Gofore + Shadeshares Campaign

Changing the world for the better isn’t just a state of mind, it’s about actions. We want all our actions to have a positive impact. Every year we choose collaborations that have that impact.
We have collaborated with Shadeshares, a company that puts their heart and soul, and expertise into ’making good’. Shadeshare makes beautiful wooden sunglasses that aim to have a bigger positive impact than just sun protection.
The company was established by Finnish technology entrepreneur, Jan-Erik Westergård, and his Kenyan wife Veronica who strived to improve the lives in Kenyan slums by education and work. 30% of the sunglasses’ sales price is channeled to do good: 20% of every pair sold is directly spent on supporting the professional education and employment of young people living in the Kenia and 10% of the sunglasses’ sale price is donated to Finnish charities. We chose to support Icehearts. Icehearts is an organization that prevents young people’s social exclusion, enhances social skills and promotes well-being using team sports. They also provide consistent long-term support for vulnerable children in Finland.

Sharing good impact with wooden Shadeshare & Gofore collaboration sunglasses

We want to give away 20 pairs of wooden, hand-made, Shadeshare & Gofore collaboration sunglasses. Find our the campaign post on Gofore’s Instagram and tell your story about a positive moment in the comment section. You can give praise to your workmate that smiled at you, to the person making you a fresh morning coffee or to yourself for doing something great. We want to hear all impactful stories however big and small.
The campaign time is from June 19th to July 4th, after that we will randomly pic the winners and send direct messages to the lucky ones.

    

Campaign information

All glasses are handmade and different. The shades are made from lacquer coated wood from the outside and painted blue in the inside. Brown lenses are polarized and UV protected. Glasses retail prize is 86,80€ (including VAT 24%). You can choose from two different shapes, Rouvali or Eppu. The prize includes one pair of sunglasses shipped to receiver’s home address in Finland.
If you decide to participate in the campaign, we will collect your user name and name in order to carry out the lottery and contact the winners. We will process the data confidentially and we will not disclose the data to any third party. After the campaign, we will delete the data in a data secure manner. You can find more information, how Gofore processes personal information at https://gofore.com/en/privacy-notice/.
Campaign time is 19.6.–4.7.2019. The campaign will run in Gofore’s Instagram. Winners will be announced on July 4th via direct message. Gofore won’t publish the names of the winners publicly. You can participate in the campaign by commenting on a story about a positive impact. Participation is open to all people who live in Finland and are over 12 years old. Instagram has no part in the lottery. Gofore pays the lottery tax. All rights reserved.
#gofore #shadeshares

Avatar

Elina Hulkkonen

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

5G Changes Everything

5G

What is All The Fuss About

5G will change everything. 5G will change how people use and communicate with technology. It will change how different technologies communicate with each other. All this will take place faster and more reliably than ever before. Mobile internet will be faster than ever. High bandwidth and low latency will transform whole industries through new ways of connecting production processes and products. 5G specs are straightforward:

  • Mobile-broadband: Lightning fast, 20Gbps(4G: 500Mbps). Users can play multi-player VR games and 8K video on mobile in the move.
  • Low latency: 1ms (4G: 50ms) latency and ultra reliability. 1ms latency enables the remote precise steering of robots (car, boat, plane, construction robot, emergency robot, war robot)
  • Massive IoT: 1M (4G: 100k devices) device connections per square km, high energy efficiency. A large industrial plant can base IoT on top of 5G. Stadium events can offer enhanced experiences for spectators.

5G Brings a Paradigm Shift

5G will recode the whole concept of mobile connectivity. 5G brings a new-market disruption, which opens a completely new blue ocean of opportunities. 5G pushes industries to seek entirely new use cases for connectivity. 5G offers a completely different performance. Throughput, efficiency, latency, reliability and device density are way beyond what earlier technologies have been able to offer; High speed, low latency, power efficient and cheap.
5G also pushes a shift from hardware business to software business. With 5G, IoT, Big Data and Artificial Intelligence, the differentiating factor will be software capabilities. New capabilities are all about thinking outside the box. Ingenuity regarding what can be done with technologies, and how they can be applied to solve tomorrow’s challenges. This is a crucial mindset, not just within the telecommunications industry, but across every technology-related industry.

Software has a potential to grow the Telecoms business with double digits.
– Bhaskar Gorti, President of Nokia Software

5G Changes also the Operator Business

Currently, operators charge customers a fee for using their pipeline. 5G will enable new ecosystem structures and monetization strategies. From a technology standpoint, 5G impacts virtually every component of the mobile network in some way. Currently, it is hard to define precisely what a 5G network really is, as each network will be different from the next, both in form and function. While one network is used as a low-latency coverage for autonomous transportation, another may be used for an affordable gigabit internet of citizens.

5G goes beyond the regular operator business; it’s a business revolution.
– Borje Ekholm, Ericsson CEO

5G enables operators or network service providers to shape their offering. This will create a completely new ecosystem, while operators are able to offer additional value in the form of innovative use cases. Operators will shift from the current man-in-the-middle to true innovative ecosystem partners. This creates the opportunity and challenge: Operators must be able to develop the underlying payment, partnership, and interoperability systems that will allow a 5G ecosystem to be monetized and to flourish.

Industry 4.0 vs 5G

5G goes beyond the path that 4G/LTE and any generation of cellular technologies went through; It’s more about enabling services. Industry 4.0 refers to the Fourth Industrial Revolution. The Fourth Industrial Revolution is now upon us. It is a fusion of fast technological breakthroughs in physical, digital, and biological spheres. Technology breakthroughs in fields such as 5G, the Internet of Things (IoT), Big Data, Analytics, Artifical Intelligence and Robotics are significant in their own right, but when combined, we are talking about the enormous benefits of Industry 4.0. The key to achieving the potential of Industry 4.0 is a collaboration between stakeholders from (traditional) industries and technology partners. This requires a new agile mindset and cultural shift.

IoT could also mean seamless critical and elderly care.
– Rajeev Suri, Nokia CEO

The Internet-of-Things (IoT) is where devices such as industrial sensors connect to the internet and to each other. This is already happening on existing 4G networks and the technology is being used everything from hospitals to industry. 5G helps the evolution of IoT by improving the interaction between different platforms as well as enabling more devices to become connected. Possible future applications include real-time health monitoring of patients, optimization of street lighting to suit the weather or traffic; environmental monitoring, smart agriculture and industrial automation, autonomous traffic, etc. 5G enables remote-anything. Industry plants, construction robots, mining systems, oil platforms, traffic management all can be run remotely. No need to have high-performance computing power at the target device. A connection is the only thing needed.

5G Critique

Because of the high frequency, 5G does not penetrate building walls well and can also only travel short distances in the air. Therefore, it will most probably only be utilized in really dense population areas. For the same reason, much of the industrial IoT still runs on top of the 2G network because of good penetration, low price and low power consumption. If talking about simple monitoring, you cannot look past LoRa and other similar long-range technologies.

6G is Coming

While we are still wondering what 5G will change, the technology manufacturers are already preparing for 6G.

I want 5G, and even 6G, technology in the United States as soon as possible.
– Donald J. Trump, The President of the United States

 

You may also be interested in these posts:

Digital transformation calls for agile strategy and culture change
Fast Data
A developers perspective

Jari Hietaniemi

Jari Hietaniemi

Jari on yksi Goforen monilahjakkaista palveluarkkitehdeista. Hänen ydinosaamistaan on monimutkaisten sekä laajojen tietojärjestelmähankkeiden suunnittelu ja vetäminen. Jarin filosofian mukaan projektipäällikkö on tarvittaessa myös myyntiedustaja, innovaattori, laatupäällikkö, tekninen suunnittelija ja henkilöstöesimies samassa paketissa. Hänen monipuolinen kokemuksensa ja valmentava tyylinsä vievät projektit laadukkaasti maaliin sekä tuovat myös uudenlaista ajattelua ja draivia kohdeorganisaatioon.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Wow, what a weekend! First, our team won ”Hackers against exclusion” challenge at Ultrahack and after that Finland won the world ice hockey championship! Ice hockey is cool but you don’t win a hackathon every day so let us tell more about that now.
Our team ”Positive Impact AI” Aapo TanskanenMilla SiikanenJanne Högdahl and Eija Vaittinen hadn’t ever participated in any hackathon but the important topic of social exclusion of young men sounded interesting for us so we applied to Ultrahack at the very last minute. We didn’t quite know what to expect nor did we have any ready-made solutions. We did brainstorming beforehand, had tons of different ideas and arrived at the event venue on Friday afternoon packed with excitement, open-minds and eagerness to hack the whole weekend.
The Ultrahack Gofore team jump

We still had a little energy left for a couple of jumps after the weekend of hacking (Image by Wasim Al-Nasser instagram.com/wasimalnasser) (Eija Vaittinen worked and jumped remotely with us)

The challenge

According to the Finnish National Institute for Health And Welfare, men especially have problems with e.g. alcohol, lack of education and unemployment which can lead to social exclusion. How could we utilize AI to prevent exclusion among young men? This was the task set for the hackathon by VAKE, Ministry of Finance and a few other authorities. Our team wanted to tackle this issue by utilizing our diverse backgrounds and know-how from data science, chatbots and service design.

Our solution

At first, we were planning to do data analysis (e.g. clustering) to identify different groups of young men who are excluded or are at risk of getting excluded, to understand different and unique reasons for exclusion and to try and predict those. However, we didn’t have data available for the analysis during the hackathon so we had to pivot quickly.
The material we got indicated that there are many social inclusion services available in Finland. However, after trying to find specific exclusion related public services by ourselves, we realized it was very difficult for us and most likely it is even more difficult for our target group. So we decided that this could be a good problem to solve in the hackathon: how can we match the right person with the right service? The solution we came up with was an AI chatbot that talks with the person analyzes their needs, and suggests suitable services from different sources that could help this individual. Thus, we started developing a few different realistic user stories and the chatbot which would match the needs of the user to available public services. For the hackathon MVP solution, we chose three tracks in which our chatbot was focusing on: unemployment, mental health and loneliness.
During the Saturday morning, we were able to create a demo chatbot focusing on the loneliness track. The conversational chatbot asks (in Finnish) some basic things about the user and then can recommend hobbies and events based on the user’s interests by utilizing the City of Helsinki’s APIs.
[KGVID]/wp-content/uploads/demo1.mp4[/KGVID]
During Saturday afternoon we rehearsed our solution pitch with the Ultrahack judges and mentors and got feedback on how we could develop our solution further before Sunday’s final pitch. During Saturday evening and Sunday early morning we developed other demos where the chatbot focuses on the mental health track and can recommend suitable public services from Suomi.fi API based on the analysis made from the user’s responses.
[KGVID]/wp-content/uploads/demo2.mp4[/KGVID]
Video of the second demo chatbot
Before Sunday’s final pitch we also further developed our concept in the bigger picture to plan how our solution could properly be developed in the long term after the hackathon weekend. The plan included steps like data gathering and analysis to make our chatbot smarter and user studies with our target group to make sure that the bot is user-friendly. At the final pitch, Milla Siikanen delivered an excellent pitch clearly showcasing our solution, its value and the future plan. The judges seemed to be interested in our solution but we weren’t quite sure how well we did because there were also other really good teams with solutions like helping gamers realize and promote their really valuable work-life skills learned from gaming.

Winners announcement

After the final pitches, we had a little time to relax, chat with other teams, consume energy by jumping and eagerly wait for the announcement of the winners.
Much to our surprise, we heard the name ”Positive Impact AI” announced as the winner of the Hackers against exclusion challenge and wild celebrations started!
The top three teams in Hackers Against Exclusion challenge (Image by Vedran Brnjetic)
The top three teams in Hackers Against Exclusion challenge (Image by Vedran Brnjetic)
After wild winning celebrations, we barely had energy left to smile
After wild winning celebrations, we barely had energy left to smile

I say: UUUUUULTRAAAA!! you say: HAAAACCKKK!!!

Ultrahack was the first hackathon for all of us and it really left a positive impact on us. The hackathon was really well organized, the event venue was great and there were food, snacks and drinks available during the whole weekend, not forgetting relaxing morning yoga on Saturday (this was super!). Big praise for all the smiling Ultrahack crew members and volunteers behind the event! After this hackathon, we will definitely attend other hackathons.
Morning yoga was essential to energize our hands for hacking (Image by Vedran Brnjetic)
Morning yoga was essential to energize our hands for hacking (Image by Vedran Brnjetic)
We cannot wait to develop our solution further, hopefully, make it a reality in the near future and make a positive impact by preventing the exclusion of young men!

Aapo Tanskanen

Aapo Tanskanen

Aapo on erikoistunut vapauttamaan ihmiset tylsistä tietotyön tehtävistä yhdistelemällä uusien teknologioiden mahdollisuuksia. Hänen ydinosaamistaan on chatbotit, data-analytiikka, ohjelmistorobotiikka ja tiedolla johtaminen. Aapo on ollut mullistamassa jokapäiväistä työelämää kehittämällä esimerkiksi juttelevia chatbotteja ja puheella toimivia virtuaaliassistentteja työtuntien kirjaukseen ja junalippujen ostamisen automatisointiin.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Businesses must adapt, learn and transform faster than ever to make the most of the changing digital landscape. Gofore helps take on this challenge: together we harness design principles, strategic thinking and rapid execution to create new value and competitive advantage.


Diagram 1: Gofore works on all levels of the business

Gofore helps with creating 5G 

In the Telecom sector, Gofore has successfully helped clients to enable the infrastructure for 5G and the Internet of Things to transform the human experience – globally. Gofore has enriched software development to support proofs of concept and content creation for delivering services provided by innovative solutions, such as AI, analytics, machine learning and big data.
Alongside strategic thinking and technical expertise, Gofore has brought Agile and Lean coaching to the table. “We have integrated into existing strategy work with our iterative approach. We see that strategy is about fast paced delivery, the ability to scale with the help of standardised practises and building a learning organisation. We continuously analyse change to find useful patterns to apply to software development. Our goal is to focus on what could be as opposed to what is”, comments Juhana Huotarinen, Agile Transformation Advisor at Gofore.

Juhana Huotarinen on stage, walking through the Agile transformation ideology
Feedback from one of our global market leading clients says: “For us, it has been important that Gofore has been fully committed and accountable for what we are aiming to achieve. Our collaboration with Gofore is transparent, committed, accountable and supportive. Specifically, we are very satisfied with the Agile methodology and technical expertise Gofore has brought.
In practice, Gofore planned and coordinated a new multi-disciplinary, multi-team, multi-site high performing transformation program including Agile coaches and software specialists. This was achieved largely by creating a permissible culture which encourages collaboration and self-learning. The core competence of Gofore is to make complex things straightforward. Whether that means complex business, organization or technical challenges.

The First Steps of Transformation

We are now starting to see commercial 5G networks scaling up for transforming business and delivering better customer experience. Previous wireless technologies were about connecting people. The new characteristic of 5G is that it has all the ingredients for automating business processes and it is a great technology for business transformation. There surely are challenges to tackle in how to build the capacity in a dynamic and flexible way, how to address operational inefficiencies by leveraging automation/AI and how to increase revenue growth by means of service differentiation and the ability to leverage partners’ ecosystems. Not only with bleeding edge software, but with enabling agile strategy and culture.

Have you taken the first steps to transformation?

YOU MAY ALSO BE INTERESTED IN THESE POSTS:

Fast Data
5G changes everything

Petteri Mäkeläinen

Petteri Mäkeläinen

Petteri has broad experience in business development, international operations and project management. He has strong interpersonal skills and is skilled to work in a highly collaborative environment. Proactive and professional, Petteri has diverse and strong managerial, collaboration and development skills having worked with a wide matrix of stakeholders. Petteri currently works as a business manager in the Telecom sector

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Kolmannen, Muotoilukevään viimeisen webinaarin, aiheena oli palvelumuotoilu ketterässä kehityksessä. Siitä keskustelimme yhdessä Väestörekisterikeskuksen Mari Kervisen kanssa. Hän on työskennellyt Suomi.fi-verkkopalvelussa sen alkuajoista lähtien.

Katso tallenne tästä:

Webinaarisarjan ensimmäinen osa Kaikki mitä sinun tulisi tietää muotoilusta NYT löytyy täältä.
Toisen osan Asiakaslähtöisyys strategisen muotoilun ytimessä voit katsoa täältä.

Haluatko kuulla lisää? Virve ja Outi tulevat mielellään käymään: virve.kuorelahti (at) gofore.com, outi.kotala (at) gofore.com.

Virve Kuorelahti

Virve Kuorelahti

Virve on Senior Designer, joka ratkoo suuria ongelmia muotoiluajattelun avulla. Tehtyään vuosikymmeniä digitaalisten palveluiden suunnittelua käyttäjäkeskeisin menetelmin hän löysi viimein kodin palvelumuotoilusta Goforella. Vahva usko monialaisten tiimien voimaan näkyy myös rakkaudessa fasilitointiin. Coachina Virven tavoitteena on auttaa muita löytämään potentiaalinsa ja kukoistamaan.

Linkedin profile
Outi Kotala

Outi Kotala

Outilla on miltei kahdenkymmenen vuoden kokemus palvelumuotoilijana ja käyttökokemussuunnittelijana toimimisesta niin B2B-palveluiden, julkishallinnon palveluiden kuin kuluttajamarkkinatuotteidenkin suunnittelussa, ja pitkä kokemus suunnittelusta osana ketteriä ohjelmistototeutusprosesseja. Outi pyrkii työssään huomioimaan eri osapuolten tavoitteet alkaen organisaation strategiasta sen sidosryhmiin, loppukäyttäjien käyttötarpeisiin ja toimintaympäristöihin saakka. Outi on kiinnostunut uusien teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksista käytettävyyden ja palveluiden käyttökokemuksen edistämisessä, ja häntä inspiroivat etenkin organisaatiomuotoilu palveluiden digitalisoitumisen tukena, ekosysteemi- ja alustatalousajattelu ja tekoälyn hyödyntäminen palvelumuotoilussa.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Muotoilukevät-webinaarisarjan toisessa osassa keskustelimme asiakaslähtöisyydestä strategisen muotoilun ytimessä: miten tavoitetilasta päästään käytäntöön ja miten organisaatiomuotoilulla voidaan tukea visiota. Katso tallenne tästä:

Webinaarisarjan ensimmäinen osa Kaikki mitä sinun tulisi tietää muotoilusta NYT löytyy täältä ja viimeinen osa Palvelumuotoilu ketterässä kehityksessä täältä.

Haluatko kuulla, miten organisaatiomuotoilu voi teillä parantaa muutoskyvykkyyttä ja asiakaskokemusta? Pyydä Eeva tai Monica kylään: eeva.kiiskinen (at) gofore.com, monica.uusiniemi (at) gofore.com.

Eeva Kiiskinen

Eeva Kiiskinen

Eeva toimii organisaatiomuotoilun ja muutosjohtamisen asiantuntijana. Hän sparraa asiakkaita organisoitumiseen, vuorovaikutukseen ja asiakaskeskeiseen kulttuuriin liittyvissä projekteissa. Eeva toimii johtamisviestinnän kouluttajana Tampereen yliopiston EMBA-koulutuksissa. Eevan tuotantotalouden alan väitöskirja käsitteli johtajuuden rakentumista strategisessa muutostilanteessa.

Linkedin profileTwitter profile
Avatar

Monica Uusiniemi

Monica on palvelu- ja businessmuotoilija sekä muutosagentti: toimintamallien kehittäminen muutoksen tueksi on tullut tutuksi käytännön kautta. Viimeiset 5 vuotta Monica on toiminut muotoilijana eri näkökulmista (liiketoiminta, palvelut ja organisaatiot) ja ollut kehittämässä toimintamalleja ja tekemisen kulttuuria, uusia palvelukonsepteja sekä näitä tukevia liiketoimintastrategioita. Monicalla on asiakkuusstrategioiden kehittämisen tausta lojaliteettikonsepteista asiakaskeskeisiin brandistrategioihin, käytännön kokemusta asiakkuus-, myynti- ja kehitysjohtajana toimimisen kautta. Luovien tiimien esimiehenä hän on ollut kehittämässä palvelu- ja toimintamalleja sekä inhouse että asiakkaalle useamman yhteistyökumppanin muodostaman tiimin vetäjänä. Palvelumuotoilijana, konsulttina, projektivetäjänä ja fasilitoijana on kertynyt kokemusta ja osaamista eri toimialoilta suomalaisissa ja globaaleissa organisaatioissa yli 20 vuoden verran. Lisäksi Monica kehittänyt konsulttina, asiakkuusjohtajana ja luovien tiimien vetäjänä asiakkuuksien hoito- ja pitokonsepteja, mittaristoja asiakaskokemuksen seurantaan sekä rakentanut brandeja ja markkinointikonsepteja asiakaskokemuksen kautta pitkäjänteisesti useilla toimialoilla, erityisesti yksityisen sektorin puolella.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Muotoilu on ajattelu- ja toimintatapa, joka auttaa meitä asettumaan asiakkaidemme asemaan. Hyvän asiakaskokemuksen lisäksi muotoilu tehostaa prosesseja ja resursointia, parantaa tiedon hallintaa ja sujuvoittaa päätöksentekoa. Me goforelaiset olemme olleet muotoilemassa lukuisia julkisia palveluja, ja haluamme jakaa sinulle parhaita oppejamme. Muotoilukevät-webinaarisarjassa kerroimme muotoilun uusimmista suunnista, strategisesta muotoilusta sekä palvelumuotoilun ja ketterän kehittämisen yhdistämisestä.

Ensimmäinen webinaari oli johdanto muotoilun maailmaan: esittelimme lyhyesti palvelumuotoilua, business designia, strategista muotoilua, tietoturvamuotoilua, tuuppaamista (nudging) ja data-analytiikan hyödyntämistä asiakaslähtöisyyden toteuttamisessa. Katso tallenne tästä:

Mistä webinaarin teemasta haluat kuulla enemmän? Laita Outille tai Juhalle viestiä: outi.kotala (at) gofore.com tai juha.tuulaniemi (at) gofore.com.

Katso myös webinaarisarjamme muut osat:
Asiakaslähtöisyys strategisen muotoilun ytimessä ja Palvelumuotoilu ketterässä kehityksessä!

Outi Kotala

Outi Kotala

Outilla on miltei kahdenkymmenen vuoden kokemus palvelumuotoilijana ja käyttökokemussuunnittelijana toimimisesta niin B2B-palveluiden, julkishallinnon palveluiden kuin kuluttajamarkkinatuotteidenkin suunnittelussa, ja pitkä kokemus suunnittelusta osana ketteriä ohjelmistototeutusprosesseja. Outi pyrkii työssään huomioimaan eri osapuolten tavoitteet alkaen organisaation strategiasta sen sidosryhmiin, loppukäyttäjien käyttötarpeisiin ja toimintaympäristöihin saakka. Outi on kiinnostunut uusien teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksista käytettävyyden ja palveluiden käyttökokemuksen edistämisessä, ja häntä inspiroivat etenkin organisaatiomuotoilu palveluiden digitalisoitumisen tukena, ekosysteemi- ja alustatalousajattelu ja tekoälyn hyödyntäminen palvelumuotoilussa.

Linkedin profileTwitter profile
Avatar

Juha Tuulaniemi

Juhalla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus muotoilusta liiketoiminnassa ja julkisissa organisaatioissa. Juhan tausta on teollisessa muotoilussa, ja Juha onkin muotoillut tuotteita pienistä kännykän latureista huoneen kokoisiin meridieseleihin. Muotoilun ydinosaamisen sovelluskohteiden etsintä on johdattanut Juhan myös palvelumuotoilun pariin, nyt jo yli vuosikymmen sitten palvelumuotoilun yhtenä pioneerina Suomessa. Juha on saanut olla mukana niin liiketoiminnassa kun julkisten palveluiden kehitysprosesseissa joissa on suunniteltu palveluja, ja myös digitaalisia- tai fyysisiä palveluiden kehittämisympäristöjä. Juha on myös globaalisti sertifioitu Lego® Serious Play® -fasilitaattori. Lego® Serious Play® on tehokas, konkreettinen ja osallistujia energisioiva yhteiskehittämisen metodi jonka hyödyntämistä myös Juha on kehittänyt viime vuosina. Nykyisissä ja tulevissa projekteissa Juha innovoi suurella mielenkiinnolla palveluliiketoimintaa, suunnittelee uusia palveluita, tai kehittää olemassa olevia palveluja.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

At Gofore we frequently work in collaborative teams across our offices in Finland, Estonia, Germany, the UK and Spain. Recently I had the chance to join one such team run from the UK, working on a Social Data Science project. We held the project kick-off beside the sea in the Swansea office which was a great opportunity to, not only meet colleagues face-to-face but also to visit the local beaches.
The challenge was to display tweets relating to specific keywords within an app that was being built. One of the challenges was that to get this to work, every user had to be logged into the Twitter API. So, we wanted to develop an app that could automatically search for relevant tweets and import them into our separate app written in Angular. We also wanted to combine this data with other inputs to produce outputs that can be analyzed to produce actionable results in different views. Below I will show you how we decided to face this challenge.

Twitter sign-in flow in the browser

The first part of the task was to research the exact process and workflow that the user must pass in order to be able to sign in with the Twitter API, a quick visit to the Twitter developer portal, pointed me in the right direction with a guide to follow, however, Twitter uses the OAuth v1.0 protocol to sign in users and so we also needed to understand how that works.
We decided to follow a 3-step process:

1.Obtaining a request token

In the first step, we send a signed POST message to ‘https://api.twitter.com/oauth/request_token’ with the Authorisation header as we see in the guide, and with the help of Postman, we get all the headers required:

Where the consumer key, consumer secretaccess token and token secret being provided by the Twitter app that we created and will be explained further later. The timestamp is just the unix timestamp at the time of the request and the nonce is just a random string generated by the client.
This returns the OAuth Token, the OAuth Token Secret and confirms that the app we created has a callback URL.

2. Redirecting the user

The next step is to redirect the user to the OAuth authentication URL ‘https://api.twitter.com/oauth/authenticate?oauth_token=XXX’ where you should replace the oauth_token with the one you got in the previous step and this renders the webpage to sign in with your Twitter account, like this:
authorise your account
Here, you just enter your Twitter credentials and the Twitter API takes care of signing you into the application.

3. Converting the request token to an access token

After you are successfully signed in to the Twitter API, you are redirected to the callback URL that you used when you created the Twitter application and adding the OAuth Token and OAuth verifier to the URL, like this example: ‘http://localhost:4200/twitter-login?oauth_token=XXXX&oauth_verifier=YYYY’. In this case, we use ‘http://localhost:4200/twitter-login’ as the callback URL and we got XXX and YYY as the token and the verifier, respectively.
With this, you need to send a POST request to ‘https://api.twitter.com/oauth/access_token?oauth_token=XXXX&oauth_verifier=YYYY’ to get the OAuth access token and OAuth token secret as a response which you need to send authenticated requests to the Twitter API in the future.

Creating the Twitter app

After signing in to the developer portal with your Twitter credentials, you need to create an application filling all the requirements that Twitter presents to you. We already had one app created, but we created another one for testing purposes. For you to create an app on the developer portal, you need to write the application description, the website URL (this one can be any one of your choice, even https://www.google.com), but the most important thing is to enable the ‘Sign in with Twitter’ option and provide a callback URL. This is where the Twitter API will redirect you after you are signed in their API. In this case, we simply created a specific route in the Angular application for a new component that displayed a success message and then closed the page after registering the token in the database with the user information.
After creating the Twitter application, we get four unique values: API keyAPI secretAccess Token and Access Token Secret, that we need to start signing in our users into our application with the Twitter API, like this:
keys and tokens

No need for external libraries

If you want to connect your own application to the Twitter API, so you could, for example, sign in via Twitter, or later you want to make some signed requests to the Twitter API, either for you to be able to collect tweets or display some account’s tweets in your app, it’s a very simple process that you can do with Angular. This can also be completed with any other JavaScript framework easily and without the need of an external library, just making use of some REST API methods like we saw.
This has been a brief insight into how we created our Twitter app that was just part of our International team. Working collaboratively using Slack, Skype and other tools that enabled us to share our work and communicate across borders resulted in a highly functioning team that worked effectively regardless of the team members location.

Avatar

Carlos Fabeiro

Carlos is an electronic Engineer with experience as a full-stack web developer of responsive applications using Agile methodologies. Carlos also has Cisco certification for CCNA With a Diploma in Information Technology Management, he has an interest in managing small teams. Carlos is passionate about innovation and new technologies such as Smart Cities, IoT, and telecommunications.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Rakennusdata kiinnostaa yhä useampaa toimijaa

Rakennusalan digitaalisuus ei ole ainoastaan työmaavaiheiden digitalisoimista, vaan lisäksi rakennuksista syntyvän datan hyödyntämistä ja jalostamista palveluiksi sekä osaksi tietojohtamista. Rakennukset ja niiden toiminnallisuus kiinnostavat palvelukehittämisen lisäksi sekä talouden näkökulmasta, että ilmastonäkökulmasta. Energiatehokkuuden optimoinnin lisäksi rakennuksien päästöt ovat vahvasti kiinnostuksen ja kehittämisen kohteena.  Rakennusdataa on avattu kaupunkien osalta aktiivisesti kaikkien käyttöön, ja kuka tahansa voi tarkastella kasvukeskusten (mm. PK-seutu, Turku, Tampere) rakennuskannan kehittymistä kartalla tai omissa sovelluksissaan.
Datatietoisuuden lisäännyttyä yhä useampi haluaa kuunnella rakennusten pulssia, ja saada tietoa rakennusten voinnista, sekä siten ennakoida tulevia tapahtumia rakennuksen elinkaaressa. Niin yksityiset, kuin julkisetkin kiinteistösalkun omistajat optimoivat toimintaansa, jotta toimenpiteet ovat oikea-aikaisia ja toteutetaan oikeassa järjestyksessä. Tavoitteena on kustannussäästöjen lisäksi hyvinvoivat kiinteistöt ja sen käyttäjät. Rakennusdataa hyödynnetään myös palvelemaan asukkaita kertomalla muun muassa rakennuksien olosuhdetietoja ja ohjaamalla käyttäjiä toimimaan kestävästi, sekä avustamaan omistajuuteen liittyvissä tapahtumissa. Voimmeko siis todeta, että kiinteistö- ja rakennusala on digitalisoitunut ja Kira-hankkeen myötä käynnistynyt digitalisaatiohankkeiden kokeiluvyöry valtaa alan lähivuosina?
Emme todellakaan voi. Alalle on saatu innostuneisuutta ja datan hyödyntämiseen liittyvää muutosta niin toimintatavoissa kuin palveluissa, mutta datan kerääminen ja rakennusten perusrekisteritietojen ylläpito, sekä siihen liittyvät toimintatavat ja datasisällöt ovat pysyneet samanlaisina useita kymmeniä vuosia. Jotta voimme skaalata digitalisaatiokehitystä koskettamaan koko toimialaa ja erikokoisia kaupunkeja, rakennuksien perusrekisteritietojen laadun on vastattava digitalisaatiokehitystä. Kaupungit vastaavat rekisterin ylläpidosta. Rakennukset kertovat meille tällä hetkellä ainoastaan ”kyllä – ei” – kysymyksiä, kun haluisimme saada vastaukset ”kuinka paljon – miten” – kysymyksiin.
 

”Aika on ajanut ohi nykyisestä rakennuksien tiedonkeruusta ja tiedon sisällöstä.  Digitalisaatio lienee saavuttanut tason joka vaatisi totaalisen muutoksen rakennusluvan sisältöön.” – Eero Nippala, Lehtori, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, TAMK

 

Kaupungit ja valtio voivat olla kehityksessä mukana, tai tippua sivustaseuraajan rooliin

Suurimmat kaupungit kasvattavat avoimen datan tarjontaa ja toivovat datan avulla syntyvän palveluita sekä innovaatioita. Pienemmillä kaupungeilla resurssit eivät riitä datan kehittämiseen, vaan panokset kohdentuvat perustyön toteuttamiseen. Datan kehittäminen on valitettavan usein määräaikaisten hankkeiden varassa, ja kokonaiskuva puuttuu. Julkisen ja yksityisen välinen yhteistyön tarve tunnistetaan ja datan ymmärretään olevan ”liimaa” julkisen ja yksityisen välillä. Tulokset kuitenkin puuttuvat. Yritykset toteavat avoimen datan olevan liian suurpiirteistä ja laadultaan huonoa, ja kaupungit eivät löydä alustaa, minkä kautta jakaa dataa tai tapoja kehittää dataa tarvetta vastaavaksi.
 

Mitä tapahtuisikaan, jos data olisi valmiiksi laadukasta, saatavilla koko Suomesta ja sisältäisi enemmän kuin ”perustiedot”. Siirtyisimmekö kokeiluhankkeista kohti toimintojen kehittämistä? Voisimmeko jopa kyseenalaistaa nykyisiä rutiineja? Vertaistuen määrä kasvaisi ainakin kunta-alalla, kun datan hyödyntämisessä lähtödata olisi kaikkialla sama, Siilinjärvestä Helsinkiin. Kira-digihanke päättyi 2019, kokeiluja rahoittava 6-aika hanke päättyy pian, olemmehan valmistautuneet ”kokeilujen jälkeiseen aikaan?

 
Tekemättä jättäminen voi tarkoittaa julkisella puolella sitä, että yritykset täyttävät datatarpeensa itse, ja tällöin yhteys kaupunkeihin heikkenee. Yrityspuolella se tarkoittaa valtavasti panostuksia datan luomiseen, joka on välittömästi pois datan elinkaaren loppupäästä – arvon tuottamisesta. Kaupungin rooli datantarjoajana on paljon enemmän, kuin ”datan avaamisen projekti”. Se on strateginen päätös olla mukana kehittämässä kaupunkeja kohti älykkäästi toimivia, asukkaita palvelevia yhteisöjä. Meillä on valtavan hieno mahdollisuus ja tarina kiinteistö- ja rakennusalan digitaalisessa kehittämisessä. Kokeiluhankkeet osoittivat tarpeen, synnyttivät innostuksen ja kyseenalaisti nykyiset toiminnat. Seuraavaksi kehitämme nykyisen datan palvelemaan tätä kehitystä. Kolmantena vaiheena muutumme jatkossa hyödyntämään uusia toimintatapoja, jotka tarjoavat meille sekä edelläkävijyyttä kira-alalla, että hyvinvointia elinympäristöömme. Suomi on ollut kiinteistödatan hallinnan kärkimaa, ja on toivottavasti sitä myös tulevaisuudessa.
Miten tartumme toimeen? Keskitytään jo valmiiksi rakennettuun, organisoituun datankeräykseen ja siihen luotuihin rutiineihin, ja päivitetään se vastaamaan tarpeitamme. Tämä tarkoittaa käytännössä rakennuslupavaiheen datankeräystä ja sen kirjaamista. Tarvitsemme jatkossa tiedot rakennuksien materiaalimääristä, hiilijalanjäljestä, kulutuksesta, elinkaaresta, huoltotarpeista – ja monesta muusta ”uudesta perustiedosta”. Nämä ovat tuntemattomia käsitteitä nykyisessä RH1 – lomakkeessa, josta kerätään rakennustiedot rekisteriin, ja jota yritykset hyödyntävät palvelukehityksessä. Edetään esimerkiksi näin:

  • Tunnistamme nykytilanteen rakennuksien rekisteridatan osalta
  • Uudistamme kerättävän datan sisällön ja keräämistavan tarpeita vaativiksi
  • Toimimme poikkitieteellisessä yhteistyössä, huomioiden data muuttamisen lisäksi toimintatapojen muuttamisen
  • Käytössämme on uusi rakennus- ja luparekisteri, joka herättää kiinnostusta kansainvälisellä tasolla asti

Digitalisaation suurin vaikutus on siinä, että se yhdistää ihmisiä. Data ei ohjaa jatkossakaan päätöksiämme, vaan saa ihmiset puhumaan oleellisista asioista oikeiden ihmisten kanssa. Tehkäämme vielä ainakin yksi kokeiluhanke: muutoksen läpivienti vaatii todistettua hyötyä verrattuna nykyiseen toimintaamme. Kerätään rakennusdata valitulla alueella uudella tavalla ja uudella sisällöllä, ja todistetaan datasta syntyvä hyöty.
Kirjoittaja työskentelee digitalisaation ja muutosjohtamisen parissa Goforella, kehittäen kaupunkien toimintoja ja palveluita käyttäjiä kuunnellen. Rakennetun ympäristön kehittäminen on kaikkien vastuulla, ja allekirjoittanut on valmis edistämään rakennuksien tietovarantoa kohti 2020 – luvun tarpeita.

Simo Turunen

Simo Turunen

Simo kehittää rakennettua ympäristöä ja älykkäitä kaupunkeja Goforella käyttäjiä kuunnellen ja dataa hyödyntäen. Digitalisaatio muokkaa jatkuvasti myös kiinteistö- ja rakennusalan sekä kaupunkisuunnittelun toimintatapoja. Data tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia parempien ja ennakoivien kaupunkien luomiselle. Muutos voidaan tehdä hallitusti, ja tätä työtä Simo haluaa edistää.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Tässä jaksossa studiossa mukanani on Mehiläisen tietohallintojohtaja Kalle Alppi. Hänet on palkittu vuonna 2015 Vuoden CIO:na työstään Roviolla. Keskustelimme Kallen kanssa terveydenhuollon muutoksesta ja erityisesti IT:stä muutoksen eteenpäin viejänä. Terveydenhuolto on alue, jossa digitalisaation vaikutusten ennustetaan olevan poikkeuksellisen suuria ja uskalletaanpa siitä jopa toivoa ratkaisua, kun yhteiskuntamme ikärakenne muuttuu vauhdilla kalliimpaan suuntaan. Toistaiseksi tulokset näkyvät kuitenkin pääasiassa kulissien takana ja digitaaliset palvelut asiakasrajapinnassa ovat harvinaisia.
Kallen kanssa puhuessa vahvistui käsitys, että ongelmana terveydenhuollon asiakaskokemuksen digitalisoinnissa ei ole teknologia. Tämän päivän teknologia tarjoaa monia yksinkertaisiakin ratkaisuja, kuten erilaiset digilääkäripalvelut, joita Mehiläinen on menestyksekkäästi kokeillut. Pikemminkin ongelmana on järjestelmän monimutkaisuus ja systeeminen luonne, jolloin muutosten tekeminen on haastavaa. Asiakkaat kuitenkin selvästi jo odottavat uusia, omaa elämäänsä helpottavia ratkaisuja ja niiden potentiaali palvelujen tehostamisessa on ihan selkeä. Johdon kyky nähdä digitaalisten palvelujen tuoma positiivinen muutos ja varsinkin rohkeus hieman keikuttaa olemassa olevia systeemejä on ratkaisevassa asemassa, oli sitten kyse yksityisestä tai julkisesta terveydenhuollon toimijasta. Goforen asiantuntijat ovat tukena tämän muutoksen tekemisessä. Terveydenhuollon IT-osaamisen lisäksi pyrimme erityisesti auttamaan asiakkaitamme omaksumaan hyviä käytäntöjä muilta toimialoilta. Näin syntyy innovatiivisia ja peliä muuttavia uusia toimintamalleja myös terveydenhuoltoon.
Kuuntele jakso:
– SoundCloudista
Spotifysta
tai lue artikkeli alta:


Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa tänään 

Terveydenhuolto toimialana kiinnostaa suurta osaa meistä, koska kaikki olemme sen kanssa tekemisissä. Digimuutoksista puhuttaessa terveydenhuoltoa käytetään usein esimerkkinä; puhutaan esimerkiksi siitä, kuinka tekoäly tulee tekemään diagnooseja lääkäreiden sijaan. Kallen mukaan terveydenhuolto on kuitenkin toimialana monia muita reippaasti perässä. Alalla perusjärjestelmät sekä Suomessa että muualla maailmassa ovat melko vanhentuneita, ja niin lääkäreiden ja sairaanhoitajien kuin potilaidenkin arki tällä hetkellä on useimmiten taistelua järjestelmien kanssa. Terveydenhuoltoalalla uusien järjestelmien käyttöönottoa hidastaa vanhat tutut tavat, joihin kuuluu perusteellinen valmistelu ja testaaminen. Kalle kuitenkin huomauttaa, että tämän ymmärtää varmasti jokainen meistä, joka on ollut leikkauksessa – harva haluaa olla se, jolla uutta hoitomuotoa testataan.
Mehiläisen palveluihin kuuluu runsaasti eri liiketoimintoja, ja Kallen mukaan näiden välillä on suuria eroja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Yksityisen terveydenhuollon puolella prosessikehitys on kiinni vain yrityksestä ja sen työntekijöistä, se tekee kehityksestä notkeaa. Julkisen terveydenhuollon puolella säätelyä ja asioista päättäviä elimiä on paljon enemmän, mikä tuo mukanaan omat kommunikaatio- ja yhteistyöhaasteensa. Sosiaalipalveluiden puolella digitaalisten palveluiden buumia vielä odotellaan, vaikka esimerkiksi jokapäiväiset työkalut, kuten pikaviestipalvelut, on otettu hyvin innovatiivisesti käyttöön ja niitä hyödynnetään tärkeisiin prosesseihin.

Digilääkäri

Mehiläinen on jo muutaman vuoden ajan tarjonnut lääkäripalveluja verkossa yksityisellä puolella sekä osana työterveyshuoltoa. Nyt palvelu on saatu ensimmäistä kertaa kunnolla myös julkiselle puolelle, kun huhtikuun alusta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin asiakkaat saivat käyttöönsä ilmaisen digilääkärin ensimmäisinä Suomessa. Kallen mukaan tämä on tiettävästi ensimmäinen Kelan Kanta-palveluiden ostopalveluvaltuutuksen käyttöönotto Suomessa, ja kokeilusta on oltu innoissaan myös julkisella puolella.
Asiakkaiden näkökulmasta digitaalisten lääkäripalveluiden käyttöönotossa tärkeää on kynnyksen madaltaminen; ensimmäisen kokeilun tulee olla helppo ja toimiva. Digilääkärikäynnillä pystytään kuvan ja chatin avulla diagnosoimaan sairauksia, joiden diagnosointi on muutenkin lääkärissä suoraviivaista kuten silmätulehdus tai hengitystieinfektiot. Fyysistä lääkärikäyntiä tarvitaan digikäynneillä aloitettuihin tapauksiin yleensä vain, kun vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä kuten kuvantamista tai laboratoriotestejä. Kallen mukaan 70-80 % digikäynneistä pystytään hoitamaan loppuun saakka verkossa.
Digilääkäri-palvelussa tekoälyä hyödynnetään jo esimerkiksi esitietojen keruuseen. Tekoäly tarjoaa lääkäreille tukea diagnosoinnissa, mutta Kallen mukaan olemme todella kaukana tilanteesta, jossa tekoäly korvaisi lääkärit kokonaan. Hän näkeekin, että keskustelu lääkärit korvaavasta tekoälystä tulisi siirtää siihen, kuinka lääkärin aika käytetään mahdollisimman fiksusti potilaan hyväksi. Esimerkiksi juuri fyysisiä lääkärikäyntejä vähentävällä digilääkäri-palvelulla voidaan vaikuttaa dramaattisesti sairaanhoidon resurssointiin Suomessa. Pienillä askelilla voidaan saada suuria vaikutuksia aikaan ja helpottaa monien ihmisten elämää.

IT-ammattilaisten rooli terveydenhoitoalan kehityksessä

Mehiläisessä digitaalisia palveluita kehitetään vahvasti itse. Kalle kertoo, että hänellä on tällä hetkellä tiimissään enemmän koodaajia kuin koskaan ennen: 70 hengen digitaalisten palveluiden organisaatiossa on n. 30 hengen tiimi koodaajia. Samalla kuitenkin perinteisen teknologian ratkaisuihin etsitään keinoja nykyaikaan päivittämiseksi. Huippudigipalveluiden kehittäminen ja samanaikainen järjestelmien modernisoiminen tekee toimialan kehittämisestä äärimmäisen mielenkiintoisen ja haastavan – jo ilman sote-keskusteluja ja muita muutokseen painavia tekijöitä. Vaikka Mehiläisellä on onnistuttu yhdistämään ennakkoluuloton digikehitys järjestelmien päivittämisen kanssa äärimmäisen hyvin, on se Kallen mukaan ollut haastavampaa kuin hän alun perin luuli.
Terveydenhuoltoalalla lainsäädäntö ja hierarkia hidastaa toimintaa, ja Kalle myöntää prosessin olleen pitkä. Teknologisen kehityksen osalta hän kuitenkin huomauttaa, että tilannetta voi tarkastella myös toisesta perspektiivistä:
”Jos miettii asiaa toisinpäin, meillä on maksimiloppukäyttäjämäärä vain viisi miljoonaa. Verrataan esimerkiksi täysin skaalautuvaan peliekosysteemiin: sen täytyy olla reaaliaikainen alhaisella viiveellä ja pelaajien pitää pystyä kommunikoimaan eri mantereiden välillä. Tässä jo pelkästään verkon latenssit tulee haasteeksi. Ja sitten otetaan viisi miljoonaa suomalaista, jotka ei koko aikaa kuitenkaan käytä omia terveystietojaan. Mittakaavassa tätä pidetään jättimäisenä haasteena, mutta jos mietitään, että täytyy tehdä kelvollinen, nykyaikainen perusjärjestelmä ja siihen muutama asiakaskäyttöliittymä viisimiljoonaiselle kansalle, niin ei sen teknisesti pitäisi olla mahdotonta”
Terveydenhuollossa, kuten muillakin toimialoilla, toiminnan kehitys on aina liiketoimintalähtöistä. Jos liiketoiminnan johto ja avainhenkilöt eivät halua prosessikehitystä digitaalisten palveluiden avulla, se ei tule tapahtumaan. Koodaajien ja IT-ammattilaisten vastuulla on tuottaa kestävä ja käyttäjien luottamuksen ansaitseva toteutus, mikä vaatii vahvaa vuorovaikutusta loppukäyttäjien eli sekä asiakkaiden että terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Johdolta kuitenkin vaaditaan ymmärrystä ja halua kehittää, ja Kalle näkee, että digitaaliset terveydenhoitopalvelut kehittyvät yksityisellä puolella siksi, että liiketoimintajohto ymmärtää digitalisaatiota. Mehiläinen on tästä hyvä esimerkki: yrityksen ylimmässä johdossa on saman verran lääkäreitä ja hakkereita. Ehkä sama kehitys nähdään tulevaisuudessa myös vahvemmin julkisella puolella.

Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle?
Tutustu uuteen julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change

Mikael Nylund

Mikael Nylund

Mikael on Goforen toimitusjohtaja. Hän on työskennellyt Goforessa vuodesta 2010 lähtien ja auttanut sinä aikana lukuisia organisaatioita polulla kohti digitaalista liiketoimintaa. Mikael ajattelee, että parempi tulevaisuus tehdään teknologian avulla ihmisten ehdoilla.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.