Millainen Suomi on 30 vuoden kuluttua? Näin pitkällä ajanjaksolla voi tulla isojakin mullistuksia yhteiskunnallisesti tai poliittisesti. Joitakin asioita voidaan kuitenkin ennustaa liittyen tietotekniikan hyödyntämiseen yhteiskunnan tukena. Internet-of-things, Big Data ja pilviteknologiat ovat vielä hypeä, mutta jo nyt ne muodostavat perustan täysin uudentyyppisille palveluille. Tämä tuleekin tarpeeseen, sillä ilman teknologian tuomaa palveluiden tehostumista meillä olisi väestön ikääntymisen myötä vääjäämättä edessä elintason dramaattinen aleneminen.
Mutta miltä ne palvelut näyttävät tulevaisuudessa?
- Terveydenhuolto tulee nojaamaan oleellisesti enemmän tietoteknisiin mahdollisuuksiin. Timur-vaari pystyy jollakin päätelaitteella seuraamaan terveydentilansa tärkeimpiä suureita. Itsediagnoosi onnistuu kotoa käsin, jolloin kysymyksiin annettavat vastaukset yhdistetään tietoon perimästäni, sairaushistoriaani, minuun kytkettyjen antureiden tuloksiin sekä sen hetkiseen lääkitykseeni. Tämän diagnoosin tuloksena voidaan antaa hoito-ohjeita tai jopa määrätä lääkityksiä. Toki voin saada myös lähetteen lääkärille. Jos saan sairauskohtauksen kadulla kävellessä, apu on paikalla jo ennen kuin itse huomaan kohtauksen tulevan, kun antureiden tuottama tieto yhdistetään terveyspilvessä jo aiemmin tunnistettuun riskiin.
- Oppiminen on mullistunut täysin. Oppivelvollisuuden suorittamiseen on tullut erilaisia koulunkäynnin ja etäoppimisen hybridimalleja. Opettajista on tullut oppimisen valmentajia, joiden stressi ei muodostu enää kokeiden korjaamisesta. Kirjakustantamoiden valtakausi tiedon lähteenä on murtunut – digitaalisia ja interaktiivisia aineistoja on tarjolla kansainvälisesti palkitussa koulutuspilvessämme pilvin pimein. Toisaalta kaikki mitattava oppiminen ei tapahdu omien rajojemme sisällä, vaan myös kansainvälisiin sähköisiin oppimismateriaaleihin tukeudutaan – tämän mahdollistaa kansainvälinen yhteistyö. Oppiminen on nykyistä tasa-arvoisempaa alueellisesti. Toisaalta taas pystytään hyödyntämään lasten eri kasvuvaiheiden herkkyyskausia oppimiselle ja tarjoamaan syvempiä sisältöjä vaiheittain. Matemaattisesti lahjakkaiden lasten osaaminen lukioiässä on luonnontieteiden osalta aivan eri tasolla kuin nykyään.
- Liikenne perustuu hyvin vähäisessä määrin enää yksityiskäytössä oleviin autoihin. Autot ovat yhteiskäyttöisiä ja tarpeen mukaan käytettävissä. Julkinen liikenne on tehokasta ja liikennemääriä ennakoivaa. Autot eivät tarvitse kuljettajia. Liikenneonnettomuudet ovat erittäin harvinaisia. Kukaan ei jaksa enää ihmetellä sitä että auton sijainti on virkavallan tiedossa.
- Asiointipalvelut ovat oletusarvoisesti sähköisiä, ja täysin ennakoivia. Asioimisen tarve on hyvin vähäistä, kun kansalaiset ovat osa digitaalista ekosysteemiä. Enää ei siis tarvitse käydä ilmoittamassa eskarilaista kouluun ensi syksyksi, eikä liioin anoa tiskillä passia ulkomaille matkustaakseen.
- Kukaan ei enää muista, mitä tarkoitettiin sanalla palvelin (”se oli se sellainen johon laitettiin ne palvelut, kun kaikilla oli omansa”).
- Kukaan ei puhu avoimesta datasta, koska tiedon panttaajat on laitettu häpeäpaaluun jo moneen kertaan. Tietoa yhdistellään ja uusia innovaatioita syntyy arkisesti olemassa olevien tietovarastojen varaan. Data on isoa ja luonnollisesti myös saatavilla.
Kaikki teknologiset mahdollisuudet edellä kuvattuihin palveluihin ovat jo olemassa. Väitänkin, että tällä hetkellä on poikkeuksellisen iso kuilu siinä, kuinka hyviä palvelut voisivat olla, mutta eivät ole, koska monimuotoiset käytännöt ja rakenteet estävät palveluiden muodostumista. Internet ja mobiliteetti yhdistettynä tiedon prosessointikyvyn kasvamiseen ovat muodostaneet tilanteen, jossa tietotekniset mahdollisuudet ovat osin käsityskykymme ulkopuolella.
Itse olen miettinyt, ovatko nyt tekeillä olevat kunta- ja sote-uudistukset alkuunkaan riittäviä. Koska tulevaisuuden palveluissa tietotekniikka on kaikkien palveluiden keskiössä, kuntien rooli palveluiden järjestämisessä tulee väkisinkin muuttumaan. Palveluiden kehittäminen kunta- ja hallinnonalarajojen muodostamissa kahdensuuntaisissa siiloissa ei johda järkevien sähköisten palveluiden muodostumiseen. Tässä joudumme lähtemään takamatkalta moneen muuhun maahan verrattuna.
Me Goforessa haluamme olla parhaita uuden suomalaisen sähköisen palveluekosysteemin arkkitehteja ja rakentajia. Me autamme asiakkaitamme onnistumaan niissä pienissä askelissa, joita on mahdollista ottaa ja näin hanke hankkeelta, projekti projektilta edetä kohden tehokkaampaa yhteiskuntaa ja parempaa yhteistä hyvinvointia.
Tällä hetkellä työskentelemme asiakkaidemme kanssa muun muassa yllä mainittujen asioiden parissa. Mikael Nylund kirjoitti vähän maanläheisemmin sote-uudistuksesta juuri viime viikolla. Opetushallituksen kanssa teemme hartiavoimin Oppijan verkkopalveluita. Liikennevirastolle tarjoamme arkkitehtuurin kehittämisen palveluita. Avoin tieto ja data koskettavat asiantuntijoitamme laajalti.
Olemme onnekkaita, kun saamme olla mukana uudentyyppisen tietoyhteiskunnan suunnittelussa ja rakentamisessa.
