinnostavat, niin mittaroimalla ja resursseja hallinnoimalla ei saada yksinkertaistakaan hanketta maaliin. Motivoituneet yksilöt, tehokkaasti organisoitunut tiimi ja hyvä flow ovat asioita, joihin kannattaa keskittyä. Tällöin hallinnollinen byrokratia vähenee ja tekninen projektityö etenee optimaalisesti. Kääntäen ajatellen, mikään määrä byrokratiaa ja järjestelmällisyyttä ei palauta menetettyä asiakasluottamusta.
Blogaus jakaantuu kolmeen osaan. Tässä osassa esittelen kaksi projektipäällikön tärkeintä tehtävää. Kahdessa seuraavassa blogissa syvennyn yksilön ja tiimin valmentamiseen.

Innosta

Kutsumus löytyy sieltä, missä taito ja intohimo kohtaavat maailman tarpeet

Tutkimusten perusteella uudet sukupolvet sitoutuvat työhön, eivät työpaikkaan. Nuorille työn sisältö on ratkaisevinta. Johtamisen tehtävänä on intohimon ja ilon mahdollistaminen. Ihmiset autetaan löytämään kutsumuksensa ja tekemään haluamaansa työtä. Dan Pink toteaa tietotyössä motivaation tulevan itseohjautuvuudesta, osaamisesta ja merkityksellisen työn tekemisestä. Tähän päästään kun annetaan yksilölle ja tiimille jatkuvasti riittävän haastavia tavoitteita ja myös keinot tavoitteiden saavuttamiseen. Johtaminen on yksilöllistä, koska yksilöt ovat erilaisia. Hyvä johtaja on kuin joukkuepelin valmentaja. Hän auttaa yksilöä oikeaan suuntaan, jotta joukkue voi menestyä. Samasta puhuvat myös meidän Timur ja Mikael.

Heikoin lenkki

Koen että hyviä suuntaviivoja yksilötason valmentamiseen antavat ajankäytön priorisointi, asioiden suunnitelmallinen toteuttaminen ja synergistinen yhteistyö muiden kanssa. On tyypillistä että mitä kiireisempi yksilö, niin sitä vähemmän hän käyttää aikaansa oikeasti tärkeisiin tehtäviin. Kiire aiheuttaa riittämätöntä suunnittelua, jolloin sama homma joudutaan tekemään moneen kertaan. Yhteistyö auttaa tehokkuuteen joka vaiheessa. Oikeat prioriteetit löytyvät asiakkaalta kysymällä. Paras suunnitelma syntyy yhdessä pohtimalla. Tehokkain kirittäjä tehtävän valmiiksi saattamiseen on tiimille tehty lupaus. Paras kiitos tehdystä työstä on kollegoilta tulevat kehut.
Vahvuuksien korostaminen, kehumalla kannustaminen ja onnistumisten alleviivaaminen luovat projektiin positiivisen fiiliksen. Positiivinen trendi on itseään ruokkiva ilmiö. Kun yksilöt, projektitiimi ja asiakas autetaan löytämään yhteinen vire, niin vähitellen onnistumisia ja edistymistä alkaa projektissa tulemaan enemmän ja enemmän. Ajattelu, missä etsitään parannuskohteita, virheitä ja heikointa lenkkiä, johtaa vastaavasti nopeasti negatiiviseen trendiin, joka vastaavasti hidastaa ja kangistaa projektia siihen pisteeseen, ettei asiakastakaan varmasti hymyilytä. Trendi sanana sisältää myös ajatuksen pitkäjänteisestä parantamisesta, johon päästään vain aidosti sisäistämällä parempia toimintamalleja. Yksittäiset mittauspisteet on helppo saada osumaan tavoitteeseen, mutta pitkäjänteinen asiakas- ja työntekijätyytyväisyys vaativat aitoutta. Tiimityössä ei ole heikointa lenkkiä.

Kuva: Kaksi Cynefin-blogistani tututtua positiivista trendiä

Jari Hietaniemi

Jari Hietaniemi

Jari on yksi Goforen monilahjakkaista palveluarkkitehdeista. Hänen ydinosaamistaan on monimutkaisten sekä laajojen tietojärjestelmähankkeiden suunnittelu ja vetäminen. Jarin filosofian mukaan projektipäällikkö on tarvittaessa myös myyntiedustaja, innovaattori, laatupäällikkö, tekninen suunnittelija ja henkilöstöesimies samassa paketissa. Hänen monipuolinen kokemuksensa ja valmentava tyylinsä vievät projektit laadukkaasti maaliin sekä tuovat myös uudenlaista ajattelua ja draivia kohdeorganisaatioon.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

TET-harjoittelussa Goforella

Olimme Goforella viikon työharjoittelussa. Tutustuimme IT-alan yrityksen arkeen ja kokemus oli ehdottomasti mielenkiintoinen. Pääsimme kokemaan yrityksen mahtavan työilmapiirin, järjestelemään tavaroita ja ruokia, tutustumaan yrityksen historiaan ja käymään läpi hauskoja palautelappuja – Mariokartin ja biljardin peluuta unohtamatta. Kuluneen viikon aikana myös varastoimme tavaraa ja teimme vaatesäilytysratkaisujen uudelleensijoittamista (naulakot). Loppuviikko kuluikin tupaantuliaisia järjesteltäessä. Olimme positiivisesti yllättyneitä siitä, mitä kaikkea Gofore tarjoaa työntekijöilleen: pelikonsolit, välipalat ja kahviautomaatit vain muutamia mainitaksemme.
Ilmapiiri Goforella on ollut mahtava. Kaikki ovat olleet hyväntuulisia ja valmiita auttamaan kaikenlaisissa kysymyksissä. Olemme saaneet viikon aikana monia hyviä neuvoja kaikenlaisista asioista. Täällä ei suututtu virheistä, mainittakoon nyt esimerkiksi avainten tiputtaminen hissikuiluun. Tällaista työilmapiiriä saa etsiä kauan. Goforen tilat ovat valoisia ja uudenaikaisia. Avokonttoriratkaisu on omiaan parantamaan työilmapiiriä ja edistämään vuorovaikutusta työntekijöiden kesken. Viherseinät olivat hieno idea piristämään tiloja ja keittiöt ovat hyvin varusteltuja.
Kokemuksemme Goforella on ollut mielenkiintoinen. Olemme tavanneet uusia ihmisiä ja oppineet uusia asioita yrityksen toiminnasta ja historiasta.  Saamamme tehtävät ovat olleet pääosin järkeviä ja vaihtelevia. Pakko kuitenkin tässä vaiheessa huomauttaa, että IT-yritykseksi Goforella on yllättävän paljon siivottavia komeroita ja leveitä hissikuiluja. Haluamme kuitenkin kiittää kaikkia hienosta kuluneesta viikosta ja toivottaa hyvää joulunodotusta.
Olli Peura & Oskari Saari
 
tet-harjoittelu

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Opiskelijana Goforella

Aloitin ohjelmistosuunnittelijan urani jyväskyläläisen Descomin Tampereen toimistolla vuonna 2015, mutta jo kesällä fuusioitumisen seurauksena työnantaja muuttui Tampereelta lähtöisin olevaksi Solteq Oy:ksi. Päädyin pian tämän jälkeen pohtimaan työnantajan vaihtoa ja hain vuoden vaihteessa muutamaan tamperelaiseen it-alan kasvuyritykseen.
Hakemuksista poiki jokunen haastattelu ja kaikki etenivät tekniselle kierrokselle. Sain Goforelta työtarjouksen, jonka päätin hyväksyä. Se osoittautui parhaaksi mahdolliseksi valinnaksi.

Miksi Gofore? Gofore?

Gofore on tamperelainen kohta 200 henkeä työllistävä it-alan yritys, joka on kovassa kasvussa. Pyrimme tekemään yhteiskunnallisesti merkittäviä ja meitä kiinnostavia projekteja, joilla on uutuusarvoa. Omalla kohdallani Gofore on paras mahdollinen työnantaja, koska täällä mahdollistetaan henkilökohtainen kehittyminen ja myös kouluni viimeistely. Itseasiassa siihen jopa kannustetaan hyvin vahvasti.
Goforella pyritään tekemään kaikki sen eteen, että tämä olisi meille kaikille loistava työpaikka. Se oli minulle merkittävä asia työpaikkavalintaa tehdessäni. Lisäksi olin kuullut, että monia minulle tärkeitä asioita pidetään myös Goforella tärkeinä. Jälkeenpäin tämä kaikki on osoittautunut todeksi ja työyhteisökin on aivan loistava. Olen kokenut, että olen päässyt vaikuttamaan siihen, minkälainen Gofore on.
Goforesta on hyvä tietää, miten nimi lausutaan. Sitä voi opetella vaikka youtube-videon avulla.
JoniL bilis

Työnteko opiskelijana

Työskentelen ohjelmistosuunnittelijana ja nykyinen projektini on Kansallisen palveluarkkitehtuurin Palveluväylän ylläpito ja jatkokehitys. Lisäksi toimin  Tampereen yliopiston Näe Gofore -projektityökurssin asiakkaana. Itse en edes huomaa, että opiskelijana olisin jotenkin erilaisessa roolissa kuin täyspäiväisenä työntekijänä. Itseasiassa osa jopa haluaa tehdä enemmin osa-aikaista työtä kuin täyttä viikkoa. Jokainen meistä on osa Gofore Crew:tä automaattisesti, oli opinnot kesken, lopetettu tai suoritettu tällä tai jollain muulla vuosikymmenellä.
Olen työskennellyt Goforella muutamassa sisäisessä projektisssa, joissa on käytetty tosi laaja-alaisesti eri teknologioita niin PHP:stä (Goforen kotisivut) kuin javascript (node.js) Näe Goforen tiedolla johtamisen projektissa muutamia mainitakseni. Palveluväyläprojektissa työskentelen muun muassa Javan, Elasticsearchin, Rubyn, Dockerin ja AWS:n kanssa. Monet teknologiat olivat minulle entuudestaan tuttuja, mutta uusiakin tuttavuuksia on löytynyt. Omia osaamisen puutteita tulee usein vastaan, mutta näistä selviää hyvin loistavien kollegoiden avulla.
Tämän lisäksi olen mukana muutamassa markkinoinnin projektissa ja olen aika vahva osa työhaastattelurinkiämme. Olen myös vastuussa Tampereen yliopiston opiskelijayhteistyöstä Goforella.
Aloitan usein työpäiväni aamulla kahdeksan maissa, koska pidän siitä, että pääsen ajoisa kotiin. Päivät alkavat aamupalalla ja kahvilla toimiston kahviossa. Päivä voi koostua hyvinkin erilaisista asioista, mutta yleensä aamupäivällä on Palveluväyläprojektin daily-tapaaminen. Tämän jälkeen usein aloitetaankin lounasarvonta, jonka seurauksena tiedetään, missä milloinkin syödään. Työskentelyn ohessa tulee usein pelattua kasipalloa ja välillä pingistä. Loppuviikosta on vuorossa afterworkit työkaverien kanssa.
Omalla kohdallani työskentely on tukenut opintojani. Tietenkin se vie aikaa, mutta olen hyvin pystynyt jaksottamaan opinnot, työn ja vapaa-ajan. Itseasiassa kun vain jaksan tehdä töitä koulun eteen, niin voin saavuttaa valmistumiseni tavoiteajassa, eli viidessä vuodessa. Goforella kannustetaan opiskelijoita valmistumaan ja tuetaan sitä mahdollisuuksien mukaan. Muun muassa työaika on hyvin vapaasti sovittavissa. Itse olen sopinut, että voin tiputtaa työaikanani aina 60 % kuukaudessa, mikäli siihen on tarvetta.
Lue myös Ollin  hyvä blogi aiheeseen liittyen: Opiskelija, näe jatkuva työsuhde mahdollisuutena.
Joten  jos olet ohjelmistoalan opiskelija, valmistunut tai työntekijä – hae meille töihin!

Avatar

Joni Laurila

Ohjelmistosuunnittelija Goforella ja maisterivaiheen opiskelija Tampereen Yliopistolla. Työskentelen KaPA Palveluväylä jatkokehitysprojektissa fullstack-kehittäjänä.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Tämän vuoden Korkeakoulujen IT-päivien teemat ovat yhteistyö ja teknologiat sekä opetus ja tutkimus. Olemmekin jo etupainotteisesti edistäneet teemojen mukaisesti korkeakoulujen digitalisaatiota mm. Opetushallituksen, Tampere3:n, Helsingin yliopiston, CSC:n, Aalto-yliopiston sekä paikallisen Oulun ammattikorkeakoulun projekteissa. Opetussektori on yksi Goforen suurimmista asiakastoimialoista ja myös yksi suurimmista digitalisaation hyödyntäjistä, nyt ja tulevaisuudessa.
Korkeakoulujen ja muiden julkisten organisaatioiden lisäksi olemme päässeet tänä vuonna osallistumaan Frank Students Oy:n digitalisaatioon. Ladatuimpien mobiilisovellusten kärkisija osoittaa onnistumistamme myös opiskelijoiden keskuudessa. Sovellusta pääsee kokeilemaan kehittäjämme Ianin opastuksella paikan päällä Oulussa.
Tule tapaamaan meitä ständillemme ja keskustelemaan lisää digitalisaation mahdollisuuksista 10.–11.11. Halutessasi voit myös varata tapaamisajankohdan etukäteen: ville.nordberg@gofore.com.
Nähdään Oulussa!

Avatar

Ville Nordberg

Ville vastaa Goforen liikenne- ja opetussektorin asiakkaista. Hän on kiinnostunut asiakkaan kokemasta arvosta sekä digitalisaation tuomista mahdollisuuksista liiketoiminnan kehittämisessä.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

A Platform For Online Services

The past one and a half years has been exciting for our team at the Finnish Institute of Occupational Health (FIOH). Not only because of the new technologies we’ve had a chance to work with but also because of the possibility of being part of one of the biggest transformations in FIOH’s history thus far. The actual software project kicked off in January 2015 with a goal of creating two new online services: Laatuportaali.fi / Työterveydeksi.fi and Nollis.fi. Well actually, it was not only about creating two new services but rather about creating a new platform which enables and supports the creation and maintenance of new online services.
The platform is part of FIOH’s broader strategy and transformation of moving its existing services online. It’s meant to provide a base for rapidly and cost effectively creating new online services according to business needs and based on FIOH’s existing services. Laatuportaali and Nollis were the first two pilot services built on top of the platform. In contrast to building the pilot services by different development teams on top of different architectures, the platform showed its business impact in that the services could be built concurrently by one development team on top of a common architecture with a great deal of reusability. The platform and its underlying microservices architecture also allow future services to reuse existing microservices built for the pilot services.

The Development Process

The current development model is based on the assumption that one development team is responsible for the concurrent development of multiple services with different product owners. The services are developed in close cooperation with FIOH’s customers by first creating an initial release and then enhancing on the initial release one feature at a time in 2-3 sprint increments. The architecture of the platform as well as the automation and continuous delivery pipelines enable a very user-driven iterative and reactive development model which supports FIOH’s broader strategy and online transformation. Frequent releases allow for faster user feedback which in turn makes it easier to react to changing user needs and possible problems. The platform is very well suited for a lean and agile development process as the automation and continuous delivery pipelines help to provide value more rapidly by minimizing time to market.

The Value of DevOps

Not having a separate operations team or infrastructure provider also brings a lot of flexibility and agility in managing the platform in addition to easing communication. This has been enabled by Amazon Web Services (AWS) and a DevOps-based culture adopted by our development team. Additionally, using a cloud provider, having the development team take responsibility of operations, and treating infrastructure as code brings a lot of cost savings. Resources can be scaled based on need, setting up new servers can be done within minutes, and managing the infrastructure in general is easier. Also, the microservices-based architecture makes it easier to respond to changing business needs as individual microservices can evolve independently of each other.

The Importance of Trust

One of the biggest enablers has been the trust between FIOH and the development team

What’s made all of this possible? One of the biggest enablers has been the trust between FIOH and the development team. From the beginning, FIOH wanted to adopt an agile approach to development and they trusted the development team to choose the technologies that best support the goals of achieving reusability and rapid development. As a result and after careful consideration, we opted for a microservices-based architecture using Docker containers and AWS. We also realized that we need to adopt a continuous delivery approach and infrastructure automation for managing the complexity introduced by microservices. Considering that one and a half years ago Docker was one of the latest buzzwords, FIOH was and still is in many ways one of the most innovative public sector organizations in Finland in regard to adopting AWS and new technologies and approaches. Now, we’ve been running microservices and Docker in production on AWS for over a year with positive results.

What’s Next?

I feel lucky having had the opportunity of being part of this project and our team. The project provides a good example to other public sector organizations of how adopting an agile and a DevOps-based development approach provides more value faster and with less cost. We can already see the effort we put into the architecture, infrastructure automation, and continuous delivery pay off. As the platform was built around reusability and evolution, we hope to see the platform enable even more new business opportunities and cost-savings in the future. As a matter of fact, we’re glad to announce that we continue our successful partnership with FIOH for the next five years. In the next blog post, we’ll delve deeper into the architecture and technologies that power FIOH’s service platform. Until then, be sure to check out how we do UX design at FIOH.

Avatar

Jari Pääkkö

Jari on ohjelmistosuunnittelija, jolla on kokemusta sekä verkkopalveluiden että mobiilisovellusten suunnittelusta ja toteutuksesta. Hän tutustuu mielellään uusiin teknologioihin ja työkaluihin, jonka lisäksi hänellä on vahva kiinnostus ohjelmistotuotannon eri osa-alueisiin ketteristä menetelmistä ohjelmistoarkkitehtuurisuunnitteluun.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.