Ketterää kehitystä oikeaan suuntaan

Ketterä kehitys ja kokonaisarkkitehtuurityö pelastavat Suomen. Tai ainakin mahdollistavat kansainvälisessä tietoyhteiskuntakisassa mukana pysymisen.
Viimeaikoina on kovasti puhuttu julkisen hallinnon epäonnistuneista tietojärjestelmäprojekteista. Sekä yksittäiset projektit että tietojärjestelmien muodostamat kokonaisuudet ovat joutuneet kriittisen tarkastelun kohteeksi, ja aivan ansaitusti. Hallinnonalasta riippumatta ongelmia ja tehottomuutta tuntuu riittävän. Tämähän ei tietenkään ole koko totuus, sillä onnistumisista yleensä ei otsikoita kirjoitella. Ja yhteentoimivuudessakin otetaan jatkuvasti isoja askelia eteenpäin.
Suomi ei kuitenkaan valitettavasti ole mallimaa tietoyhteiskuntana, ja on kaukana edes sellaisesta tasosta, jonka kuvittelimme olevan saavutettavissa helposti vielä jokin aika sitten. Ei se sähköisten palveluiden tuottaminen kansalaisille ollutkaan niin helppoa, eikä varsinkaan viranomaisten asianhallinnan linkittäminen sähköiseen palveluketjuun. Jos ja kun luontevaan palveluketjuun kuuluu vieläpä useampia eri julkishallinnon toimijoita, palveluiden kehittäminen on tyssännyt alkuunsa, kun vastuullista tahoa tällaiselle kehittämiselle ei ole löytynyt.
Syitä tähän alennustilaan on löytynyt paljonkin. Iso osa ongelmista lähtee jo perustuslaistamme ja sen takaamasta kuntien itsehallinnosta. Haulikolla ammuttu sote-sektori on luonnollisesti johtanut haulikolla ammuttuun tietojärjestelmäkokonaisuuteen. Palvelusektoreiden välinen tietojärjestelmien yhteentoimimattomuus vastaavasti peilaa reaalimaailmaan – jos toiminnan kehittäminen on siiloutunutta, kuinka tietojärjestelmien kehittäminen voisi olla jotain muuta?
Ovatko nämä asiat ratkaisevasti paremmin niissä maissa, joissa palveluita pystytään kehittämään tuloksekkaammin? Tätä olisi mielenkiintoista selvittää – itse arvelen näin olevan. Valoa on kuitenkin näkyvissä tunnelin päässä.
Me Goforessa uskomme että kaksi tärkeintä lääkettä tietojärjestelmäprojektien onnistumiselle on kokonaisarkkitehtuurityöllä saavutettava arkkitehtuuriohjaus sekä ketterä, iteratiivinen kehittäminen. Arkkitehtuuriohjausta tarvitaan, jotta kehittämisen suunta on lähtökohtaisesti oikea, ja jotta kaikki kehittäminen nivoutuu yhteen saumattomasti. Ketterää kehittämisen toimintamallia taas tarvitaan, jotta tietojärjestelmät saadaan vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla loppukäyttäjien tarpeita. Nämä asiat koetaan usein turhaan toistensa vastakohtina. Arkkitehtuurityö muodostaa vankan perustan, joka mahdollistaa sekä toiminnan että tietojärjestelmien kehittämisen ketteryyden.