Viime viikon keskiviikkona 18.11. julkaistiin ensimmäiset tuotantoympäristöt KaPA-hankkeen kansallisesta palveluväylästä ja liityntäkatalogista. Julkaisutilaisuutta vietettiin Valtiokonttorilla Helsingissä. Paikalle oli kutsuttu vieraita ja puhujia muun muassa Valtiovarainministeriöstä paitsi kuulemaan julkaisusta, myös tapaamaan KaPA-kehitystiimiä niin kutsuttuun Tehtaaseen. Kehittäjistä paikalla olikin runsas (hatusta heitettynä yli kymmenen) edustus Goforelta, jota juhlapuheissa kovasti kiiteltiin.
Liityntäkatalogi on luettelo ja hakukone palveluväylällä tarjottavista palveluista ja niiden teknisistä rajapinnoista. Janne kirjoitti blogissaan palveluväylän toiminnasta tarkemmin.
Itse katalogiprojektihan aloitettiin vain 2,5 kk sitten. Väestörekisterikeskus oli pohtinut ennakkoon muutamaa toteutusvaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto oli käyttää virolaisten X-Roadin ohessa kehittämää MISP-järjestelmää (Mini Information System Portal, siis tässäpä vasta nimi!), jossa on jotain hyvää ja loput ei-niin-hyvää. Toinen vaihtoehto oli lisätä Goforen toteuttamaan Avoindata.fi-palveluun oma osio palveluväylän liitynnöille. Kolmas ja asiakasta eniten kiinnostanut ajatus oli, että forkataan Avoindata.fi:n koodipohja, ja saksitaan siitä turhat osat pois. Sen projektin kokemusten perusteella teimme ensimmäisellä viikolla perustellun vastaehdotuksen: liityntäkatalogi tehtäisiin Avoindata.fi:n oppeihin ja koodinpätkiin pohjautuen, mutta vain osajoukolla teknologioista, päivitetyllä alustalla ja yksitellen poimituilla komponenteilla.
Tiivistettynä Avoindatassa lähdettiin aikoinaan kolmannen osapuolen esiselvityksen pohjalta melko monimutkaisella teknologiapinolla liikkeelle. Samalla pääalusta oli kuitenkin vielä melko nuori, joten Avoindatassa jouduttiin toteuttamaan itse monia ominaisuuksia, jotka sittemmin on toteutettu maailmalla alustan kehittäjäyhteisön voimin. Nyt yli kaksi vuotta myöhemmin teknologiat olivat päivittyneet sen verran, ettei täysin samalla ratkaisulla kannattanut mielestämme edetä.
Asiakas hyväksyi ehdotuksen koota palikat uudelleen, ja palveluväylän hankepäällikkö Eero Konttaniemi kysyi hymyillen palaverin lopussa: ”Saitko nyt tahtosi läpi?”. Hetkellisen naamakrampin jälkeen pystyin virnistykseni takaa vastaamaan vain ”Joo”. Menneisyyden painolastit jätettäisiin taakse, ja aikaa annettiin demosprintin verran näyttää että homma onnistuu.
Ja sehän todellakin onnistui! Seuraavan parin viikon aikana paukutimme Ianin ja Teemun kanssa raivolla sellaisen huojuvan ja natisevan julkisivun (”Sitä ei kannata painaa! Ei mennä sinne katsomaan.”) joka miellytti asiakasta suuresti. Tuotantojulkaisun deadlineksi asetettiin sama kuin palveluväylällä, 18.11.2015.
Seuraavat kaksi kuukautta vietettiin ulkoasun, tietomallin laajentamisen, kielistämisen ja tuotantojärjestelmän pystyttämisen kanssa. Kehittäminen oli ääriketterää Scrumbania. Erillisiä daily-palavereita ei juuri ollut, ja kommunikointi Flowdockissa oli hyvin tiivistä.
Sprintit olivat vain viikon mittaisia, ja koska kaikki tekijät olivat osa-aikaisesti projektissa, oli meno kuin nälkävuonna. Vain aivan ehdottoman välttämättömiä asioita pystyttiin tekemään. Menneen sprintin läpikäynti sekä seuraavan suunnittelu oli samassa Skype-palaverissa, ja Jiran sijasta käytimme Trelloa.
Maanantaina 16.11. palvelua käytiin läpi Väestörekisterikeskuksen tiloissa. Asiakas ylisti tiimiä maasta taivaaseen ja sanoi, että tällä mennään tuotantoon.
MUTTA, olisi vain yksi pikkujuttu vielä: ”Meillä on tämmöinen Bt.tn-nappi ja me halutaan, että keskiviikkona se julkaistaan kaiken kansan edessä tällä napilla!”
Siis Server Erroria lentää edelleen sopivissa tilanteissa, sisältö puuttuu lähes kokonaan, ja käännökset ei oikein pelitä, mutta nappi pitää saada.
Yritin koko alkuviikon perustella asiakkaalle, että napilla livemuutoksen aikaansaaminen on kuin kerjäisi verta nenästään (muutakin kriittisempää tekemistä oli työn alla). Ajatus tuntui vähitellen haudatulta, kunnes muutama tunti ennen julkaisua Valtiokonttorin toimistolla innostuttiin, että ”sitä nappia on pakko käyttää”. Toteutustekniset yksityiskohdat menevät salassapitosopimuksen piiriin, mutta keksimme ratkaisun, jolla palvelun sisältö saadaan muuttumaan kaikkien silmien alla.
Nappi aseteltiin puhujien eteen. Siinä vaiheessa kun neljäs puhuja hypetti lähestyvää napin painallusta, meinasin saada slaakin. Hikikarpaloita puski ja skumppa meinasi läikkyä syliin.
H-hetkellä kaikki meni kuitenkin kuin elokuvissa, ja wow-efekti oli taattu, kun napin painalluksella sisältö – katalogin ensimmäinen liityntäkuvaus – ilmestyi palveluun!
Liityntäkatalogin kehitystä jatketaan näillä näkymin vähintään ensi vuoden kevääseen, uskaltaisin veikata koko ensi vuotta. Seuraavana tapetilla on rajapintakuvausten ja metatietojen automatisoitu kerääminen palveluväylän liityntäpalvelimilta, jonkinlainen liityntöjen kokeilumahdollisuus testiympäristössä sekä kertakirjautuminen muiden Suomi.fi Tuki- ja hallintasivustojen välillä. Kehitystä on tehty alusta alkaen avoimena lähdekoodina, projektissa on julkaistu useita parannuksia alustaan ja aikanaan parannukset otetaan käyttöön myös Avoindatan puolella.
Seuraavaksi katalogia esitelläänkin sitten KaPA-infossa 26.11. moninkertaiselle yleisölle. Backlogilla taitaakin varmaan olla lisää napin tunkkaamista ja asiakkaan suostuttelua unohtamaan se.
Blogi 23.11.2015
Palveluväylälle liityntäkatalogi nappia painamalla
Kiva kun löysit tämän artikkelin! Se sisältää varmasti hyvää tietoa, mutta pidäthän mielessä, että se on kirjoitettu 9 vuotta sitten.