Blogi 15.4.2015

Tietoyhteiskunta rakentuu vahvoilla päätöksillä

Gofore

Kiva kun löysit tämän artikkelin! Se sisältää varmasti hyvää tietoa, mutta pidäthän mielessä, että se on kirjoitettu 9 vuotta sitten.

Valtiovarainministeriö (VM) on ottanut vahvan roolin uuden suomalaisen tietoyhteiskunnan rakentamisessa. Olen seurannut ilolla uusien JIT-ehtojen (Julkisen hallinnon IT-hankintojen sopimusehdot) valmistelua. Tämä valmistelu on muutenkin aiheuttanut paljon keskustelua ja parran pärinää, osin asiasta ja osin asian sivusta. Kirjoitin asiasta kannanoton helmikuussa, vastineeksi Ohjelmistoyrittäjien ja Teknologiateollisuuden Helsingin Sanomissa julkaistuun mielipidekirjoitukseen.
Uudet JIT-ehdot oli valmistelevissa toimikunnissa saatu jo miltei valmiiksi viime vuoden puolella, mutta VM puuttui asiaan viime hetkillä, vahvistamista odotettaessa. Tästä ei ollut julkisesti tietoa saatavilla, ja niinpä asian kommentointi LinkedIn-ryhmissä ja muualla ajautui osin sivu-urille. Tahtotilan selkeämpi tiedotus VM:ltä ja käänteistä tiedottaminen olisi auttanut mielipiteiden keräämistä sidosryhmiltä viraalisti julkisen keskustelun kautta.
Suunta on kuitenkin oikea, jopa ratkiriemukkaan oikea. VM ehdottaa ehtoihin lisäyksiä, jotka vahvasti suosittavat räätälöidyn sovelluskehityksen hankkimisessa hyödynnettävän avoimen lähdekoodin periaatteita. Tämä tarkoittaa käytännössä että räätälöitynä tuotetun sovelluskehityksen ohjelmakoodi lähtökohtaisesti julkaistaan avoimena lähdekoodina. Vastaavasti VM suosittaa, että ehtoihin lisätään vaatimuksia datalukottomuudesta (kyllä, tällä hetkellä osa kansallisesta tiedosta on isosti lukossa old-school-toimijoiden tietovarastoissa) sekä avoimista rajapinnoista.
Nämä ovat sellaisia toimenpiteitä, jotka muodostavat perustaa uudelle tietoyhteiskunnalle, jossa innovatiiviset yritykset, yhdessä viranomaisten kanssa, muodostavat hyvinvointia turvaavia ja edistäviä uusia palveluita. Olemme Goforessa vahvasti mukana Kansallisen palveluarkkitehtuurin (KaPA) hankkeissa (toteuttamassa palvelunäkymiä, tunnistamista sekä rooleja ja valtuutuksia). Pidän näitä hyvänä esimerkkinä sellaisista räätälöidysti hankituista kokonaisuuksista, joiden ilman muuta pitää olla jatkossa avointa lähdekoodia. Koodin pitää olla altista arvostelulle, parannusehdotuksille ja yhteiselle kehittämiselle. Ovatko avoin koodi ja sen ympärille muodostunut ekosysteemi uutta kansallista pääomaamme?
Lisätietoja: VM:n muistio JIT-ehtojen muutostarpeesta JUHTA-kokoukselle 14.4.2015.

Takaisin ylös